Tervetuloa Kreaten Q4 ja koko vuoden tuloksen pariin. Minä olen Niina Streng ja toimin sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkönä.

Kanssani täällä ovat toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Meillä on aikamoinen vuosi takana ja odotan innolla kysymyksiä, joita sieltä yleisöstä tulee.

Niitä voi kirjoitella sinne chattiin koko esityksen ajan. Otetaan ne lopuksi, mutta tota aloitetaanko perinteisesti kuitenkin tästä kuvasta?

Aloitetaan kuvasta ja mennään Paraisille ja Saaristotielle, meidän pitkäaikaisimpia hankkeita, yksi niistä. Allianssihanke Saaristotiellä, niin saatiin viime marraskuussa itse asiassa siihen vaiheeseen, että nyt upea Kirjalansalmen silta on tossa auki ja nyt sit vielä saadaan purettua tuo vanha silta tosta pois, niin tämäkin projekti on sitten kesällä valmis.

Mahtavaa, hieno juttu.

Joo, tervetuloa tosiaan mukaan arvioimaan viime vuoden Kreaten suoritusta. Mä oon tosi iloinen viime vuodesta monellakin mittarilla ja otsikko kertoo taas jälleen kerran paljon: vahva suoritus, ennätyssuuri tilauskanta tähän tota alkaneeseen vuoteen ja myöskin pitkälle tulevaisuuteen.

Eli käytännössä se mitä viime vuonna saatiin aikaiseksi, niin on kyllä hyvä lähtölaukaus sille, että miten me jatkamme tästä eteenpäin. Mietin sitä, että miten mä lähtisin kuvaamaan tätä viime vuotta kaiken kaikkiaan näitten tota kaikkien adjektiivien ja verbien kautta ja mä meen keittiön puolelle nyt tässä kohtaa ja keittiötermein, niin tähän tarvittiin itse asiassa kolmea eri asiaa.

Me tarvittiin desi sellaista aika vahvaakin hankevalikoivuutta, valittiin juuri ne oikeat hankkeet, sit tarvittiin 2 dl sitä ammattitaitoa ja sit itse asiassa teelusikallinen sellaista myötämarkkinaa. Se oli ehkä se painoarvo, miten tuota meillä markkina tuki tätä tekemistä, mutta ennen kaikkea se, mitä me sisäisesti saatiin aikaiseksi.

Meillä oli vahva kasvu liikevaihdossa viime vuodelta, yli 14 % ja mentiin taas jälleen kerran yli ton 300 miljoonan siinä. Meidän Q3, Q4 eli H2 viime vuonna, niin liikevaihdollisesti niin historian korkeimmat kvartaalit, joka kertoo siitä oikeasta suunnasta mihin ollaan menossa.

Sit toisaalta samaan aikaan me Ruotsi liikevaihtokasvu vuodesta '24 yli 50 % ja ylitti tosiaan 50 miljoonan euron liikevaihtorajan. Samalla kun tää korkea volyymi sitten tosiaan saatiin tonne tuloslaskelmaan aikaiseksi, se tuki myöskin sitten hyvin meidän kannattavuuskehitystä ja viimeisen kvartaalin EBITA oli lähes 4 miljoonaa euroa ja tämäkin pitää sisällään miljoonan yrityskauppakulut, eli operatiivisesti tää viimeinen kvartaali oli jo yli 5 % eli se meidän strategisen tason, joka me ollaan sinne määritelty tavoitteeksi.

Tilauskanta tosiaan yli 400 miljoonaa, tästä 80 miljoonaa tuli yrityskaupan kautta, johon palaan kohta. Ruotsissakin tilauskantaa parikymmentä miljoonaa, mutta ehkä tärkein viesti tulevaisuuden kannalta on se, että tää 400 miljoonaa ei pidä sisällään sitten noin 400 miljoonan euron edestä kehitysvaiheessa tai jo muuten voitettuja projekteja, niiden toteutusvaiheita.

Eli tää on kyllä sitten aika merkittäväkin lisäys siihen tota tulevaan. Ja tosta tilauskannasta tosiaan arvioidaan toteutuvan lähes 300 miljoonaa nyt sitten tän kuluvan vuoden aikana.

Tulosohjeistus on tossa, palaamme siihenkin kohta, samoin kuin tuohon osinkoehdotukseen. No, tosiaan tehtiin vuoden lopulla yrityskauppa ja perinteisestihän yrityskaupastahan voi todeta, että koskaan ei pitäisi ostaa ongelmia, et niitä saa kyllä ihan ilmaiseksikin.

Monta kertaa yrityskauppaprosesseja verrataan jopa juurihoitoon, joka ei välttämättä ole kauheen miellyttävä kokemus. Tässä kohtaa voidaan kyllä todeta, että tää osui ja upposi niin sanotusti.

Eli markkinoillahan on infrapuolella äärimmäisen vähän Kreaten strategiaan sopivia yritysostokohteita ja meille tarjotaan niitä kyllä säännöllisesti jopa viikkotasolla, mut tää oli sellainen lisäys, joka me haluttiin ehdottomasti tehdä ja onneksi se saatiin maaliin. Sen lisäksi, että me saatiin toistasataa uutta ammattilaista taloon, niin me saatiin ennen kaikkea uusi liiketoiminta-alue eli maanalainen kalliorakentaminen, johon varsin usein liittyy myöskin sitten maanalaista betonirakentamista ja myöskin talotekniikkaa.

Eli ei oo pelkästään kyse nyt siitä, että tehdään se tyhjä tila sinne maan alle, vaan siinä myöskin sitä täytetään ja se on kokonaisvaltaista rakentamista mitä siitä pienestä postiluukusta sitten tehdään sinne maan alle. Liikevaihdollisesti tää ostettu kohde, niin yhtiö, niin viime vuonna lähes 90 miljoonaa ja varsin hyvällä EBITA-tulostasolla, lähes 8 miljoonaa.

Samalla kun me teimme tämän yrityskaupan, me tehtiin monivuotinen puitesopimus SRV-yhtiöiden kanssa tulevista hankkeista ja tää on meille merkittävä kumppanuus, ennen kaikkea se varmistaa meille tulevaa tota rakentamista myöskin talorakentamisliitännäisissä töissä. No nostoja tuolta viimeiseltä neljännekseltä.

Jälleen kerran uusi voitettu projekti tuosta Helsinki-Riihimäki-pääratahankkeelta, eli nyt tällä kertaa allekirjoitettiin noin 40 miljoonan euron sopimus. Tää taitaa olla kuudes tai seitsemäs projekti, mitä me siinä tehdään, eli täällä lähes 100 miljoonan euron yhteenlasketut projektit toistaiseksi sillä rataosuudella, eli meillä on ollut siinä varsin hyvä tota historia kaiken kaikkiaan.

Keskellä Vantaan ratikan työt tosiaan lähti käyntiin tossa ennen vuodenvaihdetta ja tilauskantaankin saatiin 45 miljoonaa ja sinne jäi vielä noin 100 miljoonan euron työt sinne kehitysvaiheeseen, josta sitten odotetaan uutta tota tilauskantaa tämän kuluvan vuoden aikana. Kolmas nosto Ruotsin puolelta, Tukholman metrohanke eli ensimmäinen itse asiassa Gula linjen -nimisellä osuudella tehdään työtunnelia, siihen liittyvät vahvistus- ja sisustustyöt ja vajan 10 miljoonan euron sopimus, pääurakkatason rooli tässä kyseisessä hankkeessa ja toivottavasti saadaan kyseiseltä projektilta vielä sitten lisääkin tekemistä.

No strategia, se meni ihan käytännön teoksi viime vuonna. Tossa on ne neljä isoa ja kaikkein tärkeintä osa-aluetta.

Me tosiaan kasvettiin henkilöstömäärässä lähes 200 henkilöllä ja tästä kun otetaan huomioon, et se reilu 100 oli sitten SRV Infran yrityskaupan mukana tullutta uutta ammattilaista Kreatelle, niin lähes 100 pystyttiin muutenkin orgaanisesti rekrytoimaan sitten tuolta markkinoilta. Se ei tässä työvoimamarkkinoissa, mikä tällä hetkellä infralla on, niin ei ole ihan helppo tehtävä, mut toisaalta meillä on myöskin tota hyvinkin vahva harjoittelijaohjelma, josta meidän tulevat osaajat sitten näiden ulkoa tulevien rekrytointien lisäksi sitten tehdään.

Haluttavuus infrakumppanina: meillä on ihan hirvittävän korkea tilaajatyytyväisyys, NPS 86, ja tää kertoo vaan siitä, että niinku mä aina muistan mainita, että me saamme sen toisenkin soiton ja aina usein tilaajat palaa meidän pariin ja me päästään sitä seuraavaakin projektia sitten heille tekemään. Tässä on nostettu erikseen vielä esiin nuo datakeskustyöt, mitä me tosiaan rakennetaan lukuisia tällä hetkellä Suomessa ja useampia vielä kaiken lisäksi neuvottelun alla näiden jo käynnissä olevien lisäksi, joka on ollut meille aika merkittäväkin uusi aluevaltaus tässä viime vuosien aikana.

Johtava toimija kaikkien niiden liiketoimintojen joukossa, jossa olemme, ihan julkistakin tunnustusta ollaan saatu tän hyvinkin vahvan brändin lisäksi, johon liitetään tää korkea osaamisvaatimus. Me voitettiin viime vuonna niin sanottu Iso Tömpä -palkinto, joka on maarakennusalan neuvottelukunnan palkinto jollekin projektille ja sen lisäksi voitettiin taas jälleen kerran Vuoden silta -palkinto.

Taitaa olla kahdeksas kerta, kun Kreate voittaa tän kyseisen siltapalkinnon historiansa aikana, ja historiaakaan ei ole vasta kun 11 vuotta, niin tää on aikamoinen suoritus. Prosessien ketteryys: tää on meille tärkeä asia, et samaan aikaan kun meillä on kasvua takana ja meillä on kasvua edessä, niin me täytyy kuitenkin pystyä pitämään hallinnassa tää kasvu ja tää tietynlainen selektiivisyys ja riskienhallinnan korostuminen, niin on meille tärkeitä asioita.

No strategia numeroina: kannattavuustaso, me mennään sinne EBITA-marginaalin suuntaan sinne vitoseen, 3,2 oli viime vuoden suoritus ja sitten kun me otetaan toi tosiaan Q4, niin oltiin operatiivisesti jo tossa tavoitetasossa. Kasvua yli 14 % liikevaihdossa viime vuonna, ollaan siinäkin oikeeseen suuntaan menossa.

Velkaantumisaste huolimatta siitä, että tehtiin yrityskauppa, niin nettovelan ja käyttökatteen suhde 1,3 pro formaattuna, eli merkittävästi alle ton tavoitteen. Ja osinkopolitiikka: 83 pinnaa on ehdotus tuosta tuloksesta, että maksettaisiin nyt sitten kahdessa erässä kuluvan vuoden aikana.

Henkilöstömäärä meillä on kasvanut tosiaan hurjasti, niinku tuossa aikaisemmin mainitsin ja meillä on uskoakseni tulevana kesänä sellainen tilanne, että meitä on harjoittelijat mukaan lukien niin varmaan noin 900 Kreaten palkkalistoilla ja se on myöskin kaikkien aikojen ennätys. No siitä henkilöstöstä vielä, niin ihmisethän näitä asioita tekee ja mä oon tosi ylpeä tästä meidän porukasta kaiken kaikkiaan.

Se näkyy meillä tossa nettosuositteluindeksissä, joka henkilöstöltä kysytään säännöllisesti, se on 67, aivan törkeen korkea luku sekin, ja kertoo siitä, että meillä on ihmiset viihtyy, ne on sitoutuneita meidän yhteisiin tavoitteisiin ja ennen kaikkea olemaan ylpeitä siitä mitä tehdään ja se näkyy varmasti tuolla asiakkaan pöydällä positiivisesti. Toinen merkittävä tota kehitys nähtiin tapaturmataajuuden puolella viime vuonna, eli meidän tapaturmataajuus laski 4:ään.

Alan keskiarvo lienee siellä lähellä 20:tä ja sitten kun otetaan koko ala huomioon, niin puhutaan noin 50 tapaturmataajuudesta. Eli meillä sattui todella paljon vähemmän tapaturmia viime vuonna kuin mitä sattui vuonna '24, eli hyvä kehitys myöskin sillä puolella.

No miten tää kaikki on mahdollista, niin tuolla on tietysti monta isoa ajuria taustalla, jotka tavallaan turvaa sitä, että olemme markkinassa, josta voi lapioida niin sanotusti. Jos aloitetaan keskeltä, niin siellä on väyläinvestoinnit.

Väyläinvestoinnit liittyy tietysti valtion pitkän aikavälin ohjelmaan, siellä on 3,3 miljardia itse asiassa sekä kumipyöräinvestointeja että raideinvestointeja putkessa tällä hetkellä ja itse asiassa valtio on hyvinkin pysynyt siinä suunnitelmassaan, mitä he tuossa noin kaksi vuotta sitten julkaisivat, ja tää investointibuumi tulee jatkumaan vielä selkeästi tän vuoden '26 ja '27 ajan. Näkyvyys on itse asiassa pidempi kuin aikoihin tollakin puolella.

Sit siellä on turvaluokitellut hankkeet, mistä ei tosiaan hirveesti voi puhua, mut kyllähän tää geopoliittinen tilanne ja Suomeen tehtävät Naton kautta ja muutenkin yleensäkin turvaluokiteltuihin hankkeisiin liittyvät asiat, niin ne on aika iso buusti tälle alalle kaiken kaikkiaan, puhutaan miljardiluokan investoinneista. Ja tällä sitten pidetään tän maan sotilaallinen valmius ja sitten ennen kaikkea kokonaisturvallisuus, sisäänpääsemättömyys ja muut asiat, niin saatetaan sellaiselle tasolle, että sitten niissä poikkeusolosuhteissa täällä pärjätään ja tämä maa on itsenäinen vielä tulevaisuudessakin.

Sitten vielä teolliset investoinnit, yllättävän aktiivinen. Pitkään Suomessa oli tilanne, että teolliset investoinnit ei oikein vaan käynnistynyt, mut kyl siellä on nyt selkeästi näkyvissä se, että yksityinen sektori on nyt saanut ne toteutuspäätökset liikkeelle ja tää näkyy teollisuuden puolella, tää näkyy datakeskuksissa.

Ja valitettavasti sama juttu täällä kuin noissa turvaluokitelluissa hankkeissa, niin nää ei oo pääsääntöisesti julkisia. Oon vaan todennut monta kertaa, että viittä me rakennetaan tällä hetkellä ja useammasta tällä hetkellä myöskin neuvotellaan ja tää on meille myöskin iso ajuri tohon tota tulevaan.

Nää on aika ripeitä yleensä kun näitä tehdään, toteutusajat on lyhyitä, sopimukset tahtoo olla vähän eksoottisiakin, mut me ollaan hyvin onnistuttu niitten sopimusten riskienhallinnassa ja samaan aikaan kun nää on ripeitä nää toteutusajat, niin ne näkyy myöskin sitten positiivisesti tuossa meidän tota kassavirrassa kvartaali kvartaalilta. Puhdas siirtymä, se on sellainen yleinen termi mitä käytetään ja mä luen pitkälti noi teollisuuden investoinnit luen puhtaan siirtymän alle.

Siellä on myöskin energiapuoli, jossa on aika isoja eroja tällä hetkellä, että miten energiateollisuuden eri investoinnit etenee, mut silloin kun puhutaan sielläkin siitä, että tätä kansallista turvallisuutta turvataan jollakin tavalla, niin ne ehdottomasti ainakin sillä puolella etenee. No näin punavihersokeana niin tää on aina mulle vähän vaikea kalvo, mut mä yritän muistella miten tässä värit on mennyt, mut tota jos lähdetään talorakentamisesta liikkeelle, niin talorakentamisessa edelleenkään niin se periskooppi ei siellä vedenpinnan yläpuolella oikein vielä ole ja mä olin tossa Kauppalehden talousaamun lähetyksessä aamulla ensin ja totesin vaan siellä, että '26 vuosi talorakentamisen näkökulmasta, pois lukien julkinen rakentaminen, niin itse asiassa se meni jo.

Ja nyt jos kesään mennessä ei tapahdu merkittävää muutosta toimitila- ja asuntorakentamisen puolella kuluttajakysynnässä ja sitten toisaalta myöskin kuluttajaluottamuksessa, niin '27:kin alkaa kohta olemaan jo taputeltu. Eli ala ei saa kyllä tukea siltä puolelta.

Sit samaan aikaan ne teolliset investoinnit, jotka myöskin pitää sisällään paljonkin talorakentamista, se talon puolen julkinen rakentaminen tukee infran tekemistä, mut ennen kaikkea tää infran kokonaiskuva on kyllä positiivinen. Et se stabiilisuus ja vähäsyklisyys, mikä yleensäkin liitetään tähän tekemiseen, niin se on kyllä tota tässä hyvinkin vahva edelleen ja me ollaan nyt nostettu tuolta kaksi liiketoimintapohjaa: insinöörirakentaminen ja erikoispohjarakentaminen vihreällä, jolloin se markkinatilanne tulkitaan tällä hetkellä hyvinkin vahvaksi ja kun katsotte noita näkymiä, et se nuoli on voimakkaasti vahvistuvaan suuntainen, niin me uskotaan tän alueen lisääntymiseen edelleen.

Siellä on positiivisia, myöskin on siltarakentamisen markkinanäkymä ja Ruotsissa myöskin betonirakentamisen ja pohjarakentamisen markkinanäkymä. Ja sitten voisko sanoa normaalilla tasolla ollaan kalliorakentamisessa, ratikka- ja tota rautatiepuolella ja sitten yleisesti väylärakentamisessa ja Ruotsin puolella sitten tossa kalliorakentamisessa ja maarakentamisessa.

Eli yhtään heikkoa markkinaa meillä ei tällä hetkellä käsissämme ole, mut ennen kaikkea se näkymä eteenpäin, erityisesti tän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, niin on kyllä hyvinkin vahva. Tilauskanta tosiaan ennätystasolla, 400 miljoonaa ja muutos tuosta syyskuun lopusta 65 pinnaa ja melkein 130 % lisää vuoden takaiseen, aivan huima muutos, en muista konsernin historiassa tällaista tota nousua tilauskannassa.

Q4:llä uusia hankkeita 126 miljoonaa, se sisältää Vantaan ratikan yhtenä ja tää Helsinki-Riihimäki-pääratahanke toisena hankkeena projektina siellä mukana. Ja tosiaan tästä 400 miljoonan projektikannasta, tilauskannassa olevana, niin uskotaan toteutuvan 286 miljoonaa tän kuluvan vuoden aikana ja Ruotsissa toi noin 20 miljoonaa.

Ja kuten aikaisemmin mainitsin, niin tämän lisäksi meillä on noin 400 miljoonan euron edestä hankkeita joko kehitysvaiheessa tai neuvotteluvaiheessa, jotka me olemme käytännössä voittaneet. Tää 400 miljoonaa pitää sisällään nyt tammikuun aikana allekirjoitetun Tampereen henkilöratapihan toisen vaiheen 150 miljoonan sopimuksen, joka nyt sitten tulee näkymään Q1:n tilauskannassa sitä nostavasti.

Eli jälleen kerran positiivinen näkymä pitkälle tulevaisuuteen. Se näkyy itse asiassa näissä hankkeissa, jotka on tässä seuraavana, eli Tampereen henkilöratapiha tulee jatkumaan aina vuoteen '31 asti, Vantaan ratikka vuoteen '29 ja sit pari vähän ripeämpää projektia: Kurkelan Kuusisto tuossa Kaarinassa Turun kupeessa noin 80 miljoonaa, se uskotaan saatavan tilauskantaan nyt sitten toteutusvaiheen osalta tän ensimmäisen kvartaalin aikana, ja sitten Junatien metrosilta tossa tota Redin kupeessa, niin sama juttu, uskotaan kevät-kesä kaksi kuluva vuosi tilauskantaan.

Eli pitkää tilauskantaa, vähintään tämä kuluva vuosi ja seuraava vuosi, mut myöskin sitten pitkälle eteenpäin. Ja kun me yhdistetään tähän ne pitkät hankeohjelmat, mitä meillä tällä hetkellä on tuolla laskentapöydällä, niin tää ei näytä ollenkaan heikolta.

No ohjeistus tosiaan kuluvalle vuodelle: me uskotaan liikevaihdon kasvuun, haarukkaan 430–470 miljoonaa euroa ja EBITAn kasvuun vastaavasti 15–18 miljoonaa, eli merkittävästi enemmän kummallakin tota numeerisella arvolla viime vuoteen verrattuna. Taustalla itse asiassa siinä on se, että siellä on tietysti vahva tilauskanta, mutta ennen kaikkea usko siihen tulevaan.

Me tehtiin tosiaan reilu vuosi sitten aika isokin päätös siitä, että miten me uskomme tämän markkinan kehittyvän ja se tarkoitti rekrytointeja ja nyt me ollaan nähty, että mihin oikea-aikaiset rekrytoinnit ja sitten se markkinan tota mahdollistaminen, mihin se käytännössä meidät johtaa ja se johtaa tähän kasvuajatukseen, mikä tuossa on kuvattu. Ja tää ei tuu pelkästään tosiaan meidän nykyisistä tekemisistä, vaan siellä on uusi kalliorakentamisen yksikkö, joka tukee tätä liikevaihtoa ja sitten kannattavuuden kasvua ja sama ajatus meillä on myöskin tuon Ruotsin osalta.

Osinkoehdotus: ennätysosinko, 60 senttiä. Tää käsitellään sitten tuolla yhtiökokouksessa ja meillä on tässäkin itse asiassa ollut koko Kreaten historian ajan niin tota nouseva trendi euromääräisesti.

Tämä on nyt se ehdotus, mikä on tehty ja multakin on nyt pariin otteeseen tässä jo kysytty, että miten meillä on mahdollisuus maksaa tällaisia osinkoja, mutta käytännössä se pitkäjänteinen ja hyvä työ, mitä me tehtiin viime vuonna sekä käyttöpääoman hallinnan että kassanhallinnan osalta, niin mahdollistaa sen, että näin voidaan tosiaan tehdä. Mikko palaa tuossa kohtapuoliin käyttöpääoma-asioihin ja kertoo siitä lisää, mut meillä oli äärimmäisen hyvä trendi myös sillä puolella ja sitä kautta niin vaikka me näin tehdään, niin tää kyllä sallii edelleen yhtiön kehittämisen myöskin tulevaisuudessa.

Sit mennään taloudelliseen katsaukseen. Mikko saa jatkaa.

Kiitos. Tästä on ilo ottaa puikot ja tota käydä läpi lyhyesti vielä avainluvut sekä ton tuloksen että taseen puolelta.

Eli jos kerrataan vielä liikevaihdon osalta, niin koko vuoden osalta ei oo ihan ennätysvuosi. Nähdään tuolla, et '23 vuonna oltiin hiukan ylempänä koko vuoden liikevaihdon osalta ja toi pylväs on jaettu vuosineljänneksiin, niin sieltä näkyy hyvin, että tota toi toinen vuosipuolisko oli meillä erityisen vahva ja siellä tehtiin jo ennätyksiä.

Kasvua tosiaan 25 % nyt viimeisellä neljänneksellä viime vuoteen, eli hyvä kasvutrendi saatu sen meidän jo vuoden alussa indikoiman pienen markkinahiljentymisen jälkeen ja tota näkymä oli silloin kirkas ja ne voitot on tukenut tota liikevaihdon kasvua. Sitten jos katsotaan liiketoiminnoittain, niin edelleen taitorakentaminen noin 2/3, väylärakentaminen noin 1/3, tää on ollut hyvin stabiili viimeisen parin vuoden ajan ja trendi jatkuu varmaan tästä eteenpäin hyvin samalla tavalla, jos katsotaan tota meidän tilauskannan kehittymistä.

Ja toisaalta asiakasryhmittäin, niin toi piirakka on edelleen sillä tavalla stabiili, et toi yksityisen puolen osuus on siellä hiukan yli kolmanneksessa, noin 40 %:ssa ollut ja niin se koski myös viime vuoden osalta. Sit on valtion ja kaupunkien välinen osuus, niin vaihtelee hiukan sen kulloinkin käynnissä olevan hankemiksin osalta, mut se on se noin 2/3 tai noin 60 % on se julkisen puolen osuus liikevaihdosta.

Kannattavuuden osalta tosiaan 10,2 miljoonaa oli koko viime vuoden tulos ja viimeisellä neljänneksellä lähes 4 miljoonaa, selvä nousu, jos katsotaan kahta aiempaa vuotta sekä vuositasolla että ton viimeisen neljänneksen osalta, eli trendi on just oikeanlainen. Ja muistuksena tosiaan, että ton yrityskaupan myötä niin me kirjattiin tuohon viimeiselle neljännekselle niin miljoonan euron edestä siihen liittyviä kertaluontoisia kuluja.

Ja tän taustalla on se, että tota systemaattinen työ ja ton volyymin kasvu ja hyvä projektihallinta, niin täällä ei ole mitään sillä tavalla niinkun magiikkaa tai taikaa takana, että pitkäjänteistä työtä, jolla toi kannattavuuskehitys saadaan oikealle uralle. Suhteellinen kannattavuus tosiaan niin edellisvuoden tasolla, 3,2 %:ssa koko vuoden kannalta.

Sit jos mennään kassavirtaan ja nettokäyttöpääomaan, niin nää on huikeita lukuja mitä viime vuonna saavutettiin, eli jos lähdetään tuosta tota alemmasta kuviosta ensiksi liikkeelle, niin nettokäyttöpääoma on meille ehkä yks tärkeimmistä mittareista mitä me viikoittain, kuukausittain seurataan, eli se, että me ollaan joka projektivaiheessa aina sieltä tota tarjousvaiheesta neuvottelu-, sopimusvaiheeseen ja jokaisen projektin toteutusvaiheesta aina sinne loppuun asti, niin hereillä ja tota toimitaan säntillisesti ja hoidetaan asiat kunnolla, niin tän kassan hoitaminen on tässä liiketoiminnassa hyvin olennaista. Ja tota niinku nähdään tässä kehityksessä, niin me ollaan oltu siellä noin nollatasolla, mitä me pidetään tavallaan tavoitteena, että sen yli ei pitäisi pääsääntöisesti mennä ja aika pitkälti joka kvartteri tavoite täyttyi ja nyt kirkkaasti sitten, eli -22,4 miljoonaa oli lopputulos.

Ja voi sanoa, että ei ole yksittäisiä tekijöitä, vaan koko portfolio, kaikki liiketoiminnot suorittaa tässä erinomaisen hyvin. Ja tän avulla kun me vapautettiin täältä paljon kassavirtaa ja toisaalta niinku hyvin kehittyneen käyttökatteen myötä, niin toi kassavirta oli sit koko vuoden osalta niin 37,7 miljoonaa, merkittävästi paransi vuodesta '24.

Ja jos me katsotaan '23 vuotta, jolloin sekin oli vahva vuosi, niin nää heiluunat tulee niinku tuloskehityksen päälle niin jonkun verran investointeihin liittyen, ne on melko pienet meillä, mut sitten etenkin ton niinku kassan käyttöpääoman hallinnan osalta, eli niinku viimeisellä neljänneksellä niin kassavirta oli yli 20 miljoonaa positiivinen. Eli erittäin hyvää työtä ja systemaattista työtä ja tuosta voidaan nettokäyttöpääomasta vielä sanoa, että päättynyt vuosi oli Kreaten historiassa taisi olla ensimmäinen, että me oltiin koko vuoden ajan negatiivisella käyttöpääomalla, niin tää on hyvä ponnahduslauta siihen, että liiketoimintaa voidaan myös niinku taseen ja kassan kautta aatella pidemmällä aikajänteellä.

Tosiaan vuoden lopussa tehtiin yrityskauppa, joka rahoitettiin niin, että me otettiin uusi 15 miljoonan euron laina vanhan lainasopimuksen päälle ja sitten suunnilleen toinen mokoma niin rahoitettiin kassavaroilla. Ja siitä lähtien kun katsotaan, niin meidän nettovelka oli 36 miljoonaa ja viime vuoteen nähden kasvu ainoastaan 6 miljoonaa, eli toi käyttöpääoman ja kassan hallinta oli niinku kriittinen tekijä siinä, että et meidän nettovelka on edelleen kohtuullinen, eli ihan raportoidulla luvulla me ollaan suhdeluvussa 2 nettovelka/käyttökate ja sitten jos me yhdistellään niinku pro formana tää ostettu kohde, SRV Infra Oy ja heidän viime vuoden tulos, niin ollaan hyvin alhaisella luvulla, 1,3, eli tää antaa meille hyvän liikkumavaran, jos me mietitään sekä tuon niinku osingon näkökulmasta että jatkokasvun näkökulmasta ja kehitystoimien osalta, niin ollaan hyvin terveellä tasolla liiketoiminnan luonne huomioiden.

Kokonaisuutena korolliset velat oli noin 55 miljoonaa ja siellä oli 3 miljoonan yritystodistus auki tuossa vuoden lopussa. Ja omavaraisuusaste laski merkittävästikin voisi sanoa tossa vuodenvaihteessa ja johtui siitä tosiaan, että toi yritysostoyrityskohde kun yhdisteltiin taseeseen vuoden lopun tilanteessa, niin taseen loppusumma kasvoi merkittävästi ja kun me rahoitettiin tää pääosin velalla ja kassasta, niin tää on luku jossa ollaan, mutta sinänsä niin niinku mennään tästä eteenpäin ja tää uusi kokonaisuus tuottaa meidän ennustamaa tulosta, niin tää lähtee takaisin nouseen noita vanhoja tasoja kohden sieltä.

Lainasalkku ja takaisinmaksuaikataulu meidän lainojen osalta, niin tossa on meidän lainasalkku, eli meillä on rahoituslaitoslainat ja yritystodistukset on se lainamiksi ja toisaalta me katsotaan lyhennysohjelmaa ja heijastellaan tuohon meidän niinku tulos-, kassavirtakehitykseen, niin meillä on sanotaanko niinku hallussa oleva kohtuumaltillinen lyhennysohjelma tuleville vuosille tän uudistuneen rahoitussopimuksen myötä, eli siinä mielessäkin niin antaa meille liikkumavaraa sitten tehdä arjessa ja liiketoiminnassa päätöksiä, mitkä on niinku sen liiketoiminnan ehdoilla tehtäviä, eli niin kuin taseen rahoituksen osalta niin hyvä selkänoja tulevaan vuoteen. Yhteenveto avainluvuista vielä, nää on oikeastaan käyty kaikki läpi täältä, et tuolta lopusta voidaan vielä nostaa: osakekohtainen tulos nousi 72 senttiin viime vuoden 50 sentistä ja tosiaan osingossa nousu 50 sentistä 60 senttiin, eli lähes 90 % on osingonjakosuhde tuosta vuoden tuloksesta, mutta tossa kun äsken katsottiin noi kassan nettovelkatilanteet, niin tilanne on siinä mielessä niinku hyvä, että tota pystytään jatkaa tätä kasvavaa osinkokehitystä.

Tässä kaikki. Onko meille Niina kysymyksiä tullut?

Kyllä, täällä on ja edelleenkin kirjoittakaa ihmeessä, nyt on tuhannen taalan paikka kysyä, mutta selvästikin nyt, että meidän ohjeistus kiinnostaa ja erityisesti tossa toi tulospuoli. Täällä kysytään, että onko SRV Infran kautta tulleen tilauskannan kate samalla tasolla kuin muun tilauskannan kate?

Halutaanko kommentoida? Sehän on...

Me ei kommentoida yksittäisen liiketoimintojen tai yksittäisten projektien kannattavuuksia, mutta jos yleisesti sanotaan infratoimialasta, niin merkittäviä eroja nyt ei ole liiketoimintojen välillä tilauskannan katteissa.

Ja nyt kun Kreaten tilauskanta ja kehityskanta ovat korkealla tasolla ja ne ovat kasvaneet nopeasti, onko 5 %:n EBITA-tavoitteen saavuttaminen helpompaa kuin aiemmin, vai vaikeuttaako voimakas kasvu lyhyellä tähtäyksellä 5 %:n tavoitteen saavuttamista?

Ei se välttämättä sen tavoitteen saavuttaminen liity siihen kasvuun, et kyl se siis se kannattavuus tulee toimenpiteistä mitä me tehdään sen kannattavuuden parantamiseksi ja siellä on ihan systematiikka, joka liittyy riskienhallintaan, se liittyy meidän projektien tarjouslaskennan valikoivuuteen ja niin edelleen. Eli kyl se lähtee niistä elementeistä enemmän kuin siitä, että siihen liittyy kasvu.

Ja tää oli itse asiassa seuraava kysymys täällä, eli täällä onnitellaan ja kysytään kuitenkin, että ensi vuoden ohjeistus ei niinku lupaa paranevaa EBITA-prosenttia, mutta ei kuitenkaan tavoitetasoa. Minkä edellytyksien pitäisi toteutua, jotta 5 %:n EBITA-tavoite saavutettaisiin?

Niin halutko vielä avata noita äskeisiä toimenpiteitä tai ylipäätään, et mitkä ne on ne toimenpiteet, mihin keskitytään sitten?

Kyllä ne pitkälti on noi äsken mainitut asiat.

Joo. Täällä myös udellaan, että onko EBITA-ohjeistus varovainen?

Tällaiseen haluaako joku kommentoida mitään tämäntyyppistä?

No ehkä me annetaan ohjeistus aina parhaan tietämyksen mukaisesti, et jos me nyt aletaan heti arvioimaan meidän EBITA-ohjeistuksen niinku realistisuutta tai optimistisuutta tai varovaisuutta, niin ehkä se EBITA-ohjeistus ois sit toisennäköinen, eli se on paras estimaatti tästä vuodesta.

Juurikin näin. Nyt täällä ei itse asiassa ole vielä kysymyksiä.

Vielä annan hetken aikaa kirjoittaa, koska tota mainostetaan nyt sitä, että meillähän on tosiaan yhtiökokous tulossa, kuten tiedetään, niin osinko siellä vahvistetaan. Kutsuhan sinne lähtee vasta vähän myöhemmin, eli virallista kutsua ei ole vielä tullut, mutta niinku ehdotuksesta voi lukea, niin päiväksi on suunniteltu 26.3.

Mutta tota kutsu lähtee kyllä sitten aikanaan ja tulee varmasti olemaan taas mahdollisuus niin paikan päälle ja tota myöskin etäosallistumiseen, näin olettaisin. Mutta nyt ei näy kysymyksiä, joten kiitos kaikille osallistumisesta ja nähdään sitten yhtiökokouksessa tai viimeistäänkin sitten Q1:n parissa.

Hei hei.