Hyvää aamupäivää ja tervetuloa seuraamaan Keskon toisen vuosineljänneksen tulosinfoa. Minun nimeni on Hanna Jaakkola ja vastaan Keskossa sijoittajasuhteista.

Keskon tulos parani merkittävästi, tekninen kauppa veturina, on tänään otsikkomme. Tätä meille avaa Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala katsauksessaan.

Hän käy lisäksi läpi Keskon tulosta, toimialojen kuulumisia ja näkymiä. Toivomme tietysti aktiivista osallistumista.

Voitte lähettää kysymyksiä chatin kautta tai sitten myös täällä kampuksella voi kysyä. Chatissa on pieni viive, joten laittakaa niitä kysymyksiä tulemaan jo hyvissä ajoin Jorman esityksen aikana.

Mutta ilman pidempiä puheita, Jorma, ole hyvä. Oletko valmis?

Joo, mukavaa aamupäivää myös mun puolesta ja tosiaan niin otsikko on: Keskon tulos parani merkittävästi, tekninen kauppa veturina. Jos mennään vähän tämän otsikon taakse, niin se, että parani merkittävästi, niin edellisen kerran Keskon kvartaalikohtainen tulos parani tämän verran tai enemmän oli 22 vuoden ensimmäinen kvartaali, siis yli 4 vuotta sitten.

Eli sitä kautta voidaan varmasti sanoa merkittävä tulosparannus. Toisaalta tekninen kauppa veturina: tulosparannus oli 17,3 miljoonaa, josta tekninen kauppa toi noin 10 miljoonaa tulosparannusta.

Ne tämän otsikon takana. Tosiaan sitten keskeistä tässä kakkoskvartaalilla: vertailukelpoinen liikevoitto parani ja liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla.

Päivittäistavarakaupassa siellä jatkettiin vahvaa markkinaosuuden voittamista ja kannattavuus oli edelleenkin hyvällä tasolla panostuksista huolimatta. Liikevoitto laski hieman Kespron tulosheikennyksen vuoksi ja siellä nimenomaan se heikko ravintolapuolen markkina taustalla.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi merkittävästi, erityisesti teknisen kaupan hyvän myynnin ja tuloksen ansiosta. Autokaupassa myynti kasvoi erityisesti käytettyjen autojen hyvän myynnin ansiosta, liikevoitto laski hieman.

Ja sit tosiaan niin kerrottiin silloin 15. päivä 6.

että me tullaan vahvistamaan merkittävästi meidän toimintoja Pohjoismaissa teknisessä tukkukaupassa. Ilmoitettiin, että ostetaan Dahlilta Ruotsin, Norjan ja Tanskan liiketoiminnot.

Ja tosiaan näiden ostettavien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 2,1 miljardia euroa. Ja päivitettiin tulosohjeistusta ja arvioidaan vertailukelpoisen liikevoiton olevan 670–730 miljoonaa euroa, ja aiemmin se oli 650–750 miljoonaa euroa, eli tätä rangea kavennettiin 40 miljoonaa euroa ja 20 miljoonaa molemmista suunnista.

Liikevaihto: 190 miljoonaa kasvu. Siinä oli tietysti vielä jonkun verran näistä Tanskan yrityskaupoista tuomaa kasvua.

Tästä heinäkuusta eteenpäinhän sitten se ei ole enää ollenkaan vaikuttamassa lukuihin, eli taustaluvut löytyy myös. Liukuva vajaa 13 miljardia euroa.

Liikevoitto, kuten todettu, komea kasvu, 17,3 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti kasvoi 5,7:ään. Liukuva sitten vajaa 680 miljoonaa ja 5,3% liukuvana 12 kuukautta.

Sidotun pääoman tuotto pysyi ennallaan, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa parani ja päivittäistavarakaupassa ja autokaupassa pikkuisen heikkeni. Taloudellinen asema: hyvä liiketoiminnan rahavirta, eli liiketoiminnan rahavirta on parantunut ja siellä on kyllä hyvä käyttöpääoman hallinta on erityisenä syynä siellä taustalla.

Investointeja avaan tuossa tarkemmin seuraavalla sivulla. Korolliset nettovelat ilman leasing-velkoja ja erityisesti korolliset nettovelat per käyttökate parani 1,7:ään viime vuoden vastaavasta, ja taisi olla Q1:n aikana tuo oli 1,9, eli siinä mennään myös parempaan suuntaan.

Tosiaan investoinneissa ei mitään ihmeempää, eli kauppapaikkainvestointeja ihan sen mukaisesti, mitä me on ilmoitettu, että tullaan tekee se 200–250 miljoonaa euroa päivittäistavarakaupan Suomen kauppapaikkaverkostoon. Ja niitä tehdään ja jatketaan.

Siinä on aina vähän tästä ajoitusta, että mitä oli viime vuonna ja mitä tänä vuonna sitten, mutta ei muutoksia. Yritysostot: tosiaan viime vuonna oli näitä Tanskan kohteita ja tälle vuodelle ei tässä kohtaa ole yritysostoja.

Kustannukset: voisi todeta, että kustannukset on kyllä hyvin hallinnassa, eli kulusuhde parani 17,1:stä 16,9:ään. Ja tämä kustannusten nousu tulee pääsääntöisesti näistä uusista yrityksistä, mitä on ostettu, että sieltä aivan pelkästään henkilökuntaa tulee varsin paljon sitten on tullut meidän palkkalistoille.

Mutta kaiken kaikkiaan kustannukset hyvin hallinnassa. Sitten mennään toimialoihin.

Päivittäistavarakauppa: markkinaosuuden kasvu jatkunut, tulos hyvällä tasolla. Liikevaihto kasvoi 15 miljoonaa, liukuva 12 kuukautta tuonne 6,5 miljardin päälle.

Liikevoitto laski hiuksenhienosti 0,7 miljoonaa euroa ja itse asiassa se, kun Kesprolla laski 2,2 miljoonaa euroa, niin sitten tässä muusta toiminnasta eli ketjuliiketoiminnasta tulos jopa vähän parani. Tulosprosentti vahva, 6,8, ja liukuvasti 6,5, eli erittäin vahvat luvut.

No sitten keskeistä päivittäistavarakaupassa: tosiaan tuosta tuloksesta jo kävinkin läpi. Sehän pitää myös muistaa, että nythän pääsiäinen ajoittui, siis suurin osa tukkumyynnistä ajoittui maaliskuulle ja vertailukaudella kaikki oli sitten huhtikuulle eli Q2:n puolella.

Tavaran kokonaismarkkinakasvu oli Suomessa noin 2% ja meidän K-ruokakaupan päivittäistavaramyynnin kasvu 4,3, eli voitettiin merkittävästi markkinaosuutta Q2:lla. Asiakasvirrat kasvoivat edelleen, asiakastyytyväisyys vahvistui selvästi kaikissa ketjuissa edelleen tämäkin.

Kespron liikevaihto laski 0,6, mutta silti Kespro voitti markkinaosuutta. K-Citymarketin käyttötavaramyynti kasvoi 4,4 ja pärjää myös erittäin hyvin siinä markkinassa, itse asiassa voittaa markkinaosuutta.

Ruoan verkkokaupan myynti kasvoi 11,3% ja sen osuus koko ryhmän päivittäistavaramyynnistä on 4%. Hintainflaatio Suomessa ruoan osalta 1,2, meillä 0,9, ja varmasti tämä meidän hintaohjelman ansiosta sitten myydään edullisempia tuotteita.

K-ruokakaupassa laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden kysyntä edelleen hyvällä tasolla. Tosiaan tämä on kyllä hienoa kerrottavaa tämä markkinaosuuden kasvu.

Jos katsotaan noita pylväitä tuolla, niin tuota vuosi sitten heinäkuussa voitimme pitkän aikaan ensimmäisen kerran markkinaosuutta, mutta sitten elo-syyskuu pikkaisen hävisimme, eli toi viime vuoden kolmoskvartaali oli menetystä -0,1. Sitten Q4 viime vuonna kaikki ketjut voittivat markkinaosuutta ja voitettiin markkinaosuutta 0,5, ja samaten nyt sitten tämän vuoden ensimmäinen kvartaali markkinaosuutta voitettiin 0,5, kaikki ketjut voittivat, ja Q2 sitten oli erityisen vahva, eli voitimme markkinoista 0,8, joka sitten ajaa tämän ensimmäisen vuosipuoliskon tuohon 0,6:een.

Ilahduttavaa on se, että tosiaan nämä kaikki kokoluokat voitti markkinaosuutta ja suurin se kasvu ja missä me voitettiin eniten markkinaosuutta, oli tämä supermarket-kokoluokka, joka on sitten Suomessa se suurin luokka kaiken kaikkiaan. Myös Citymarketin käyttötavaramyynti voitti markkinaosuutta ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Ja tämä on meidän tavoite: voittaa markkinaosuutta ja kuitenkin sillä lailla, että kannattavuus on hyvä, selvästi yli 6%. Mikä täällä taustalla?

Ne on meidän panostukset laatuun, hintaan, verkostoon, aivan siinä strategian ytimessä. Kauppauudistuksia on tehty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 22, uusia kauppoja avattu 10.

Tämän verkoston vaikutus tänä vuonna markkinaosuuteen arvioitu olevan kutakuinkin neutraali. No sitten rakentamisen ja talotekniikan kauppa: myynti kasvoi ja tulos parani yritysasiakaskaupan vetämänä.

Eli sen lisäksi, että tekninen tukkukauppa oli se pääveturi, niin sitten rautakaupan puolella nimenomaan tämä yritysasiakaskauppa oli se vahvempi tällä kertaa. Liikevaihto kasvoi 176 miljoonaa osin yrityskauppojen tukemana, liukuva sitten kutakuinkin 5 miljardia euroa.

Ja tosiaan hieno tulosparannus, 20,3 miljoonaa, ja tuota tulosprosentti 4,1:stä 5%:iin, ja liukuvakin parani 4,1:een. Keskeistä rakentamisen ja talotekniikan kaupassa: tosiaan liikevaihto kasvoi kaikissa liiketoiminnoissa ja kaikissa maissa.

Ja tämä Q2 oli liikevaihdon osalta kaikkien aikojen ennätys ja tulos parani erityisesti tämän teknisen kaupan kasvun ansiosta. No sitten miten tämä markkina, miltä se näyttää?

Joo, voidaan sanoa, että markkinakysyntä on piristynyt teollisuuden hankkeissa, infrarakentamisessa, mutta sitten paljon puhutusta uudisasunnoista, niin erityisesti Suomessa, niin se ei ole vielä muuttunut. Että se kasvu tulee nyt muualta, juuri näistä teollisuushankkeista, infrasta, datakeskuksista, tämän tyyppisistä.

Suomessa Onnisen myynti kasvoi reilusti ja tulos ja myynti parani merkittävästi, ja kasvu tuli Suomessa erityisesti markkinaosuuden vahvistumisen ansiosta. K-Raudalla myynti kasvoi erityisesti yritysasiakaskaupassa ja tulos hyvällä tasolla.

Norjassa Byggmakker ja Onnisen myynti, molempien kasvoi, Onnisen tulos parani ja Byggmakkerin tulos laski hieman. Tanska oli oikein positiivinen: myynti vahvistui ja tulos parani.

Ja tietysti aina näiden yritysostojen jälkeen niin ne ei ole niin itsestään selviä aina ja se, että mitä nyt me on Tanskassa otettu ne kaikki neljä yritystä haltuun, niin on kiva nähdä tämä tuloksen vahvistuminen. Samaten Ruotsi: Ruotsi on ollut meillä pitkään ollut tietysti aina se rautakaupan osalta jonkunmoisia ongelmia, mutta K-Byggillä mennyt erittäin hyvin, ottaa oikein merkittävästi markkinaosuutta, myynti kasvoi ja tulos parani.

Toki siinä tulostasossa on vielä petraamista. Puolassa ja Baltiassa Onnisella vahva myynnin kasvu ja tulos parani Puolassa, hyvin pieni lasku Baltiassa ja johtuen lähinnä siellä on tehty paljon investointeja muun muassa logistiikkakeskuksiin.

Luottoriskit hyvin hallinnassa, vain 0,7 miljoonaa alaskirjattu, ja Kesko Senukain tulososuus oli myös vahva, 5,4 miljoonaa. Ja siitä tuo kesäkuu puuttuu, sitten nuo huhti- ja toukokuu siinä mukana.

Viime vuonna vastaava oli 0 miljoonaa euroa. No joo, tätä käppyrää, taas on näytetty nyt sitten taitaa olla aika tarkkaan kaksi vuotta sitten kesällä ensimmäisen kerran näytimme tämän ja tällähän siis kuvataan, että kvartaalimyyynnin kehitys aina edellisen vuoden vastaavaan kvartaaliin verrattuna K-Raudan ja Onnisen Suomen myynnin osalta.

Ja ne kuvaavat tietysti aika hyvin markkinatilannetta, kun K-Rauta on noin 50% ja markkinasta Onninenkin taitaa olla 47%. Ja mitä nähdään, niin tietysti toi sininen käppyrä on tuossa toi Onnisen viiva ja siinähän on nyt sitten vähän tällainen poikkeava trendi, eli ja se on nyt selitetty tuolla alhaalla, eli kilpailijoiden myynti Q2:lla, myynnin kehitys oli 0,6 ja Onnisella oli +16%.

Eli Onninen on ottanut erittäin merkittävästi markkinaosuutta, että sinällään tämä Onnisen luku ei kuvaa sitä markkinakehitystä vaan nimenomaan meidän. K-Rauta myös sillä lailla tietysti ilahduttavasti, että pikkuisen parempi kuin markkinakehitys, on otettu markkinaosuutta.

Mut nähdään tietysti, että parisen vuotta jo on tultu aina rakentamisen käppyrät tuossa, niin siinä ne pyörii nollan vähän molemmin puolin, pikkuisen paremmalla puolella, että se olisi iso ja merkittävä muutos, ei tietysti vielä näkynyt. Enemmän tuossa teknisessä tukkukaupassa, jos katsotaan se koko markkina, niin kyllä silloin taidetaan päästä jonnekin 5–6%:iin tuon kvartaalin osalta kasvua.

Tosiaan Onninen on ollut osa Keskoa vuodesta 2016 alkaen. Ja silloin Onninen teki ihan hyvässä markkinassa tulosprosentin 1,2 vertailukelpoinen liikevoitto.

Osana Keskoa Onninen saavutti 22 vuonna peräti 7,6% liikevoittoprosentin. Ja nyt puhutaan voi sanoa, että historiallisen kuitenkin heikosta markkinatilanteesta, tehdään nytkin selvästi yli 4%:n liikevoittoprosenttia.

Että on niinku hyvä verrata tätä hetkeä vaikka tuonne 2016–2017. Ja tämä kasvukin, myynnin kasvu, niin sehän on hyvin pitkälti orgaanista, eli siellä on Elektroskandia ostettu Norjaan, mutta toisaalta on divestointi 2018 vuonna Ruotsissa lähes samankokoinen liiketoiminta.

Eli vahva kasvu osana Keskoa: jos katsotaan nyt 20 vuotta 26 vuotta, niin tekninen kauppa kasvanut kaikissa toimintamaissa ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Suomessa, Norjassa markkina vielä alavireinen, mutta parantunut aiempaan verrattuna.

Ruotsissa, Puolassa, Baltiassa markkina normalisoitumassa. Jos katsotaan vielä tätä Onnisen Suomi ensimmäistä vuosipuoliskoa tarkemmin, niin tosiaan markkina edelleen vaisu, kuten näytin, mutta tosiaan markkinaosuus kasvanut merkittävästi meillä.

On kasvanut kaikilla tuotealueilla, kaikille asiakasryhmille, ja se on tietysti aina positiivinen asia. Ja ne tuotealueita, mistä nyt erityisen vahva kasvu tulee, on energiaratkaisut, aurinkopaneelit, lämpöpumput, sähkövarastot, sähköhinnan regulaation tukemana.

Sit uusi tällainen, mihin on keskitytty, on lisäksi työvaatteet, suojaimet, on tällainen kasvualue, hyvä tuottoinen kasvualue. Ja voisi sanoa, että Onninen on pystynyt investointien, tehokkaan toimintansa sekä digitalisaation avulla tekemään haastavassakin markkinassa hyvää tulosta.

No sit tosiaan 15.6. kerroimme, että ostetaan Saint-Gobainilta Dahl Ruotsi, Norja ja Tanskan liiketoiminnot.

Ja tosiaan niin näiden kolmen maan liikevaihto viime vuonna oli noin 2,1 miljardia euroa ja käyttökate 146 miljoonaa euroa. Ja silloin kun nämä yhdistetään niin kuin lukuina Keskon tämänhetkinen rakentaminen ja talotekniikka ja tuota Dahlin nämä yksiköt, niin puhutaan viime vuoden luvuilla 6,8 miljardia, mutta kuten tiedetään, niin tänä vuonna erityisesti meillä luvut on vahvistunut.

Dahlin lukuja me ei voida kommentoida. Yhtiöllä Dahlilla, ostettavalla yrityksellä on ikoninen brändi, yli 160 vuotta vanha yritys, hyvä markkina-asema, vahvat omat merkit, modernit automatisoidut keskusvarastot, kattavat myymäläverkostot ja digitaaliset myyntikanavat.

Että kaiken kaikkiaan tiedetään, että meillä on ollut pitkään strategiassa yrityskaupat rakentamisen ja talotekniikan alueella, erityisesti Pohjoismaissa me on tehty pari kolmekymmentä yrityskauppaa. Ja voisi sanoa, että tämä on sellainen paras vaihtoehto, mitä ikinä voidaan ostettavaa löytää, että ollaan hyvin hyvin tyytyväisiä siitä, nimenomaan nämä maat, nimenomaan tämä tekninen tukkukauppa.

Ja voi sanoa, että meillä on varsin vahvat näytöt, että me osataan tuo business, me osataan se maakohtainen strategia ja tämän Onninen on hyvä todiste siitä. No sitten itse tähän kauppaan, niin tosiaan päätöksiä lopullisesta pääomarakenteesta ei ole vielä tehty ja niitä päätetään arviolta sitten Q3:n aikana.

Kilpailuviranomaiskäsittely on alkanut ja kaupan arvioidaan toteutuvan sitten vuoden 27 alkuun mennessä, että tältä osin ei mitään niin kuin yllättävää, että mennään ihan sillä lailla, kun on tässä suunnitelma ollutkin. Autokauppa Q2: myynti kasvoi käytettyjen autojen vetämänä.

Liikevaihto: no, pieni kasvu, miljoona euroa, mutta erityisesti sitten käytetyissä autoissa oli vahva kasvu. Liikevoitto laski 3,2 miljoonaa, kuitenkin edelleen jos otetaan autokaupan tilanne huomioon, niin kaiken kaikkiaan niin 5,2%:n liikevoittomarginaali, niin kyllähän se varsin vahva on.

No tosiaan sama mitä kerrottiin Q1:n aikana, niin on se, että tulokseen vaikutti tekijä se, että käytettyjen autojen myynnin osuus kasvaa ja siellä kuitenkin kate on selkeästi matalampi kuin uusissa autoissa, niin se vaikuttaa tuohon liikevoittoon. No uusien autojen markkinakysyntä edelleen alavireinen ollut Q2:lla, eli rekisteröinnit, eli ne mitä on jo myyty, niin ne oli -2,7% ja meillä oli sitten -13,8%.

Mutta tässä ei sellaista huolta ole, eli tässä on enemmän tällainen ajoituskysymys, eli esimerkiksi viime vuonna meillä oli vastassa erittäin vahva autovuokraamoille tehtyjä kauppoja, jotka oli vastaluvuissa. Ja nyt tilanne on erittäin hyvä, eli uusien autojen tilauskanta on tällä hetkellä, se on kasvanut 40% viime vuoden kesäkuuhun verrattuna tai vuodenvaihteesta, eli 40% on se tilauskanta nyt suurempi.

Ja nyt niitä autoja ruvetaan sitten toimittamaan ja sittenhän ne realisoituu myyntiin tässä loppuvuoden aikana. Käytettyjen autojen myynnin kehitys edelleen vahvaa, eli meillä markkina 2,8 ja meillä 11,9, tai markkina -2,8.

Palveluiden myynti kasvoi ja urheilukaupassa liikevaihto kasvoi, vertailukelpoinen liikevoitto viime vuoden tasolla. No joo, tulosohjeistus ja tulevaisuuden näkymät.

Tulosohjeistus täsmennetty, eli tosiaan niin kuten tuossa aikaisemmin sanoin, niin se oli tuossa vuoden alkaessa ja Q1:nkin jälkeen oli toi 650–750 miljoonaa euroa, ja nyt sitten meidän tapojen mukaisesti, niin kun tullut kuusi kuukautta tulosta sisään ja näkymä tietenkin taas vähän parantunut loppuvuoden osalta, niin on kavennettu tätä väliä molemmista päistä 20 miljoonaa euroa. Voi sanoa tällä hyvin hyvin odotetusti on mennyt vuosi.

Ja keskeisiä tähän näkymiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä on tietysti kuluttajaluottamuksen ja investointihalukkuuden kehitys, miten se realisoituu, kuluttajaluottamus nyt Suomessa on jonkun verran parantunut, miten sitten se realisoituu sitten kuluttajakäyttäytymiseen, sekä tietenkin nämä geopoliittiset kriisit ja jännitteet, mitä tietysti tässä on viime aikoina varsin paljon ollut. No sitten tulevaisuuden näkymät, eli en lue tätä tässä nyt läpi, eli tässä ei ole mitään muutettu, eli tämä on ennallaan.

Eli me edelleen odotetaan, että toimintaympäristö, markkina paranee kaikilla meidän toimialoilla, kaikissa toimintamaissa tänä vuonna. Ja myös Keskon liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan paranevan vuonna 26 kaikilla toimialoilla ja kaikissa toimintamaissa.

Ja hyvin pitkältihän tuossa tilanteessa nyt ollaankin, että siellähän on autokauppa ensi kuusi kuukautta meillä on pikkuisen matalampi kuin viime vuonna, mutta kuten kerroin, se tilauskanta on niin vahva, että sen uskomme paranevan sieltä viime vuotta paremmaksi. Ja sitten taisi olla niin, että meillä on Norjassa oliko reilun miljoonan euron ero siellä, ja siellä taas on varsin vahva tullut viime kuukaudet, eli hyvin hyvin vahvasti uskotaan, että tämä edelleen toteutuu.

Sitten vielä lopuksi yhteenveto, eli Keskon liikevaihto kasvoi, tulos parani, teknisen kaupan kehitys erityisen vahva. Päivittäistavarakaupassa markkinaosuutta voitettu edelleen ja kannattavuus hyvä panostuksista huolimatta.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa tulos kasvoi selvästi teknisen kaupan vetämänä, myös rautakauppa kehittynyt hyvin. Autokaupassa hyvä myynnin kehitys käytettyjen autojen vetämänä, uusien autojen vahva tilauskanta realisoituu myynniksi nytten jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.

Ja tosiaan tämä Keskon historian suurin yrityskauppa, Dahlin Ruotsin, Norjan ja Tanskan teknisen kaupan liiketoimintojen osto, se etenee suunnitellusti. No sitten lähiajan kriisistä puhuttiin tuossa jo Q1:n aikana, niin sillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia Q2:een ja nähdään vaikka siinä, että meidän ruoan hinta ja inflaatio oli 0,9.

Jälkimmäiselle vuosipuoliskolle uskotaan, että ne on edelleen maltilliset vaikutukset. Ja tosiaan arvioimme, että Keskon toimintaympäristö, liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto paranevat vuonna 26.

Tässä viimeinen kvartaali ja koko ensimmäinen vuosipuolisko summattuna ja nyt sitten on varmaan aika kysymyksille, Hanna.

Aivan oikein. Nyt on kysymysten aika.

Kysymyksiä voi esittää edelleen chatin kautta, siinä on tosiaan se pieni viive, että kannattaa laittaa hyvissä ajoin, niin kerkeää mukaan. Mutta aloitetaan kysymykset täältä salista.

Odotas meidän piti tulla tänne keskeen. No niin, päästään valokeilaan.

Ai keskemmälle. No niin.

Nyt olemme valokeilassa, mahtavaa. Aloitetaan täältä salista ensin, eli onko täällä salissa kysymyksiä?

Sieltä.

Jes, kiitos. Arttu Heikura Inderesiltä.

Tuota muutama kysymys. Ehkä tuosta PT-kaupan myynnin kasvusta sen verran, että miten se jakautuu asiakasmäärän ja keskiostoksen nousuun, että kumpi siellä on niin kuin vahvempi tekijä?

Joo. Asiakasmäärä se enemmän, että itse asiassa taisi olla niin, että oliko keskiostoksessa pieni niin kuin vähentyminen, mutta se on hyvin pitkälti varmaan, että on myös saatu kilpailijalta asiakkaita ja sehän on paljon kiinni siitä, että esimerkiksi niin kuin K-Marketit pieni kokoluokka on parantanut paljon paremmin kuin viime vuonna, ja siellähän taas keskiostos on pienempi ja haetaan jäätelöä ja kaikkea tällaista.

Mutta asiakasmäärät on se ratkaiseva.

Alright. Sitten ehkä tuosta Kesprosta ja etenkin sen niinku kohdemarkkinasta, koska niinku katsoo ravintolatoimialan viimeaikaisia kasvulukuja, niin ne on ollut ihan ok, siis on tehty kasvua, niin onko sulla joku arvio siitä, että mikä tätä koko foodservice-markkinaa tällä hetkellä painaa?

Joo, se on kyllä mielenkiintoinen kysymys, että itselläkin pitkä tausta aikoinaan siltä puolelta, mutta tuota se on siis vuosia ja vuosikymmeniä niin kuin ollut niin kuin odottama, että tällainen kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu tulee kasvamaan merkittävästi. Että jossain Ruotsissahan se on jo toinen tilanne, Tukholman alueella varmaan jo yli 10 vuotta sitten kaikesta rahasta, mitä käytettiin ruokaan, niin yli puolet siitä menee ikään kuin kodin ulkopuolella.

Ja siitähän Suomesta ei saada tarkkoja lukuja, mutta se on pysynyt aika nihkeänä, että se ei ole kasvanut kyllä ehkä sillä lailla, mitä voisi olettaa. Ja jos ajatellaan nuorempi sukupolvi, joka on tottunut käymään ravintoloissa ihan lapsesta alkaen, niin sen oletetaan kasvavan.

Kyllä mä sanoisin, että siinä varmasti on sitä kuluttajan sitä rahankäytön varovaisuutta. Jos ajatellaan, että sitä rahaa on kuitenkin ehkä tilillä monella enemmän kuin aikaisemmin, mutta on ehkä sitten helppo siinä kohtaa, että syödään kuitenkin kotona vaikkapa hyvä ateria, ja meillähän esimerkiksi se valmiin niin kuin laadukkaan valmisruoan myynti on kasvanut hyvin ruokakaupoissa.

Toinen varmaan tällaista on eri etätöiden vaikutusta, että sitten vähemmän ehkä käydään lounasravintoloissa, henkilöstöravintoloissa, tän tyyppisiä. Mutta vähän nihkeä on koko markkina, varmaan eniten se kuluttajan rahankäyttö nyt, että mistä on helppo säästää, jos haluaa säästää.

Alright. Sitten rautakaupasta ja etenkin Suomen K-Raudasta, niin sieltä tosiaan myynti on noussut nyt H1:llä, mutta tulos on tullut jonkin verran alas teidän kommenttien mukaan, niin samaan aikaan te sanotte, että toi B2B kasvaa siellä hyvin lujaa, niin minkä takia tämä B2B ei heijastu siihen Suomen K-Raudan tulokseen?

No siis B2B, jos ajatellaan tietysti Onniseen verrattuna, niin kaiken kaikkiaan teknisessä tukkukaupassa niin on kasvu vahvempaa niin meillä kuin markkinassa, ja mä luulen, että se tulee nimenomaan siitä, että siellä on tämänkokoista infrarakentamista ja datakeskusta ja telakoita ja nämä, jotka kasvaa. Ja rautakaupasta ehkä enemmän on sinne niin kuin pientaloasuinrakentamiseen, tämän tyyppiseen, ja me tiedetään, että sehän ei ole piristynyt vielä millään lailla.

Että kaiken kaikkiaan niin kuin rautakauppamarkkinoissa kaikilla markkinoilla rautakauppa on pikkuisen heikompi kuin tekninen tukkukauppa.

Alright. Tuota sitten ehkä tuosta autokaupan tilauskannasta, sanoitte, että tulee H2:lla, niin onko tarkempaa arviota siitä, että painottuuko se enemmän Q4:lle vai rupeaako jo niin kuin näinä kuukausina näkyvissä parempi liikevaihto ja tulos?

Joo, no pitäisi alkaa näkymään Q3:lla, varmaan Q4:lla sitten vielä vahvempi. Voi olla joidenkin osalta tähän tilauskannasta, että jos ajatellaan se normaali toimitusrytmi 3–6 kuukautta, niin sitten siellä voi olla joitakin myöhästymisiä ensi vuoden puolelle, mutta kyllä niinku hyvin vahva sanottaisi, että kuukausi kuukaudelta ehkäpä sitten niinku parempaan suuntaan, mutta tosi erittäin vahva se tilauskanta.

Jes. Tuota sitten ehkä tuohon Dahlin kauppaan tämmöinen yleinen kysymys, että mikä teidän näkymä on siihen, että pystyykö Suomen ulkopuolella tehdä tässä teknisessä tukkukaupassa parempaa kannattavuutta, mitä Onnisen Suomen liiketoiminta tällä hetkellä tekee?

Koska toi keissi nojaa hyvin paljon siihen, että te saatte nostettua sen kannattavuuden sieltä ylös, niin ehkä tuohon mun ensimmäiseen kysymykseen, jos siihen voit antaa vähän enemmän valoa.

No joo, tietysti me ei voida noita Dahlin lukuja oikein tässä kommentoida, mutta voimme ehkä sen verran sanoa, että siellä erityisesti Ruotsi on varsin vahva. Ja sanoisin, että tuota kaikissa maissa ehdottomasti on parantamisen varaa ja tuota Onninen Suomi on vahva, mutta erityisesti Dahl Ruotsi on myös erityisen vahva.

Toisaalta en näe niin kuin mitään syytä, etteikö sitten Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa voida myös merkittävästi tulosta parantaa. Mutta vähän varovaisesti vielä joudun näitä Dahlin lukuja tässä sanomaan, mutta kyllä me vahvasti uskotaan, että siinä on monta tekijää, siis markkina lähtee varmasti parempaan suuntaan.

Kyllä se meidän osoitus siitä, mitä me on Onnista pystytty johtamaan, me uskotaan, että sitä kautta tietysti niin kuin pystytään parantamaan merkittävästi sitä tulosta. Ja totta kai kyllä niitä synergioita myös haetaan, vaikka tämä ei lähtökohtaisesti ole tällainen integraatiokeissi.

Alright, kiitoksia.

Kiitos.

Onko lisää kysymyksiä täältä yleisöstä? No sitten käännyn tänne chatin puoleen.

Täällä ensimmäinen kysymys: "Onnittelut hienoa markkinaosuuden kasvua ruokakaupassa. Kuinka paljon ruokakaupan kasvusta tuli kasvaneesta myymäläverkostosta?

Miten tiedossa olevat uudet myymäläavaukset vaikuttavat myynnin kasvuun arvioiden mukaan H2 26 ja vuonna 27?"

No joo, siis sillä lailla myymäläverkostoon tietysti, että meillähän on ne kolme asiaa: meillä on myymäläverkoston kasvattaminen, meillä on meidän hintaohjelma ja laatuohjelma. Että kaiken kaikkiaan viime vuonnahan myymäläverkoston vaikutus meidän markkinaosuuteen oli negatiivinen, arviolta noin -0,6.

Ja tuota tänä vuonna sitten koko vuoden osalta sen arvioidaan olevan kutakuinkin neutraali. Eli siihen vaikuttaa tietenkin ne meidän avaamat kaupat, sulkemat kaupat, kilpailijoiden avaamat, sulkemat, ja kaikkeahan me ei voida tarkalleen tietää.

Että kutakuinkin niin kuin flätti pitäisi olla se tämän vuoden tuota vaikutus, jolloin tietysti kyllähän sillä markkinaosuuteen mä sanoisin, että se on se merkittävin tekijä, että on voitettu. Seuraavaksi mä uskoisin, että on tämä meidän hintaohjelma, joka on toiminut, ja sitten laatuohjelma, sehän on hyvinkin kauppakohtaista, mitä me saadaan per kauppa sitä kauppakohtaista liikeideaa edelleen terävöitettyä ja tehtyä, mutta siellä on kanssa hyvää työtä tehty.

Että kaikista näistä elementeistä, mutta varmasti tästä verkostosta eniten, mutta sitä on vaikea niinku pilkkoa nyt sitten kuukausiin tai kvartaaleihin.

Juuri näin. Sitten: "Onko siis nyt näin, ettei vaikutuksia Iranin sodasta ole tullut Keskon eri toimialoille nyt, kun sotatilanne on jälleen kärjistynyt?"

Joo, niinkuin silloin aikaisemminkin tuossa Q1:n aikana katsottiin ja muuta, niin lähinnähän sillä on sitä kautta, että öljyn hinta sitten polttoaineiden hinnan niin kuin nousu tapahtuu, jolla oli jonkunmoisia vaikutuksia sitten hankintaan ja toimitusrahteihin. Mut niinkuin meidän luvuista näkee, ne oli hyvin marginaalisia, tai kun nähdään ruoan hinnasta, Suomessa hintainflaatio 1,2, meillä 0,9.

Eli ei toistaiseksi. Varmasti jos tilanne jatkuu, silloin on jonkun verran enemmän vaikutusta lannoitteiden hintaan, polttoaineiden hintaan, tämän tyyppisiin.

Tietysti oleellista on kuluttajakysyntä, kaiken kaikkiaan mitä siihen on, mutta kyllä me niinku arvioidaan edelleen, että ne on maltillisia kuitenkin ne vaikutukset.

Kiitos. "Kuluttajien luottamus oli kesäkuussa korkeinta neljään vuoteen.

Onko tämä jo näkynyt Keskolla ja miten sekä millaisilla viiveellä arvioitte sen voivan näkyä?"

No joo, tuo on mielenkiintoista, sitä tietysti seurataan mekin jatkuvasti ja kovasti koitetaan noita meidän lukuja katsoa, että näkyisikö se jossain. Ja voisi ajatella, että kuluttajaluottamus kun paranee, niin joku esimerkiksi ravintoloissa voitaisiin käydä useammin syömässä ja näin poispäin, se ei ole ehkä realisoitunut niin paljon.

Autokauppa: meillä on nyt hyvä tilauskanta, näkyisikö se siinä. Ruokakauppa: me ollaan laadukas toimija, voitetaan markkinaosuutta, voisiko se näkyä jollain lailla siinä.

Mutta taas esimerkiksi K-Raudan kuluttajamyynnissä ei näy, ja K-Rauta pärjää markkinassaan, niin ei näy niin kuin isoa muutosta siinä. Että kovin isoja vaikka mielellään sanoisi, että näkyy, mutta niin kuin varsin vaisuja vielä ne merkit on.

Sitten tällainen, osittain tähän jo vastasit, mutta kysyn nyt kuitenkin: "Kaikki K-ketjut ovat nostaneet markkinaosuutta. Mistä tämä johtuu?

Millaiset tavoitteet teillä on markkinaosuuksissa?"

Joo, se on juuri näin ja sehän on ilahduttavaa nimenomaan, että jos mentiin tuossa ehkä vuosi sitten aikaisemmin, niin se oli Citymarket, joka menestyi erityisen hyvin. Nyt sitten on supermarket, market, kaikki kokoluokat voittaa markkinaosuutta.

Me ei olla asetettu tiettyä markkinaosuustavoitetta, tiettyä lukua. Meillä on se, että me voittaisimme jatkuvasti jonkun verran markkinaosuutta, ja tietenkin kannattavuus on oleellinen elementti, että se yhdistelmä tekee totta kai siitä haastavan: pidetään hyvä kannattavuus, voitetaan markkinaosuutta.

"Ruotsin rautakaupan tulos on parantunut, mutta onko se positiivinen?"

Taitaa olla niin, että year-to-date ei ole, nyt oli hyviä viimeisiä kuukausia, mutta todella ilahduttavaa ollut se K-Bygg. Eli se on markkinaosuutta, taisi olla myynnin kehitys yli 10 prosenttiyksikköä parempi kuin markkina.

Ja siellä ei ole nyt mitään sellaisia poikkeavia vertailuja, että K-Rautoja muutettiin K-Byggiksi, vaan se on täysin vertailukelpoista. Se markkinaosuus näyttää lupaavalta, mutta tuota ei sitä tulosta vielä liikaa tule, että siellä on kyllä hyvä kasvupotentiaali tuloksen osalta.

Juuri näin. "Osaatteko arvioida, miksi hintaohjelma ei näy ruokakauppojen hintakorivertailuissa?

Vaikka hintoja on laskettu, niin ero kilpailijoihin ei ole kaventunut ruokakorivertailuissa. Mikä tämän taustalla on?"

No joo, se on tietysti hintavertailut, no en ole itse asiassa vähään aikaan ole nähnyt yhden toimijan itse tekemää hintavertailua. Ja se on se vanha totuus, jos itse tekee hintavertailun, niin kuka tahansa toimija voittaa sen hintavertailun, kun voi päättää ne tuotteet ja ajankohdat, milloin se tehdään.

Hyvin usein sitten kun tehdään tällaisia laajempia hintakoritutkimuksia, niin niissähän haetaan se halvin mahdollinen tuote siinä kategoriassa, esimerkiksi halvin ketsuppi. Ja taas tässä meidän hintaohjelmassa, nehän on niitä tuotteita, mitä kuluttajat ostaa.

Ja sen takia se, että niitä tuotteita ei varmasti yhtään osu hintavertailuun, koska nämä on kuluttajan vahvasti ostamia tuotteita, nämä on volyymituotteita, ja hintavertailussa ei ole volyymituotteita.

Niin, ja onko kampanjatkaan kaikki mukana näissä hintavertailuissa?

Ei ole, hintavertailussa ei ole. Ja puhumattakaan sitten kohdennetut tarjoukset, mitä meillä on.

Niin, ja henkilökohtaiset. Juuri näin.

No itse asiassa täällä ei ole enempää kysymyksiä. Onko yleisössä herännyt vielä kysymyksiä tähän kohtaan?

Siinä tapauksessa kiitämme. Toivotamme lämmintä kesää kaikille.

Toivottavasti siitä lämpenee.

Toivottavasti lämpenee ja sateitakaan ei liikaa tulisi. Mutta joo, kiitos kaikille ja tosiaan kiva, ketkä paikalle pääsi, ja oli kiva kertoa tämän tyyppisiä tuloslukemia.

Uskotaan, että mennään parempaan suuntaan ja uskotaan, että erityisesti tämä koko Suomen talous tästä paranee ja myös kuluttajakäyttäytyminen aktivoituu. Kiitoksia.

Kiitos.