Hyvää päivää ja tervetuloa KH Groupin tulosjulkistukseen, jossa me esittelemme vuoden 2025 tuloksen. Ja mukanani täällä linjoilla myös meidän talousjohtaja Tommi Rötkin, joka hetken kuluttua pääsee ääneen.

Vielä kerran tervetuloa. Mennään heti asiaan.

Ja muistutuksena siitä, että on mahdollista myös sitten kirjallisesti lähettää meille kysymyksiä ja kommentteja, johon sitten palaamme lähetyksen loppuvaiheessa. Vuosi 2025 oli KH Groupille monella tapaa käänteentekevä ja myös mielenkiintoinen, paljon isoja tärkeitä tapahtumia.

Jos silti aloitellaan siitä ihan perustekemisestä ja bisneksestä, niin alkuvuosi oli meidän kahdelle pääliiketoiminnalle haastava. KH-Koneet, joka on meidän suurempi liiketoiminta-alue ja tytäryhtiö, niin rakentamisen ja taloussuhdanteen ollessa aika haastava vuonna 25, siis vuosi sitten suunnilleen alkuvuosi, niin ei ollut helppo.

Samalla kun myös Nordic Rescue Groupilla oli muun muassa sote-uudistuksen ja muun myötä, missä pelastuslaitokset siirtyivät uusien sote-alueiden piiriin, niin jonkun verran vähemmän tilauksia kuin aikaisempina vuosina. Ja vuosi sitten tilanne ei näyttänyt hirveän valoisalta.

Kuitenkin sitten varsinkin H2:n aikana ja etenkin Q4:n aikana tosi vahva käänne. KH-Koneiden bisnes lähti vetämään, kysyntä lähti vetämään ja myös sitten pelastusajoneuvopuolella vahvaa kysyntää loppuvuonna.

Ja samalla kun oltiin myös sitten vähän pienemmän kysynnän myötä houkuttelevasti sopeutettu kustannuksia, ja tämä niin sitten loppujen lopuksi johti siihen, että loppuvuosi numeroiden valossa oli hyvin, hyvin vahva. Ja niinkuin osakkeenomistajat ehkä tietää, niin päädyttiin jopa lopulta sitten antamaan ihan tässä alkuvuonna positiivinen tulosvaroitus, koska se loppuvuosi olikin niin vahva.

KH-Koneiden osalta toi viime vuosi tarkoitti sitä, että topline, liikevaihtokasvu, tulos ei kuitenkaan ehkä kaikilta osin ollut vielä tyydyttävää osittain johtuen heikosta alkuvuodesta markkinan osalta, mutta myös sen takia, että me investoitiin kasvuun aika paljon viime vuonna muun muassa Ruotsissa. Laajennettu toimintaa uusille paikkakunnille tossa ihan toissavuoden alussa, josta sitten kustannukset näkyy viime vuonna ja niin edelleen, johon niinku kustannuksia oli enemmän kuin aikaisemmin.

Ja nyt se sitten tänä vuonna varmasti palkitaan, ja palataan vähän vielä sitten tulevaisuuteen myöhemmin katsauksen aikana, mutta on selvää, että ne investoinnit tulee hyödyntämään meitä muun muassa nyt vuonna 26. NRG:n osalta se vahva loppuvuosi tarkoitti sitä, että meillä oli myös kannattavuuden osalta erittäin hyvä vuosi.

Ja sen lisäksi niinku myös tilauskanta kasvoi koko vuoden, jolloin niinku esimerkiksi, kun puhutaan vuodesta 26, niin meillä on jo tän vuoden käytännössä melkein koko tuotanto myyty. Ja tilanne näyttää tosi hyvältä kysynnän osalta Nordic Rescue Groupin puolella.

Liikevaihto viime vuonna 204,5 miljoonaa, joka voidaan sit verrata siihen edellisvuoden 194 miljoonaan. Liikevoitto jäi hieman edellisestä vuodesta lähinnä KH-Koneista johtuen.

NRG:n tulos parani, mutta siinäkin loppuvuodesta tosiaan niinku käännettä parempaan myös siinä tulospuolella. Ja sitten ehkä viimeisenä semmoisena suurempana highlightina on sit se, että tää meidän muodonmuutos, missä me ollaan aikanaan strategisesti päätetty, että me keskitetään konekauppaan, johon luetaan mukaan myös nää pelastusajoneuvot, niin ollaan sitten vuosien saatossa irtaannuttu muun muassa HTJ:stä, Logistiikasta ja sitten ihan viimeisenä Indoor Groupista, josta sitten vuosi sitten kerrottiin, että ollaan siitä irtaantumassa, ja se faktiirtaantuminen tapahtui sitten marraskuussa.

Ja se mahdollistaa sitten sen, että viedään tätä KH Groupin strategiaa maaliin nyt sitten näiden kahden liiketoiminta-alueen ympärillä, mitkä me ollaan määritelty coreksi eli ydinliiketoiminnaksi, toisin sanoen KH-Koneet ja Nordic Rescue Group. Voidaan ottaa seuraava.

Ja oikeastaan pääsin jo vähän tuohon aiheeseen äskeisen kuvan aikana. Tässä näkyy nyt sit nää meidän niinku strategian painopisteet.

Tuossa vasemmalla tosiaan KH-Koneiden tulevaisuudesta hieman. Siinä meillä on vielä paljon keitettävää.

Ja nyt kun myös niinku johdolla on mahdollisuus keskittyä tän liiketoiminnan kehittämiseen, kun ei enää ole niinku myytäviä liiketoimintoja tällä hetkellä pöydällä, niin on vielä enemmän sitten kaistaa ja mahdollisuutta keskittyä näihin. Niin KH-Koneiden osalta meillä on vielä toimipisteiden osalta mahdollista etsiä tehokkuutta ja parantaa asiakaskokemusta ja palvelua.

Me toimitaan aika monessa toimipisteessä muun muassa pääkaupunkiseudulla, ja siellä on kehitettävää. Meillä on liiketoiminnan laajentaminen varsinkin Ruotsissa, missä on vielä semmoisia alueita, missä me emme tällä hetkellä toimi, niin siellä on paljon mahdollisuuksia.

Me myös esimerkiksi Göteborgiin ollaan avaamassa uusi hieno toimipiste. Ollaan toimittu kolmessa eri toimipisteessä, ja nyt vielä aukeaa tässä kesän korvalla yksi uusi toimipiste ja niin edelleen.

Nää tulee tuomaan sekä tehokkuutta että parempaa asiakaskokemusta ja toivottavasti myös lisää myyntiä, kun kaikki meidän koneet ja tuotevalikoima löytyy yhdestä pisteestä vaikkapa siellä Göteborgissa, joka on Ruotsin toiseksi suurin talousalue. Katsotaan myös koko ajan uusia tuotteita ja palveluita KH-Koneiden puolella ja kehitetään edelleen KH-Koneita tosi hyvänä ja haluttuna työnantajana.

Meillähän on keskimäärin tosi hyvä työntekijäkokemus, että sekä meidän NPS että eNPS -luvut ovat hyviä. Sitten Nordic Rescue Groupin osalta niin sielläkin nyt, kun tää kysyntä on kehittynyt niin hyvin sekä Suomessa että Ruotsissa, niin pitää varmistaa tulevaisuudessa, että voidaan vastata kaikkeen siihen kysyntään, mitä on tulossa.

Ja myös katsotaan koko ajan myös vientimahdollisuuksia ja aika syvästi analysoitu sitä, että mille markkinoille on järkevä keskittyä siinä viennin puolella. Ja myös siellä uusia ja kehittyviä tuotteita mietitään lähivuosina.

Ja myös tässä tietenkin henkilöstön hyvinvointi ja motivaatio ja mahdollisuus kehittyä työssään on tosi keskeisiä strategisia tavoitteita meidän liiketoiminnassa. Groupin osalta, niin tää muodonmuutos, missä ollaan tavallaan lopullisesti muuttumassa pääomasijoitusyhtiöstä tämmöiseksi konealan toimijaksi, jossa on kahden erityyppisiä koneita, niin se myös mahdollistaa paljon tehokkuutta meidän hallinnon osalta.

Ja tänä vuonna vuonna 26 tullaan tekemään erityyppisiä toimia, millä virtaviivaistetaan meidän hallintoa ja yhtiörakennetta ja sitä kautta saadaan kuluja alas. Ja tää on tietenkin osakkeenomistajien kannalta hyvä asia.

Ja samalla nähdään, että meillä on niinku hyvä lyhennystahti ja meidän tase tulee koko ajan vahvistumaan tässä lähivuosina, niinkuin jo viime vuonnakin vahvistui. Me ollaan suunnilleen tässä viime vuosina semmoiset 4 miljoonaa vuodessa lyhennetty lainoja, että niinku hyvään suuntaan tää menee.

Ja meillä on myös hyvällä mallilla se, että me voidaan varmistaa, että ne kasvumahdollisuudet, mitä nähdään, niin niihin on olemassa sitten tarvittava rahoitus, jos ja kun se kasvu rahoitusta edellyttää. Ja pitkän aikavälin tavoite tietenkin luoda osakkeenomistajille lisäarvoa, ei vaan niinku kurssinousun, vaan myös osingonmaksun kautta niinku, että se on se pitkän aikavälin tavoite.

Se oli tämä kuva. Ja sitten vielä lyhyesti tästä Indoor Groupin irtaantumisesta, joka varmaan monelle on tuttu.

Tää on ollut paljon mediassakin esillä. Niin tosiaan marraskuun 20.

päivä voitiin kertoa siitä, että se meidän viime vuoden maaliskuussa vuosi sitten kertoma tavoite irtaantua Indoorin omistuksesta oli toteutunut. Ostajana oli toimiva johto eli Indoor Groupin toimiva johto.

Ja taustalla tosiaan tää meidän Groupin muodonmuutos, missä tämä vanha tai entinen pääomasijoitusyhtiö, joka silloin kulki nimellä Sievi Capital, on muuttunut KH Groupiksi ja ollaan irtaannuttu niistä liiketoiminnoista, jotka ei sovi siihen kokonaisuuteen. Ja Indoor Group oli niistä sitten viimeinen.

Ja tää Indoor Group raportoidaan sitten myytävänä niinku pitkäaikaisena omistuseränä ja lopetettuna toimintana ihan standardin IFRS 5 -standardin mukaisesti. Ja nyt kun Indoor sitten ei enää näy meidän luvuissa tulevaisuudessa, niin on varmasti myös sitten sijoittajienkin helpompi hahmottaa, että mikä se meidän tase varsinkin on, miltä se näyttää.

Ja niin palataan vähän vielä siihen taseen vahvuuteen ja tilanteeseen myöhemmin, mutta uskon, että tää muodonmuutos tarkoittaa myös sitä, että me ollaan niinku sijoittajien kannalta ymmärrettävämpi kokonaisuus kuin aikaisemmin ainakin numeroiden valossa. Tässä vaiheessa annan sitten kapulan Tommille, joka jatkaa esitystä.

Ole hyvä, Tommi.

Joo, kiitos. Eli nimeni on Tommi Rötkin ja tässä KH Groupin talousjohtajan roolissa, niin käydään käydään läpi sitten vähän tarkemmin näitä näitä lukuja ja ja ja näitä alussa alussa käytyjä niinkun muutoksia ja niiden vaikutuksia.

Ja tota tässä ensi jos lähdetään liikkeelle siitä ylätasosta, eli eli nyt sitten näiden irtaantumisten jälkeen, mitä tässä strategia- muutos muutoksen myötä myötä on toteutettu, niin meillä on jäljellä niinkun selkeä liiketoimintakokonaisuus, missä on sitten kaksi kaksi erillistä liiketoimintaa eli KH-Koneet ja ja ja sitten tää pelastusajoneuvopuoli Nordic Rescue Group. Ja ja ja sitä kautta niin tavallaan jatkossa jatkossakin sitten on selkeämpi seurata tätä, kun tähän asti meidän luvuissa on on sitten ollut näitä myytäviksi luokiteltuja liiketoimintoja ja ja ja niiden niiden myötä tulleita niinku muutoksia, niin niin tällä hetkellä nyt sitten tilinpäätöshetkellä ja eteenpäin, niin on on niinku paljon selkeämpi rakenne.

Ja ja tuota helpompi varmasti sijoittajienkin sitten hahmottaa, että mistä mistä on kyse. Ja päästään päästään niinku keskittyy itse niinku liiketoimintaan sitten paremmin.

Ja tässä käydään käydään sitten vielä vähän tarkemmin läpi näitä liiketoiminta-alueita, niiden kehityksiä. Noin niinkun ylätasolla huomataan hyvä huomata, että tuota tässä niinkun näissä jatkuvissa liiketoiminnoissa niin niin ollaan oltu ihan hyvällä kasvu-uralla myöskin vuonna 25.

Sitten jos katsotaan vähän tarkemmin, että miten miten se kehitys sitten näiden meidän nykyisten liiketoimintojen osalta on mennyt, niin varsinkin tää loppuvuosi 25 niin niin oli oli kyllä vahva. Elikkä tuota liikevaihtomielessä niin meillähän oikeastaan niinku läpi vuoden ollaan oltu kasvu-uralla, ylitetty vertailukauden luvut.

Mutta nyt sitten tässä erityisesti Q4:llä ja ja myöskin kun katsotaan niinku kokonaisuutena 25 vuoden jälkimmäistä vuosipuoliskoa, niin myöskin liikevoittomielessä niin ollaan ollaan tuota päästy sitten yli vertailukauden tason. Eli koko vuoden tasolla sitten se jättämä viime vuodesta niin tulee tulee sitten tuolta heikommasta alkuvuodesta ja ja siellä on niitä niitä haasteita sitten, mihin tuossa aiemminkin viitattiin sekä sekä KH-Koneissa ja Nordic Rescue Groupissa.

Mutta tuota nyt niinkun kokonaisuutena niin tää toinen vuosipuolisko oli jo oli jo niinku selkeästi positiivisempi. Ja ehkä tässä tässä niinku konsernitason lukuja tarkasteltaessa, niin on tuota hyvä huomata, että et tässähän nytten on mukana myöskin nää niinkun emoyhtiön kulut täysimääräisesti, eli niitä ei ei oo sitten tuonne liiketoimintojen sisään, vaan nää on käytännössä listayhtiön kulut tilikaudella 25.

Ne oli ton 2 400 000, missä oli noin 500 000 euroa kasvua suhteessa edelliseen vuoteen. Ja ja kyllä se niinkun strategian mukainen tahtotila on, että et et nyt, kun näitä rakennemuutoksia ja irtaantumiset on on on saatu päätökseen, niin niin myöskin tätä kulutasoa pystytään sitten selkeästi laskeen nykyisestä.

Ja sitten 25-kaudelle osui osui myöskin näitä tämmöisiä kertaluonteisia kuluja näihin rakennemuutoksiin ja ja on myöskin toimitusjohtajavaihdokseen liittyen, niin se on niinku hyvä huomata, että et siellä on vähän poikkeuksellisen korkeat kulut nyt sitten emoyhtiöllä tässä tilikaudella. Sitten kun mennään näihin liiketoimintoihin, niin KH-Koneissa se on hyvä huomata, että tämmöinen positiivinen trendi liikevaihdon kehityksen osalta on on jatkunut oikeastaan kvartaalista toiseen.

Ja ja ja se niinku lupaa hyvää, että jos sitten katsotaan niinku taustalla olevia konekaupan tilastoja, niin ne myöskin tukee sitä, että se niinku volyymi ja ja asiakaskysyntä on on on kasvanut, että et sinänsä niin se on ihan lupaava signaali sitten eteenpäin katsoen. Ja toisaalta sitten, että miten se liikevaihdon jakauma, se on pikkaisen muuttunut, eli tilikaudella 25 se painopiste se niinku kasvun osalta on on sitten osunut tommosiin raskaampiin tela-alustaisiin koneisiin ja käytettyyn kalustoon, missä on sitten hieman alhaisemmat suhteelliset kannattavuudet.

Ja ja ja se näkyy sitten tuossa meidän meidän liikevoitossa. Ja sit ehkä kannattavuudesta vielä, niin niin hyvä huomata näitä tosiaan kasvupanostuksia, mitä siellä on tehty KH-Koneiden puolella.

On avattu muun muassa Luulajan toimipiste ja myyntiaktiviteettia on on on nostettu, niin niin kaikki tällaiset sitten on heikentänyt kannattavuutta KH-Koneissa tilikaudella 25. Mutta tuota uskotaan kyllä, että sitten tänä kuluvana vuonna ja ja tästä eteenpäin, niin niin nää kasvupanostukset alkaa kantaa hedelmää.

Ehkä yksi tuossa vielä konkreettinen, että siellä se niinku henkilöstömäärä on sitten kasvanut tilikauden aikana ja se on ihan semmoinen konkreettinen konkreettinen panostus sitten tuohon resursointiin ja ja tulevaisuutta ajatellen. Sitten Nordic Rescue Groupin puolelta, niin täällähän sitten liikevaihdon osalta osalta niin kvartaalista toiseen on aika paljon tämmöistä kausiluonteista vaihtelua.

Mutta tää vuoden viimeinen neljännes on on on sitten se volyymin mielessä kaikista kaikista merkittävin, että et silloin on on tuota vilkkain kvartaali näiden asiakastoimitusten osalta. Ja siinä nytten liikevaihdossa on on pikkasen jääty vertailukaudesta, mutta oikeastaan siellä niinku suurin selittävä tekijä on tää alustalaskutuksen osuus ja tavallaan jos kertaa sen, et siin pelastusajoneuvo se se rakennetaan siihen kuorma-autoalustan päälle ja sitten näissä tilanteissa, missä sitten se alusta ei kierrä meidän kautta, niin niin siitä ei myöskään meille tule laskutusta.

Mutta mutta noin niinku kannattavuusmielessä se on se on meille parempi, et se parantaa suhteellista kannattavuutta, koska se on pitkälti läpilaskutusta sitten se alustaosuus siinä siinä pelastusajoneuvossa. Kannattavuus on ollut on ollut hyvällä tasolla ja ja tässä erityisesti tää niinku neljäs viimeinen vuosineljännes niin tuota oli oli vahva.

Ja tässä niinkun voisi sanoa, että jopa jopa ylitti aiemmat odotukset se, että miten hyvin onnistuttiin noissa toimituksissa joulukuun osalta, että sekä sekä Suomessa että Ruotsissa, niin niin tavallaan se tuotanto on onnistunut kyllä niinku hyvin hyvin ja ja se näkyy näissä niinku meidän kannattavuusluvuissa. Sitten ehkä tuosta markkinakehityksestä, mihin mihin aikaisemminkin viitattu, mutta tosiaan Suomessa niin tilikauden 25 aikana niin se näkymä parani merkittävästi, että alkuvuodesta siellä oli näihin sote-alueiden organisoitumiseen liittyvää epävarmuutta tilauksissa, mutta tuota se on kyllä parantunut ja ja tavallaan loppuvuodesta on on päästy sitten jo enemmän normaaliin ja vähän semmoiseen tasaisempaan tahtiin siinä asiakastilausten osalta.

Ja sitten Ruotsissa, niin se on läpi vuoden ollut ollut tasaisempaa. Ja sit mikä oli merkittävä merkittävä sitten tuossa tilikauden 25 loppupuolella, niin oli tämmöinen kuntien yhteishankinnan raamisopimuksen kilpailutus, mihin mihin sitten tota Sala Brand valittiin yhdeksi yhdestä tota kolmesta toimittajasta ja ja sitä kautta se tuo niinku hyvää hyvää näkyvyyttä ja osoittaa sen, että et Sala Brand on niinku vahva ehdoton toimija siellä niinkun tuota julkisen sektorin kentässä Ruotsissa.

Ja näiden sekä niinku Suomen ja Ruotsin hyvän hyvän kehityksen myötä, niin myös toi niinku tilauskanta on on on hyvin vahva. Ja siellä ehkä niinku yksittäisenä nostona, mikä myöskin on tiedotettu erikseen, niin Suomen puolustusvoimilta on merkittävä tilaus, mikä nytten on sitten tilikauden 26 aikana tuotannossa.

Sitten tase tasepuolelta niin ehkä täältä muutamia nostoja ja täällä sitten erityisesti korostuu näiden irtaantumisten merkitys, eli eli nyt sitten tän Indoor- järjestelyn myötä, niin meidän taseen loppusumma aleni aleni merkittävästi eli tuolta 270 miljoonasta, niin tohon vähän reiluun 150 miljoonaan. Ja nyt niinku tästä tästä eteenpäin sitten tuossa niinku tilinpäätöshetkellä, niin niin sitten nää taseen tunnusluvut on helpommin ymmärrettävissä ja ja ja sitä kautta niinku kuvaa kuvaa aidosti tätä meidän niinku nyky- nykyliiketoimintaa ja ja nykyistä niinku taserakennetta.

Ja myöskin täällä niinkun liiketoimintojen puolella, niin tasetta tasetta on sitten kevennetty määrätietoisesti, eli eli korollisia velkoja on on lyhennetty lyhennysohjelmien mukaisesti. Ja ja tällä hetkellä siellä nää niinkun korolliset pankkilainat, jos jos tuota tämmöiset vuokravastuut ja ja sit myöskin sinne vuokra- liiketoimintaan kohdistuvat niinku rahoitusleasingvastuut otetaan pois, niin niin nää korolliset velat on sitten tommonen 41 miljoonaa yhteensä, mikä on on on sitten niinku merkittävästi vähemmän vähemmän kuin kuin aiemmin.

Ja tän näiden myötä niin myöskin toi meidän pääomarakenne esimerkiksi omavaraisuusasteella mitattuna, niin on on noussut sitten merkittävästi, että siinä siinä sit vaikuttaa ehkä isoimpana tää Indoorin irtaantuminen, mutta myöskin sitten toi taseen taseen keveneminen näitä tuota velkoja lyhentämällä. Ja ja sitten vielä nostoja, että no mitäs se meidän tase tase sit niinku sisältää, niin likviditeetin osalta meillä oli tilinpäätöshetkellä rahavaroja 3,6 miljoonaa ja siihen päälle vielä käyttämättömiä luottolimiittejä yhteensä 11,5 miljoonaa, eli eli meillä oli aika hyvät likviditeettipuskurit sitten näiden liiketoiminnan tarpeisiin tähän tähän alkuvuoteen.

Ja sitten kun kun sanotaan, että tase tase yhteensä semmonen vähän reilu 150 miljoonaa, niin siitä valtaosa on on sitten konekantaa, vaihto-omaisuutta. Eli vaihto-omaisuudessa se pääosa on sitten KH-Koneiden konekantaa ja tai myytävissä olevaa konekantaa ja niihin liittyvää tuota varustelua, niin niin sen saldo on yhteensä 60 miljoonaa ja ja vuokraamossa on sitten kalustoa, mikä sitten tässä IFRS- raportoinnissa on on tuota meidän tuota omaisuutena taseella, niin niitä on semmoinen reilu 40 miljoonaa.

Eli eli yli 100 miljoonaa tästä 150 miljoonan taseen loppusummasta on on on sitten tuota näitä koneita vaihto-omaisuudessa ja ja vuokraamon puolella. Ja sitten oman pääoman puolelta puolelta sitten niinku nostona, että et se meidän oma pääoma, joka kuuluu emoyhtiön omistajille, niin oli tuossa tilikauden lopussa 49 miljoonaa.

Eli tässä on ollut ollut muutoksia, elikkä tässä niinku huomiona, että varsinkin silloin tilikauden 24 lopussa, kun kun tehtiin merkittävä alasvelka- alas[kirjaus?] ja ja tappiovaraus tän Indoorin osalta, niin tavallaan se sijoitettiin jo jo jo silloin vuosi sitten, jolloin nyt sitten tällä tilikauden 25 aikana niin me tää oma pääoma on pysynyt aika lailla aika lailla samana.

Eli eli siitä niinkun irtaantumisesta ei ollut sitten enää niinku merkittävää vaikutusta tähän meidän meidän omaan pääomaan. Mut siinä ehkä nostoja taseen puolesta ja sitten tuota voisin voisin antaa loppuun puheenvuoron Kallelle käydä läpi sitten näitä katsauskauden jälkeisiä tapahtumia ja ja ohjeistusta tästä eteenpäin.

Kiitos, Tommi, hyvästä läpikäynnistä. Tähän loppuun lyhyesti vähän katsauskauden jälkeisiä tapahtumia tosiaan.

Ehkä mielenkiintoisimpana hieno rekrytointi, josta me kerrottiin tässä alkuvuonna. KH-Koneiden perustaja ja toimitusjohtaja Teppo Sakari ilmoitti tossa viime syksynä, että hän joskus tän vuoden aikana tulee jäämään pois operatiivisista tehtävistä ja on sitten käytettävissä vanhempana neuvonantajana.

Ja sen johdosta lähdettiin sitten viime syksynä hakemaan uutta vetäjää KH-Koneille, ja siihen sitten tossa löytyikin erittäin hyvä kokenut nimi, ja Tuomas Myllysen nimityksestä voitiin sitten kertoa tässä alkuvuonna. Tuomas tulee meille Cramolta ja aloittaa meillä viimeistään nyt sitten loppukesästä, toivottavasti aiemmin.

Siitä tiedotetaan sitten erikseen, kun tiedetään se ajankohta, jolloin hän aloittaa meillä. Se on hieno juttu.

Ja sitten vähän ohjeistuksesta, niin myös ilo kertoa, että meidän arvio on edelleen se, että meidän liiketoiminta tulee kasvamaan, niinkuin olette tässä kuullut. Viimekin vuonna oli kasvua ja nähdään, että kasvu jatkuu tänä vuonna sekä KH-Koneiden, mutta myös NRG:n puolella, mutta etenkin KH-Koneiden liiketoiminnassa on paljon kasvupotentiaalia.

Ja nähdään myös, että liikevoitto tulee kasvamaan verrattuna viime vuoteen, joka myös on varmasti hyvä uutinen. Sitten Tommi, olisiko tämä meidän viimeinen kuva?

Mun mielestä meillä on vielä yksi. Joo.

Ja tässä nähdään sitten hallituksen ehdotus voitonjaosta ja sitten vähän tietoa tästä meidän kevään yhtiökokouksesta. Niinkuin tässä Tommin esityksessä kävi aikaisemmin ilmi, niin emoyhtiön jakokelpoiset varat vuodenvaihteessa oli 15 370 000 euroa ja vähän risat päälle.

Ja hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka siis pidetään 5. päivä toukokuuta, että päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Niinkuin tuossa kerroin aikaisemmin ton strategiapuheen läpikäynnin yhteydessä, niin pidemmän aikavälin tavoitteena on kyllä luoda osakkeenomistajille arvoa ei vaan kurssinousun myötä, vaan myös osingonmaksun myötä. Mutta juuri tällä hetkellä hallitus ei ole nähnyt sitä tarkoituksenmukaisena yhtiön tase- ja taloudentilanne huomioiden, että tässä vaiheessa jaettaisi osinkoa.

Ja tosiaan yhtiökokous pidetään toukokuun ensimmäisellä viikolla. Ja itse kutsu, niin julkaistaan myöhemmin sitten erillisenä tiedotteena, niin sitä voi seurata.

Mutta tervetuloa jo kaikki osakkeenomistajat tässä vaiheessa paikalle, jos kiinnostaa, niin mielellään tavataan sitten yhtiökokouksessa. Tässä oikeastaan tän päivän esitys pähkinänkuoressa, ja nyt sitten päästään siihen osioon, että vastataan semmoisiin kysymyksiin, mitä on meille lähetetty.

Joo, täällä on tullut useita hyviä kysymyksiä, ja jos mä täältä lähden käymään näitä läpi, niin oikeastaan tuossa, mihin lopetettiin tuosta voitonjaosta, niin täällä on heti siihen liittyen tullut kysymys, että tavoite yrityksissä on kasvu ja tervetuloksentekeminen. Näin tuleekin ollakin.

Osaatteko arvioida, millä syklillä tai aikajänteellä osakkeenomistajia palkitaan pitkästä aikaa jälleen osingoilla?

Hyvä ja hyvin perusteltu, ei ehkä niin helppo kysymys, mutta meillähän, jos aloitetaan positiivisesta, niin meidän kurssikehityshän on ollut varsin positiivista viime aikoina, ja se on tietenkin ainakin osakkeenomistajien kannalta positiivista. Haluan vahvasti uskoa, että positiivinen kurssikehitys jatkuu, sillä yrityksen tulevaisuus näyttää tosi hyvältä.

Voidaan tosiaan keskittyä nyt niihin liiketoiminta-alueisiin, jotka on määritelty ydintekemiseksi, niin sanotuksi coreksi. Ja molemmissa bisneksissä on tällä hetkellä kasvunäkymiä ja myös niinku paranevaa kannattavuutta.

Kyllä se niinku yli ajan varmasti mahdollistaa sen osingonmaksun. Mutta samalla on niinku hyvä jäsentää se, että aikanaan, kun tässä on haettu kasvua ja varsinkin KH-Koneiden puolella ostettu paljon liiketoimintaa Ruotsissa, niin se kasvu on tavallaan valittu tieksi ennemmin kuin että oltaisi maksettu osinkoja.

Ja nyt ehkä aletaan sitten viemään sitä semmoiseen suuntaan, että olisi edellytyksiä myös palata sitten kysymyksen mukaisesti siihen osingonmaksuun, että en mä nyt sitä poissuljettuna pidä, että vuoden päästä oltaisi siinä, mutta en mä myöskään semmoista halua luvata, että voi olla, että siinä menee vielä vuosi, kaksi, mutta kyllä se pitää olla se suunta. Ja me myös niinku kerroin, pyritään mahdollisimman hyvin nytten tehostamaan tekemistä.

Ja tän vuoden agendalla on vahvasti kulujen karsiminen järkevällä tavalla ja yhtiörakenteen virtaviivaistaminen, jolla myös varmistetaan, että se tulos koko ajan paranee myös kustannusten alenemisen kautta, eikä vaan kasvun kautta.

Joo, sitten on vähän yleisempi kysymys, että miten geopoliittinen tilanne ja energian hinnan nousu on otettu huomioon tulosohjeistusta pohdittaessa?

Onneksi me ei olla niin riippuvaisia energian hinnasta kuin moni muu liiketoiminta, että sillä onneksi ei oo hirveän suurta vaikutusta. Että tietenkin sitä kautta, että jos koko maailmantalous, myös Suomen ja Ruotsin talous merkittävästi alkaa sakkaamaan niin, että esimerkiksi maansiirtokoneiden tai vastaavien kysyntä rajoittuu merkittävästi, niin silloin tietenkin se vaikuttaa meihin.

Mutta ainakin tällä hetkellä siitä huolimatta, että geopoliittinen tilanne on harvinaisen vaikea, niin me ei nähdä, että sillä ja energian hinnalla olisi suurta vaikutusta KH-Koneiden liiketointaan, ellei tää talouden kasvu, mitä nyt nähdään varsinkin Ruotsissa varsin orastavaa kasvua ja kysynnän nousua, mutta myös hienoisesti semmoista Suomessa, niin jos se tietenkin tyrehtyy, niin silloin on vaikutusta. Mutta ainakin tässä vaiheessa uskotaan, että tää on nyt paras näkemys, mitä me tuossa ohjeistettiin, eli me ohjeistetaan kasvua sekä liikevaihdon että liikevoiton osalta.

Nordic Rescue Groupin puolellahan tilanne on se, että tämä hyvin ikävä geopoliittinen tilanne itse asiassa vahvistaa meidän kysyntää. Sekä Sala Brand että Saurus, nää meidän kaksi paloautovalmistajaa, niin ovat molemmat hyvin tiiviissä kumppanuudessa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien kanssa ja ovat meille suuria tärkeitä kumppaneita ja asiakkaita nää mainitut puolustusvoimat.

Ja se, että tää geopoliittinen tilanne on ikävä ja huono, niin on itse asiassa lisännyt näiden meidän puolustuspuolen ratkaisujen ja tuotteiden kysyntää merkittävästi, niin tää huono geopoliittinen tilanne itse asiassa jossain määrin myös vahvistaa meidän bisnestä.

Joo, seuraava kysymys kausiluonteisuudesta, että onko KH Groupin kausiluonteisuus syystä tai toisesta muuttunut viime vuosina, kun Q4 oli vuonna 24 ja 25 niin korostetun vahva, vai onko taustalla vain sattumaa?

Niin Tommi, sä oot ollut tässä pidempään kuin minä, että sä oot ehkä parempi ihminen vastaamaan, mutta siis onhan meidän kausiluonteisuus semmoinen, meillä on kausihuippuja ja kyllä ne on aika lailla samannäköisiä vuosi vuodelta. Mutta ehkä sä oot itse asiassa parempi vastaamaan tähän kuin minä.

Joo, kyllä mä voin tuosta täydentää, että sinänsä se kausiluonteisuus on aina kyllä ollut ja sinänsä oikeastaan sekä KH-Koneet että tuolla Nordic Rescue Groupin puolella, niin Q2 siinä alkukesä ja sitten taas tää Q4 niin on ne kaikista vahvimmat. Ja sinänsä niin siinä on sitten vuodesta toiseen siinä on vähän vaihtelua riippuen siitä, että miten sesongit sitten menee.

Ja KH-Koneiden puolella sitten, että miten asiakkaat sitten investoi, miten tietyissä konetyypeissä on sitten kuumaa ollut. Ja ehkä esimerkiksi kausiluonteisuus talven osalta, niin se Q4 sitten pitkälti määräytyy sen, että millainen talvi on edellinen ollut ja sitä kautta asiakkaat, koneyrittäjät sitten vähän varautuu sen mukaisesti taas siihen seuraavaan.

Eli siinä ei oo isossa kuvassa muutoksia, mutta aina sitten jokainen vuosi on omanlaisensa ja siellä on vähän eri ajureita sitten, mitkä sitten vaikuttaa siihen kulloisenakin kvartaalilla. Ja sitten kyllä tuolta Nordic Rescue Groupin puolelta, niin se toimitusten ajoittuminen voi heiluttaa sitä sitten merkittävästikin, eli se, että miten hyvin esimerkiksi Q4:n toimituksissa on onnistuttu, vai onko sitten tavallaan toimituksia siirtynyt tilikauden päättymisen yli, niin tällaisella yksittäisellä seikalla voi olla sitten ihan merkittäväkin vaikutus, kun aina katsotaan niitä yksittäistä kvartaalia.

Mutta silleen se iso trendi ja kausiluonteisuus se siellä taustalla ei oo sinänsä muuttunut mihinkään. Ja tästä seuraavana kysymyksenä ehkä myöskin tähän liittyen, niin tuli taseesta, että mitkä tekijät ovat taustalla, että NRG:n nettovelka pieneni huomattavasti yhden kvartaalin aikana verrattuna 30.9.25-tilanteeseen?

Niin jos mä jatkan täällä kausiluonteisuudella, niin tässä näistä toimitusten kausiluonteisuudesta niin johtuu myöskin se, että sitten pääomaa sitoutuu varastoon ja sit siellä Nordic Rescue Groupin puolella siihen keskeneräiseen tuotantoon ennen tämmöistä vahvaa toimitussesonkia. Ja sitä kautta toi syyskuun tilanne kuvastaa sitä, että tuolla NRG:n puolella on sitten ollut näitä limiittejä käytössä, jolla sitten rahoitetaan sitä käyttöpääomaa.

Ja sitten taas Q4:n aikana, kun ne toimitukset saadaan asiakkaalle, niin se vapautuu ja sinänsä se on yksi tekijä, että miksi ne kvartaalista toiseen muutokset voi olla isoja. Ja sit siellä se trendi taustalla myöskin on, että sitten lyhennysohjelman mukaisesti se velka sieltä sitten pienenee, mutta nää kvartaalista toiseen ehkä isompi selitys liittyy tähän kausiluonteisuuteen.

Sitten on kysymys, että KH-Koneisiin liittyen, että miten vahva Q4-kannattavuus jakautui KH-Koneiden Suomen ja Ruotsin liiketoimintojen välillä?

Joo, meillähän on se tilanne, että tällä hetkellä KH-Koneet, niin on se liiketoiminta on hieman isompi Suomessa kuin Ruotsissa. Ja uskon, että edelleen näin tulee olemaan tänäkin vuonna, siis vuonna 26, ja niin se oli myös viime vuonna.

Mutta yli ajan mä kyllä näen, että meillä on hyvät mahdollisuudet, kun kasvu jatkuu, niin se tilanne voi muuttua. Ei sen takia, että Suomen bisnes mitenkään pienenisi, sielläkin nähdään pienen ja hyvänkin kasvun mahdollisuuksia.

Itse näen, että KH-Koneissa Suomessa varsinkin pitäisi keskittyä siihen tuloksen tekemiseen ja että se itse topline on tietenkin aina, että hyvä, että se kasvaa, mutta etenkin se bottom line Suomessa pitää varmistaa. Suomessahan me ollaan markkinajohtaja, jolloin tietenkin uuden markkinan voittaminen on hieman haastavampaa.

Ruotsissa me ollaan kanssa top 3:ssa, mutta siellä on markkinaa enenevissä määrin voitettavana. Ja meillä on myös Ruotsissa semmoisia talousalueita, suurkaupunkialueita, missä meillä vielä ei oo hirveän laajaa toimintaa.

Ja meillä on muun muassa se uusi Göteborgin piste, mikä mainittiin aikaisemmin tässä lähetyksessä, ja Luulajan toimipiste, mikä on viime vuonna täysmääräisesti rämpätty ylös. Ruotsissa on selkeästi suhteessa Suomeen enemmän kasvupotentiaalia, joten en pidä lainkaan poissuljettuna, että parin vuoden päästä Suomen ja Ruotsin liiketoiminnat ovat samankokoisia.

Ja Ruotsihan tunnetusti on myös talousalueena ja markkinana paljon suurempi kuin Suomi, niin yli ajan voi olla, että onnistutaan myös niin, että Ruotsi kasvaa Suomen ohi, ilman että Suomi mitenkään menisi huonosti, vaan sen takia, että Ruotsi on vaan paljon isompi maa ja isompi talous, niin paljon potentiaalia oli varsinkin Ruotsissa, mutta myös edelleen Suomessakin on, vaikka ollaan markkinajohtaja.

Seuraava liittyy emoyhtiön kulutasoon, eli paljonko emoyhtiön kulut voisi pienentyä nyt vuonna 26 verrattuna vuoteen 25, kun konsultti- ja muutosmatkan kulut pitäisi olla pois?

Jes, eli tosiaan niinkuin mä kerroin tuossa aikaisemmin, niin tuli mainittua pariinkin otteeseen lähetyksen aikana, niin meillä on siis määrätietoinen ohjelma määritelty tälle vuodelle, missä me virtaviivaistetaan meidän hallintoa, yhtiörakennetta ja myös kuluja. Meillähän on ollut aika paljon kertaeriä niissä kuluissa viime vuosina muun muassa aika isoja kertaeriä näitä, jotka liittyy näihin irtaantumisiin eri omistuksista sun muuta, missä sitten käytetty aika paljon lakitoimistoja ja korppifirmaa ja muuta tukena, että nää tietenkin kasvattaa emon kuluja aika paljon.

Mutta et nyt tänä vuonna, niin nähdään, että näitä tulee varmaan vähemmän samalla, kun tosiaan karsitaan kuluja ja virtaviivaistetaan tekemistä, niin se emoyhtiön kulut tulee laskemaan. En tiedä, haluatko Tommi kommentoida vielä seikkaperäisemmin, mutta tää on se trendi.

Joo, kyllä. Et joo, varsinkin 25 vuonna, niin ne kulut oli selvästi korkeammalla tasolla kuin mitä niiden pitäisi olla.

Ja jos ottaa vertailukohdan tuolta tilikaudelta 24, niin silloin se oli 1,9 miljoonaa. Ja kyllä mä näkisin, että sinne jonkin verran tai toivottavasti jopa reilusti alle 2 miljoonan tasoon pitäisi kyllä päästä yli ajan.

Sitten ehkä vaan kyse siitä, että millä aikataululla sitten näitä tehostamisia saadaan toteutettua. Mut kyllä se pitäisi olla merkittävästi tätä nykytasoa alhaisempi yli ajan.

Seuraava kysymys vähän aikatauluun, että tulosjulkistuksen ajankohta on kovin myöhäinen. Voisiko jatkossa aikaistaa?

Kun ajattelee 2006 ensimmäistä kvartaalia, niin onhan toivoa paremmasta edelleen olemassa. En kysyisi, jos kalenteri ei olisi jo näin pitkällä.

Eli vähän kaksiosainen kysymys, että miten jatkossa tää tulosjulkistus, ja kun ollaan jo näin pitkällä, niin mitä me pystytään sanomaan Q1:stä?

No aloitellaan siitä ensimmäisestä, niin niin otetaan huomioon. Se on ihan ihan aiheellinen ja hyvä huomio, ja voidaan varmaan varmaan osana tätä meidän niinku yhtiörakenteen virtaviivaistamista, millä me pyritään tehostaa meidän taloushallintoa ja varmistaa, että meillä on mahdollisimman hyvät, yhtenäiset taloushallintojärjestelmät Groupin ja ja näiden meidän liiketoiminta-alueiden eli KH-Koneet Groupin ja Nordic Rescue Groupin kanssa.

Ja kun ja kun se saadaan kuntoon, niin se myös nopeuttaa sitä tilinpäätöksen valmistumista ja ja se myös mahdollistaa tietenkin aikaisemman tuloksen julkistuksen tulevaisuudessa viimeistään varmasti parin vuoden päästä. Mutta otetaan se hyväksi tavoitteeksi jo ensi talvelle, että se on hyvä hyvä huomio.

Ja mitä tulee sitten vuoden 26 niinku näkymiin, niin niin niin tosiaan ollaan nyt ennustettu sitä, että meidän liiketoiminta kasvaa ja myös liikevoitto kasvaa. Siitä ei sen enempää tässä vaiheessa sanottavaa, mutta tietenkin suunta on hyvä ja niinku sijoittajat on huomannut, niin niin se suunta saatiin trendi muuttumaan tuossa viime syksynä ja ja on niinku hyvällä trendillä nyt tää sekä top että bottom line.

Ja uskon, että se jatkuu. Vuosi on alkanut voittopuolisesti tosi hyvin, Nordic Rescue Groupissa erittäin hyvin.

KH-Koneiden osalta Ruotsissa erittäin hyvä alkuvuosi, Suomessa jonkun verran ollut tommosia teknisiä asioita kuten toimitushaasteita joillain meidän päämiehillä, jotka hieman ehkä lykkää kauppoja Q1:ltä Q2:lle. Mutta et niinku kyllä se myös koko jos katsotaan H1:stä, Q1:stä ja Q2:sta yhdessä, niin näyttää niinku tilauskirjat ja muutenkin niinku lupaavalta, joka tukee sitä meidän ohjeistusta, että on on sekä liikevoiton että vaihdon osalta potentiaalia ja ja tulee varmasti näkymään viimeistään sitten Q2:n Q2:sen luvuissa.

Hyvä. Seuraava kysymys liittyen rahoitustilanteeseen: voisitteko avata hieman muutoksia KH-Koneiden ja NRG:n rahoitussopimuksiin, ja toisin sanoen kuinka rahoituskustannukset muuttuivat?

Ja kolmas kysymys samasta, että lyhentääkö KH-Koneet jatkossakin lainojaan, vai kasvatetaanko tasetta jatkossa kasvun mahdollistamiseksi? Ja ehkä mä voin vaikka lyhyesti kommentoida näitä kahta ensimmäistä eli näitä tehtyjä muutoksia ja sitten ehkä tuohon viimeiseen osaan, että miten tase kehittyy jatkossa, niin Kalle voi täydentää.

Mutta joo, elikkä tuota muutoksia KH-Koneiden ja NRG:n rahoitussopimuksiin on tehty tuossa tilikauden 25 aikana ja sitten myöskin NRG:n osalta tässä alkuvuodesta. Ja KH-Koneiden osalta niin ne muutokset liittyy noihin kovenanttitasoihin, et siellä on taustalla se, että tuota kun varsinkin silloin H1:n osalta se tuloskehitys jäi niistä tavoitteista ja minkä myötä meillä oli sitten myöskin sitä ohjeistusta muutettu, niin käytännössä niihin syihin sitten vedoten myöskin jouduttiin tarkastelemaan niitä KH-Koneen rahoitussopimuksia.

Mutta hyvässä hengessä niistä on löydetty sitten mallit, millä päästään eteenpäin. Ja ehkä sitten NRG:n osalta niin siellä tarina on pikkasen eri ja se linkittyy enemmänkin tähän meidän strategiamuutokseen, eli nyt kun sitten mennään kohti tiiviimpää yhteyttä näiden liiketoimintojen kanssa, niin sitten myöskin rahoittajan suuntaan operoidaan sitten yhdellä konserniriskillä.

Ja siihen liittyy sitten tää NRG:n päärahoittajalle annettu emoyhtiön takaus. Ja rahoituskustannukset niin varsinaisesti näillä muutoksilla, mitä on tehty, niin niillä ei yksinään suoraan ole ollut sitten vaikutusta niihin rahoituskuluihin, mutta ehkä kokonaisuutena rahoituskustannuksista, niin voisi kommentoida sen verran, että kyllähän se yli ajan sitten varsinkin kun se tase kevenee ja lyhennyksiä tehdään, niin rahoituskulut on selkeästi laskevalla trendillä.

Ja sitten jos meidän raportoinnissa varsinkin, niin vuokrakäytössä olevan konekannan rahoitusleasingit, sehän on merkittävä osa sitä meidän konsernin rahoituskuluja. Ja myöskin siellä on ihan positiivista kehitystä nähtävissä, että nämä uudet rahoitusleasingit ollaan saatu sitten alhaisemmilla kustannuksilla kuin mitä sieltä sitten ne vanhat poistuu ja purkautuu.

Eli siinä on sitten parikin tekijää, jotka johtaa siihen, että nähdään, että rahoituskulut tulevaisuudessa ja niin kuin tällä hetkellä ne on alhaisemmalla tasolla kuin mitä ne on historiassa ollut. Ja ehkä sitten tuohon taseen oli kolmas osa tätä kysymystä oli sitten tää, että lyhennetäänkö lainoja jatkossakin, vai kasvatetaanko tasetta kasvun mahdollistamiseksi, niin haluaisiko Kalle tähän vielä täydentää?

Joo, siis ja rahoituskuluista sen verran, että se mitä puhuin aikaisemmin siitä, että pyritään myös kulujen kautta parantamaan sitä tulosta, niin on selvää, että meillä on tavoitteena myös varmistaa mahdollisimman kilpailukykyinen rahoitus, ja se on myös yksi tän vuoden agendalla olevista asioista, ja nähdään, että siinä on hyvät edellytykset onnistua. Mitä siihen taseeseen tulee, niin on selvää, että on perusteltua edelleen vähentää sitä velan määrää.

Se myös sitten tarkoittaa, että jos ja kun esimerkiksi tulee sit joku kiinnostava yrityskauppa jonain päivänä, niin sit siihen on myös mahdollista saada rahoitusta, jos ei yhtiö ennestään oo kovin vivutettu ja velkainen, joten on se mun mielestä osakkeenomistajien etu, että sitä velkaa edelleen vähennetään. Ja sehän tavallaan on siinä vaakakupissa, kun arvioidaan myös sit sitä osingonmaksukykyä.

Mehän ollaan tosiaan viime vuosina suunnilleen 4 miljoonan euron verran maksettu pois lainoja, ja se on aika paljon suhteessa vaikkapa meidän tulokseen, niin se on hyvä jäsentää, että sitä kautta se tase on koko ajan vahvistunut ja kyllä se edelleen suunta jatkuu, että voidaan sitten arvioida, että onko se 4 miljoonaa se oikea, vai olisiko se hieman pienempi. Mutta joka tapauksessa on vielä mun mielestä perusteltua lähivuosina vähentää sitä velkaa.

Sitten ehkä tuohon voitonjakoon liittyvä kysymys, että onko jotain estettä, miksi omien osakkeiden ostoa ei voisi tehdä?

Mun mielestä ei, että tietenkin, jos tulevaisuudessa nähdään, että se on tapa palkita osakkeenomistajia sillä, että yksittäisen osakkeen suhteellinen arvo nousee, niin sekin on yksi tapa, joka tietenkin voidaan harkita. Että ei siinä mitään estettä ole varsinaisesti.

Joo. Sitten täällä on vielä KH-Koneisiin liittyviä kysymyksiä pari kappaletta, että onko Teppo Sakarin ilmoituksen jälkeen meidän KH-porukan hyvät myyjät ja asennusporukka varmasti sitoutuneita KH Groupiin?

Sitoutuneisuus on tärkeää.

Hyvä kommentti, ja onneksi ja ilolla koen, että voin vastata kyllä, että meillä ei oo esimerkiksi Tepon ilmoituksen myötä ollut mitään poistumaa tai muuta, että olisi vaikuttanut meidän henkilöstö vaihdokseen tai muuta, tai että on ei oo nähty mitään semmoista trendiä. Ja me ollaan tosiaan rekrytoitu erittäin sopiva, pätevä ja hyvä henkilö Tepon seuraajaksi, joka tässä aloittaa aika pian, niin nähdään, että tältä osin ollaan hyvässä tilanteessa.

Ja hyvä myös, että Teppo on jatkanut ja jatkaa tukemaan yhtiötä, kunnes Tuomas aloittaa, ja on myös käytettävissä sitten niin että perehdytys ja muu siinä määrin kuin Tuomas sitä tarvitsee, niin tulee saamaan sen muun muassa Tepolta.

Tässä tulevaisuuteen katsovaa, että onko KH Groupilla visiota laajentumisesta Pohjoismaissa tai Ruotsissa vielä valloittamattomille alueille?

Mun mielestä varsinkin jälkimmäiseen niin kyllä, että kyllä me koko ajan katsotaan mahdollisuuksia laajentaa uusille paikkakunnille Ruotsissa, että on joitain tässä aikaisemmin lähetyksessä mainittiin, niin semmoisia vähän suurempia kaupunkikeskittymiä, talouskeskittymiä Ruotsissa, missä meillä on vähän tai ei ollenkaan toimintaa vielä, että on mahdollisuuksia. Ja myös me laajennuttiin tosiaan hiljattain Pohjois-Ruotsin Luulajaan.

Pohjois-Ruotsissahan on tosi vahva talouskehitys, vaikka siellä on ollut jotain tämmöisiä suurempia, näyttävämpiä epäonnistumisiakin, tämä akkutehdas sun muuta, mut silti se iso kuva ja trendi on se, että Pohjois-Ruotsissa tosi vahvaa talouskehitystä ja paljon sen tyyppistä toimintaa, jossa sekä maansiirtokoneiden ja muiden KH-Koneiden ratkaisujen kysyntä tulee kasvamaan, mutta myös on muita kaupunkialueita. Joten vastus siinä on kyllä.

Sit muut Pohjoismaat Tanska, Norja, Islanti, emme toimi tällä hetkellä niissä maissa. Emme pidä mitenkään poissuljettuna, että niihin laajennuttaisi, mutta ehkä spontaanisti tai ehkä se ensisijainen on varmasti nyt Ruotsin toiminnan laajentaminen ja kehittäminen ja sitten ehkä mahdollisena seuraavana aiheena voisi sitten harkita muita maita, että on se varmasti repertuaarissa yksi vaihtoehto tulevaisuudessa.

Ja sitten tähän Ruotsiin liittyvä kysymys, että mikä on Ruotsin infrainvestointien markkinatilanne nyt verrattuna kevääseen 25? Onko parempaa vai odottavaa?

Meillä on kyllä ollut vahva positiivinen trendi alkuvuonna varsinkin Ruotsissa KH-Koneiden puolella, joka viittaisi siihen, että kysyntä meidän tarjoamille palveluille ja tuotteille on kasvavaa, niin ainakin tällä hetkellä näyttää positiiviselta.

Tässä loppuun vielä NRG-liitännäisiä kaksi kysymystä. Ensimmäinen on, että kuinka suuri Nordic Rescue Groupin osuus ADDA-raamisopimuksella on?

Mä voin vastata siihen ensiksi. Se on tietenkin tärkeä, että kyllähän aika merkittävä osa meidän kaupoista tulee myös tämän ADDAn kautta.

Mutta on myös hyvä sanoa, että on myös paljon liiketoimintaa, joka ei oo sen ADDAn kautta, että meillä on esimerkiksi kaikki nää tikasautot, mitä me Ruotsissa tehdään, on ja varustellaan Ruotsin markkinoille meidän kumppanin tuottamia autoja, niin esimerkiksi ne ei oo sen puitteissa, ja on myös paljon muuta, jota tehdään myös ei ADDAn puitteissa. Ja se on bisnesmielessä meille kyllä hyvä, ettei koko se bisnes oo sen ADDAn keskitetyn hankinnan kautta.

ADDA on siis Ruotsin kuntien tämmöinen yhteinen, vähän Hansel-tyyppinen ratkaisu niille, jotka siitä ei oo kuullut aikaisemmin, niin siellä on sitten, jos mä muistan oikein, niin meidän lisäksi pari muuta paloautovalmistajaa, jotka tavallaan on saanut ADDAn hyväksynnän ja on sen puitteissa.

Joo. Ja viimeinen kysymys sitten Nordic Rescue Groupin Suomen osalta, että Sauruksen kapasiteetti on ilmeisestikin täydellä teholla.

Onko ajateltu, että Sauruksen suhteen joudutaan tekemään investointeja esimerkiksi kansainvälisen tavoitteiden suhteen?

No se on kyllä lähes täydellä kapasiteetilla, että sit voidaan ja ollaan pyritty tässä ja ollaan onnistuttukin nopeuttaa läpimenoaikoja ja sitä kautta tavallaan kasvattaa sitä kapasiteettia. Ja koko ajan mietitään lisätapoja, millä voidaan tarvittaessa lisätä tuotantokapasiteettia.

Tää on kyllä tärkeä kysymys tällä hetkellä ja tavallaan positiivinen haaste meille, että kysyntä on ollut niin hyvää viime aikoina, että tää on ollut tärkeä teema miettiä, miten me varmistetaan, että me voidaan tuottaa kaikki ne pelastusajoneuvot, joille on kysyntää. Ja toistaiseksi se on onnistunut hyvin ja osittain tietenkin voidaan alihankinnan ja muun kautta myös hoitaa näitä asioita.

Toissa vuonna siirrettiin meidän huolto uuteen rakennukseen ja sitä kautta vapautettiin sitten uudelle tuotannolle lisätilaa sieltä meidän tuotantotiloista. Ja kyllä siellä varmaan vielä voidaan saada tehoja irti, mut sitten tarvittaessa tietenkin voidaan myös lisätiloja ja muita vielä katsoa, jos on näin.

Onneksi meidän tuotanto, joka on tällaista kokoonpanotuotantoa, niin se ei oo hirveän pääomaintensiivistä, että sitä laajentaa suht pienellä investoinnilla ja suht nopeasti, että siinä ei oo semmoisia pitkiä, kalliita steppejä ennen kuin saadaan sitä tuotantokapasiteettia ylös, jos on niin, että kysyntä jatkuu hyvänä.

Joo, se oli meidän viimeinen kysymys ja uusia ei oo enää tullut, niin kiitos kaikille omasta puolestani tän tulosinfon seuraamisesta ja hyvistä kysymyksistä.

Joo, kiitos munkin puolesta erittäin hyviä kysymyksiä, relevantteja semmoisia ja myös kysymysten kautta jonkun verran relevanttia palautetta, jonkun verran toiveita, niin ne pyritään ottaa huomioon. Nyt sitten seuraavana, eikös niin, että saadaan Inderes linjoille seuraavana?

Joo, me voidaan tässä kohtaa vaikka lopettaa tältä pohjalta ja tosiaan sitten tulee myöskin InderesTV:n haastattelu, mikä on saatavilla tuolla meidän verkkosivuilla sitten erikseen. Ja myöskin tästä sitten niin tallenne on myöskin jälkikäteen saatavilla kaikille katsojille.

Kiitos tässä vaiheessa ja siirrytään sitten siihen seuraavaan osioon.

Kiitos kaikille.