Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta, jossa me käsitellään KPY:n tulosta tammi-kesäkuulta 2026. Mä olen Silja Huhtiniemi, KPY:n operatiivinen johtaja ja tänään moderoin tätä tilaisuutta.

KPY:llä on takanaan merkityksellinen kevät. Me edettiin meidän uudistumisessa ja sijoitusyhtiönä me keskitymme nyt kehittämään meidän kolmen sijoitussalkun kokonaisuutta.

Lisäksi me toteutettiin meidän pitkäaikainen tavoite listautua Nasdaq Helsingin First North -markkinapaikalle. Tänään me tullaan tarkastelemaan tosiaan kulunutta puolivuotiskautta ja aluksi KPY:n toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen käy lyhyesti läpi KPY:n strategian ja sen jälkeen nostaa keskeiset huomiot tästä katsauskaudesta ja kertoo myöskin KPY:n näkymistä.

Anssin jälkeen sitten talousjohtaja Jenni Ahava jatkaa, käy läpi tunnuslukuja ja avaa KPY:n sijoitussalkkujen tilannetta. Sitten ihan lopuksi esityksen jälkeen me käydään läpi meille tulleita kysymyksiä.

Mutta tämän pidemmittä puheitta me aloitetaan tämä tilaisuus. Ole hyvä, Anssi.

Kiitos Silja ja tervetuloa minunkin puolesta. KPY:hän toteuttaa huomattavaa uudistumista.

Me olemme käytännössä muuntautumassa perinteisestä tasesijoittajasta kasvavaksi sijoitusyhtiöksi, puhumme myös sijoitusalustasta. Ja tällähän me tarkoitamme sitä, että tässä yhdistyy suorat omistukset sekä erilaisten pääomarahastojen hallinnointi ja niihin tehtävät ankkurisijoitukset.

Tällä hetkellähän meillä on yksi pääomarahasto jo mukana tässä kokonaisuudessa. Me toteutamme meidän strategiaa kolmen sijoitussalkun kautta ja on hyvää huomata infrastruktuurisalkku, sieltä me haemme vakaata kassavirtaa, pitkäjänteistä arvonluontia.

Totta kai salkkuhan koostuu tällä hetkellä yhdestä tytäryhtiöstämme, Novapoliksesta. Puhumme infrasta, koska haluamme laajentaa tätä salkkua erityisesti rahastopohjaiseen toimintaan.

Esimerkiksi ja olemme kertoneet, että meitä kiinnostaa kriittisen infrastruktuurin sijoittaminen. Kasvua KPY hakee private equitystä, eli siellähän meillä on taustalla tuossa vuodenvaihteessa tehty Sentican osto, joka oli totta kai meille mielestäni luonteva, mutta rohkea askel viemään KPY:tä uudelle tasolle sijoitusyhtiönä.

Täällähän me olemme kertoneet tavoitteemme, joka kertoo sen rohkeuden kokoluokasta KPY:lle. Haluamme kerätä uuden noin €200 miljoonan pääomarahaston, joka sijoittaa tulevaisuudessa suomalaisiin kasvuhakuisiin yhtiöihin.

Tasesijoitukset on meidän kolmas salkku. Siellähän meillä on mukana viisi yhtiötä, joita olemme jo omistaneet pidempään.

Meillä on keskiössä yhtiöiden kehittäminen, ne on vielä kehitysvaiheessa, investoimme arvonluontia varten ja olemmekin kertoneet, että noin viiden vuoden kuluessa haemme näistä yhtiöistä irtautumista. Jatkossakin meillä tehdään tasesijoituksia, mutta ne on kohdennettu ankkurisijoituksina rahastoihin, joita myös sitten tulemme hallinnoimaan.

Jos katsotaan näitä NAV-arvoja yhtiöistä, niin meillä on infrastruktuurisalkun arvio eli nettovarallisuus, jota me arvioimme yhtiönä, on noin €112 miljoonaa, meidän private equity -salkun koko on noin €28 miljoonaa, tasesijoitusportfolion arvo on noin €54 miljoonaa sekä likvidit varat meillä noin €41 miljoonaa. Tästä koostuu meidän arvion mukaan nettovarallisuuden arvo KPY:ssä.

Kerrotaan myös meidän kolme taloudellista pitkän aikavälin tavoitetta. Mehän olemme kertoneet, että hallinnoitavien varojen eli AUM:in kasvattaminen on meillä tavoitteena ja tavoitteenahan täällä on, että haluamme tämän hallinnoitavan varojen määrän moninkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.

Toinen meidän taloudellinen tavoite on nettovarallisuuden kasvattaminen. Haluamme kasvattaa osuuskohtaista nettovarallisuutta pitkäjänteisesti joka vuosi ja tämä on meidän mielestämme omistajalle pitkäjänteisen arvonnousun mittari.

Kolmantena meillä on osuuskorko ja sen maksaminen. Olemmekin linjanneet, että vähintään 20% sijoitusten nettotuotosta jaetaan osuuskorkona ja haluamme kasvattaa tätä jakosuhdetta 60%:iin vuoteen 2030 mennessä.

Mistä tämä osuuskorko maksetaan? Siitä on tullut meillekin kysymyksiä.

Me haluamme sen maksaa sijoitustoiminnan vuotuisesta nettotuotosta. Me emme halua maksaa sitä niin sanotusti hallinnoitavista varoista tai pääomasta.

Omistajille tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että tuotto syntyy ensisijaisesti arvonnousun kautta, eli se mistä mittaroidaan nettovarallisuus per osuus, sekä kassavirrasta osuuskoron muodossa, joka kasvaa asteittain sitä mukaan, kun liiketoimintamme kasvaa ja irtautumisia kohdeyhtiöistä tapahtuu. Siirrytään sitten tarkastelemaan ensimmäisen vuosipuoliskon keskeisiä nostoja ja sieltä haluan todeta, että ensimmäinen vuosipuolisko KPY:lle toteutui meidän odotusten mukaisesti.

Meidän uudistuminen sijoitusyhtiönä etenee johdonmukaisesti. Mutta kyllä on todettava, että katsauskausi oli myös KPY:lle merkittävä.

Kuten Silja alussa jo totesi, me toteutimme pitkäaikaisen tavoitteemme listautua Nasdaq Helsingin First North -markkinapaikalle ja listautumisen yhteydessä toteutimme meidän käsityksen mukaan ensimmäisen listautumiseen liittyvän osuusannin ja tällähän me nimenomaan tavoittelimme uusia omistajia, omistajien määrän kasvua sekä halusimme uusia ankkuriomistajia. Katsotaan sitten salkuittain keskeisiä nostoja, eli tämä meidän infrastruktuurisalkku, joka koostuu tällä hetkellä edelleen yhdestä tytäryhtiöstämme, Novapoliksesta, joka on kiinteistösijoitus.

Novapoliksessa on panostettu kehityshankkeisiin, konseptien kehittämiseen, hankekehitykseen määrätietoisesti. Edelleen markkinaympäristöhän on vaativa, mutta tästä hankekehityksestä esimerkiksi hyvä esimerkki on meidän uudisrakennushankkeemme, joka uutisoitiin Kuopion keskustassa.

Hanke on täydessä käynnissä ja on edennyt hyvin. Mutta sitten jos katsotaan keskeisiä tunnuslukuja, viimeisen 12 kuukauden keskimääräinen käyttöaste on meillä 87,3%, vertailukaudella se oli 92,3%.

Käyttöasteessahan ennakoidusti näkyy, että julkisen asiakkaan siirtyminen on heikentänyt käyttöastetta. Samaan aikaan kuitenkin Novapolis on onnistunut vahvistamaan yksityisen sektorin asiakkuuksia.

Voidaankin todeta, että käyttöaste on hiljalleen kasvanut helmikuusta lähtien, mutta totta kai käyttöasteen kehittyminen positiivisesti vaatii onnistumista myynnissä, se vaatii hankekehitystä, erilaisten konseptien kehittämistä. Private equity -salkku: yhteistyö Sentican kanssa on käynnistynyt suunnitellusti.

Sentica on osa KPY-konsernia ja integraatio on mennyt mielestäni hyvin. Olemme käytännössä valmistelleet uuden rahaston rahastostrategian tälle noin €200 miljoonan rahastolle, olemme käynnistäneet varojenkeruun ja kartoittaneet rahastoon sijoituskohteita.

Näemmekin, että nämä varainkeruu ja ensimmäiset sijoitukset tässä markkinassa täytyy tapahtua hyvin nopeasti. Lisäksi Sentican tiimiä on vahvistettu.

Mutta totta kai Senticalla on edelleen heidän buyout 5 -rahasto hallinnoinnissa ja tämä hallinnointipalkkiot tietysti tukevat toimintaa. Tasesijoituksista: yhtiöissä on panostettu edelleen myynnin organisaation ja sen liiketoiminnan organisoitumisen kehittämiseen.

Sinne on investoitu ja nämä totta kai myös vaikuttavat tulokseen, mutta nämä edistää mielestämme, olemme pitkäjänteinen omistaja, edistää kannattavuuden parantamista, operatiivista tehostamista ja kasvua tulevaisuudessa. Sekä Voimatel että Epical, on myös hyvä todeta, että heidän H1:set oli heikommat kuin vertailukaudella ja tulosodotukset molemmissa yhtiöissä painottuvat tänä vuonna jälkimmäiselle vuosipuoliskolle.

Jenni avaa tätä hieman tarkemmin myöhemmin. Seuraamme myös taloudellisena tavoitteena meidän nettovarallisuuden kehittymistä.

Meidän nettovarallisuus on pysynyt yli €200 miljoonan. Tämähän on meidän yhtiön arvio meidän varallisuudesta ja erityisesti siellä on hyvä huomata, että kiinteistöt eli se Novapoliksen arvonmääritys on pysynyt lähes ennallaan.

Sentica on edelleen meillä arvostettu järjestelyn yhteydessä asetettuun arvoon. Me olemme nähneet nettovarallisuudessa alentumista erityisesti tasesijoitussalkussa.

Siellähän tämä arvonmääritys näille salkkuyhtiöille tehdään edellisen 12 kuukauden liikevaihdon ja käyttökatteen avulla. Haemme markkinasta verrokkiyhtiöitä ja näiden verrokkiyhtiöiden kertoimilla sitten muodostamme arvion tästä tasesijoitussalkun arvosta.

Ja kyllä markkinakertoimet ovat nyt sitten esimerkiksi IT-sektorilla laskeneet. Sitten katsotaan tätä oikeanpuoleista kuvaa eli nettovarallisuus per osuus ja sehän on laskenut ensimmäisen vuosipuoliskon päättyessä €8,58:aan.

Se oli vertailukaudella €9,65 ja tätähän selittää osittain toteutettu listautumisanti, jossa laskettiin liikkeelle uusia osuuksia nettovarallisuusarvoa alhaisempaan hintaan. Ja tämä luonnollisesti myös laskee osuuskohtaista nettovarallisuuden arvoa.

Korostan vielä lopuksi, että nettovarallisuusarvo perustuu meidän tekemään arvioon. Siellä käytetään ulkopuolisia arvonmäärityksiä esimerkiksi tässä infrasalkun osalta eli se Novapoliksen kiinteistöarvio.

Me haluamme tällä tarjota sijoittajille informaatiota KPY:n omaisuuden arvon kehittymisestä. Raportoimme myös hallinnoitavien varojen kehittymistä.

Hallinnoitavat varat ovat pysyneet lähes ennallaan edelliseen vertailukauteen nähden ja tämä hallinnoitavat varathan koostuu Sentican rahastojen nettovarallisuusarvosta plus lisättynä kutsumattomalla pääomalla sekä KPY:n nettovarallisuuden arvosta ilman tätä Sentica-hallinnointiyhtiön nettovarallisuusarvoa. Ja tavoitteenahan meillä on sinne 2030 mennessä moninkertaistaa hallinnoitavien varojen määrä.

Olemme myös sitten halunneet kertoa tässä esityksessä KPY:n pidemmän aikavälin kehittymisestä. Ja totta kai tämä katsauskauden talouden tulos kuvaa sitä nyt yhtä vaihetta pidemmässä kehityskaaressa, kun muutumme sijoitusyhtiöksi.

KPY:n uudistuminen on kesken ja tämä heijastuu totta kai myös katsauskauden taloudelliseen tulokseen. Ja jos katsotaan nyt näitä rullaavia 12 kuukauden trendejä, nämä havainnollistaa sitä, miten uudistuminen on alkanut heijastua KPY:n lukuihin.

Otetaan tämä ylin kuva, siellä on liikevaihdon kehittyminen. Ja liikevaihtohan tässä sijoitusyhtiöksi muuttumisessa laskee ja sehän johtuu ennen kaikkea yritysjärjestelyistä, elikkä tuossa viime vuosina KPY-konsernista on järjestelty Enfo, IT-yhtiö, josta on muodostunut meille kaksi sijoitusta: Epical ja Aurilo.

Sitten siellä on ollut Voimatelin sähköverkkoliiketoiminnan myynti, joka on myös merkittävästi vaikuttanut liikevaihtoon. Voisi kuvata tätä nykyistä liikevaihtoa, että sehän koostuu käytännössä Novapoliksen ja Voimatelin liikevaihdosta sekä hyvin pienessä määrin vielä Sentican liikevaihdosta.

Kannattavuus on vahvistunut uudistumisen edetessä, vaikka meillä hieman kannattavuus on laskenutkin tässä ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Mutta hyvin tästä nähdään sijoitusyhtiölle tyypillinen toiminta.

Me on haluttu käyttökatteella kertoa sitä, että kuinka irtautumisista esimerkiksi on muodostunut tulosta. Se näkyy myös tällä käyttökatteessa ja tässä näkyy sitten harmaalla palkilla oikaistu käyttökate, joka kertoo sitä jatkuvan liiketoiminnan operatiivista tuloksentekokykyä.

Ja sitten on tuotu myös tämä nettotulos, jossa nähdään, miten se on tuolta 2022 vuodesta saakka kehittynyt tähän viimeisimpään raportointikauteen. Ja nyt on hyvä huomata, että H2 on meille merkityksellinen tässä liiketoiminnassa nimenomaan liiketoimintojen luonteesta liittyen Voimatelissä ja myös Epicalissa.

Ja meillähän tähän konsernin lukuihin yhdistellään tytäryhtiöt, ne näkyvät myös käyttökatteessa. Mutta sitten nämä omistus- ja osakkuusyhtiöt, nehän eivät näy enää täällä käyttökatteessa, ne näkyvät sitten täällä tuloksessa.

Jenni palaa tähän hieman myöhemmin. Haluaisin vielä tästä sanoa loppuun, että KPY:hän tähtää vakaaseen kassavirtaan.

Sitähän nimenomaan tuo se infrasalkku ja tällä hetkellä siellä Novapolis, ja skaalautuvaan kasvuun erilaisten rahastorakenteiden kautta, erityisesti nyt ensimmäisessä vaiheessa tältä Sentican pääomarahaston kautta. Ja onnistuminen tässä uudessa varainkeruussa on tietysti keskeistä.

Mennään sitten näkymiin tälle vuodelle. Me säilytämme kuluvaa vuotta koskevat näkymät ennallaan.

Odotamme täysin samoin kuin vuodenvaihteessa tai tilinpäätöstiedotteen yhteydessä, että osuuskoron maksukyky säilyy meidän tavoitteiden mukaisena. Katsotaan sitten salkuittain.

Novapolista: Novapoliksessa osingonmaksukyky odotetaan säilyvän lähes edellisvuoden tasolla. Totta kai siellä liikevaihto ja tulos, kun katsottiin, se on jo laskenut, me odotetaan edelleen, että se vuoden aikana hieman laskee, kun Novapoliksen vuokrausaste alenee.

Mutta Novapoliksen osingonmaksukyvyn kuitenkin odotetaan säilyvän lähes entisellä tasolla. Private equity -salkusta: siellä on keskeistä Sentican uuden rahaston kerääminen.

Me tulemme sitten aikanaan kertomaan tästä keräämisen edistymisestä, kun meillä on tuloksia. Ja on todettava, että rahaston keräämisessä onnistumisella on tietysti keskeinen vaikutus tulevaan sijoitustoimintaan ja sen laajuuteen.

Tasesijoitussalkusta: jos katsotaan kokonaisuutena, niin odotamme liikevaihdon kehittyvän myönteisesti tänä vuonna ja tuloksen jonkin verran vahvistuvan. Mutta totta kai yhtiökohtaisesti yhtiökohtaisessa kehityksessä voi olla merkittäviäkin eroja.

Me kehitämme näitä omistusyhtiöitä kannattavaan kasvuun pitkäjänteisesti ja tähtäimessä on tietysti se tuleva irtautuminen hyvällä omistaja-arvolla. Mennään sitten vielä enemmän talouteen ja Jenni Ahava, meidän talousjohtajamme, tätä meille avaa.

Ole hyvä Jenni.

Kiitoksia. Mennään tosiaan sitten ensin konsernin lukuihin ja sen jälkeen salkuittain käydään lyhyesti läpi tuloslukuja.

Anssi tuossa taustoittikin ja kertoi meidän omaisuuden NAV:in kehityksestä. En palaa siihen enää tarkemmin, mutta tuon esille kuitenkin meidän hallinnointikulujen osuuden NAV:ista.

Se on pysynyt ennallaan noin 0,6%:ssa. Ja meille on tullut jonkun verran kysymyksiä, että miten tuo hallinnointikulujen määrä lasketaan, niin siitä haluaisin sanoa, että siihen huomioidaan KPY:n kulut, pois lukien tietysti nyt nämä kertaluonteiset listautumisen kulut.

Kuluista vähennämme sitten omistusyhtiöiltä veloittamamme management fee -maksut sekä sitten likvidien varojen hallinnoinnista saadut realisoituneet tuotot. Ja tätä kautta sitten on päädytty tähän 0,6%:iin.

No sitten kun katsotaan tuloslaskelman tunnuslukuja, niin tuossa Anssi kertoikin, että meidän liikevaihto on tässä viime vuosina laskenut ja niin se laski myös H1:sellä vertailukauteen nähden. Se oli noin €57 miljoonaa ja se lasku johtuu täysin meidän strategian mukaisista konsernirakenteen muutoksista.

Elikkä vielä viime vuonna vertailukaudella Epical yhdisteltiin myöskin liikevaihdon osalta konsernin lukuihin ja viime vuoden lopulla Epical muuttui osakkuusyhtiöksi ja ei ole sitten enää mukana tässä konsernin liikevaihdossa. Epicalin osuus tuossa vertailukauden liikevaihdossa oli noin €23 miljoonaa.

No sitten kun katsotaan liikevoittoa ja oikaistua liikevoittoa, niin ne molemmat ovat hieman heikentyneet vertailukaudesta. Mennään syihin kohta tarkemmin.

Liikevoitto oli ensimmäisen puolen vuoden aikana -€0,4 miljoonaa ja oikaistu liikevoitto -€1,3 miljoonaa. Heikentymiseen tuohon vertailukauteen nähden on neljä keskeistä syytä.

Ensimmäinen yksi merkittävä syy on se, että Voimatelin osalta projektikanta ja sen valmistuminen ja tuloutuminen painottuu enemmän tuonne H2:selle tänä vuonna. Sitten tietysti myöskin Novapoliksen käyttöasteen hienoinen lasku on vaikuttanut kannattavuuteen myöskin konsernitasolla.

Olemme tehneet myöskin merkittäviä organisaatiomuutoksia monessa omistusyhtiössä, joiden kulut sitten rasittavat tätä H1:stä. Ja neljäntenä syynä on myöskin Sentican liikearvopoistojen aloitus nyt vuoden 2026 alusta alkaen.

Ja näiden liikearvopoistojen vaikutus tuohon liikevoittoon oli -€1,4 miljoonaa. No sitten kun katsotaan meidän katsauskauden tulosta, niin se on myöskin hieman heikentynyt vertailukauteen nähden ja oli -€3,7 miljoonaa.

Oikaistu katsauskauden tulos oli -€2,7 miljoonaa. Ja siellä merkittävimmät oikaisut kohdistuu yritysjärjestelyihin ja entistä enemmän sitten tähän meidän listautumiseen ja sen kuluihin.

Palataan tähän kevääseen, elikkä normaalistihan KPY raportoi puolivuosittain tuloksesta, mutta tuossa listautumisen yhteydessä myöskin sitten julkistimme meidän Q1:sen luvut ja tästä johtuen voimme tässä myöskin sitten lyhyesti sivuta näitä Q2:sen lukuja. Niin kuin tuossa aikaisemminkin on tullut esille, niin meidän omistusyhtiöiden liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi tulos painottuu perinteisestikin meillä tuonne H2:selle ja se näkyy myöskin jo tässä Q1:sen ja Q2:sen välisessä kannattavuuden kehityksessä.

Jos katsotaan käyttökatetta, niin Q2:sen aikana sekä käyttökate että suhteellinen käyttökate jo vahvistuivat. Toki olivat vielä alhaisella tasolla, mutta sitten kun katsotaan tuota nettotulosta, niin erityisesti siellä näkyy tämä Q2:sen vahvistuminen.

Toki nettotuloskin oli vielä negatiivinen, mutta erityisesti kun oikaistaan nuo listautumisen kulut, jotka on oikaistu tuosta oikaistusta nettotuloksesta, niin nähdään, että tappio pienentyi -€2,2 miljoonasta -€0,6 miljoonaan. Ja sitten mennään näihin meidän salkkuihin.

Ensimmäisenä käydään läpi infrasalkkua, joka koostuu tällä hetkellä Novapoliksesta. Tuossa aikaisemmin mainitsinkin, että Novapoliksen käyttöaste hieman heikentyi vertailukauteen nähden ja se näkyy myös sitten liikevaihdon ja liikevoiton kehityksessä.

Liikevaihto oli noin €13 miljoonaa, heikentyen noin €1 miljoonan edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja liikevoitto €3,5 miljoonaa. Käyttöaste tosiaan oli viimeisen 12 kuukauden aikana keskimäärin noin 87%, kun se vertailukaudella oli noin 92%.

No kun katsotaan kiinteistöjen käypää arvoa, niin voi todeta, että se oli noin €200 miljoonaa. Siellä valmiiden kiinteistöjen osalta ei tapahtunut olennaista muutosta vuodenvaihteeseen verrattuna.

Tuo nousu, mikä on tapahtunut vuodenvaihteen jälkeen, niin muodostuu tästä keskeneräisestä Vuorikatu 21 -hankkeesta. Se on huomioitu tähän kiinteistöjen käypään arvoon hankintamenolla.

Ja kohteenhan arvioidaan valmistuvan vuoden 2027 loppuun mennessä. Ja on myös hyvä todeta, että Novapoliksen nettovelkojen suhde tähän kiinteistöjen käypään arvoon pysyi edelleen alle 50%:ssa.

Edetään sitten meidän private equity -salkkuun, joka tosiaan koostuu tällä hetkellä Senticasta. Sentican painoarvo konsernin lukuihin on vielä toistaiseksi hyvin pieni.

Siellä on tosiaan aloitettu tämän uuden rahaston varainkeruu ja myöskin vahvistettu tiimiä. Sentican liikevaihto tässä ensimmäisen puolen vuoden aikana oli noin miljoona euroa ja tuo liikevaihto koostuu tämän vitosrahaston hallinnointipalkkioista.

Ja kulujen jälkeen liikevoitto ensimmäisen puolen vuoden aikana oli -€0,3 miljoonaa. Ja kolmantena salkkuna meidän tasesijoitussalkku, joka koostuu tällä hetkellä Voimatelista, Epicalista, Gebwellistä, Osuma Henkilöstöpalveluista ja Aurilosta.

Voimatel on tällä hetkellä meidän ainut tytäryhtiö, joka yhdistellään KPY-konserniin täysimääräisesti ja onkin hyvä huomata, että Voimatelin merkitys konsernin luvuille on tällä hetkellä hyvin merkittävä. Epical, Gebwell ja Osuma Henkilöstöpalvelut osakkuusyhtiöinä yhdistellään konserniin yhdellä rivillä liikevoiton yläpuolella.

Siellä on tämmöinen erä kuin osuus osakkuusyritysten tuloksesta. Siihen huomioidaan näiden osakkuusyhtiöiden nettotuloksesta KPY:n omistusosuuden mukainen osuus sekä sitten näiden yhtiöiden hankinnan yhteydessä syntyneiden liikearvojen poistot.

Ja Aurilo on meidän omistusyhtiö vajaan 14%:n omistuksella ja se ei ole mukana konsernin luvuissa. Käydään lyhyesti läpi meidän tytäryhtiö Voimatelin luvut.

Voimatelin liikevaihto hieman heikentyi vertailukaudesta, oli noin €43 miljoonaa ja syynä tuohon heikentymiseen on nimenomaan se, että Voimatelin projektit tänä vuonna valmistuvat ja tuloutuvat enemmän H2-painotteisesti. Lisäksi yhtiö teki organisaatiomuutosta alkuvuoden aikana, mistä sitten syntyi kuluja, jotka rasittavat tätä H1:stä.

No sitten lyhyesti näistä meidän osakkuusyhtiöistä. Sanon jo heti alkuun, että osakkuusyhtiöiden osalta tarkemmat luvut löytyvät sieltä puolivuosikatsauksesta, joten kommentoin näitä tässä vain lyhyesti.

Epicalin osalta liikevaihto oli hyvin pitkälle vertailukauden tasolla, mutta kannattavuus hieman heikentyi ja tämä johtui myöskin siitä, että siellä tehtiin näitä organisaatiomuutoksia, jonka kulut myöskin Epicalin osalta rasittivat tätä H1:stä ja lisäksi yhtiö panosti merkittävästi myynnin kehittämiseen. Gebwellin ja Osuma Henkilöstöpalveluiden osalta puolestaan sekä liikevaihto että kannattavuus kehittyivät vertailukauteen nähden positiivisesti.

Kiitos. Tässä oli siis lyhyesti tämä minun talousosuuteni, joten voidaan sitten varmasti edetä niihin kysymyksiin seuraavaksi.

Hyvä. Kiitokset Jenni ja Anssi ja kiitos myös kaikille, jotka ovat esittäneet meille kysymyksiä.

Meillä on itse asiassa aika paljon kysymyksiä käytävänä, niin lähdetään käymään tätä kokonaisuutta lävitse. Ja NAV:on aihe, joka on herättänyt aika paljonkin erilaisia kysymyksiä, niin aloitetaan niistä.

Ja ensimmäisenä olisi sellainen, tämä tulee Jenni sulle: millaisia arvostusmenetelmiä siellä NAV:in taustalla käytetään? Niinku tuossa Anssi kertokin jo vähän lyhyesti ja totesi, että se on arvio, mutta miten summaisit näitä arvostusmenetelmiä?

Miten se NAV lasketaan?

Joo, tätä on varmasti hyvä kerrata, koska tunnusluku on meille kohtalaisen uusi. Ja tosiaan kyse on arviosta.

Ja me tehdään se arvio salkuittain ja jos lähtee liikkeelle tästä infrasalkusta, niin siinähän me käytetään ulkopuolista arvioitsijaa, elikkä se on ulkopuolisen tekemä näkemys Novapoliksen arvosta. No sitten kun mennään siihen private equity -salkkuun, joka koostuu Senticasta, niin se on meillä edelleen NAV:issa hankintamenon suuruisena, elikkä se hankintameno on määritelty silloin vuoden 2025 lopussa tehdyn järjestelyn yhteydessä.

Ja kolmantena tasesijoitukset, niin siellä tosiaan arvostus perustuu yhtiöiden viimeisen 12 kuukauden toteutuneeseen käyttökatteeseen tai liikevaihtoon, jonka sitten kerromme markkinan verrokkien kertoimella ja nuo kertoimet saadaan ulkopuoliselta taholta. Ja sitten tästä vähennetään nettovelat yhtiöittäin ja viimeisenä tietysti se, että huomioimme NAV:issa ainoastaan sen KPY:n omistusosuuden mukaisen osuuden siitä yhtiön arvioidusta arvosta.

Ja neljäntenä komponenttina meidän likvidit varat, jotka on sitten sen raportointikauden hetken markkina-arvoon arvostettu.

Hyvä, kiitos. Sitten oli vielä Novapolikseen liittyen täsmentävää, että minkälaista tuottovaadetta käytetään arvonmäärityksessä?

Kyllä, tämä on nyt tuotu uutena tietona sinne myöskin meidän puolivuosikatsaukseen ja ajatus on toki raportoida sitä myös jatkossa. Tuottovaade, mitä ulkopuolinen arvioitsija on käyttänyt, niin on kiinteistöjen osalta 7,4% ja palveluliiketoiminnan osalta se on 8,4%.

Ja hyvä on varmasti tässä yhteydessä myös mainita se niin sanottu alkutuotto, joka on tällä hetkellä noin 7,6%.

Hyvä. Sitten on myöskin NAV:iin liittyen Senticaa kysymys.

Tämä tulee Anssi sulle. Sentican nettovarallisuusarvo on €28 miljoonaa, joka on, kuten olette aiemmin kommentoineet, korkea suhteessa olemassa olevaan liiketoimintaan.

Pystyttekö auttamaan sijoittajaa hahmottamaan, kuinka paljon hallinnoitavia pääomia lähivuosina tulisi kerätä, jotta nykyinen nettovarallisuusarvo on perusteltu?

Kiitos. Jos tätä lähtisi purkamaan vielä ja palaisi siihen ihan siihen niin kuin yritysjärjestelyyn, totta kai niin kuin arvohan on neuvottelun tulos.

Mutta sitten on samaan hengenvetoon todettava, että totta kai KPY-konserni käyttää ulkopuolista arvonmääritystä, kun se tekee yritysjärjestelyjä ja elikkä siitä arvonmäärityksen perustasta sitten sanoisin niin, että siellä perustana on käytetty pitkän aikavälin liikevoittoa ja totta kai tulevaisuuden odotusta. Ja rahastotoiminnasta ylipäätään on minusta hyvä ymmärtää se, että se liikevoitto heilahtelee.

Se on korkeimmillaan käytännössä, kun uusi rahasto syntyy ja sitten laskee. Ja kyllähän me katsomme Senticaa, että Sentica tulee keräämään useita rahastoja ja jos tuohon nyt tuohon nykyiseen arvostukseen, niin tällä hetkellä kuitenkin nähdään, että uusi rahasto on työn alla, niin se on perusteltu.

Ja kyllä tämä uusi rahasto ja sen tuoma sitten tuollaisen liikevoittotaso, niin perustelee kyllä tämän arvon.

Hyvä. Sitten Jenni, tuossa jo vähän kommentoitkin hallinnointikulujen osuutta NAV:ista tuossa esityksesi aikana, mutta tähän liittyen on kans kysymys: olette raportoineet, että hallinnointikulunne ovat noin 0,6% suhteessa nettovarallisuuteen, mutta emoyhtiön kiinteät kulut vaikuttavat olevan noin kaksinkertaiset suhteessa raportoimiinne hallintokuluihin.

Miten sijoittajan tulisi arvioida tätä ulkopuolisen näkökulmasta vaikuttavaa epäsuhtaa?

No meidän mielestä kulut on hyvin markkinaehtoisella tasolla ja tuossa aikaisemminkin vähän avasin sitä meidän laskentatapaa, niin kertaan sen vielä. Elikkä siinä on tosiaan mukana meidän KPY:n kulut, mutta sitten vähennämme kuluista management fee -palkkiot, joita veloitamme omistusyhtiöiltä.

Meidän KPY:n ihmiset, me tuotamme myöskin palveluita meidän omistusyhtiöille esimerkiksi johtamiseen, viestintään, vastuullisuuteen, juridiikka-asioihin liittyen ja ja sitä vastaan sitten veloitamme tuota management fee -palkkiota. Ja niiden lisäksi sitten kuluista vähennämme meidän likvidien varojen hallinnoinnista realisoituneet tuotot.

Ja sitä kautta päädytään siihen nettokuluun, joka sitten suhteutetaan NAV:iin.

Hyvä. Kiitos.

Sitten mennään tulosennuste- ja näkymät-liitännäisiin kysymyksiin. Anssi: paljonko on konsernin tulosennuste vuodelle 2026 ja osakekohtainen tulos?

Olisi mukava vastata tähän, mutta kyllähän nyt täytyy todeta se, että yhtiö ei ole antanut tulosohjeistusta ja olemme antaneet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet.

No hyvin vastaava kysymys on esitetty myös vuodelle 2027 katsottu jo vähän pidemmälle: mitkä ovat tulosnäkymät vuodelle 2027, tulos ja osakekohtainen tulos?

Tässäkin minä vastaan, että tulosohjeistusta yhtiö ei anna ja meillä on pitkän aikavälin tavoitteet. Siellä on se NAV:in kasvattaminen per osuus joka vuosi, hallinnoitavien varojen moninkertaistaminen ja sehän tarkoittaa myös hallinnointipalkkioiden tuottoja, sekä sitten tämä osuuskoron jakaminen, että 20-60% tästä sijoitusten tuomasta nettotuotosta.

Ja pääosinhan se tällä hetkellä on koostunut jo pitkään Novapoliksen tuotosta ja meidän pitäisi saada tietysti tuottamaan nämä muutkin yhtiöt. Mutta ehkä se uuden yhtiöiden, kun tässä ollaan sijoitusyhtiöksi muotouduttu, niin sittenhän me olemme myös kertoneet, että irtautumisista sitten harkitsemme lisäosuuskoron maksamista ja totta kai siinä täytyy arvioida muita vaateita, mitä meillä siinä vaiheessa on.

Hyvä. Sitten on tullut eri salkkuihin liittyviä kysymyksiä ja aloitetaan infrasalkusta.

Anssi: Novapoliksen käyttöaste on ollut 2020-luvulla erittäin hyvä, mutta se on nyt laskenut viime aikoina, kun valtiolliset toimijat ovat siirtyneet omiin tiloihin. Miltä vuokrausasteiden kehityksen näkymä näyttää nyt eteenpäin?

Jos lyhyesti sitä historiaa: itse aloitin Novapoliksen toimitusjohtajana 2020 syksyllä, samoin kuin KPY:ssä ja silloin sitten Novapoliskin tuli muutamia vuosia vedettyä, niin se oli noin 90% silloin se käyttöaste, meillä valmistui uudisrakennus ja kovalla myyntityöllä, kehittämällä erilaisia palvelukonsepteja, tekemällä hankekehitystä ja muuttamalla siinä koronan keskellä, etätyö tuli silloin, niin vuokraamalla tiloja, niin saatiin käyttöaste nousuun. Ja ollaan vähän vastaavassa tilanteessa, että näitä julkisomisteisia on siirtynyt tänne julkisomisteisiin tiloihin ja niinku kerrottiin tuossa, että se käyttöaste on hieman lähtenyt vahvistumaan, kun yksityisessä sektorissa on onnistuttu, niin kyllä nyt vaaditaan kovaa myynnin tekemistä, hankekehitystä niihin olemassa oleviinkin tiloihin.

Että minusta Novapoliksessa erityisesti tämä hankekehitys, konseptikehitys entisestään vahvistunut. Se keskustan hanke on kyllä siitä hankekehityksestä loistava esimerkki, että se saatiin tehtyä ja se nähtiin niin houkuttelevana, että silti päätettiin rakentaa, että kyllä me uskomme, että se Kuopion Savilahti on elinvoimainen, siellä on eri koulutusasteita, siellä on yliopistollinen sairaala, niin kyllä siellä tapahtuu Kuopiossa ja kovaa työtä tarvitaan, että saadaan sitten palautettua tämä sinne erinomaiselle tasolle.

No viittasitkin jo keskustaan rakentuvassa olevaan kiinteistöön. Tähän liittyen on kysytty, että miksi sitä rakennetaan, vaikka käyttöaste on laskenut?

Miksi rakennetaan lisää?

Sanoisin, että koettaa KPY 143 vuotta takana, niin kyllähän me pelataan pitkää peliä ja kun me nähdään, että toiminnallamme pystymme vahvistamaan Novapolista, niin me kuitenkin nähdään, että kovalla työllä se käyttöaste palautuu, niin päätettiin kasvaa. Oli erinomainen hanke Kuopiossa ja ennen kaikkea pitkään oli mietitty tätä keskusta-Savilahti.

Se on siis yliopistoalue tämä Savilahti tuolla Kuopiossa ja että halutaan tarjota molempia ratkaisuja, joustavia toimitiloja. Meillä on esimerkiksi co-workiä, jota voi sitten, jos Savilahdessa työskentelee, voi myös keskustassa käydä viettämässä päivän tai muutamia tunteja, jos käy asioita hoitamassa, että kyllä me halutaan sitä palvelua.

Ja se on ollut kyllä minun mielestä tässä se onnistumisen edellytys viime vuosina. Että tavallaan ja nyt kun katson niin kuin sanotaan kuuden vuoden perspektiivillä oltu Novapoliksessa tässä tilanteessa, kuusi ja tiloja tuli juuri ennen koronaa, niin hyvä tiimi ja tekeminen, meillä on hyvä meininki Novapoliksessa.

No pystyttekö kommentoimaan yksityisen sektorin vuokrausasteiden kehitystä jollain tasolla Kuopiossa?

Se tavallaan liittyy siihen, että kun Novapolis on Kuopioon keskeinen, ollaan vahvin toimija, joka tietysti tuo se vahvuus niitä mahdollisuuksia myös sitten kehittää uudenlaisia konsepteja, joka on taas osoittautunut hyvänä, että meillä ei dataa ole, että miten yksityinen sektori nyt liikkuu, mutta se on nyt saanut hiljalleen sen käyttöasteen kasvamaan tässä alkuvuonna nimenomaan se yksityinen sektori, että meillä on kuitenkin laajentajia yksityisessä sektorissa, elikkä kyllähän kasvuhaluiset yhtiöt, siellä se läsnäolo on tärkeää. Haluavat, että se tiimi on paikalla, kun luodaan uutta.

Sellaiset on positiivisia signaaleja. Mä näen kuitenkin, että jos katsoo Kuopion tilastoja, niin Kuopiohan on kehittynyt viime vuosina hyvin ja kyllä Kuopiossa uskoisin sanoa, että siellä on niin kuin yrityksissä kasvun meininki, että mä niin kuin itse uskon, että KPY:llä vahvistaa sitä tulevaisuudessa, se investoi siihen.

No tähän liittyen on vielä yksi kysymys, että onko koronan jälkeinen ja heikosta taloustilanteesta johtuva siirtymä pienempiin tiloihin jo mielestänne takana yksityisellä sektorilla Kuopiossa?

Siitä minulla ei ole dataa, mutta jos katsoo viime vuosia, niin kyllähän se niin kuin pienempi pää on selkeästi sille on ollut kysyntää, erityisesti tällaisia yhteisöllisiä tiloja, että tavallaan on monikäyttötiloja, että kokoushuoneita siinä ja joustavia tiloja rinnalla ja sitten on se oma vähän niin kuin sydäntila, että sille on ollut kysyntää. Mutta että onko se niin kuin takanapäin tavallaan, että pienennettäisi, niin hyvin vaikea ottaa kantaa, että toisaalta Novapolisthan on kehitetty, että se tarjoaa joustavia tiloja.

Se voi tarjota pieniä ja keskikokoisia ja sähän voit kasvaa niissä tiloissa, että meidän asiakasmäärä on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla edelleen.

Hyvä. No sitten laajempi infrasalkkua koskeva kysymys: salkku muodostuu tällä hetkellä Novapoliksesta.

Miksi salkku on nimetty infrasalkuksi eikä kiinteistösalkuksi?

Joo, tätähän on tässä kysytty. Kyllä me nähdään niinku se infrasalkku, että me halutaan omistaa pitkäjänteisesti vakaata kassavirtaa tuottavia kohteita.

Ja me halutaan ne muodostaa infrasalkkuun. Totta kai Novapolis on kiinteistösijoitus, mutta sillä on inframaisia piirteitä meidän mielestämme.

Siellä on pitkiä vuokrasopimuksia ja se tuottaa vakaata kassavirtaa. Siellä on useita asiakasyritykset, se tavallaan se 250 noin asiakasyrityksen tai toimijan kokonaisuus, niin sehän elää koko ajan, mutta se tuo vakautta siihen.

Niin tästä syystä se on sitten katsottu, että se on osa tätä infraa ja infrasalkkua nimenomaan halutaan rahastotoimintaan kehittää, sitä infrastruktuurisijoitukseen. Me on kerrottu siitä kriittisestä infrasta.

Katsotaan mitä nyt sitten saadaan ulos tässä.

No vielä olisi sitten Novapolikseen liittyen pari kysymystä: minkälainen riski nähdään sillä, että Novapolis on keskittynyt vain Kuopioon?

Totta kai se on riski ja sehän liittyy Kuopioon ja Itä-Suomen vetovoimaisuuteen. Toisaalta jos sitä katsoo, että me olemme todella vahva toimija sillä talousalueella ja talousalue on kehittynyt hyvin ja jos kuuntelee sitä talousalueen näkemystä, niin siellä on kehittyvä ote edelleen.

Meillä on isoja veturiyrityksiä alueella, jotka toimii myös meidän tiloissa, että jos joku katsoo Itä-Suomea, että siellä ollaan niinku allapäin, niin kyllä mä enemmänkin, että sieltä voi tehdä ihan mitä tahansa tässä maailmassa, että kyllä se olettama on, että Kuopion talousalue ja se ympärillä oleva, se kehittyy. Mutta totta kai se on riski ja mä näen, että siinä niinku Novapolis-konseptissa, kun tuodaan palveluita ja halutaan yhteisöllisyyttä rakentaa, niin mehän emme tällä hetkellä ole tehneet laajentumisia yksittäisillä kohteilla vaikka johonkin uuteen kaupunkiin, että meidän ei kannata sitä liiketoimintakonseptia viedä yksittäiseen kaupunkiin liian pienenä.

Että sen takia nyt panostetaan Kuopioon, koska sen me myös markkinan tunnemme.

No sitten vielä: missä kunnossa Novapoliksen kiinteistöt ovat? Millaisia investointeja kiinteistöjen ylläpito edellyttää tulevaisuudessa?

Missä kunnossa? Erittäin hyvässä.

Joka päivä sinne menee ja tota asiat toimii. Mutta jos katsoo nyt sitten sitä kysymyksen, että miten tätä kiinteistöä ylläpidetään, niin on hyvä huomata, että noin €2-2,5 miljoonaa me olemme vuosittain investoineet kiinteistön ylläpitoon ja siellähän on taustalla pitkän tähtäimen suunnitelmat ja ei meillä ole näköpiirissä niin kuin, että sinne tulisi, koska sitähän koko ajan ylläpidetään ja kunnostetaan, siihen investoidaan, että sinne tulisi jotain merkittävää isoa investointitarvetta.

Hyvä. Se taitaa olla kysymykset infrasalkkuun liittyen.

Mennään sitten tuohon private equity -salkkuun. Edelleen jatketaan Anssi sun kanssa: miten Sentican uuden noin €200 miljoonan rahaston keräys edistyy?

Tämä on tietysti sellainen asia, ymmärrän hyvin, että tämä kiinnostaa. Että meillä on selkeä strategia.

Me on tehty yritysjärjestely vuodenvaihteessa, sitten on tehty integraatiosuunnitelma, se on toteutettu ja se etenee hyvin. Sentica on osa aidosti KPY-konsernia.

Sentican ihmiset on meillä mukana tasesijoituksiakin kehittämässä hallitustyössä esimerkiksi, tiimiä on vahvistettu ja ennen kaikkea on sitten tehty strategia tälle uudelle rahastolle ja varainkeruu on käynnistetty sitten tuossa keväällä ja kerrotaan sitten, kun meillä on kerrottavaa. Mutta ehkä vielä lisäisin siihen varainkeruuseen, että sen haluan korostaa, että me tehdään todella paljon työtä siihen, että me löydetään hyviä kohteita ja on rakennettu sitä hankevirtaa, että tasehan tässä KPY:ssä myös mahdollistaa sitten mahdolliset liikkeet, että sanoisin, että tehdään erinomainen tästä sitten, kun aikanaan siitä kerrotaan.

No varainkeruuseen on myös kysymys: onko näkynyt piristymistä pörssien vahvan kehityksen ja Suomen parantuneen taloustilanteen myötä?

No minun käsityksestä pääoma markkinasta nähden varainkeruutilanteeseen on tietysti se, että sijoittajilla iso edelleen se haaste, että pääomia pitäisi palauttaa pääomasijoitustoimijoiden sijoittajille ja tämä oli tietysti yksi syy, mitä paljon katsottiin ja on tyytyväinen, että Sentica on pystynyt nelosrahaston viime vuosina nyt sulkemaan, keskittyy vitosrahastoon, sieltäkin on tavallaan exitit nyt sitten käynnistetty ja julkistettu tuon hammashoidon osalta, sehän ei ole vielä sitten closattu. Mutta että on ollut kyky palauttaa pääomaa, tuottoa sijoitteille, niin se tietysti luo uskoa, että tämä toimija myös pystyy keräämään tässäkin markkinatilanteessa.

No kysymys oli, että miten se markkina on minun kehittynyt. Eihän minulla ole tässä niin kuin faktaa lyödä, mutta sanotaan, että tämmöisiä hiljaisia signaaleja, että siellähän on monia sijoitusyhtiöitä keräämässä rahastoja ja kyllä minulla on käsitys, että se on nyt ollut piristymässä tämä varainkeruumarkkina.

Ja jos katsoo mitä sitten vaikka meillä institutionaaliset sijoittajat on ilmoittanut ja vakuutusyhtiöt toimia myös omia rahastoja, niin kyllähän tässä paljon tapahtunut nyt.

Jaetaanko Sentican tuottopalkkiot tasan 50/50 Sentican tiimin ja KPY:n välillä? Jos näin, miksi KPY:n muiden omistajien asema on näin heikko?

Sanotaan, siis KPY:llä on siis tahtotilana rakentaa useita rahastoja ja se ajatusmaailma, että noin 40-60% on KPY:n omistus. Tässä Sentican uudessa kerättävässä rahastossa se on 50/50 ja totta kai siihen jakosuhteeseen vaikuttaa, että kuinka iso ankkurisijoitus tulee KPY:ltä siihen rahastoon.

Mutta tässähän on nyt hyvä huomata se, että mehän tähtäämme siihen, että me keräämme varoja institutionaalisilta ja ammattimaisilta sijoittajilta ja se on käytännössä markkinakäytäntö, että se insentivoidaan se tekevä tiimi merkittävästi ja meidän mielestämme tämä markkinakäytäntö on tässä 40:n ja 60:n välillä ja nythän on hyvä huomata, että se tuottopalkkiohan tulee vasta sitten, kun rahasto on hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla, elikkä se on se viimeinen voittopalkkio, joka sitten jaetaan. Ja KPY:hän saa tuottoja tietysti nyt omille sijoituksilleen, se saa niille korkoa ja sitten haetaan hyviä exittejä, niin se saa tietysti sitä kautta tuloja ja sitten osan myös tästä tuottopalkkiosta.

Ja mehän nimenomaan pystytään kehittämään näitä sijoitusyhtiöitä sitten pitkäjänteisemmin.

No ehkä osin tähän jo vastasitkin tuossa itse asiassa, Anssi. Täällä oli ihan myös kysymys siitä, että no mitä tuottoja Sentica tuottaa KPY:lle?

Haluatko Jenni vielä jollain tavalla tuota täydentää?

No tietysti niinku kassavirtaa haetaan niistä hallinnointipalkkioista, mikä on yksi merkittävä tulonlähde, mutta sitten niinku Anssi tuossa sanoikin, niin toki myöskin sille KPY:n rahastoon tekemälle sijoitukselle haetaan arvonnousua, sitä kautta aitakorkoa ja sitten jos rahasto onnistuu, niin myöskin sitä tuottopalkkiota, että näistä komponenteista se tuotto sitten lopulta muodostuu.

Hyvä. No sitten tähän uuteen kerättävään rahastoon liittyen: KPY:n sijoitussitoumus Sentican uuteen rahastoon on €50 miljoonaa.

Mistä loput noin €150 miljoonaa on tarkoitus kerätä, Anssi?

Taisin tuossa äsken sanoakin, että tietysti meidän se varainkeruu, tämä kohdennetaan instituutio- ja ammattimaisille sijoittajille nämä rahastot ja sitä kerätään Suomesta ja ulkomailta. Ja ehkä esimerkiksi voisi todeta, että Sentican rahastoissa vajaa puolet on jo tullut kansainvälisiltä sijoittajilta aikaisempiin rahastoihin.

Sitten on myös kysytty sitä, että kun KPY:n listautumisannin koko oli alle €10 miljoonaa, niin miten KPY kattaa tämän sijoitussitoumuksensa €50 miljoonaa tähän Sentican uuteen rahastoon?

Tämä on hyvä kysymys ja tähän voisi pysähtyä sillä tavalla ajattelemaan, että se on sijoitussitoumus. Ja jos tommonen otetaan nyt, en puhu tässä nyt Sentican uudesta rahastosta, mutta tyypillinen rahasto elinkaari on monesti ollut 10 vuotta plus 2 optiovuotta, että vähän miten se rahasto kehittyy ja miten saadaan irtautumisia.

Eli sitähän sitoumustahan kutsutaan, kun se rahasto tekee sijoituksia. Siinä on tyypillisesti ensisijoituskausi ja jatkosijoituskausi.

Voisi ajatella, että ensisijoituskausi on 3-4 vuotta ja sitten niihin kohteisiin tehdään jatkokierroksia, jos niitä kasvatetaan ja ne vaativat pääomia. Sanoisin näin, että se rahankutsu sille sitoumukselle hajaantuu seuraavalle 7:lle vuodelle.

Ja sittenhän tietysti alkaa tulla jo oletetaan, että tulee irtautumisia ja sieltä tulee pääoman palautuksia. Että voisi olla myös niin, että koskaan se ei enimmillään käy €50 miljoonassa, mutta totta kai suunnittelu tehdään niin, että se voidaan kutsua myös täysimääräisesti sisään.

No sitten miten KPY kattaa, viitattiin tähän listautumisantiin. Sen annin pääsyynhän ei ollut niinku kerätä varoja tähän vain tähän niinku Sentican rahastositoumukseen, että meidän likvidit varat on nyt se noin €41 miljoonaa.

Meillä on kyky tehdä tämä, kun äsken viittasin tähän hajautettuun pitkän aikavälin kutsu tapaan ja tota mä sanoisin näin, että kaikki tämä on otettu meidän kassavirtasuunnittelussa huomioon. Ja meidän mielestämme meidän varat riittää tehdä tämä ja myös kehittää näitä muita rahastohankkeita, mistä on puhuttu.

Hyvä. Siinä oli PE-salkkua koskevat kysymykset.

Sitten on vielä tasesijoitussalkkuun liittyen on yksi kysymys liittyen Voimateliin: millainen on Voimatelin osuus datakeskusten arvoketjussa? Anssi, varmaan tämä kysymys on myöskin sinulle.

Joo, hyvä kysymys ja tietysti kun katsoo Voimatelin kilpailijoita, niin nehän on liikkunut tänne datakeskusmaailmaan. Voi sanoa, että myös Voimatel on siellä markkinassa, se on tehnyt ensimmäiset avaukset ja mitä me tehdään, niin me tehdään sinne suunnittelua, kaapelointia, ylipäätään sitä asennustyötä sekä projektihallintaa ja -johtoa.

Ja siellä on niinku ensimmäiset avaukset tehty, mutta Voimatelhan ei raportoi tällaisia liiketoiminta-alueita, niin en nyt lähde sitten siihen, että paljonko sieltä syntyy liikevaihtoa. Sanon enemmän näin, että yhtiö on tunnistanut jo aikaa sitten tämän mahdollisuuden ja sitä tutkinut ja sitä selvitetään, että olisiko se sellainen hyvä kasvun keihäänkärki.

Hyvä, kiitos Jenni ja Anssi. Me ollaan kysymykset käyty lävitse ja myöskin itse asiassa ollaan käyty tämä tilaisuus kokonaisuudessaan lävitse.

Sen vielä totean tähän, paljon lisätietoahan löytyy tosiaan sitten sieltä meidän puolivuosikatsauksesta KPY:n kotisivuilta. Oikein paljon kiitoksia kiinnostuksesta seurata tätä lähetystä ja hyvää alkavaa syksyä.