Tervetuloa Createn Q2-osavuosikatsauksen pariin. Minä olen sijoittajasuhteiden vastuullisuuspäällikkö Niina Streng ja kanssani täällä ovat toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine.

Aikamoinen kvartteri on ja varmasti paljon kysymyksiä. Niitä voi kirjoitella koko esityksen ajan chatin kautta, mutta otetaan ne sitten lopuksi kaikki yhdessä.

Ja tota meillä on tapana yleensä aina vähän katsoa tätä taustakuvaa ja saamani tiedon mukaan meillä on itse asiassa ihan videota tällä kertaa. Haluatko vähän kertoa, että mitäs me oikein katsomme?

Joo, me katsotaan tota Junatien metrosillan projektia, joka on yksi näistä merkittävimmistä tilauskantaan itse asiassa nyt Q2:n aikana lisätyistä projekteista. Tää on teknisesti varmaan yksi vaikeimmista projekteista, mitä Suomessa ikinä siltapuolella on rakennettu.

Noin 600 metriä pitkä silta, joka tulee itse asiassa tunnelista tuolta Teollisuuskadun alta, menee siitä kohti Kalasataman metroasemaa. Ja tää tullaan rakentamaan käytännössä sillä tavalla, että se rakennetaan viidessä lohkossa sivussa se silta valmiiksi.

Itse asiassa anteeksi, neljässä lohkossa sivussa ja yhden yhden yksi yksi sitten tossa paikan päällä. Ja ne tullaan sitten ensi vuoden toukokuussa alkavan metron totaaliliikennekatkon aikana, niin tota tullaan lanseeraamaan paikalleen.

Ne on sellaisia 100-metrisiä pötkylöitä sitten, jotka painaa ihan julmetun paljon ja tota tää on taas jälleen kerran aikamoinen hauisnäyttö näille meidän siltapuolen ammattilaisille, että tää saadaan tuohon noin sit onnistuneesti tehtyä.

Kyllä. Aikamoisella aitiopaikalla siinä voi metromatkustajat varmaan jo nyt vähän valmistelevia töitä seurata ja tota toivottavasti saadaan kaikki ripeästi tehtyä, että itsekin sieltä Itä-Helsingissä asun ja varmasti suurta mielenkiintoa projekti herättää.

Mutta mennään itse kvarttaliasioihin.

Joo, kiitoksia ja tosiaan mietin tuossa aamulla, että tän tota session sanotusta ja verbejä ja adjektiiveja ja substantiiveja ja kaikkia muutakin tota muotoja, mitä sieltä löytyy ja en sano, että sanat loppuu kesken, mut te kaikki olette varmaan seurannut tota jalkapallon MM-kisoja, ainakin monet teistä, ainakin niitä lähetyksiä, mitkä tulee, voisko sanoa vähän niin kuin inhimilliseen aikaan ja siellähän löytyy aika paljon pelaajia, joilla löytyy se taito siitä toisesta jalasta, mut vain siitä toisesta jalasta ja se toinen jalka on lähinnä tarkoitettu siihen bussiin nousemista varten. Kun katsotaan sitten Createn suoritusta tässä Q2:n aikana, niin voi todeta, että meillä oli molemmat tukijalat, meillä oli Suomi ja Ruotsi, oli kyllä erinomaisessa iskussa ja tämän lisäksi niin meillä oli äärimmäisen hyvä markkinaymmärrys, joka johti sitten siihen, että me tehtiin oikeita valintoja.

Ja itse asiassa tää on sen kaiken taustalla ja tältä voi sitten kvartaali näyttää silloin, kun se kone käy kaikilla sylintereillä ja minkäänlaisia epäonnistumisia käytännössä, ei ainakaan mittavia sellaisia, ei tullut missään liiketoiminnassa. Tämän näköistä se sitten on.

Tilauskanta lähes 900 miljoonaa euroa. Palataan siihen tässä tarkemmin myöhemmin, mutta meillä kasvoi käytännössä viime vuoden vertailukaudesta tilauskanta, niin noin 600 miljoonaa, joka on aivan huima nousu.

Samanaikaisesti niin me tehtiin Q2:n aikana ennätyskorkea liikevaihto ja meidän mittapuun mukaan, niin erinomainen EBITA-tulos. Itse asiassa päästiin niihin strategisiin tavoitteisiin, mitä olemme itsellemme asettaneet.

No se uusi kokoluokka rupeaa todellakin näkymään meidän konsernin toiminnassa ja se vuosien työ, mitä me ollaan tehty päästäksemme tähän tilanteeseen, missä me nyt olemme, niin todella alkaa kantaa hedelmää. Ja isosti tämän Q2:n Q2:n numeroiden ja suorituksen takana on nää isot kehitysvaiheessa olleet projektit, jotka siirtynyt sitten toteutusvaiheeseen, niihinkin palataan hetken päästä.

Yrityskaupan myötä tullut kalliorakentamisen uusi liiketoiminta, joka kasvatti meidän liikevaihtoa tietyssä määrin ja sit kolmantena tää tota osakassopimuksen muutos, jonka me tehtiin meidän aikaisemman yhtiön nykyisen tytäryhtiön erikoispohjarakentamisessa eli KFS Finlandiin. Eli nyt sitten huhtikuun alusta heidänkin luvunsa konsolidoidaan täysimääräisesti meidän tota tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Nää kolme isoa asiaa sitten johti käytännössä siihen, että toisen kvarttaalin liikevaihto oli 185 miljoonaa ja kasvua tosiaan 150 % vertailukauteen verrattuna, joka on aivan huima kasvu. Ja eurossa 88 miljoonaa edellinen kvarttaaliennätys kertoo myöskin siitä, että me käytännössä lähes kaksinkertaistettiin meidän aikaisempi ennätys tossakin.

Sen taustalla on hyvin vahva operatiivinen tekeminen jo aikaisemmin meidän palkkalistalla olleelta huippuammattilaisilta ja ennen kaikkea myöskin sitten se, että me onnistuttiin rekrytoimaan lisää ammattilaisia taloon aikamoinen määrä tässä alkuvuoden aikana, jotka oli myöskin edesauttamassa tätä kasvua ja hyvää suoritusta. Ruotsin osuus liikevaihdosta 16 miljoonaa euroa, siinäkin kasvua 100 %, eli merkittävä kasvu myös tuolla Merenkurkun länsipuolella.

No se, mistä mä oon ehkä kaikkein iloisin, on sitten tää meidän suhteellinen kannattavuus, eli me päästiin EBITA-tasolla 5 %:iin, joka on itse asiassa meidän strateginen tavoitetaso. Ja mietin tässä, että siis eihän me edelleenkään, vaikka me tehdään viiden pinnan EBITiä nyt tässä kvarttaalissa, niin me ei mitään Midaksia olla, eikä me torille tämän takia kokoonnuta, eikä tää oo vaatinut mitään profeetallista ilmettä tai otetta.

Päinvastoin enemmänkin tässä on kysymys siitä, että ei oltu kassalla niin sanotusti tässä kohtaa ja se hyvä perustekeminen itse asiassa on tän kaiken tota taustalla. Ja taasko käyttää näitä kömpelöitä vertauksia, mitä yleensä aina täällä viljelen, niin kun sinne marjametsään menee, niin keskittyminen vaan siihen omaan ämpäriin yleensä se kantaa pidemmälle kuin se sivulle vilkuilu.

Ja näin me myöskin jurrissa toimittiin. No tosiaan tilauskanta niin melkein 900 miljoonaa ja tän olemassa olevan toteutuneen liikevaihdon lisäksi, niin me uskotaan, että 336 miljoonaa tästä nykyisestä isosta tilauskannasta, niin toteutuu myöskin liikevaihdoksi sitten kuluvan vuoden aikana.

Sit me päivitettiin tossa kesällä noin kuukausi sitten niin ohjeistusta ja uusi ohjeistus kuului, että meillä on 600-650 miljoonaa liikevaihtoa ja EBITA on 21-26 miljoonaa. Tää on aika merkittävä kasvu, kun me EBITAa tehtiin noin 10 miljoonaa viime vuonna ja meidän liikevaihto oli 315 miljoonaa.

Toinen kuva muuten, mikä haluan teille avata, niin löytyy tuosta oikealta. Siinä on meidän ratanosturi, johon me tehtiin aika merkittävä investointi, helpottaa huomattavasti ja tuo lisää tuotantokapasiteettia ja sitten tota ennen kaikkea tuotantotehokkuutta meidän rataprojekteihin.

Tää on täysin ainutlaatuinen kone tosiaan Suomessa, mitä keltään muulta toimijalta Suomesta ei löydy ja tää on rautatievaihteiden asennuksessa ihan merkittävää kilpailuetu meille. No tosiaan kehitysvaiheessa olleet isot projektit siirtyy nyt sitten suunnitellusti toteutukseen ja meillä on nyt projekteja toteutettavaksi vuosiksi eteenpäin.

Tuossa vasemmalla on nämä projektit, jotka on siirtynyt kehitysvaiheesta tilauskantaan tässä Q2:n aikana, eli otsikossa mainittu Junatien metrosilta, arvon vähän reilu 60 miljoonaa. Rakentaminen on käytännössä siellä jo aloitettu tuossa toukokuun lopulla ja rakentaminen tulee jatkumaan aina sinne vuoden 28 puolelle asti.

Se varsinainen metron liikenteen ja myöskin ton Kalasataman aseman totalikatko tulee ajoittumaan 27. toukokuuta – 27.

joulukuuta väliseen aikaan. Mut sitä ennen tehdään tosiaan sitten valmistelevia töitä siinä ja sitten se varsinainen rypistys on sitten tästä noin vuoden kuluttua.

Sit me kirjattiin tilauskantaan myöskin Vantaan ratikan toinen vaihe, eli se oli noin 80 miljoonaa sen osuus ja myöskin Vaaralan varikko, joka on siis tätä Vantaan ratikkaa palveleva varikko siellä tota Fazerin tehtaan lähettyvillä. Näiden arvo yhteensä vajaa 100 miljoonaa ja meillä on sen lisäksi siellä vielä pohjilla niin ensimmäisen vaiheen tilaus ja tää kokonaisuus kaiken kaikkiaan, niin tulee olemaan meille jossakin 150 ja 200 miljoonan euron välillä, kun tämä hanke saa sen täyden laajuutensa.

No sit toisaalla muita tällaisia monivuotisia voittoja tilauskantaan Q2:n aikana, mitä ollaan julkistettu: Lundbytunneln tai Göteborgissa, tää on meidän Ruotsin suurin yksittäinen sopimus, mikä me ollaan siellä voitettu, eli arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Se rakentaminen alkaa käytännössä syyskuussa, eli me korjataan yksi Göteborgin alueen vanhimmista tunneleista ja me ollaan tällä hetkellä Ruotsissa näiden tunneleiden korjauksessa, niin markkinajohtaja.

Sitten vielä mennään Tampereelle, Viinikankadun maanalainen ajoyhteys Hämppiparkkiin, lähtee tuosta tota Viinikanojan kulmalta eteenpäin tuosta Saariston talon vierestä ja siihen tulee tollainen juhlallinen 35-metrinen monttu, mistä se sisäänajo sitten sinne rakennetaan ja tän arvo on vajaa 30 miljoonaa ja työt on sielläkin ollut hyvän aikaa käynnissä, valmistuu vuonna 28. Eikä tässä sitten vielä kaikki.

Tässä on siltalaskelmaa sitten siihen, että miten meidän tilauskanta käytännössä kehittyi tähän tilanteeseen, mikä me nyt ollaan ulos raportoitu. Kun me lähdettiin maaliskuun lopulta, niin meillä oli vajaa 700 miljoonaa tilauskantaa siinä kohtaa ja sit me ollaan julkistettu nää projektit, mitkä tossa slidilla nyt näkyy, eli Vantaan ratikka, Junatie, Lundbytunneln ja Viinikka.

Sen lisäksi, niin me ollaan julkistettu Jyväskylään Taulumäen vesitornin projekti, jossa rakentaminen on sielläkin jo alkanut, 26 miljoonaa on sen projektin arvo. Vaaralan varikko tuli tuossa mainittua.

Pamilo-vesivoimalaitoksen padon vahvistaminen, reilun 10 miljoonan projekti, tää on Ilomantsissa ja sit tuohon Nelostien kupeeseen, niin Äänekoskelle, niin vajan 10 miljoonan miljoonan siltauurakka. Näiden lisäksi, niin me ollaan lisätty tilauskantaan 124 miljoonaa euroa sellaisia projekteja, joiden arvoa me ei olla julkaistu tai sitten ne on sellaisia salassapitosopimusten alaisia, joko turvaluokiteltu tai muuten vaan NDA:n alaisia sopimuksia, mistä meillä ei oo lupaa kertoa, tai sitten sellaisia projekteja, jotka on sen verran pieniä, että ne jää tuon meidän viestintäkynnyksen alle, tai sitten meidän lisä- ja muutostöitä, mitä meillä joka projektissa käytännössä tulee.

Sit me syötiin tosiaan tilauskantaa pois toi 185 miljoonaa kakkoskvarttaalin aikana ja päädyttiin sitten nyt sitten kesäkuun viimeinen päivä tuohon vajaan 900 miljoonaan, joka on niin kuin lienee itsestäänselvää, että tää on Createn kaikkien aikojen ennätys ja aika kauas ollaan niistä luvuista tultu, kun mäkin oon tässä reilu 9 vuotta sitten tota toimarin aloittanut. No strategian eteneminen, me voitais itse asiassa aloittaa siitä kannattavuudesta, joka on tuolla alhaalla.

Me päästiin nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan päästiin siihen strategiseen EBITA-marginaalin tasoon, joka on toi 5 pinnaa. Et se on varmaan ehkä se tota juhlan ja kakun paikka tai eillinen pulla, miten vaan, jos halutaan päästä vähän edullisemmin.

Paras paikka infran parhaille osaajille, meillä on tosiaan 150 toimihenkilöä rekrytoitu nyt alkuvuoden aikana ja meillä on yli 120 kesäharjoittelijaa. Nää kesäharjoittelijat on niitä, jotka me koulutamme ja kasvatamme Createn kulttuuriin ja ammattilaisiksi tähän taloon ja merkittävä osa näistä on sitten valmistumisen jälkeen niitä meidän tota uusia ammattilaisia, jotka sitten kasvaa varmaan sen uran myötä aina vaativimpiin tehtäviin meidän talossa.

Meidän eNPS on edelleen ihan hurjan korkea, 67, nettosuositteluindeksi, joka kyllä ei kalpene minkään muun yhtiön luvuille infra-alalla ja se on merkittävästi korkeampi kuin se toimialalla keskimäärin on. Haluttavuus infrakumppanina, tää Lundbytunneln, me ei tosiaan oltu siinä kilpailussa yksin ja tarjottiin se pääurakoitsijalle, joka sen kilpailun voitti ja tota meidät selvästi haluttiin siihen ja se on ihan merkittävä asia.

Meillä ois muitakin vastaavanlaisia esimerkkejä vaikka kuinka monta, mut ne on pitkälti sellaisia sopimuksia, mistä meillä ei ole lupaa kertoa, jossa me kerta toisensa jälkeen palaamme sen asiakkaan palvelukseen ja teemme taas sen suorituksen niin hyvin, että se seuraavakin soitto sieltä tulee. Tää johtava rooli sitten kaikissa niissä liiketoiminnoissa, missä me ollaan mukana, toi Junatie on, voisko sanoa sellainen kruununjalokivi siinä asiassa.

Teknisesti hyvin vaativa projekti, et hirvittävän moni toimija tässä maassa ei kykenisi ees toteuttamaan tota hanketta ja sit oli tää mainittu Taulumäen vesitorni yhtenä esimerkkinä siitä, että miten me osataan tehdä myöskin hyvin vaativia betonirakenteita muuallakin kuin siltoihin. Ketteryys prosesseissa, meillä on hurja kasvu takana ja ohjeistuskin kertoo liikevaihdon kaksinkertaistumisesta tänä vuonna.

Me käytetään aika paljon aikaa tällä hetkellä niihin hankkeiden valikoimiseen, siihen hyvin huolelliseen tarjoslaskentaan, sopimusehtoneuvotteluun ja kokonaisuuden hallintaan ja myöskin riskienhallintaan, joka on itse asiassa kaikkein keskeisin asia tällä hetkellä näiden hankkeiden tunnistamisessa. Tosiaan meitä on 1 000.

Harmillisesti me jäätiin nyt tota kesäkuun lopussa, me jäätiin 3 henkilöä alle 1 000:n, 997 taisi olla tarkka luku, mitä meillä oli ja alalla, josta kaikki sanovat, että eihän tuolta enää uusia ammattilaisia löydy, niin kyllä niitä vaan löytyy. Ja niitä on tosiaan tullut meille iso määrä ja vielä kun me otetaan tähän mukaan tosiaan tää tota harjoittelijapolku, jota me tarjotaan, niin mä uskon, että tää on se tapa, miten me pystymme tätä kasvua tulevaisuudessa jatkamaan, mut ennen kaikkea pystytään varmistamaan se ammattitaito, joka näiden teknisesti vaativien projektien tekemiseen tarvitaan.

Todettiin tuossa jo aiemmin, että KFS Finland tosiaan raportoidaan konserniyhtiönä ja se näkyy myöskin meidän henkilöstöluvuissa, ja sekin osittain toki nostaa tätä meidän henkilöstömäärää sitten siellä. Oikealla olevassa kuvassa muuten, niin siellä näkyy Kruunusiltojen projektipäällikkö tuossa keskellä ja sitten muutakin projektin henkilöstöä.

Niin kuin ootte huomannut, niin siellähän on kevyt liikenne kulkee, pyöräilijät ja jalankulkijat siellä jo menee ja varmaan tuossa syksymmällä sitten saadaan ihan ratikatkin kulkemaan sillä sillalla. No sitten tuosta markkinasta: teollisuuden investoinnit edelleen hyvin aktiivisia, erityisesti se datakeskusmaailma, muitakin teollisuushankkeita on itse asiassa yllättävän paljon tällä hetkellä pöydällä pyörii ja nää sopimukset ei oo pääsääntöisesti julkisia.

Datakeskuksia taitaa tällä hetkellä suunnitteilla olla toista sataa Suomeen. Ja tätä täytyy myöskin sitten todeta tässä kohtaa, että me ollaan pidättäydytty aika pitkälti, me tehdään tällä hetkellä 8:aa datakeskusta ja ollaan pidättäydytty aika pitkälti sellaisissa asiakkuuksissa, joiden me uskotaan olevan se hevonen, joka juoksee sinne maaliin asti.

Ja siellä on aika paljon uuttakin toimijaa markkinoilla, mitkä ei välttämättä ole taustaltaan sitten niin uskottavia kuin mitä jotkut toiset ehkä ovat, eli tässäkin täytyy olla aika tarkkana sen suhteen, että kenen kanssa näitä asioita lähdetään juoksemaan kasaan ja mihin me sitten itsemme sitoudumme. Nää on ollut meille tota tärkeitä projekteja siitäkin kautta, että tää on kuitenkin tuonut yleisesti koko Suomen rakentamiseen, myöskin infrarakentamiseen, niin lisävolyymia.

Väyläinvestoinnit valtiolla ja kunnissa etenee ihan suunnitelmien mukaan itse asiassa tällä hetkellä. Tosiaan oon aiemmin kertonut, että kuntien väyläinvestoinnit kasvaa yli 8 % tänä vuonna, ihan julkisista lähteistä, budjeteista kun laskee, niin sieltä se tieto löytyy.

Ja valtiolla on tämä 3,3 miljardin väyläinvestointibudjetti, se on edennyt ihan suunnitellusti. Ja nyt kun me katsotaan tällä hetkellä esimerkiksi tätä tulevaa syksyä, niin siellä on pitkät listat väyläinvestointeihin, mitä tehdään joko ratoihin tai tehdään teihin tai tehdään lentokenttiin tai tehdään satamiin tai vesi-teihin.

Ja se on varmasti sellainen sektori, missä me haluamme sen oman markkinaosuutemme ottaa. Näihin liittyy sit vahvasti myöskin nää turvaluokitellut hankkeet.

Ne ei välttämättä ole turvaluokiteltuja hankkeita, mutta se alkuperäinen tarkoitus, minkä takia johonkin väylään investoidaan, niin voi yhtä hyvin löytyä siitä, jonka taustalla on huoltovarmuusasiat ja yleisestikin tää geopoliittinen tilanne. Turvaluokiteltuja hankkeita meillä on useampia joko tulossa tai sitten on jo tällä hetkellä tilauskannassa.

Nää liittyy aika usein valtion tekemisiin ja tää on myöskin sellainen osa-alue, joka selkeästi tuntuu edelleen olevan aika vilkas tuolla markkinoilla. Ja ellei tässä jotakin ihmettä tapahdu tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, niin nää on varmaan sellaisia projekteja, jotka jatkuu kyllä vuosia ja vuosia tästä eteenpäin.

Me ollaan asemoiduttu meidän mielestämme itsemme oikealla tavalla, jolla me profiloituneet markkinaan niin sanotusti oikealla tavalla juuri tämän kyseisen näkökulmasta ja me tehdään sellaisia projekteja, millä on pitkän aikavälin trendikysyntää. Ja me tehdään se tän infra-alan parhaalla osaamisella, niin se on niin hyvä miksi, mikä me ollaan tänne saatu käytännössä aikaiseksi, että se näkyy nyt sitten luvuissa tolla tavalla.

No tuosta markkinasta vielä, kun me mennään sitten liiketoimintapohjalle, niin yleensäkin niin me uskomme, että meille soveltuva rakentamisen markkina Suomessa kasvaa huomattavasti nopeammin ja suuremmilla luvuilla kuin mitä RT ennustaa yleistä inframarkkinaa kasvavan. Eli me ollaan, niin kuin totesin äsken, niin me ollaan niissä oikeissa taskussa mukana ja tota taas kun katsotaan nuolien suuntaa ton Suomen osalta, niin siellä on joko vakaata tai sitten merkittävästi vahvistuvaa tai sitten vahvistuvaa alle 6 kuukauden, yli 6 kuukauden näkymässä.

Siellä on vihreällä löytyy siltapuolta, löytyy pohja-insinöörirakentamista, löytyy erikoispohjarakentamista eli KFS:ää. Ne on itse asiassa kaikki hyvinkin vahvasti kasvavia tällä hetkellä.

Rata- ja ratikkapuoli on hyvin stabiili tällä hetkellä ja näköpiirissä on, et se rakentaminen tulee siellä edelleenkin jatkumaan. Kalliorakentamisen puolella me uskotaan, että puolen vuoden kuluttua se markkinanäkymä lähtee tuosta nykyisestä nousuun ja sama koskee sitten tota katurakentamisen investointeja.

Sitten Ruotsissa vastaava juttu, siellä ei itse asiassa ole kuin yksi yksi stabiili osa ja kaikki muuta vahvistuvia markkinoita ja tietysti meille hyvä uutinen, koska me pidetään kuitenkin Ruotsia merkittävänä kasvumarkkinana meille yhtiönä. Me tarvitaan tässä markkinassa ja näissä osa-alueissa me tarvitaan kumppaneita.

Me tarvitaan kumppaneita ja me tarvitaan alihankkijoita ja Kreate ei oo käytännössä se toimija tässä meressä, joka syö ne muut kalat pois. Eli me pidetään huolta siitä meidän omasta ekosysteemistä ja niistä meidän alihankkijoista ja kumppaneista, koska se on ainut keino, millä me tän oman tekemisen lisäksi, jotta me tehdään omajohtoisesti, me saadaan pidettyä se koko ketju toiminnassa.

Ja alihankkijat ja kumppanit kyllä muistaa sen, et sit siinä kohtaa, kun tulee vähän vaikeampi paikka jossakin tai me tarvitaan lisää resursseja, niin yleensä ne on sitten meidän oven takana ensimmäisenä ensimmäisenä tarjolla ja tää on vuosien työ, että me ollaan saatu kasvatettua tällainen verkosto, jonka mukaisesti me pystytään näitä projekteja toteuttamaan. Tuossa on hienoa käyrää tosiaan tilauskannan kehityksestä.

Vuodentakaisesta tosiaan toi 600 miljoonaa lisää ja tuolta tota kahden vuoden takaisesta, niin 680 miljoonaa lisää. Eli käytännössä Siis mitäs tuosta nyt tulee?

Kolminkertaistunut, ylikin tuota, nelinkertaistunut sinne parin vuoden päähän. Tää oli itse asiassa tietyllä tavalla nähtävissä sitä kautta, kun me huomattiin silloin, me lähdettiin panostamaan siihen henkilöstön kasvattamiseen ja muuhun jo puolitoista lähes kaksi vuotta sitten.

Ja sit toisaalta, kun me nähtiin, että me pärjättiin niissä tarjouskilpailuissa, mitkä liittyy sitten näihin pitkäaikaisiin hankkeisiin, joissa lähes kaikissa oli jonkinlainen kehitysvaihe, niin nyt kun ne kehitysvaiheet on saatu päätökseen ansiokkaasti ja siirrytty sitten toteutusvaiheeseen, niin nyt ne muuttuu sitten ihan liikevaihdoksi sen suunnitelman mukaan. Ja muut asiat me ollaan varmaan tässä jo todettukin, mitä tällä sivulla löytyy.

Ohjeistuksen totesin jo. Me ollaan tosiaan pystytty tän henkilöstömäärän kasvun kautta vastaamaan siihen kasvaneeseen kysyntään, joka tuolla markkinoilla on ja vaikka yleisesti edelleenkin Suomen kokorakentamisen markkina on mollivoittoinen ja vahvastikin sellaista, ja sitä toipumista saadaan varmaan jokin tovi vielä tässä odotella, niin infrassa ja erityisesti meille soveltuvassa markkinassa niin on kyllä töitä yllin kyllin tällä hetkellä ja se näkyy nyt sitten tässä Q2:n aikana ja se näkyy varmaan myöskin, kuten voitte ohjeistuksesta päätellä, niin näkyy myöskin nyt sitten Q3:n ja Q4:n aikana.

Ja me odotetaan meidän kannattavuustasoon sitä kasvua suhteessa viime vuoteen, josta nyt varmaan sitten Q2:n 5 pinnaa on yhden kvarttaalin esimerkki. Nää kvarttaalit ei oo veljiä keskenään, eikä välttämättä toista samanlaista tule, tai joka ylittää tai alle.

Mut se ei myöskään tarkoita sitä, etteikö me pystyttäisi jatkamaan sitten tällä meidän tota nousevan kannattavuuskäyrän mukaisilla suunnitelmilla. Siinä oli mun osuus ja nyt Mikko saa jatkaa.

Kiitos. Tästä on ilo jatkaa yhteenvetoon taloudellisista luvuista ja tota lähdetään ensiksi tuon ylärivin läpikäynnillä lyhyesti, eli jos katsotaan vuosineljännestä, mikä just päättyi, niin kasvua hurjat 152 %.

Ja tuosta pylvään koosta tässäkin nähdään, että me ollaan nyt puolessa vuodessa siinä kokoluokassa, missä me oltiin vuonna 24 koko vuoden jälkeen ja ei olla kaukana viime vuoden koko vuoden luvuista, eli tää ehkä niin kuin kuvastaa sitä kasvuloikkaa visuaalisesti hyvin, mitä tässä ollaan kuvattu. Sit jos katsotaan liiketoiminta- ja asiakasryhmittäin, niin oikeastaan liiketoiminnoittain ei suurta muutosta aikaisempaan, eli toi taitorakentamisen osuus on edelleen se vallitseva, eli tuonne taitorakentamiseen lasketaan sisään myös KFS Finlandin liikevaihto nyt sit huhtikuusta alkaen.

Ja sitten kalliorakentaminen, joka me tota yrityskaupalla hankittiin silloin vuodenvaihteessa, niin nää molemmat kasvattaa toki tota palaa tuolla, mutta se on ollut vahva ja se on edelleenkin vahva osalta liiketoimintaa kokonaisuudessaan. Se isompi muutos, mikä nähdään sitten tuossa asiakasryhmittäisessä, niin toi yksityisen sektorin osuus on pompannut noin 10 prosenttiyksikköä, eli se lähentelee jo puolta meidän liikevaihdosta ja se on oikeastaan niin kuin yhteenveto siitä, että siellä on sekä vahvaa orgaanista kasvua tuossa asiakasryhmässä siinä liiketoiminnassa, mitä me ollaan tehty jo monia vuosia, ja sit siellä on KFS Finlandin tuoma lisäliikevaihto, joka pääosin menee yksityisen sektorin osuuteen tässä jaottelussa, mutta siellä on sekä orgaanista että sitten muutoksen myötä tullutta muutosta.

Mut sen osuus on selvästi vahvistunut tässä tota kuluvan vuoden aikana. Kannattavuuteen, niin jos liikevaihdossa oltiin päästy 24 vuoden yli ja kutiteltiin sitä vuoden 25 tasoa, niin kannattavuuden osalta niin 25 on jäänyt jo niin kuin takapeilistä katsottuun horisonttiin, eli 10,8 miljoonaa on kumulatiivisesti vuoden alusta EBITA-kannattavuus euroissa ja se on jo reilun puoli miljoonaa euroa enemmän kuin koko viime vuoden vastaava luku.

Jos katsotaan pelkästään toista vuosineljännestä, niin me yli nelinkertaistettiin meidän EBITA-kannattavuus ja noustiin tuolle 5 %:n tasolle ja alkuvuonna niin se on noin nelinkertaistunut toi kannattavuus ja ollaan tuossa 10,8:ssa. Ja mitään yksittäistä isoa tekijää, että se tuli tästä tai se tuli tuolta, niin ei oikeastaan voi sanoa, vaan se tulee läpi meidän kaikkien liiketoimintojen, läpi erikokoisten, eri asiakkuuksiin tehtävien projektien ja se, että ne on valikoitu huolella, ne on laskettu oikein ja niitä toteutetaan systemaattisesti, niin tää on se lopputulos, mikä siitä tulee, eli ei mitään yksittäistä selittävää tekijää tai kerta-luontoista erää, joka tuolla taustalla olennaisesti vaikuttaisi.

Ja se, mikä siellä on, niin etenkin tuolla ihan ensimmäisen neljänneksen aikana, niin siellä oli vielä sitä, että me rekrytoitiin voimakkaasti ja kaikki meidän henkilöt ei ollut vielä niin kuin niin sanotusti täydessä vauhdissa projekteilla, eli niin kuin nyt toisella neljänneksellä niin nähdään, kun kone käy, niin tulosta syntyy. Ja me ollaan nyt käytännössä vuoden ajan jokainen vuosineljännes niin parannettu tahtiamme sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, eli vauhti on systemaattisesti oikeeseen suuntaan tällä hetkellä.

Jos katsotaan taseen puolelta vähän tunnuslukuja ja nettokäyttöpääomasta tuolta alhaalta tapaan aloittaa, niin tässä on tyypillistä kausivaihtelua, eli yleensä kesää vasten projektit lähtee isommin liikkeelle ja niissä on niin kuin vauhdikkaamman toteuttamisen vaihe ja tuolta niin kuin vuodenvaihteen poikkeuksellisen hyvistä nettokäyttöpääomaluvuista ollaan tultu takaisin niin sanotusti normaaleille luvuille. Ollaan edelleen miinuksen puolella ja sit sitä myöden voidaan sanoa, että toi hallinta, mitä systemaattisesti tehdään, niin siinä ollaan onnistuttu.

Toi muutos tuolta vuodenvaihteesta tai sitten tuosta maaliskuun lopusta, niin kumpikin muutos on jonkun verran syönyt kassaa, minkä takia toi operatiivinen kassavirta tuolla ylemmässä kuvassa niin on kumulatiivisesti hiukan negatiivinen koko alkuvuoden osalta ja toisaalta vain vähän positiivinen sitten ton toisen vuosineljänneksen osalta. Mut toisaalta, kun tulostaso nousee, sieltä syntyy kassavirtaa ja sit kun katsotaan yli kvartterien vuositassoja vastaavasti, niin liiketoiminta kykenee kehittämään hyvän määrän kassavirtaa.

Ja sit kun tullaan tuohon investointeihin, niin meidän investointitaso on kohtuumaillinen edelleenkin, eli tän liiketoiminnan kasvattaminen ei vaadi merkittävässä määrin suuria investointeja. Meillä on tiettyä erikoiskalustoa, jota me halutaan tai meidän pitää pitää itsellämme, jotta tää liiketoiminnan tekeminen on järkevää ja kannattavaa, mut niinku katsotaan tässä, niin koko alkuvuonna niin investoinnit 2,7, siellä on alkuvuonna toteutettu kalustomyynti vähän toiseen suuntaan ja sitten huhti-kesäkuun aikana 3,1 miljoonaa, että siinä on kasvua viime vuoteen prosentuaalisesti siinäkin, mut taso edelleen, jos aatellaan niin kuin tulostasoon ja liiketoiminnan tasoon, niin on hyvin maltillinen.

Nettovelka kasvaa tällä hetkellä. Siellä on montakin syytä.

Jos me verrataan tuonne vuoden takaiseen tasoon, niin siellä oikeastaan kaksi olennaisempaa erää: toinen on vuodenvaihteessa toteutettu yrityskauppa, joka tehtiin kassasta ja uudella velalla, niiden kombinaationa, ja sit toisaalta, kun toi KFS Finland konsolidoidaan Createn lukuihin, niin sen taseen kautta myöskin tulee jonkun verran lisää nettovelkaa. Kuitenkin, kun me katsotaan nettovelka/käyttökatessuhdetta, eli jos aatellaan meidän velanhoitokykyä ja velkaantuneisuuden tasoa, niin raportoidulla luvuin ollaan tasolla 1,8 ja pro forma -luvuin, eli kun huomioidaan tuloksesta puuttuvat erät, kun ne taseessa täysimääräisesti kuitenkin on jo, niin ollaan tasolla 1,4.

Ja meidän strategia on olla kaikissa tilanteissa alle 2,5:n, niin voi sanoa, että velkaantuneisuustaso on projektiliiketoimintaan ja kokonaisuuteen nähden hyvin maltillinen ja meillä on taseen näkökulmasta mahdollisuus edelleen tässä liiketoiminnassa niin mennä puhtaasti liiketoiminnan ehdoin, eikä meillä oo, voisi sanoa niin kuin likviditeetin tai taseen kautta ajateltuna rajoitteita liiketoiminnan harjoittamiseen. Korolliset velat kokonaisuudessaan taseella, mukaan lukien IFRS 16:sta velat, niin on reilu 62 miljoonaa kvartterin lopussa.

Sit jos katsotaan pelkästään lainasalkun rakennetta, niin me uusittiin meidän lainasopimus Createssa viime vuonna ja nyt sitten tota KFS Finlandin osalta tehtiin se tässä alkuvuonna ja näiden uusimisten jälkeen, niin kesäkuun lopun tilanne on se, että meidän tota korolliset lainat rahoituslaitoksilta on hiukan yli 57 miljoonaa ja tuossa oikealla näkyy sitten konsolidoituna uudessa tilanteessa, niin lyhennysohjelma, eli Createn lainasopimus on erääntymässä vuonna 28 ja muuten toi on kohtuustabiili. Jonkun verran lyhytaikaisia käyttöpääomalimiittejä ollaan käytetty kuluneen vuosineljänneksenä, mitkä tulee nyt maksuun tämän vuosineljänneksen aikana, mikä nostaa vähän tota palkkia tuossa 26 osalta, mutta siihenkään ei liity mitään dramatiikkaa, eli niin kuin hyvin hyvin stabiili ja ennustettava on tältäkin osalta tää tota meidän lainojen tilanne.

Keskikorko laski 4,4 %:n tasolle, eli sitä myöden meidän rahoituskulut tuloslaskelmassa myöskin niin on hiukan laskeneet ja sit jos aatellaan niin kuin tulosta per osake, niin tää auttaa sit siihen ton niin kuin liiketuloksen jälkeen, kun mennään tuloslaskelman loppuun asti. Ja lyhyt kertaus avainlukuihin.

Nää on suurilta osin käyty, mutta täältä ehkä haluaisin nostaa tuolta tota alhaalta, niin sijoitetun pääoman tuotto, niin ei ihan olla tuplattu, mutta lähellä sitä, eli nyt ollaan jo yli 22 %:n tasolla, eli meidän tase on edelleen kohtuukevyt ja kun tuloskehitys on tällaista, mitä nyt esitellään, niin se alkaa näkyä sitten hyvin näissä kannattavuustunnusluvuissa myös tätä kautta. Omavaraisuusaste on liukunut hiukan alaspäin.

Siinä se yrityskauppa, mikä tehtiin vuodenvaihteessa, niin toi siihen juuri kerta-luontoisen tasonlaskun ja se sieltä pikkuhiljaa lähtee nousemaan takaisin tonne tasoille, missä me ollaan historiallisesti oltu, noin 30 %:n haminoilla, että se on meidän ennuste. Ja osakekohtaisesta tuloksesta, niin vuoden alusta ollaan tehty 74 senttiä osaketta kohden ja jos katsotaan koko viime vuotta, niin tehtiin 72 senttiä, eli se liiketulos kääntyy sieltä myös sitten tulokseksi, joka on sitten jaettavissa osakkeenomistajille osinkoina sitten, kun niin mahdollisesti päätetään, eli kautta linjan voi sanoa, että kehitys on erittäin vahvaa ja tästä on hyvä lähteä sitten toiseen vuosipuoliskoon.

Sit voidaan mennä kysymysten pariin, mitä varmaan on tullut myöskin.

Kyllä, kysymyksiä on tullut ja selvästi tietyt aihepiirit täällä puhututtaa ja mietityttää, eli tulostaso, ohjeistus, markkinat. Vähän saattaa tulla samoista teemoista useammallakin kulmalla, mutta kertaus on opintojen äiti ja voidaan ottaa kyllä, nyt tulee varmaan kaikki näkökulmat huomioitua.

Mutta tota otetaan vaikka ensiksi, että miten paljon tässä alkuvuoden toteutuneeseen tulokseen niin vaikutti nää Createn etupainoiset kasvuinvestoinnit ja yrityskaupasta johtuvat integraatiokustannukset?

No mä voisin arvioida, että ensimmäisellä vuosipuoliskolla puhutaan varmaan miljoonan tasosta, plus miinus jotain, niin on varmaan se paras arvio siitä, että toisella neljänneksellä merkittävästi vähemmän, mutta eka vuosipuoliskolla vaikutti vielä.

Jatkuvatko nää etupainoiset kasvuinvestoinnit myös toisella vuosipuoliskolla, koska liikevaihdon kasvun oletetaan olevan vahvaa?

No mä sanoisin, että meillä on aika hyvin tällä hetkellä resursoitu siihen tilauskantaan, niihin projekteihin, mitkä meillä on, et tämmöistä niin kuin proaktiivista etupainotteista investointia niin kuin henkilöstöön tai muuhun, niin en näe ainakaan tässä mittakaavassa nyt heti tulevaksi, mutta tietenkin markkinoilla on hankkeita, joita voi edelleen tarjota ja voittaa ja sitä myöden, että jos tota tilauskanta paisuu, niin kyllä meitä tekijöitäkin sit tarvitaan, mutta niinku tän hetken valossa, niin voisi sanoa, että ainakin vähän semmoisessa määrin mitä tuolla vuoden alussa tai vielä viime vuonna.

Täällä myös kysytään, että onko nää nimenomaan tähän niin kuin henkilöstörekrytointiin ja -kouluttamiseen liittyviä nää kasvuinvestoinnit vai myös mahdollisesti työmenetelmiin ja prosessi- ja tietojärjestelmien kehitykseen?

Voisi sanoa, että läpi linjan. Varmaan henkilöstöpainotteisia, mutta läpi linjan.

Voiko sitten Kreate edelleen tehdä tarjouksia datakeskushankkeisiin huolimatta todella vahvasta tilauskannasta, koska useinhan näissä on todella tiukka aikataulu?

No varmaan voi. Siis nää on, kuten todettiin, niin ne on aika ripeitä projekteja ja niin ne tehdään todella lyhyessä ajassa valmiiksi ja sit siirrytään seuraavaan projektiin.

Ja meillä on tällä hetkellä kyky tehdä se 8 ja meillä on varmaan kyky tehdä enemmänkin, et se on aikamonitaitoista ollut toi meidän henkilöstö, joka aikaisemmin on tehnyt jotakin muuta, mutta kun ne rakentamisen prosessit on käytännössä ihan samanlaisia. Ja se betoni ei tiedä, että meneekö se tota sinne datakeskuksen perustuksiin vai meneekö se siltaan, et temput on periaatteessa ihan samat, niin kyllä meillä on kyky varmasti sitä liiketoimintaa edelleen vielä kasvattaa, jos sitä tarvetta on.

Kyllä. Täällä myös kysytään, että mikä ylipäätään on datakeskusprojektien osalta tilanne, että kuinka monta tällä hetkellä parhaillaan on rakenteilla, siis ymmärrän, että koko Suomessa, ei vain Creatella, ja miltä tämä markkina näyttää tulevaisuudessa?

Niitä on rakenteilla parisenkymmentä tällä hetkellä niitä kampuksia ja tota me ollaan kahdeksassa mukana parhaillaan ja tosiaan, niin kuin tuossa mainitsin aiemmin, niin toistasataa on suunnitteilla. Kaikki eivät varmasti tule toteutumaan, mutta varmaan sellainen puolisensataa sieltä nyt tämän hetken arvion mukaan todennäköisesti varmaan käynnistyy.

Ja me ollaan tälläkin hetkellä keskustelemassa uusista sellaisista, joissa vielä kuokkaa ei ole lyöty maahan, niin mitä tähän maahan on suunnitteilla.

Kyllä. Markkinan näkymistä ja tilanteista: ne on ollut meidän omissa arvioissa varsin positiiviset.

Onko kysyntäkuva kuitenkin tästä huolimatta päässyt yllättämään odotuksenne positiivisesti? Millä osa-alueella kehitys on ollut odotuksianne parempaa alkuvuoden sekä erityisesti Q2:n aikana?

No varmaan se Createn DNA on aika sellainen konservatiivinen perinteisesti aina ollut ja me ollaan kerrottu markkinoille vain sellaisia asioita, niin minkä me varmasti uskotaan tapahtuvan. Ja me ollaan tiedetty kyllä, että näillä eri asiakkuussegmenteillä valtio, kunnat, kaupungit, yksityinen sektori, niin se tapahtuu paljon.

En sano, että se on yllättänyt, mutta ne on todella tullut, mitä sinne on suunniteltu. Ja se on jo sinänsä yllätys, koska perinteisesti tässä maassa investoinnit on vähän, niillä on ollut tapana lykkääntyä ja joskus valtionkin investoinnit ovat siirtyneet eteenpäin, vaikka niitä kuinka on suunniteltu, kun seuraava hallitus on tullut, niin sit taas on pistetty kaikki uusiksi.

Nyt tässä on ollut sellaista tietynlaista pitkäjänteisyyttä itse asiassa kaikkeen infrarakentamiseen. Se on kyllä ollut positiivinen asia.

Kyllä. Ohjeistuksesta: täällä arvioidaan, että se näyttää nyt vahvan Q2:n ja tilauskannan myötä helpohkolta, Q3 ja Q4 tyypillisesti on kausiluontoisesti kuitenkin niin kuin vahvempia ainakin jos vertaa Q1:een.

Onko H2:lle odotettavissa nyt jotain tiedossa olevaa vastatuulta, että mitkä tekijät voisi jättää meidät meidän nykyisen ohjeistushaarukan alalaitaan?

No projektit pitäisi sit tehdä valmiiksi ennen kuin se tulos tulee ja pystytään tulouttamaan, eli tän valtavan kasvun myötä, niin meillä on iso määrä isoja projekteja, jotka on vielä kohtuu alkuvaiheessa, niin tavallaan niinku tässä mainittiin jo, että me mieluummin niin kuin katsotaan miten ne lähtee ja sit jos tota kaikki menee hyvin, niin on mahdollisuus tehdä jotain. Jos tulee tota epäonnistumisia, niin voidaan jäädä tästä, että tää on meidän paras arvio tällä hetkellä ohjeistukseen, että niin kuin sanottua, niin me ollaan täysin uudessa tilanteessa kokoluokan osalta, kannattavuuden osalta ja tää on paras näkemys, mikä meillä on tällä hetkellä.

Ja siellä on kuitenkin aika paljon sitä pitkää tilauskantaa, jotka kantaa sitten sinne vuoteen 30 asti. Ja meillä on tällä hetkellä sellaisia projekteja tilauskannassa, jotka tulouttaa 10 miljoonaa euroa liikevaihtoa kuukaudessa.

Kyllä.

Ja se tarkoittaa sitä, että sieltä todella täytyy tapahtua. Toistaiseksi näin on tapahtunutkin, kuten olemme suunnitelleet, mut tota, niinku sanottu, niin nää asiat pitää tehdä.

Mieluummin se ensin tehdään ja sitten kerrotaan, että näin hyvin meillä meni.

Joo, ja on hankkeita, missä on monia toimijoita rinnakkain tai limittäin toimimassa, ja kaikki riskit tai aikatauluasiat ei välttämättä ole yksin meidän käsissä, jolloin niin kuin paras arvio ollaan muodostettu ja se on silloin 16. päivä kesäkuuta markkinoille annettu.

Kyllä, ja taidettiin siinä positiivisen tulosvaroituksen yhteydessä myöskin kertoa tavallaan siitä, että saattaa olla siirtymää vuosien välillä, mikä voi vaikuttaa vähän, että vaikka kaikki menisikin tavallaan suunnitelmien mukaisesti, mutta että kummalle puolelle se sitten lipsahtaa liikevaihtoa, niin on kans yksi tekijä. Kuvaako Q2:n aikana toteutetut projektit hyvin myös loppuvuotta vai sisältyykö Q2-lukuihin kerrannaisvaikutusta kannattavuuden osalta?

Tuleeko loppuvuoden marginaalitaso olemaan lähempänä Q2:n tasoa vai H1:n keskiarvoa? Halutaanko tällaista lähteä kommentoimaan?

Jos mennään tuohon äskeiseen vastaukseen, että meillä on ohjeistus annettu, missä liikevaihto ja liiketulos on tietyssä haarukassa ja se on se meidän paras ennuste tällä hetkellä. Ja niin kuin se mitä mainitsin tuossa esityksen aikana, että sinänsä Q2:n lukuihin ei sisälly mitään kertaluonteista, mutta tää on niin kuin portfolio projekteja ja toiset projektit on kannattavampia kuin toiset ja ne on eri elinkaaren vaiheessa, toiset lähtee liikkeelle, toiset on loppumassa, et siinä mielessä niin kuin H2 ei ole peilikuva Q2:sta tai H1:stä, mutta sinänsä niin kuin mitään sellaista kertaluontoista, mikä sen olisi nostanut 5 %:iin, niin sellaista niin kuin Q2:n luvuissa ei ole.

Kyllä. Millaisen toimenpiteiden avulla uskotte pääsevänne myös vuositasolla tavoitekannattavuuteen?

Tehdään sitä samaa, mitä nyt ollaan tehty.

Joo, se on juuri näin. Ei oo mitään taikatemppuja.

Mä käytin sanaa Midas ja profeetallista ilmettä ja otetta tuossa äsken, et ei tää suunniteltua ja tekemistä kummempaa, kunhan vaan me tehdään niin kuin me ollaan suunniteltu.

Perushyvää tekemistä.

Kyllä.

Hyvää pyritään tekemään, priimaa pukkaa aivan tässä.

Ja riskienhallinta on varmaan se olennaisin niin kuin kaikissa vaiheissa edelleenkin.

Hyvä. Täällä on kysymykset loppu chatistä, niin tota eiköhän me täällä lähetys rutistetaan kasaan ja suunnataan kesälomaa nauttimaan tai sitten töiden ääreen, sekin on ihan hyvä vaihtoehto.

Nähdään sitten viimeistään taas lokakuussa, kun tullaan ulos tammi-syyskuun luvuilla. Hei hei.