Hyvää aamupäivää kaikille. Minä olen Päivyt Tallqvist ja toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi Finnairin ensimmäisen vuosineljänneksen tulosinfoon.

Toimitusjohtaja Turkka Kuusisto ja talousjohtaja Piia Altonen-Forchell esittelevät nyt tuloksen ja sen jälkeen on aikaa kysymyksille ja vastauksille. Linjojen kautta osallistuvilta pyydän ystävällisesti kirjoittamaan kysymyksiä jo esitysten aikana, jotta sitten kaikki saadaan käsiteltyä.

Siinä on pieni viive, että kysymykset tulevat meille läpi. Ole hyvä, Turkka.

Kiitos, Päivyt, ja lämpimästi tervetuloa kaikille mukaan meidän ensimmäiseen tulosesitykseen täällä meidän pääkonttorilla Vantaalla ja sitten linjojen kautta. Me ollaan aamulla raportoitu poikkeuksellisen vahva ensimmäisen vuosineljänneksen tulos ja jälleen kerran kun katsoo, että mitä maailmalla on tapahtunut ja mikä on sit esimerkiksi meidän liiketoimintaan lentosektoriin vaikuttanut, niin erittäin ylpeänä voin sitä tulosta tänään teidän kanssa käydä tässä läpi.

Toki käydään sitten läpi myös tulevaisuuden näkymiä, mutta perinteiseen tapaan jo tässä ensimmäisellä kalvolla lämmin kiitos kaikille 5 800 kollegalle missä ikinä maailmalla olettekaan täällä kotisuomessa. Puretaan tätä meidän tulosta ensin minun osalta pikkasen ylätasolla läpi ja Piia käy sitten läpi tarkempia nyansseja, mutta kuten totesin, tavanomaista vahvempi ensimmäisen vuosineljännes.

Tyypillisesti Finnair ja muutkin lentoyhtiöt tekevät raskaita tappioita ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, niin näin ollen olen erittäin tyytyväinen siinä, että käytännössä päästiin nollatulokseen ja meidän vertailukelpoinen liiketulos kasvoi tuolta viime vuoden merkittävästä tappiosta todella vahvasti ja viime vuotta toki väritti työtaistelutoimet, joiden osuus oli 22 miljoonaa euroa ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksesta, mutta tää operatiivinen parannus -40:stä nollatulokseen on mielestäni erittäin vahva osoitus meidän kyvystä operoida myös muuttuvassa maailmantilanteessa. Kun puretaan niitä komponentteja, että mitä kautta tää tulos sitten muodostui, meidän liikevaihto kasvoi noin 12 % matkustajamäärän kasvaessa 7 %, eli tää tarkoittaa sitä, että meidän täyttöasteet ennen kaikkea sitten Aasian-liikenteessä nousivat tässä vuosineljänneksen loppupuolella, mikä selittyy pitkälti myös tämän Lähi-idän tilanteen eskaloitumisen myötä, tai eskaloituminen on varmaan liian lievä sana asiaan liittyen, että alueella vallitsevan sodan takia.

Ja mehän itse sitten luonnollisesti kun tämä tilanne siellä eskaloitui, keskityimme arvojemme mukaisesti ennen kaikkea turvallisuuteen, lakkautimme Dohaan ja Dubaihin suuntautuvat lennot ja laitoimme kaiken energian siihen, että saadaan meidän miehistöt ja asiakkaat sieltä mahdollisimman nopeasti kotiin. No, tää tilannehan on tietenkin sitten näkynyt toimialalla ja ylipäätään globaalissa taloudessa siten, että polttoaineen raakaöljyn hinta on noussut vahvasti.

Piia käy tätä tarkemmin omassa esityksessään läpi, mutta se mikä on Finnairia suojannut tässä turbulenssissa, on ollut ennen kaikkea meidän polttoaineen hinnansuojauspolitiikka. Kun tilikausi alkoi tai kalenterivuosi alkoi, meillä oli 86 %:n suojausaste ensimmäiselle vuosineljännekselle.

Ensimmäisen vuosineljänneksen päättyessä meidän polttoaineen suojausaste toiselle vuosineljännekselle on 82 % ja loppuvuodelle 69 %. Tää antaa meille aikaa reagoida ja tehdä erilaisia toimenpiteitä, jos tämä tilanne tästä tulisi pitkittymään.

Asiakkaat on marraskuussa päivitetyn yhtiön strategian keskiössä ja näin ollen voinkin tässä erittäin iloisesti raportoida, että nettosuositusindeksi nousi ensimmäisellä vuosineljänneksellä edelliseltä kvartterilta ja vuoden takaiseen verrattuna. Ja sitten kun katsotaan erityisesti sisälle tähän meidän strategian ytimeen ja meidän ydinasiakkaisiin, niin siellä kultakortin, platinakortin ja sitten Platinum Lumo -asiakkaiden indeksi oli jopa 44, mikä on jo verrattain korkea luku tässä kansainvälisessä vertailussa.

Ja mä palaan tähän pikkasen myöhemmin, mutta viimeisen 12 kuukauden aikana aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä on kasvanut hyvinkin merkittävästi. No sit otetaan tää tuttuun tapaan tää sääkuvakartta tässä ja mä aloitan tästä Lähi-idästä, eli tää on sanomattakin selvää, että sen jälkeen kun me lopetimme lentomme Dubaihin ja Dohaan, niin sen jälkeen liikennemäärät ovat laskeneet ja viime vuonna vielä verrokkikvartterilla meillä oli se pieni häntä: Tukholma–Doha, Kööpenhamina–Doha -lentoja, niin näin ollen nää luvut selittyvät sillä.

Tässä tän kalvon yhteydessä haluan laittaa sit tätä Lähi-idän liikenteen jälleen kerran oikeaan kontekstiin ja perspektiiviin. Tää edustaa tai on edustanut noin 3 % meidän kapasiteetista ja meidän liikevaihtomassasta, eli siinä suhteessa sodan välittömät vaikutukset, pois lukien polttoaineen hinnannousu, meidän liikenteeseen ja liikevaihdon muodostukseen ovat verrattain pienet.

Aasia, kuten tuossa totesin, ennen kaikkea Japani, suoriutui erinomaisesti. Kapasiteettia kasvatettiin lähes 10 % ja samoin sitten siellä liikevaihdon kasvu näkyy erittäin vahvana.

Koneet hyvinkin täynnä, täyttöaste nousi 6,8 % ja luonnollisesti sitten kun koneet täyttyy viimeisellä hetkellä, niin se näkyy myös sitten suotuisasti yksikkötuottojen kehityksenä. Euroopassa pärjättiin myös pikkasen odotuksiamme paremmin.

Siellä kapasiteetti kasvoi noin 4 %, liikevaihdon kasvaessa 8 %, joka jälleen kerran sitten johtaa siihen matematiikkaan, että täyttöasteet ovat olleet parempia kuin viime vuonna. Pohjois-Amerikasta on paljon juteltu teidän kanssa näiden tilaisuuksien yhteydessä ja nyt nähtiin se, että siellä tilanne alkaa pikkasen elpymään.

Lisäsimme kapasiteettia jonkun verran ja samaan aikaan liikevaihto kääntyi kasvuun ja myös täyttöasteet pikkasen värähti oikeaan suuntaan ja tässä täytyy muistaa, että tämä on kuitenkin matalan sesongin aikaa. Eli kaiken kaikkiaan voidaan olla erittäin tyytyväisiä tähän meidän alueelliseen kehittymiseen, luonnollisesti pois lukien tämä 3 %:n osuus Lähi-idässä.

No, tämä tietyllä tavalla tässä ehkä jo tulinkin käymään läpi. Me halutaan kuitenkin ottaa tää mukaan jatkossakin näihin keskusteluihin, mitä teidän kanssa käydään näiden tulosten yhteydessä läpi, että meidän markkinaosuus ja kapasiteetti ovat kehittyneet odotustemme mukaisesti.

Ja jos tosta nyt vasemmanpuoleisesta graafista pureutuisi tuohon ensimmäiseen vuosineljännekseen vähän tarkemmin ja jakaisi sen sitten eri kuukausille, niin varmasti nähtiin ensimmäisen vuosineljänneksen loppua kohden sitten pikkasen kiihtyvää markkinaosuuden kasvua. No sitten tää on varmaan päivän polttava kysymys ja media ja asiakkaat ja sijoittajatkin tätä pohtii ja mehän luonnollisesti nyt keskitetään erittäin paljon energiaa siihen, että me ymmärretään, että miten tämä polttoaineen toimitusketju toimii, ei pelkästään siitä näkökulmasta, että mitä se maksaa, vaan mikä se saatavuus on.

Suomessa täällä meidän kotikentällä Helsinki-Vantaalla meillä on erittäin hyvä ja vakaa tilanne polttoaineen saatavuuden suhteen. Me käydään jatkuvaa dialogia meidän polttoaineentoimittajien kanssa, niin näin ollen pitkälle kesäkauteen meillä on hyvä saatavuus ja minultakin kysytään paljon ihan siviilielämässä, vävypoika viimeksi sunnuntaina, että uskaltaako lentolippuja tilata, niin kyllä uskaltaa.

Nyt on erittäin hyvä hetki ostaa kesän lennot, jos ei niitä ole tehty. Eli meillä on erittäin stabiili tilanne Suomessa ja Euroopassa.

Ja jos tässä sitten muutoksia tulisi, niin me pystytään tekemään tällaista läpitankkausta, joka tarkoittaa sitä, että me otetaan täällä koneen kyytiin näillä lähilennoilla riittävästi polttoainetta, että päästään edestakaisin. Pohjois-Amerikassa tätä saatavuusriskiä ei juurikaan ole vielä havaittu tai mainittu.

Aasian osalta jotkut lentoyhtiöt ovat kertoneet heidän reittiverkostossaan, että saatavuusriskejä on mainittu tai alettu havaitsemaan, mutta se verkosto, jota me operoimme ja ne kohteet, joissa me toimimme, niin toistaiseksi tällaisia keskusteluja ei ole käyty. Itsekin vierailin Japanissa viime viikolla ja meillä on verrattain hyvä näkymä siihen, että miten Japanissa polttoaine raakaöljy ja lentopetroliini sitten tulee riittämään.

Mutta tässä kohtaa mä ojennan sitten kapulan Piialle. Ole hyvä.

Kiitos, Turkka, ja hyvää päivää kaikille. Ja toki liikevaihdon suhteen haluaisin vielä lisätä sen, että se strategia, josta puhuimme viime syksynä marraskuussa, niin siellä puhuttiin kapasiteetin kasvusta ja toki tässä nyt nähdään se meidän kapasiteetti kasvoi 4 % tällä kvarttaalilla ja nyt nähdään myös sitten liikevaihdossa muita positiivisia liikkeitä, kuten Turkka jo kertoi.

Mä ehkä haluaisin laittaa tän meidän Q1:n tuloksen vähän historialliseen kontekstiin. Tuossa keskellä on kalvo, jossa kuvataan sekä eri kvarttaaleita, toki tästä näkee hyvin sen, että Q1 on meille sesonkimaisesti se hankalin, mut sit myös nähdään se, että kyllä tää oli vahva suoritus ja mä haluaisin tässä erityisesti vielä kiittää meidän sisäisiä tiimejä kaikkia ja myös meidän asiakkaita tästä sen takia, että toki maaliskuussa ollaan nähty aika voimakkaitakin vaikutuksia Iranin sodan alettua, mutta meillä oli myös hyvä tammi- ja helmikuu, eli siinä jo näkyy se, että kustannuskontrolli oli hyvä ja myös liikevaihdon kehitys oli ihan odotettu.

Kassavirta on ollut vahva näissä olosuhteissa. Mä tuun vielä vähän palaan siihen taseeseen ja kassavirtaan, niin mä siirryn tässä eteenpäin vielä nyt vähän myös laittamaan sekä meidän liikevaihdon että meidän kustannukset siihen kontekstiin, että mitä tapahtuu kehittyvässä yhtiössä, yhtiössä, joka kasvaa, eli kun kapasiteetti kasvaa 4 %, niin toki tässä samalla, erityisesti jos nyt verrataan vuoden takaiseen eli niinku tyypilliseen sesonkimaiseen aikaan, niin nähdään, että itse asiassa kyllähän tää meidän RASK eli revenue per available seat kilometers eli per tavallaan lennetty kilometri meidän myynti, niin kyllähän se yksikkötuotto on selkeästi lisääntynyt syistä, joita Turkka tuossa kävi jo läpi.

Ehkä jos mä vähän vielä zoomaisin tuonne kustannuspuolelle, eli tuohon oikeanpuoleiseen kalvoon, sieltä näkyy muutama asia. Ja toki näkyy, et miten iso kulu erä polttoaine on.

Mun mielestä se on aina tärkeätä muistaa, et normaalioloissakin varmaan ollaan siellä lähempänä 30 %, et niinku tosi merkittävä meille. Ja tässä kvarttaalissa meitä suojasi se, että meillä oli hyvä suojausaste ja toki nää voimakkaat hinnannousut on tapahtunut maaliskuussa, niin tässä tavallaan nyt liikehdintää itse asiassa edelliseen vuoteen verrattuna on aika vähän.

Ja sitten mitä tulevaisuudessa tullaan näkemään, niin siihen vielä vähän palaan tuon suojausasteen myötä. Mutta sitten mun mielestä tässä näkee myös edellisen vuoden samaan kvarttaaliin verrattuna sen, että tää kasvu on pystytty hyvin hallitsemaan.

Eli meidän kustannustaso on pysynyt, yksikkökustannustaso on itse asiassa mennyt vähän alaspäin ja myös ottaen kuitenkin huomioon kaikki ne kustannuserät, mitä tässä on ollut, niin mun täytyy sanoa, että kyllä tässä on myös se hyvä operointi taustalla, että silloin kun asiat menee oikein, niin silloin on myös helpompi pitää kustannuksia kurissa, kuten ne tässä on ollut. Eli tästä on hyvä jatkaa meidän strategian toteutusta.

Meidän strategian toteutukseen liittyy tosi paljon investoinnit. Turkka tulee vielä palaamaan niihin, ja mä haluaisin laittaa vielä meidän taseen tavallaan tunnuslukuja vähän siihen kontekstiin.

Ensin mä ajattelin aloittaa sellaisesta luvusta kuin lentolippuvelka, ja miksi lentolippuvelka on tärkeätä, te näette, että se on tuossa aika paljon lisääntynyt, no se on sen takia, että sen lisäksi, että me jo nähtiin maaliskuussa hyvää liikevaihtoa, niin nythän me nähdään myös se, että ihmiset varaa paljon niitä kesän matkoja, et sillä tavalla Turkka kyllä taseen puolesta voin yhtyä tuohon, että me nähdään, et matkoja on paljon varattu, että nyt on hyvä aika varata niitä. Ja tässä näkyy se, että vuoden takaiseen, niin toi lentolippuvelka on lisääntynyt merkittävästi ja tietysti myös esimerkiksi vuodenvaihteen lukuun, tarkoittaa sitä, että niitä varattuja matkoja on jo.

Toi on sit myös auttanut meidän kassavirtaan. Se oli yksi syy, miksi se kassavirta oli 274 miljoonaa, se operatiivinen siinä edellisellä kalvolla.

Ja toki tää on nyt sitten omalta osaltaan tuloskehityksen lisäksi niin buustannut meidän tasetta. Meidän tase on vahva.

Mä hyppään tuohon oikeanpuoleiseen kuvaan. Sieltä näkyy se, että meidän leverage eli nettovelkaantuminen on selkeästi madaltunut ja suhteessa meidän käyttökatteeseen se kerroin on nyt 1,2-kertainen.

Tää on vahva tase valmiina niihin investointeihin, mistä me ollaan nyt puhuttu. Ja samalla vielä voidaan todeta, että niillä investoinneilla, mitä me nyt suunnitellaan, mehän kerrottiin, että se meidän CapEx guidance strategiaperiodille on 2–2,5 miljardia.

Nyt varmaan me ollaan siellä enemmän sen rangen alapäässä ja se tarkoittaa sitä, että tää meidän operatiivinen kassavirta versus sit investointitarve per vuosi, nää on hyvin tasapainossa. Eli bruttoinvestoinnit ekalla kvarttaalilla oli noin 100 miljoonaa ja varmaan tää on suunnilleen se, mitä voidaan ajatella, että se 400 miljoonaa ehkä vähän yli sitten per vuosi on tavallaan se tahti.

Eli nää luvut mun mielestä nyt tukee myös hyvin meidän tulevaa strategiaa. Ja lopuksi vielä mun viimeinen kalvo vähän vielä tästä suojauksesta lisätietoa, että mun mielestä on tärkee miettiä tätä ajankulkua tässä.

Eli meidän suojauspolitiikan mukaisesti mehän itse asiassa suojataan 24 kuukautta. Tässä me nyt näytetään vähän sitä hintatasoa.

Keskihinnat näille suojauksille tänä vuonna on siinä alle 700 euroa per tonni, eli tavallaan sitä tavallaan samaa vanhaa, mitä oli ennen tätä Iranin kriisiä. Nyt toki tämän päivän päivähinta on siitä tuplat, mut se päivähinta ei tuu heti läpi.

Et tässä näkee vähän sit sitä siirtymää ja sitä aikaa reagoida, mitä meillä tässä on. Ja toki sitten jos puhuttaisi ensi vuodesta, niin ne suojausasteet, siellä on edelleen suojausta, mutta ne koko ajan sitten sieltä vähenee.

Mä luulen, että mä lopetan tähän. Turkka, ole hyvä.

Kiitos, Piia. Muutama kalvo ja sana sitten marraskuussa lanseeratun uuden strategian toteuttamisen ikään kuin tilannekatsauksesta.

Ja etenee suunnitellusti. Mielestäni jopa ollaan saatu ihan vauhdikas alku uudelle strategiakaudelle ja aika lailla tarkalleen kuukausi sitten uutisoitiin tämä iso investointipäätös liittyen tähän asiakkaiden tarpeisiin vastaavan verkoston kehittämiseksi ja tukemiseksi.

Kerroimme, että tulemme hankkimaan niin sanotulla vahvistetulla, varmalla tilauksella 18 kappaletta Embraer 195-E2 -koneita, uuden sukupolven tällaiseen alueelliseen lentämiseen tarkoitettuja suihkujettejä, ja sitten enintään 12 kappaletta vähän käytettyjä Airbus 320- ja 321-sarjan CEO-konetta, jotka saapuvat meidän laivastoon 2027–2029-aikaiikkunassa. Ja nää kaksi komponenttia ennen kaikkea tukevat sitä meidän noin 4 %:n vuotuista kasvutavoitetta, mutta myös sitä pikkasen aikaista kunnianhimoisempaa kannattavuustavoitetta, jossa tähtäämme 6–8 %:n vertailukelpoiseen liiketulokseen vuoden 2029 päätteeksi.

Tällä välillä me teemme enemmän tällaisia taktisia toimenpiteitä, jotta pystymme kehittämään meidän verkostoa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja ollaan tässä hiljattain uutisoitu, että tulemme hankkimaan kaksi näitä edellisen sukupolven Embraer-konetta meidän laivastoon ja kaksi ATR 72-600 -sarjan konetta, jotka tulevat itse asiassa käyttöön jo tänä vuonna ja tuossa on sitten noita esimerkkejä, mihin tätä kalustoa ja kapasiteettia sitten tullaan käyttämään. Muidenkin strategian osa-alueiden osalta toteutus etenee mielestäni erittäin kivan suunnitellusti, luotettava ja tehokas operointi, meidän lentojen säännöllisyys ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli 98,3 %, mikä on maailmanluokan luku.

Matkustajakohtainen lisämyynti, mikä on keskeinen osa meidän kaupallista strategiaa, kasvoi matkustajakohtaisella mittarilla 12,5 % ja tästä ensimmäisen vuosineljänneksen raportista näette, että koko liikevaihtomassa tässä kasvoi 20 %, kun samaan aikaan sitten meillä oli enemmän asiakkaitakin ja modernien myyntikanavien rooli jatkaa kasvuaan. Viimeisen 12 kuukauden aikana aktiivisten Finnair Plus -jäsenten määrä on kasvanut 27 %, mikä jälleen kertoo siitä, että tehdyt toimenpiteet ja strategiset valinnat ovat osuneet oikeaan ja sitä kohden sitten tähtäämme tähän marraskuussa kommunikoituun hiukan yli 100 miljoonan euron kannattavuusparannusloikkaan strategiakauden aikana ja tää ei oo luku PowerPointilla, vaan me ollaan itse asiassa tehty erittäin huolellista ja yksityiskohtaista työtä, viety tää 100 miljoonaa euroa hanketasolle ja tekemisen tasolle ja meillä on noin 110 hanketta, jota kautta me tullaan sitten tähän lukuun pääsemään strategiakauden loppuun mennessä.

Sitten tulevaisuuden näkymistä, näkymä suluissa täsmennetty, siellä se muuttunut osa tai täsmennys on se, että henkilökilometreillä mitattuna meidän kapasiteetin arvioidaan kasvavan noin 3 %:lla eikä 5 %:lla, jonka kommunikoimme aiemmin. Ja tähän nyt ennen kaikkea vaikuttaa se, että Lähi-idän liikenne pysäytettiin sitten tämän sota- tai turvallisuustilanteen myötä.

Ohjeistus pysyy ennallaan. Ennakoimme liikevaihdon olevan 3,3–3,4 miljardia euroa, mikä on sama luku tai haarukka, jonka annoimme helmikuussa, ja vertailukelpoisen liiketuloksen odotetaan olevan 120–190 miljoonaa euroa.

Ja tämä tänään annettu ennallaan pysyvä ohjeistus perustuu siihen oletukseen, että polttoaineen saatavuudessa ei ole eikä tule merkittäviä häiriöitä. Päivyt, tässä varmaan tää meidän esitysosuus.

Kyllä, sitten kiitos. Sitten lähdetään kysymyksiä kohti.

Aloitetaan ehkä täältä linjoilta. Ensimmäinen kysymys on polttoaineiden riittävyydestä: 'Eilen uutisoitiin, että Lufthansa peruu 20 000 lentoa lokakuun loppuun mennessä.

Finnairilla ilmeisesti ei perumisia ole suunnitteilla näillä näkymin?'

Joo, ei oo sellaisia päätöksiä sillä tiedolla, joka meillä tänään tässä on, niin meidän on tarkoitus lentää meidän suunniteltu kesäohjelma ja niinkuin tuossa totesin, niin toivotamme kaikki asiakkaat tervetulleeksi kesäsesonkiin ja kesälennoille ja olemme ne operoimassa. Ja se on hyvä sit aina laittaa myös joku toinen perspektiivi ja ajatus mieleen, kun joku lentoyhtiö peruu, että mikä siellä saattaa olla muitakin draivereita tai syitä, jotka lentojen perumiseen johtaa, että pelkkien lehtitietojen pohjalta on hirveän vaikea arvioida sitä, että mitkä ne ikään kuin kokonaisvaltaiset syyt ovat olleet, mutta kuitenkin nyt vielä tähän loppuun haluan korostaa sen, että me emme ole tehneet päätöksiä lentojen perumisesta.

Kyllä, ja Lufthansa itse asiassa lehdistötiedotteessaan viittasi kannattamattomiin lyhyen matkan lentoihin, eli ei pelkästään ollut varmaankaan saatavuustilanteesta johtuen. Seuraava kysymys: 'Miten lentojen hinnat ovat kehittyneet ja miten odotatte hintojen kehittyvän kesällä?'

No joo, siis lentoliikennehän on globaalisti kilpailtua liiketoimintaa, jossa hinnat määräytyvät pörssikurssin tapaisesti joka minuutti markkinoilla, et sitä on käytännössä katsoen mahdoton ennustaa. Ja se mitä me tänään raportoitiin, kun katsotaan taaksepäin, niin me nähtiin hienosta korotusta yksikkötuotoissa Aasian-liikenteessä, pientä korotusta Amerikan-liikenteessä, et semmoista pientä yksikkötuottojen nousua on ollut, mut tietenkin varmaan niin, että jos tää öljyn hinta pysyy kohonneella tasolla pidemmän aikaa, niin kattavalla lentämisellähän se pitää sitten sekin kustannus sitten kuitata.

Seuraava kysymys liittyy takaisinmaksuihin: 'Kuluttaja-asiamies on vienyt Finnairin oikeuteen takaisinmaksuaikojen pitenemisestä. Miksi Finnair ei noudata EU-lainsäädäntöä?'

No joo, siis täähän on tietenkin hirveän valitettavaa, kun tulee massaperuutuksia ja lyhyen aikaikkunaan. Nyt tää Lähi-idän tilannehan oli jälleen kerran sellainen, että ei pelkästään Finnair, vaan meidän kumppanit joutuivat perumaan lentoja hyvin nopeasti ja isossa määrin.

Jos mä otan nyt vaikka sellaisen esimerkin, et meidän asiakas on lentänyt Helsingistä Dohaan tai Dubaihin ja jatkanut siellä vaikka eteenpäin sitten jonkun meidän kumppanin kyydissä, niin se on itse asiassa aika pitkä ketju, että miten me pystytään nää palautusprosessit tekemään ja sitten prosessit ja järjestelmät on mitoitettu sellaiseen ikään kuin normaaliin arkitasoon ja sit kun tulee tämmöinen valtava piikki, niin tää on hirveän valitettavaa, et niissä on kestänyt. Ja tän vuoden aikana me tullaan näitä prosesseja automatisoimaan lisää.

Kyllä, ja nopeimmillanhan ne takaisinmaksun saa tunneissa riippuen myös asiakkaan pankin käsittelyajasta, mut sitten näissä monimutkaisemmissa tapauksissa, missä on useita lentoyhtiöitä tai useita eri maksuvälineitä, niin niissä valitettavasti niiden käsittely kestää hieman pidempään. Onko kuluttajakäyttäytymisessä näkyvissä epävarmuutta, mitä tulee kesän lomalentojen varaamiseen?

Ei, itse asiassa toi mitä Piia tuossa kävi läpi, että lentolippuvelka oli kasvanut vuoden takaisesta ja sitten viime vuoden loppuun, niin aika laillakin, niin se on meille ikään kuin se todistusaineisto siitä, että lippuja on tilattu ja se me nähdään, että kesä on myynyt hyvin tän lentolippuvelan kautta, että kyllä ihmisillä on edelleen mielestäni erittäin vahva halu priorisoida käytettävissä olevista varoistaan matkustamiseen ja elämiseen, et kyllä tää trendi on koronan jälkeen vaan entisestään vahvistunut.

Tällä hetkellä linjoilla ei ole lisää kysymyksiä. Jos jollain siellä on kysymys mielessä, niin pyytäisin kirjoittelemaan niitä aika nopeasti, koska siinä tosiaan on pienoinen viive, että ne tänne tulee.

Onko meillä täällä salissa kysymyksiä?

Ohjeistuksessa puhuttiin 3 %:n kapasiteettiarvosta, mitä ollaan nostamassa, ja kapasiteettiarvo pitää sisällään koneiden ulosvuokraukset miehistöineen, niin onko nyt olemassa jo jotain tämmöisiä ulosvuokrauksia miehistöineen vai puhutaanko tulevasta ja minkälaisia keskusteluja on käyty?

No joo, siis meillä on tällä hetkellä vielä, se on maaliskuun loppuun asti, lennämme tonne Sydneystä Bangkokiin ja Sydneystä Singaporeen tällaista miehistöineen ulosvuokrattua meidän lentokonetta Qantas-yhteistyössä.

Eli se oli se vaikutus tohon? Okei, selvä.

Joo.

Onko lisää kysymyksiä? Tuossa.

Ossi Raihela, Maikkarin uutiset. Onko Finnair nyt jotenkin paremmassa asemassa tän polttoainetilanteen kanssa kuin teidän kilpailijat ja jos on, niin miksi niin?

No joo, siis tällaisen kilpailijakentän arvioiminen ja muiden toiminnan arvioiminen, mä oon yleensä pyrkinyt pidättäytymään sellaisesta, mut kun mä nyt katson tätä ensimmäistä vuosineljännestä taaksepäin ja alkavia neljänneksiä eteenpäin, niin mun mielestä me ollaan verrattavan hyvässä asemassa kiitos meidän suojauspolitiikan. Eli viime vuoden lopulla tehtiin siihen pienimuotoisia päivityksiä, me pidennettiin meidän horisontti 18 kuukaudesta 24 kuukauteen ja lisättiin siellä pikkasen liikkumatilaa, mitä me tässä operatiivisessa johdossa pystytään tekemään, niin nyt on ehkä helppo olla jälkiviisas, että päätökset oli oikeita ja tää suojaustaso antaa meille mahdollisuuksia toimia ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksiakin, että tää on yksi positiivinen asia.

Toisena positiivisena asiana mä mainitsisin ehkä sen, että kyllähän tää Finnair on mennyt 103 vuodessa läpi aikamoisia vaiheita ja kriisejä, että mä erittäin vahvasti luotan siihen meidän ketteryyteen ja sitten tähän suomalaiseen sisuun, niin kyllä me ehkä siitä näkökulmasta ollaan paremmassa asemassa kuin muut pohjoismaiset toimijat.

Seuraava kysymys tulee linjoilta: 'Kuinka pian näitä hiljattain uutisoituja uusia lentokoneita saadaan käyttöön?'

Kolme kappaletta Embraer 195-E2 -koneita tulee ensi vuoden lopulla ja sitten mitä tulee näiden käytettyjen koneiden hankintaan, niin silloin kun tuolla käytettyjen koneiden markkinoilla kysyntä ja tarjonta ja hintapiste kohtaa, niin et varmaan tosta ensi vuoden aikana saadaan niitäkin sitten sisään.

Nyt ei näy uusia viestejä linjoilla ja onko täällä salissa vielä yksi kysymys?

Parikin kysymystä. Olisin kysynyt ensiksi tosta Embraerista, kun tulee, niin onko uusiin Embraereihin tulossa internetyhteyttä ja mikä palveluntarjoaja sinne on luvassa?

Joo, me uutisoitiin silloin kun tää investointipäätös saatiin valmiiksi, olikohan se nyt 23. maaliskuuta, kun kerrottiin siitä, niin siinä yhteydessä kerroimme, että tulemme varustamaan uusimman, moderneimman ikään kuin yhteysteknologian tuotteella ja sitä kautta asiakkailla tulee olemaan internetyhteys.

Se, että kuka se palveluntarjoaja on, niin sen aika tulee näyttämään, että markkinoilla on useita uuden sukupolven lentoliikenteen internetyhteyden tarjoajia, jotka hyödyntää tätä matalamman lentoradan satelliittiteknologiaa, niin meillä on siinä hyvä valinnanvara ja tullaan uutisoimaan sitten, kun valinta on tehty.

Toinen kysymys liittyy Kiinaan, joka on ollut tosi vieläkin ollut aika hiljaista sattuneista syistä, mutta nyt China Southern aloitti Helsinkiin ja vähän ollut yhteistyötä aiemmin. Onko odotettavissa laajempaa yhteistyötä, koska tällä hetkellähän aikataulu ainakin panostaa siihen vaihtoyhteyteen Pekingissä enemmän kuin Helsingissä, niin mitkä on Finnairin näkymät nyt Kiinan suuntaan tämän uuden mahdollisen kumppanin kanssa?

No mä ehkä lähtisin vähän kauempaa liikkeelle, että me ollaan Kiinassa tehty liiketoimintaa 30–40 vuotta, että sitä markkinaa on rakennettu pitkään ja tällä hetkellä tietenkin, kun Venäjän ilmatila on kiinni, niin me operoidaan vaan Shanghaihin, oliko se nyt kesällä neljä viikkovuoroa ja sitten talvella mennään vähän harvemmin. Me seurataan tilanteen kehittymistä ja katsotaan sitten mitä tehdään, jos Venäjän ilmatila taas joskus aukeaa.

Ja se mitä tulee sit yhteistyöhön, niin siinähän meidän pitää nyt ennen kaikkea kunnioittaa sitä EU:n sanktioita ja määräyksiä, mitä tulee esimerkiksi codesharingiin eli koodin jakamiseen ynnä muuta ja mutta totta kai me ollaan sille avoimia, että jos sitä kautta tänne Helsinkiin joku päätyy ja niinku tuossa mun kalvoilla näkyy, niin 7 lentoa 10:stä lähtee sinivalkoisella logolla tosta liikkeelle, niin kyllähän me ollaan sillä tavoin se paras väylä päästä täältä Helsingistä sitten eteenpäin.

Hyvä. Nyt näyttää siltä, että kysymykset on kaikki saatu käsiteltyä.

Kiitos kaikille osallistujille ja aurinkoista, keväistä viikkoa.

Jees, kiitos paljon.

Kiitos.