Tervetuloa Pihlajalinnan ensimmäisen vuosipuoliskon tulosesitykseen. Minun nimeni on Tuula Lehto ja toimin Pihlajalinnassa viestintämarkkinointi- ja vastuullisuusjohtajana.

Kanssani täällä studiossa ovat tuttuun tapaan toimitusjohtaja Tuomas Hyryläinen ja talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala. Käymme ensin esityksen läpi Tuomaksen johdolla, jonka jälkeen teillä on tuttuun tapaan mahdollista esittää kysymyksiä teille täällä studiossa ja teillä linjoilla.

Täyttäkää sinne linjoille kysymyksiä sinne chattiin jo esityksen aikana, niin ne näkyvät sieltä sitten ajallaan. Mutta lämpimästi tervetuloa ja pidemmittä puheitta Tuomas, ole hyvä.

Oikein paljon kiitoksia Tuula ja oikein hyvää huomenta myös omasta puolestani teille kaikille. Käydään läpi Pihlajalinnan toista neljännestä samoin kuin aikaisemmin ja käydään tuloksen ja liikevaihdon ja markkinan osalta keskeisimpiä asioita läpi.

Toinen neljännes Pihlajalinnalle oli monin tavoin hyvin työteliäs. Kun lukuja katsoo, niin tietysti laskevaa liikevaihtotasoon, laskevaa tulostasoon ei sellaisenaan voi millään, en voi olla tyytyväinen.

Mutta kun ottaa huomioon, että samaan aikaan tässä toimintaympäristössä terveyspalveluiden kannattavuus vahvistui ja laskua ajoi käytännössä tuloksen osalta kokonaan ja liikevaihdonkin osalta pitkälti ulkoistussopimusten odotetut muutokset. On itse asiassa toisen neljänneksen sisällä paljon myös sitä, joka näyttää ja osoittaa tehdyn työn vaikutuksen, ja sitä vaikutusta tietysti ajetaan tinkimättömästi joka päivä eteenpäin.

Käydään tänään läpi vähän tarkemmin meidän tekemistä ihan segmenttitasolla niin, että neljänneksestä ja toiminnasta piirtyy hyvä ja tarkka kuva. Yhteenvetona liikevaihto laski noin 136 miljoonan tasolle.

Siinä tietysti merkittävä lasku vertailukautteeseen verraten ja tärkeimpänä ajurina siellä takana ne ennustellusti päättyneet ulkoistussopimukset, kun vertailukauteen verrataan. Tätä kautta myös oikaistu EBITDA jäi alle 10 miljoonan tason, mutta siinä tosiaan se vaikutus tulee sieltä ulkoistussopimusten kautta.

Toinen neljännes kuvaa monella tapaa sitä transformaatiota ja muutosta, jonka keskellä Pihlajalinna on pitkään ollut ja sitä kautta sitä voidaan kutsua jopa vedenjakajaksi tässä meidän tarinassa, kun eteenpäin mennään. Oikaistu EBITDA-prosentti näin ollen alle seitsemän tasoa, kun sieltä poistui sitä varsin kannattavaa ulkoistusliiketoimintaa vertailukauteen verrattuna.

Mutta asia, jota itse seuraan, ja ollaan tietysti yhdessäkin seurattu monen teistä kanssa tinkimättömästi läpi kuluneiden neljännesten on terveyspalveluiden suoriutuminen. Siellä liikevaihto laski, mutta samaan aikaan terveyspalveluiden oikaistu EBITDA parani sekä absoluuttisesti että suhteellisesti.

Tässä toimintaympäristössä pidän itse tätä tulosta hyvänä ja kuvaa sitä työtä, mitä on tehty yhtiössä jo pitkään ja jota tietysti monet toimenpiteet toisen neljänneksen aikana vahvisti. Näiden meidän yksittäisten nostojen joukossa työterveyden markkina on aiheuttanut paljon keskustelua läpi koko kevään.

Meillä työterveyden henkilöasiakkaiden lukumäärä nousi vertailukauteen verrattuna tällä hetkellä 284 000. Siinä vuoden sisäistä värinää jatkuvasti, mutta itse odotan loppuvuoden ajan meidän olevan kaiken aikaa vertailukautta korkeammalla tasolla kunkin tarkastelupisteen osalta.

Osakekohtainen tulos jäi neljännekseltä matalaksi ja kuvaa myös niitten muutosten määrää osaltaan, joita neljänneksen aikana käytiin läpi. Mutta kuten sanoin, ennen kaikkea tässä neljänneksessä olisi koskaan on tärkeää katsoa lukujen sisään tarkemmin ja käydään seuraavaksi läpi liikevaihtoa ja tuloksen muodostumista hieman tarkemmalla tasolla.

Liikevaihdosta tässä näkyy hyvin kuva siitä merkittävästä noin 20 prosentin liikevaihdon muutoksesta. Siellä tosiaan ulkoistuspalveluiden merkitys vaikuttava, mutta täysin odotettu.

Jos katsotaan terveysmarkkinaa laajemmin, voidaan todeta, että kokonaiskysyntä neljänneksen aikana jatkui kevään myötä heikkona, ja siihen vaikuttaa sekä yleinen sairastuvuus ja varmasti taloustilanne monilta osin, ennen kaikkea tuolla työterveyden maailman puolella. Lisäksi kun mietitään tekemisen miksiä, niin selkeästi terveyspalveluissa siirtymä etäasiointiin jatkui.

Tällä on tietysti vaikutus, jos miettii meidän toimialan perinteisiä toimintamalleja, niin tämä on ihan merkittävä tekijä sellaisenaan. Kun katsotaan vastaavaa kuvaa, eli liikevaihtoa asiakasryhmittäin, on mielenkiintoista huomata, miten työterveydessä henkilöstöasiakasmäärän kasvun kautta meillä liikevaihto laski vain alle 2 prosenttia tässä segmentissä.

Samalla Kela 2, eli sairaanhoitoon liittyvän työn liikevaihdon lasku hidastui edellisestä vuosineljänneksestä, ja tämä kuvaa myös hyvin sitä, että tässäkin markkinatilanteessa ollaan pystytty voittamaan asiakkuuksia, sitä kautta kasvattamaan kantaa, ja myös operoimaan semmoisella tavalla, että liikevaihdon lasku tässä, jos miettii markkinasta saatuja tietoja ja kokonaiskuvaa, niin kohtuullisen matalan laskun tasolla. Vastaavasti, jos katsotaan vakuutusyhtiöasiakkuuksia, siellä liikevaihdon lasku myös tasaantui 1,6 prosenttia vertailukaudesta, ja siellä merkittävä kasvu vakuutusasiakkaiden etäpalveluiden osalta kuvaa Pihlajalinnan strategian mukaista toimintaa ja etenemistä myös siellä.

Totta kai alalla olevat makroelementit sairastuvuuden talouden osalta vaikuttaa siihen kokonaiskysyntään, mutta jo sanottu, niin näitä yksityiskohtia tarkastellessa tässä näkyy se työ, mitä yhtiössä tehty jo pitkään, ja myös toisen neljänneksen aikana. julkisen sektorin hankintamäärät säilyi edelleen matalana, selkeästi hyvinvointialueilla tehty työ, heillä budjettipaineet näkyy siinä, miten ulkoisia tai ulkoisia kumppaneita käytetään palveluhankinnoissa.

Meillä kuitenkin operaatiota tukevia leikkaustoiminnan jonon purkuja, jotka tukee tätä asiakkuutta. Käytännössä julkisen sektorin lasku tulee meidän vastuulääkäripalvelulaskusta.

Siellä meillä selkeä markkinamuutos, kun katsoo vuos2 taaksepäin markkinaa, markkino on kehittynyt semmoiseen suuntaan, että se on hyvin hintavetoinen, ja ei olla koettu, että siellä haluttais aktiivisesti niitä kauppoja aina joka ikinen kerta tehdä. Muuten hinnoitteluympäristö ja hintaympäristö aiheuttanut paljon kysymyksiä, ja tästä syystä on hyvä katsoa kuvaa myös sitten tuloksen kautta.

Oikaistu EBITDA kehittyi valitettavasti negatiivisesti, mutta niin kuin nähdään, niin meillä muutos tulee ulkoistuspalveluiden tuloksen laskun kautta. Koko terveyspalveluiden operaatiossa se työ, mitä on tehty jo pitkään meidän operaatioiden jäntevöittämisen kannalta, kantaa hedelmää, ja kun tähän lisää kysyntäympäristön mukaisen henkilöstökuulun johtamisen, mittavat toimenpiteet, joita tältä osin on tehty, niin jo toisella neljänneksellä pystyttiin toimintaympäristöstä huolimatta näyttämään kasvava tulos.

Kuten sanottua, niin absoluuttisesti, ja koska liikevaihto laski, niin toki sitten myös suhteellisesti. terveyspalveluiden lukujen sisällä on hyvä myös huomata, että kun matala kysyntä ja etäsiirtymä on edistynyt, tällä on tietysti ollut vaikutus myös diagnostiikan Kaikki se tehty työ tekee meistä vahvemman ja toisen neljänneksen tulokset tältä osin tukee myös sitä uskoa tulevaan.

Ulkoistuspalveluiden osalta nähdään vertailu käytännössä piikkikauteen nähden ja siellä ollaan lähdetty tekemään tietysti uuden ja uusien ulkoistuspalvelusopimusten kanssa töitä ja puhutaan siitä tarkemmin vielä myöhemmin. Pohjois-Pirkanmaan kokonaisuuden haltuunotto oli meillä toisen neljänneksen isoja teemoja ja kerrotaan siitä vielä ihan hetken kuluttua tarkemmin.

Katsotaan lyhyesti tasetta, investointeja kokonaisuutta, rahavirta. Meillä liiketoiminnan osalta investointi on säilytynyt vakaana.

Meillä korollisen nettovelan kehitys kääntyy pitkän laskevan tai positiivisen kehityksen jälkeen lievään nousuun. Siinä takana kaksi selkeää ajuria: toinen on meidän hybridilainan lunastus ja toinen sitten osingonmaksut tässä keväällä ja näin ollen meillä tunnusluvut siellä kääntyi hetkellisesti ylöspäin ja nyt jatketaan työtä vakaan kehityksen jatkamiseksi.

Tässä kohtaa hyvä todeta, että taloudellinen asema yhtiöllä on sellainen, että se mahdollistaa liikkeet sekä kilpailukykyyn että kasvuun investointien osalta hyvin. Pohjois-Pirkanmaa.

Me kutsutaan sitä jo luontevasti POPiksi tuolla Pihlajalinnan sisällä. Ensimmäinen neljännes.

Otettiin uusi sopimus, joka viime syksynä voitettiin, mittava sellainen haltuun ja lähdettiin välittömästi viemään operaatiota semmoiseen suuntaan, kuin mitä siellä kumppanin kanssa yhdessä sovittiin. Meidän omasta operaatiosta Kolmostien terveyden palvelut liitettiin tähän kokonaisuuteen 1.5.

ja nyt tehdään kovaa työtä sen eteen, että kokonaisuudesta syntyy tehokas, yhtenäinen, ennen kaikkea vaikuttava operaatio sen mukainen, mitä ollaan paikallisen hyvinvointialueen kanssa yhdessä sovittu. Niin kuin julkisuudesta tiedätte, startti on johtanut tietysti mittaviin toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja muutosneuvotteluihin.

Se työ aloitettiin välittömästi. Jälleen kerran sen sopimuksen puitteissa sopeutamme ja viemme operaation sen näköiseksi, sen oloiseksi kuin mitä asiakas meiltä on halunnut.

Kyseessähän on viisivuotinen sopimus, jonka startti on nyt käsillä ja kun aikaisemmin on todettu, niin tämän ensimmäisen vuoden 2026 teema on selkeästi tämän operaation muokkaaminen tehokkaaksi ja sitä työtä nyt tehdään. Se mikä on ilahduttavaa tältä osin on se, että ollaan päästy myös aloittamaan niiden palvelulupausten uusien ominaisuuksien ja uuden arvon luomisen toiminnan laatiminen ja luominen.

Hyvää kehitystyötä siellä hyvinvointialueen kanssa ja uskon, että päästään rakentamaan tästä yhteistyöstä erinomainen benchmarkki myös muille hyvinvointialueille siitä, mitä hyvä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä voi parhaimmillaan olla. Kun katsotaan markkinaa kokonaisuudessaan, markkinakehitystä, jos miettii sitä kysyntää siellä alla, niin se on ollut tosiaan poikkeuksellisen matala.

Mutta muuten ilmiöt markkinakehityksessä on monilta osin sen mukaisia, mihin me itse omassa strategiassamme uskomme. Kokonaiskustannusvaikuttavuuden merkitys, se, että maksajat ei ole valmiita maksamaan mistä tahansa.

Edellytetään läpinäkyvyyttä, edellytetään tehokkuutta, edellytetään uusien teknologioiden käyttöä, uusien toimintamallien kehitystä. Tämä kehitys on sen näköinen maailma, mihin me ollaan meidän strategiassa varustauduttu.

Se, että toimintaan kuuluu oikeat hoitopäätökset, hoidon tarpeen arviointi, oikeiden ammattilaisten käyttö ja joskus myös omahoitopäätösten tai oma ilmoitusten käyttö ja niiden käyttöön rohkaisu on kaikki sitä ympäristöä, joka on meidän strategian mukaista. Se ei tietenkään aina lyhyellä aikavälillä edesauta liikevaihdon kertymistä, mutta kokonaisuutena uskon, että Pihlajalinnan strategia on hyvin linjassa sen ympäristön kanssa, mihin me kehitytään, sen tyyppisen markkinan toimintaympäristön kanssa, mistä nyt on kevään aikana nähty myös merkkejä.

Ja tästä syystä me tehdään tinkimättömästi yhteistyötä meidän kumppaneiden kanssa, ei ainoastaan näiden mallien toteuttamiseksi tänään, vaan myös niiden mallien kehittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi jatkossa. Ja siinä pelissä meillä ei lähtökohtaisesti ole hävittävää.

Kun me luodaan aitoa asiakasarvoa meidän kumppaneille, uskon, että he haluavat kasvavasti käyttää kaikissa markkinatilanteissa meidän palveluita myös jatkossa ja myös kasvavasti. Tekoäly, jos otetaan vielä teema, joka on hyvästä syystä itse asiassa keskiössä tän päivän keskusteluissa, kuuluu meidän toimialan työkaluihin jo tänään.

Puhutaan sitten hoidon tarpeen arvioinnista, jossa Pihlajalinna oli viime vuonna ensimmäinen toimija niin sanotusti medical device-kyvykkäällä ratkaisulla markkinassa, kuvantamisen tehostamisesta, diagnostiikkatyöstä, lääkärivastaanottotyötä helpottavista ratkaisuista. Nämä kaikki on käytössä meillä jo tänään ja on osittain auttamassa kokonaiskustannusvaikuttavuuden ja tehokkuuden synnyttämistä.

Ja toinen kokonaiskustannusvaikuttavuuden kulma liittyy vaikuttavuudesta. Esimerkit, joista on kerrottu jo aikaisemmin, mutta työ, jota ollaan jatkettu neljänneksen aikana meillä sydänkaistan kevytaskeloohjemien ympärillä, osoittaa, että hyvällä, hyvin johdetulla ja hyvin kohdistetulla datapohjaisella työllä voidaan merkittävästi luoda sekä terveydellistä hyötyä että taloudellista hyötyä.

Palataan lyhyesti vielä meidän keskipitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Aloitetaan liikevaihdosta.

Tämän hetken ympäristö ei tietenkään täysin tue kasvua, niin kuin nähdään ensimmäisen vuosipuoliskon vuoden startista. Samaan aikaan hankala markkinatilanne haastaa kaikkia toimijoita.

Se voi avata mahdollisuuksia kasvuun myös epäorgaanisesti. Meillä epäorgaaninen työ, samalla kun meidän oman työn fokus on siinä orgaanisessa kasvussa, niin erilaiset järjestelyt on aina meillä osa työkalupakkia, mikäli sellaisia mahdollisuuksia aukeaa.

Tämän hetken tämän tyyppinen markkinatilanne totta kai voi niitä avata johtuen siitä, että markkina näyttäytyy varmasti monille toimijoille haastavana. Oikaistun EBITan kehityksessä näkyy työ, jota on tehty jo pitkään.

8,4 %:n taso kahden neljänneksen jälkeen ottaen huomioon, että sesonkiluonteisesti toinen neljännes on tyypillisesti meillä se haastavin tällä toimialalla, osoittaa sen työn vaikuttavuuden, mitä on tehty, ja osittain auttaa meitä myös kilpailukyvyn kanssa, kun katsotaan kasvua ja pärjäämistä markkinalla joka ikinen päivä. Nettovelan kehitystä lyhyesti äsken kommentoin, hybridilainan lunastamisen jälkeen jatketaan työtä kohti meidän keskipitkän aikavälin tavoitetasoja.

On kuitenkin hyvä huomata, että tämä taso on semmoinen, että se mahdollistaa meille järjestelyt ja investoinnit sekä kasvuun että kilpailukykyyn monin eri tavoin. Ja jos jotain, niin meidän asiakastyytyväisyyden säilyminen kaikesta tästä vauhdikkaasta työnteosta ja monista muutoksista huolimatta näin korkealla tasolla on asia, joka minua ilahduttaa.

Niin kuin sanottu, niin toisenkin neljänneksen aikana ollaan jouduttu käymään läpi mittavia muutoksia. Ne on tietysti erittäin, erittäin hankalia ja haastavia tilanteita henkilökunnalle, mutta se, että loppuasiakkaalle, joka sitä palvelua kokee, tämä palvelu on näyttäytynyt erittäin hyvänä, niin on upea asia ja siitä lämmin kiitos meidän omalle joukkueelle.

Eilen kerrottiin muutoksista meidän vuoden vuosipuoliskon toteutuneita tuloksia heijastaa tämän hetken markkinaympäristöä. Heijastaa myös sitä, että me halutaan rakentaa kestävää liiketoimintaa.

En itse usko maailmaan, missä tässä tilanteessa kannattaa tietysti ostaa liikevaihtoa. Eli rakennetaan meidän liiketoimintaa eteenpäin systemaattisesti ja kestävällä tavalla.

Oikaistu liikevoiton osalta arvioidaan meillä tason olevan 9–10 prosenttia liikevaihdosta, ihan kuten se oli aikaisemmankin ohjeistuksen mukaisesti. Ja kuten äsken aikaisemmin puhuttiin siitä terveyspalveluiden oikaistuneen EBITAN kehityksestä, niin teemme kovaa työtä ennen kaikkea niiden asioiden kanssa, jotka on meillä omissa käsissä, ja se työ kantaa meille hedelmää.

Yhteenvetona toisesta neljänneksestä markkina jatkui kysynnän kannalta matalana. Meillä ulkoistusten sopimusmuutosten vaikutus oli merkittävä sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen, mutta muuten tässä muutoksessa ei sinänsä yllätystä ja hyvin ennakoidun kaltainen.

Meillä terveyspalveluiden määrätietoiset toimenpiteet, mitä on tehty jo pitkään, vahvisti meillä kannattavuutta vertailukautta vahvemmalle tasolle sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, joka on tässä ympäristössä hyvä suoritus. Ja se palvelukokoelma ja kokoelma, joka lähtee kokonaiskustannusvaikuttavuudesta, datapohjaisuudesta, on meillä tulevan kehityksen ajuri, ja meillä onnistumiset markkinalla osoittaa, että se tarjonta on erittäin kiinnostava myös meidän kumppaneiden ja asiakkaiden kannalta.

Tässä lyhykäisyydessään toinen neljännes. Voimme aika siirtyä kysymysten ja myös vastausten pariin.

Tarja, liitytkö mukaan tässä kohtaa tänne lavalle? Kiitos oikein paljon.

Kiitos Tuomas kattavasta läpikäynnistä. Ja tuttuun tapaan ruvetaan käymään kysymyksiä läpi.

Otetaanko studiosta ensin? Oliko meillä mikrofoni?

Roni, ole hyvä. Jes.

Roni Bernheima Inderesiltä. Voisin aloittaa noista ulkoistusten kannattavuudesta.

Kuinka paljon tämä Q2:n murroskohta, erityisesti Pohjois-Pirkanmaahan liittyen, selitti tätä Q2:n heikkoutta? Nyt hän siellä tehtiin niitä muutosneuvotteluja heti, niin ottaako se jonkinlaisen hypyn sitten heti Q3:sta alkaen vai onko tämä nyt se uusi normaali taso niin sanotusti?

Tietysti kun muutoksia tehdään silloin neljänneksen aikana, niin se täysvaikutus ei millään osu siihen samalle neljännekselle. Eli tämän työn vaikutus tullaan näkemään sitten tulevina neljänneksinä.

Ulkoistuspalveluissahan on neljännesten välillä aina tiettyä eroa, kolmatta neljännestä esimerkinomaisesti osittain neljättä tukee lomakaudet ja muut. Eli näissähän tulee aina olemaan neljännesten välistä heittelyä, mutta kuten sanottu, se työ, joka aloittiin ensimmäinen neljännes, niin ei tietenkään koko vaikutus näy vielä tämän toisen neljänneksen luvuissa.

Jes. Sitten voisi tuosta kannattavuusohjeistuksesta, niin tosiaan ennallaan, vaikka nyt liikevaihtokehitys odotettua heikompi, niin jos voit vähän tarkemmin vielä avata niitä tekijöitä, mitkä tukee sitä, että se kannattavuuden osalta näkymä on ennallaan.

Voisi kuvitella, että volyymit kuitenkin heijastuivat myös suhteelliseen kannattavuuteen. Ja haluatteko ohjeistaa yhtään pehmeästi niistä alalaita kohti tai ylälaaita kohti?

Meillä ei ole tapaa ottaa kantaa näihin, että miten ragen sisällä painottaa ja näin poispäin. Vastaus kysymykseen, kyllä se lähtee siitä.

Totta kai liikevaihto aina vie mukanaan tulosta, se on ilmiselvää. Varsinkin kun puhutaan terveyspalveluiden maailmasta, niin totta kai siinä on aina linkki liikevaihdon ja tuloksen teon kyvyn välillä.

On kuitenkin paljon, missä edelleen me voidaan meidän operaatiota jäntevöittää. Toisella neljänneksellä nähty resurssitasojen tarkastelu ja siihen reagointi on hyvä esimerkki siitä, että tässä meidän matkalla, kun me muutetaan ja muokataan meidän operaatiota, niin vielä mittaviakin toimenpiteitä on ollut tähän mennessä tekemättä, josta nyt nämä resurssimuutokset ja käydyt muutosneuvottelut on tosiaan hyvä esimerkki.

Eli kyllä se tuloksen, mä en halua sanoa tuloksen tekemisen puolustaminen, koska kysymys on enemmän siitä, että me rakennetaan kestävää organisaatiota, joka toimii kaikissa markkinaympäristöissä. Niin siellä on vielä paljon tekemistä ja niitä mahdollisuuksia keräämättä.

Tässä vaaditaan kitamatonta työtä, ja sitä työtä on tehty itse asiassa kolme vuoden ajan. Jes.

Sitten voisin tuohon epäorgaanisen kasvun mielekkyyteen kysyä, niin se oli nyt mainittu erikseen, niin vähän vielä tarkemmin ajatuksia, että mitkä ajaa siihen, että se olisi nyt aiempaa mielenkiintoisempaa kuitenkin. Ilmeisesti pääfokus kuitenkin on orgaanisessa kasvussa edelleen.

Niin kuin meidän ohjauksessa sanotaan, niin kyllä meidän fokus on siinä, mikä on omissa käsissä ennen kaikkea, ja silloin se liittyy siihen orgaaniseen puoleen. Jos mietitään pidempää kehitystä, niin joitain vuosia sitten oltiin tilanteessa, missä yhtiön taloudellinen asema oli semmoinen, että epäorgaaniset ratkaisut ei tuntuneet mielekkäiltä juuri siinä hetkessä.

Tietysti taloudellinen asema on merkittävästi parantunut niistä ajoista. Myös tämä markkinatilanne, niin kuin mä aikaisemmin kommentoin, on semmoinen, että tämä saattaa avata mahdollisuuksia epäorgaanisille liikkeille, ja silloin me harkitaan niitä yhtenä vaihtoehtona.

Meillähän kasvun mahdollisuuksiin edelleen kuuluu alueellinen laajentuminen, meidän palvelutarjoajan laajentaminen. Eli jos tekee harjoituksen ja mäppää toimipisteet Pihlajelinnalta läpi Suomenniemen, niin huomaa, että siellä on merkittäviäkin alueita, jotka on vielä kattamatta.

Ja vaikka toki me uskotaan, että etäpalveluiden merkitys jatkossa monin eri keinoin on todella merkittävä, niin ei se siitä tarkoita, että me voitaisiin jättää merkittäviä väestöosuuksia kattamatta. Jos sen karttaharjoituksen tekee, niin huomaa, että tosiaan sekä asujien tai väestön tai kansalaisten osalta, yritysten lukumäärän ja työntekijöiden osalta meillä on vielä runsaasti mahdollisuuksia, missä me voidaan kasvaa.

Näettekö kuitenkin, että taloudelliset tavoitteet on edelleen realistiset orgaanisesti vai vaatiiko se jo yrityskauppa, että se toteutuisi? Niin kuin me nähdään, niin nyt ensimmäisellä vuosipuoliskolla me nähdään tämän markkinaympäristön vaikutus tähän kasvuun, ja sitä voidaan tarkastella paikallisesti.

Mä en itse kuitenkaan usko, että tämän tyyppinen markkinaympäristö jatkuu ikuisesti. Tämä ei ole mulle uusi normaali, vaan uskon, että moni asia, joka on ollut ihan analyyttisesti katsoen poikkeuksellisen matalalla tasolla, tulee normalisoitumaan.

Ja sitä kautta orgaaniselle kasvulle tulee tarjoutumaan mahdollisuuksia. Niin kuin sanottu, me ei tällä hetkellä kateta täydellisesti meidän verkostolla ja palveluilla sitä osaamista, suomalaiset yritykset ja suomalaiset työntekijät, kaikin puolin.

Siellä on paljon mahdollisuuksia orgaaniselle työlle, ja sitten niin kuin sanottu, sitä työtä voi tarvittaessa kiihdyttää tai laajentaa myös muihin työkaluihin. Mutta meille se on enemmän semmoinen, halutaan olla pragmaattisia siinä, koska ei ole myöskään syytä lähteä käyttämään sitä työkalua väärin perustein.

Jes. Työterveyshuollettavien määrään liittyen taisi Q1:ellä mainita, että teillä olisi kesällä yksi isompi asiakas päättämässä sopimusta.

näkyykö se nyt tässä Q2:n luvu … muutoksia. Tästä syystä se on mielestäni ihan pragmaattinen valinta, että missä haluaa ja millä ehdoilla haluaa olla mukana.

Tässä on aika iso markkinamuutos tosiaan, kun verrataan muutaman vuoden takaiseen aikaan. Jes, kiitos.

Ei mulla tähän mitään muuta. Kiitos, Olli.

Se oli tyylikästi käytetty, yksi kysymys täytyy antaa kredittiä, Roni, sulle tästä erikseen. Hyvä.

Matti, ole hyvä. Matti Karlos, OP Markets.

Tosiaan voisin kysyä vielä noista ulkoistuspalveluiden kannattavuuden heikkenemisestä. Tässä raportilla mainittu ulkoistussopimusten muutokset laskivat kannattavuutta yli 5 miljoonaa euroa.

Tarjalle kysymys, että jos kuvitellaan, että Pohjois-Pirkanmaa ei olisi alkanut, niin paljon tuo luku silloin olisi ollut? Mä haluan nähdä, onko CFO valmis kuvittelemaan.

Jännityksellä odotan. Vertailukausi oli tosi vahva, ja tosiaan päättyneitä sopimuksia poikkeuksellisen kannattavia loppuvaiheessaan, niin on ollut merkittävä vaikutus.

Ja totta kai Pohjois-Pirkanmaan aloitus ei missään nimessä ole sitten sen meidän lopullisen tavoitteen kannattavuustavoitteen mukainen vielä. Miten sitten tavallaan nyt kun teillä oli nämä isot uudelleenjärjestelyt toiminnan aloittamiseksi, ja käsityksen mukaan vielä vapulta vissiin alko loput siellä pyörimään, niin varmaan myös liikevaihtoakaan ei täysmääräisesti tullut sitten vielä tähän Q2:lle, vai oliko tämä tavallaan jo teillä myynti, mikä sieltä on tulos, niin se oli sisässä jo?

Pohjois-Pirkanmaan sopimuksesta ei vielä täyttä liikevaihtoa, mutta toisaalta Kolmostien terveyden liikevaihtoa vielä vanhalla sopimuksella oli huhtikuulla, niin siinä mielessä se oli vielä ikään kuin inansa parempi kvartaali kuin mitä sitten on jatkossa tulossa. Sitten voisin vielä noista terveyspalveluiden parantuneesta kannattavuudesta kysyä sen verran, että onko siellä jotain sellaista yksittäistä tekijää, että onko esimerkiksi nämä henkilöstövähennykset, mitä teillä on ollut siinä taustalla, yksi iso ajuri?

Mitä kaikkia siinä olisi semmoisia keskeisiä tekijöitä, että tällaisessa markkinatilanteessa, missä kuitenkin kaiken järjen mukaan kiitainenkulutanta skaalautuu väärään suuntaan, niin ollaan menty eri suuntaan? Jos mä vastaan tähän lyhyesti, niin kyllä varmasti jos me katsotaan neljännestä yhtä yksittäistä, isoloidaan yksi yksittäinen driveri, totta kai näillä erittäin merkittävillä resurssimuutoksilla, muutosneuvotteluilla on iso vaikutus, mutta meillä sen työn taustalla ei ole ikään kuin tämmöinen lukulähtöinen, jotkut kutsuu välillä justohöylä tai tämän tyyppinen nyt mennään ja leikataan -tyyppinen työ.

Nämä muutokset mahdollistaa sen, että me ollaan kehitetty meidän toimintatapoja, toimintamalleja jo usea vuoden ajan. Me ollaan muutettu meidän toimintamallia ja rakennetta viime vuoden vaihteessa, joka sekin itse asiassa auttaa tai mahdollistaa tiettyjen muutosten teon.

Ja nyt sitten kun osittain myös sattumalta tämä kaikki ajallisesti kohtaa toissa neljänneksessä, niin ne muutokset heijastaa tietysti paitsi tarvetta sopeuttaa markkinatilanteeseen, niin myös sitä sen työn lopputulemaa, mitä on matkan varrella tehty. Hyvä.

Saisin vielä sen verran tämmöisen tarkentava muistutuskysymyksen vain kysyä itselleni ja varmaan jos joku muukin, kun puhutte keskipitkän aikavälin tavoitteista, niin onko se vuosi 28 vai mikä se on se teillä tässä? No kun silloin aikoinaan, kun tämä tavoite asetettiin ikään kuin keskellä vuotta, niin tämä jätettiin erikseen spesifioimatta, puhutaan vuoden 28 ikään kuin lopun LTM-tasoista, ja silloin täytyy run rate mielessä olla, niin ei viitata mihinkään yksittäiseen tilikauteen tai raportointikauteen.

Hyvä, kiitos. Mulla ei enempää.

Kiitos. Siirrytään linjoille.

Täällä on runsahkosti kysymyksiä, ja pureudutaan ensiksi vielä takaisin työterveyteen, josta täällä jo kertaalleen puhuttiin. Anssi Rausi Sepiltä kysyy, että työterveysasiakkaiden lukumäärä nousi vuoden alusta, mutta liikevaihto laski.

Onko kyse käytettyjen palveluiden miksistä vai volyymista erityisesti? Milloin trendi voisi kääntyä?

Joo, tosiaan meillä kanta nousi 4 000 vertailukauteen verrattuna. Liikevaihto laski sen alle 2 prosenttia.

Siinä meillä selkeä suurin driveri takana on itse asiassa se Kela 2 Työ, johon viitattiinkin. Kela 2 Työ teille, jotka ette automaattisesti muista, niin liittyy siis työterveyden sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin, ikään kuin joku voisi sanoa niihin lisäelementteihin, mitkä lähtee siitä, että hoidetaan työntekijän sairastumista tai vastaavaa.

Siinä takana totta kai näkyy myös tämä yleinen sairastuvuus kokonaisuutena, ja sitä kautta se selittää myös laskua valtaosin. Me ei olla nähty miksissä merkittävää muutosta.

Me ei olla nähty asiakkaiden ikään kuin ostohalukkuudessa meidän kannassa mitään semmoista normaalista poikkeavaa muutosta. Yritysasiakkaat on tietysti aina taitavia ja hyviä ostajia.

Me ei olla nähty hintatasoissa isossa kuvassa mitään merkittäviä muutoksia, tai sellaisia, jotka eroaisi. Kyllä se menee siihen sairastuvuuteen, ja voimme olettaa sen kehittyvän ikään kuin tämän yleisen markkinakehityksen mukaisesti tältä osin.

Kiitos. Täsmennetään vielä Anssilta kysymys työterveysasiakkaiden palveluihin.

Kuinka usein ostettuja palveluita kokonaisuudessaan tarkastellaan asiakasyrityksissä? Onko ne erillään sopimuksista?

Siinä on varmaan monia käytäntöjä, että on sopimuksia, joita kilpailutetaan säännöllisesti joidenkin vuosien välein, on asiakkuuksia, jotka havahtuu kysymykseen silloin tällöin, ja kokonaisuudessaan mä sanoisin, että työterveyden markkina on viimeisen vuoden aikana ollut aika kovan muutoksen kohteena syystä tai toisesta. Me ollaan nähty poikkeuksellinen määrä kilpailutuksia, ja mä uskon, että seuraavan vuoden aikana moni yritys tulee hyödyntämään mahdollisuuden kilpailuttaa työterveyttä.

On ollut ilo huomata, että toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten, niin isojenkin yhtiöiden kohdalla Pihlajalinna on tänä päivänä vaihtoehto, eli me ollaan käymässä niitä keskusteluita. Vielä jokunen vuosi sitten saattoi olla niin, että meitä ei kysytty tarjousta, ja tänä päivänä me ollaan siellä pöydässä keskustelemassa muiden joukossa, mikä on tietysti ilahduttavaa, niin kun miettii niitä keskusteluja, joita itse käyn meidän asiakasyhtiöiden johdon kanssa, niin siellä ne nimenomaan kokonaiskustannusvaikuttavuuteen, työn tuottavuuteen, erilaiset terveyteen liittyvään riskeen hallintaan liittyvät kysymykset on korkealla, ja niin kuin sanottua se on ollut iso askel meille, että ollaan tänä päivänä siellä vaihtoehtojen joukossa.

Mutta uskon, että me tullaan näkemään vielä tätä kilpailuttamista ja markkinan elämistä, ja niin kuin sanottu niin meidän tuloksen matkan varrella osoittaa, että sitä työtä ollaan tehty hyvin määrätietoisesti. Mitä tulee tähän kysymykseen maista ja alueista, niin kyllä meidän strategia tässä kohtaa on olla vahva kotimainen toimija.

Me uskotaan, että meillä on Suomessa suuria mahdollisuuksia. Välittömiä helppoja, itse uskon niin, että semmoisia välittömiä helppoja cross-border hyötyjä vaikka toiminnan laajentamisesta johonkin toiseen maahan, ei ole ihan helppo perustella.

Meillä on tänä päivänä pihliksessä viisi aluetta, jos niiden rinnalla olisi kuudes, joka oiskin rajan toisella puolella johonkin suuntaan tai miksei vähän pidemmälläkin, niin semmoinen hyöty on vaikea perustella, että olisi järkevä tehdä. Toki sitten jos me puhutaan kansainvälisistä operaatioista, jotka on aidosti kansainvälisiä, niin se on sitten ihan kokonaan eri strategia.

Mutta en Iiriks kuulut sun kysyvän sitä, ja näin ollen totesin, että me keskitytään kotimaahan kyllä. Kiitos.

Mennään hetkeksi takaisin spesifeihin talouskysymyksiin. Anssi Rausi Sepiltä tarkentaa, että mitä eriä oikaisuissa oli, muut erät olivat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Tarja, jos käyt. Pääosin yhtiön transformaatiokuluja, niin kuin tässä on todettu liiketoiminnan rakenne on muuttunut valtavasti, erityisesti näkyy tässä Q2:ssa.

Vaikutus siihen on valmisteltu pitkään, ja loppuosa tästä muutosohjelmaneuvonantokustannuksesta on nyt tässä Q2:lla. Ja hän jatkaa myös, että paljonko oikaisuja odotetaan H2:lle 2026.

Loppuosa oli tässä eli ei ole odotettavissa enää. Kiitos.

Sami Sarkamies Danskelta, itse asiassa palaa hiukan jo käsiteltyihin teemoihin. Ensiksi Pohjois-Pirkanmaahan keskusteltiin jo sitten kannattavuuden paranemisesta, mutta nähdään, että se ei tänä vuonna vielä kanna, mutta kuinka pian uskotaan, että Pohjois-Pirkanmaan kannattavuus paranee?

Kyllä näiden toimenpiteiden vaikutus nähdään sitä kautta piankin, että jos miettii vaikka näitä resurssimuutoksia, mitä siellä on tehty, niin niiden vaikutus sitten toisella vuosipuoliskolla nähtävissä. Jos puhutaan koko sen sopimuksen kaikista elementeistä, palvelukehityksineen, piirteineen, muineen, niin se on toki pitkän aikavälin työtä, mutta näiden välittömien sopeutustoimenpiteiden vaikutus tullaan näkemään tietysti jo toisen vuosipuoliskon aikana.

Häneltä toinen vielä tarkennus, mennään vähän takaisin työterveyteen. Sami kirjoittaa näin, että ette jo hävitä markkinaosuuksia työterveyden puolella.

Miten kommentoitte hintatasoa viimeaikaisissa sopimusuusinnoissa verrattuna aiempaan? Tästä hinnasta on jonkun verran keskustelua ollut.

Mä taisin tota lyhyesti mainita, mutta mä toistan soveltuvin osin. Hintaympäristö totta kai tämmöisessä markkinassa on tiukka.

Sitä ei pidä millään tavalla vähätellä tai kieltää. Meille kaikesta huolimatta se työ, mitä me ollaan työterveydessä tehty, ne kaupalliset mallit, joita me ollaan työterveydessä käytetty, ja ne toimintatavat, joita meillä on ollut, niin niistä johtuen mä en itse asiassa tällä hetkellä sitä ikään kuin normaalia tiukkaa hintakilpailua lukuun ottamatta, niin en näe mitään isoa muutosta hintatasoissa tai semmoista merkittävää tekijää.

Mä itse uskon, että nämä hintakysymykset liittyy paljon myös tämmöiseen markkinaosuus ikään kuin puolustautumisiin ja tämän tyyppisiin asioihin. Niin kuin nähdään, niin me ei olla puolustamassa, me ollaan hyökätty siinä onnistuneesti, ja tänä kautta itse odotan seuraavaa vuotta ja sitä, että moni suomalainen yritys pohtisi sitä, että minkälaisia työterveyspalveluita ja mistä niitä haluaa hankkia.

Kiitos. Vihon viimeinen kysymys linjoilta, ellei studiolta tule lisää, niin Janne Saarinen, onko markkinassa näkynyt piristymistä kvartaalin loppua kohden Q3 alkuun?

Miten tämän vuoden kehitystä kuvailisit? Meillä on itse asiassa tosi pitkälle viety analytiikkaa kysynnästä ja kaikesta.

On jännä, miten yksittäinen kuuma päivä vaikuttaa kysyntään. Se on itse asiassa huikean mielenkiintoinen maailma, kun siihen pureutuu hyödyntäen kaikkia mahdollisia työkaluja.

Mä usein sanon jopa niitä, joita Jenkki hallinto välillä yrittää estää käyttämästä. Liian aikaista ottaa kantaa mun mielestä ikään kuin isossa kuvassa piristymisiin tai muutoksiin.

Meillähän toista vuosipuoliskoa värittää sille puoliskolle ominaiset sesongit. Niiden sesongin toteutumisesta ei vielä ole tietenkään evidenssiä eikä niitä indikaattoreita.

Me seurataan montaa asiaa analyyttisesti. Me seurataan, mitä tapahtuu Australian influenssamaailman skenessä ja näin poispäin.

Mutta niin kuin sanottu, niin me tehdään sitä työtä tällä hetkellä oppiaksemme, eikä niin, että siitä voisi vielä vetää johtopäätöksiä. Toisaalta koska niille kolmannen neljänneksen sesonkiluontoisille ilmiöille ei ole mitään ikään kuin linkkiä ensimmäiseen puoliskoon.

Se mitä tapahtuu ensimmäisen neljänneksen tapaturmataajuudessa, sillä ei ole korrelaatiota siihen, miltä näyttää syksyn ylähengitystie diagnostiikkatilanne. Tästä syystä seurataan toista vuosipuoliskoa ja ollaan tietysti valmiita reagoimaan ja toimimaan missä tahansa markkina- ja toimintaympäristössä.

Kiitos. Kysymyslinjat ovat hiljenneet.

Tässä kohtaa meidän on syytä kiittää sekä linjoilla olleita että täällä studiossa, ja jatkaa heinäkuun viettoa te ketkä ootte ehkä lomalle hyppäämässä, niin kuin meiltä osa täältä, ja te ketkä ootte palannut niin mahtavaa heinäkuun jatkoa. Me tavataan sitten loppuvuodessa Q3:n osalta.

Kiitos Tuomas, kiitos Tarja ja hyvää kesän jatkoa. Kiitos paljon ja mukavia kesäpäiviä.