Keskon tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosinfoa. Minun nimeni on Karoliina Partanen ja olen Keskon viestintäjohtaja.

Aloitamme tuttuun tapaan pääjohtaja Jorma Rauhalan katsauksella. Hän käy esityksessään läpi Keskon alkuvuoden tuloskehitystä, toimialojen kuulumisia sekä toimintaympäristön tilannetta.

Pääjohtajan katsauksen jälkeen on sitten kysymysten ja keskustelun vuoro. Toivomme, että laitatte chatin välityksellä kysymyksiä tulemaan jo hyvissä ajoin.

Ne näkyvät meillä pienellä viiveellä. Muuten toivomme aktiivista keskustelua sekä täällä paikan päällä kampuksella että linjojen välityksellä.

Mutta pidemmittä puheitta Jorma, lähdetään käymään esitystä läpi. Mukavaa aamupäivää myös minun puolesta.

Meillä on otsikko Vahva myynti ja tulos kaikilla toimialoilla. Mielestäni on hyvin perusteltua näin sanoa erityisesti kun otetaan huomioon, että varsinkin kahdella meidän toimialalla, rakentaminen ja talotekniikka ja autotoimialalla voisi sanoa, että markkinatilanne on jopa historiallisella aika viiveellä tai jänteellä katsottuna ollut varsin heikko.

Ja siihen nähden tämä suoritus, missä myynti ja tulos paranee, on varsin vahva. Mutta katsotaan tarkemmin.

Keskeistä ensimmäisellä kvartaalilla Keskon vertailukelpoinen liikevoitto parani, liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa K-Ruokakaupat voittivat markkinaosuutta vahva kannattavuus panostuksista huolimatta.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi haastavana jatkuneesta markkinasta huolimatta. Autokaupassa markkinaosma vahvistui erityisesti käytettyjen autojen myynnin kasvu oli vahvaa, liikevoitto laski hieman.

Sitten tosiaan tästä Lähi-idän tilanteesta avaan tuossa myöhemmin vähän muun muassa Q2:n osalta. Tässä on hyvin tärkeää, että me eritellään nyt, milloin mistä aikavälistä puhutaan.

Puhutaanko me Q1:stä, puhutaanko me Q2:sta, puhutaanko me mahdollisesti myöhemmin näistä asioista. Silloin kun me puhutaan tässä kohtaa Q1:stä meidän myynnistä ja tuloksesta, niin voi sanoa, että sillä ei ollut merkitystä siihen.

Tietenkin pitkittyessään se voi heikentää kuluttajien luottamusta ja ostovoimaa. Me toistamme tulosohjeistus ja arvioidaan vertailukelpoisen liikevoiton olevan 650–750 miljoonaa euroa.

Ensimmäinen kvartaali meni hyvin odotusten mukaisesti ja tässä kohtaa meillä ei ole syytä tätä muuttaa. Näinhän on useimmiten toimittu, että sitten kun vuosi menee pidemmälle, ja uskon, että sitten Q2:n jälkeen tulemme myös tätä täsmentämään, kun nähdään, että mihin suuntaan tilanne kehittyy.

Liikevaihto parani 200 miljoonaa ja rullaavasti päädyttiin tuonne vajaaseen 12,7 miljardiin euroon. Liikevoitto.

Kuten nähdään niin tämä ensimmäinen kvartaali on aina se selkeästi meidän pienin kvartaali tuloksellisesti. Mutta kuitenkin päädyttiin yli 100 miljoonaan, 102 miljoonaan, ja liukuva 12 kuukauden liikevoittoprosentti 5,2.

Sidotun pääoman tuotto ei isoja muutoksia koko konsernin osalta 10,2 ja rakentaminen ja talotekniikka pysyi ennallaan ja päivittäistavarakaupassa ja autokaupassa hiukan heikennystä. Taloudellinen asema: hyvä liiketoiminnan rahavirta, nettovelka kasvanut investointien seurauksena, eli liiketoiminnan rahavirta erityisesti meidän käyttöpääoman hallinta on hyvällä tasolla.

Investoinnit avaan tuossa myöhemmin tarkemmin. Korolliset nettovelat on nyt ilman leasingvelkoja 1,5 miljardia euroa, siten, että korolliset nettovelat per käyttökate on 1,9.

Meidän talouden tavoitehan on, että alle 2,5. Investoinnit, kauppapaikkainvestoinnit, ja näinhän se tarkoittaa kotimaata Suomea ja päivittäistavarakauppaverkoston investoinnit.

Yritysostoja ei tälle kvartaalille osunut. Viime vuonna vastaavana aikaan siellä oli tämä Rosslevin yritysosto.

Ja muissa investoinneissa voi sanoa, että siellä on lähinnä sitten leasingautoja. Kustannukset nousseet pääsääntöisesti yritysostojen johdosta.

Nythän me on ostettu Tanskasta viimeisen kahden vuoden aikana neljä eri yritystä ja ne on nyt fuusioitu. Enää me ei saada tarkkaa erittelyä, että kuinka paljon niiden vaikutus on, mutta karkeasti niiden vaikutus on noin puoltosta meidän kustannusnoususta.

Ja nähdään tuolla kulusuhteissa, niin meidän kulusuhde on kuitenkin hiukan parantunut, että sinällään ei mitään dramatiikkaa tässä kulupuolella. Sitten tähän Lähi-idän tilanteeseen avataan sitä vähän tarkemmin ja kuten totesin, niin tässä pitää nämä eri aikajaksot eritellä ja Q1:n kävinkin läpi, että sillä ei ollut merkitystä meidän myyntiin tai liikevoittoon.

Tietysti lyhyellä tähtäimellä, kuten sanoin, ei merkittävää vaikutuksia, mutta sitten jos tämä pitkittyy, ja pitkittyessään puhutaan, että on edelleen Q3, Q4 jne. mennään eteenpäin, niin kyllähän tämä voi heikentää kuluttajien luottamusta, jota on osin varmasti jo tehnyt, ostovoimaa ja yritysten investointihalukkuutta sekä kasvattaa kustannuksia.

Mutta tätä emme vielä tietää. Sitten kun mennään tähän Q2:een ja koetetaan avata nyt mahdollisimman tarkkaa, että minkälaista vaikutusta tällä on ollut.

Meillähän nyt on huhtikuu, kuta kuinkin pari päivää vielä jäljellä, mutta takana ja tietysti nähdään kohtuu hyvin jo touko-kesäkuuta. Päivittäistavarakaupan osalta hankinta ja toimituslahtien kustannusten nousu.

Eli tässä tietysti tulee polttoaineen hinnan nousun myötä ja tämä, mutta tällä ei ole merkittäviä vaikutuksia ruuan hintaan. Tämä on kohtuun marginaalinen osa siinä.

Kuten muutenkaan me emme näe, että ruuan hintaan tällä aikajaksolla tällä pitäisi juurikaan olla merkitystä. Totta kai mekin olemme kohdanneet ehkä keskusteluja, että tämän tilanteen takia nyt sitten hinnan nousua jne.

mutta kyllä siinä on hyvin tarkkaa sitten käytävää tavarantoimittajan kanssa keskustelua, että mikä siihen on vaikuttanut. öljyn hinnan nousu, kuinka paljon se vaikuttaa sitten sen kyseisen ruuan valmistukseen.

Se on selvää, että siellä jossain pakkausmateriaaleissa jollain viiveellä alkaa näkymään tai sitten jossain tuotteissa, mutta ruuan hintaan ei juurikaan tällä aikavälillä tämän takia pitäisi olla merkitystä. Hyvin marginaalista.

Tietenkin sitten, jos tämä tilanne pitkittyy, jatkuu, niin sitten alkaa tietysti olemaan kustannusvaikutuksia. Totta kai ymmärretään maatalouteen polttoaineen hinnan nousu, lannoitteet, niiden kaasu, tämän tyyppiset tuotteet, niiden saatavuus ja niiden hinta.

Ja pitkittyessään sitten sillä on varmasti vaikutusta koko ruokaketjuun. Mutta siinä tilanteessa emme ole vielä.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa, no siellä on sama tämä rahtipuoli, mutta niiden merkitys on siinä pienempi ja sitten siellä nähdään hintojen nousuja erityisesti öljypohjaisissa tuotteissa. Siellä se on varmasti perustellumpaa kuin jossain tuotteissa.

Siellä on erityisesti tällaisia muoviputkia, kaapeleita, joitakin tällaisia eristystuotteita jne. niin me on nähty, että siellä on ollut jo kohtuun korkeitakin hinnankorotuksia.

On osunut nyt jo joitakin huhtikuulle, mutta sitten touko-kesäkuullekin tulossa niitä jonkun verran. Autokaupan osalta ei nähdä tosiaan vielä minkäänlaisia vaikutuksia, mutta totta kai voisi kuvitella, jos polttoaine tosiaan tuosta myynnistä ja tuloksesta kävinkin jo läpi.

Nyt tietysti pitää huomioida, että suurin osa, nythän huhtikuun ensimmäinen päivä oli keskiviikko ja kiirastorstai oli sitten toinen päivä. Eli tukkumyynnistä, mitä myyntiä me täällä raportoidaan, valtaosa osui sinne maaliskuulle.

Tietenkin tulee edelleen myös huhtikuulle joitakin, kun me toiminnetaan myös pyhäpäivinä. Vertailukaudella vuosi sitten pääsiäinen oli siellä huhtikuun puolessa välissä, jolloin koko PT-kaupan pääsiäismyynti osui sinne, niin tukkumyynti kuin vähittäismyynti.

Tämä tietysti näkyy meidän maaliskuun myynnissä ja sitten toisaalta näkyy huhtikuun myynnissä. Tukkumyynnin osalta erityisesti.

Päivittäistavaroiden kokonaismarkkinakasvu oli 2,9, ja K-Ruokakaupan päivittäistavaramyynti kasvoi selkeästi enemmän eli 4,4. Voitettiin markkinaosuutta ja voitettiin sitä kaikkien ketjujen osalta omassa kokoluokassaan.

Asiakasvirrat ja keskiostot ovat kasvaneet edelleen, ja ilahduttavaa on, että tällainen pääostos korissa, kun me mitataan sitä eri lailla. Eli sitä, jos kuluttaja käy sen kaksi–kolme kertaa viikossa vaikkapa ruokakaupassa, niin usein niistä se yksi kerta on, milloin ostetaan ehkä useammalle päivälle niitä pääraaka-aineita.

Ne ostoskorit ovat meillä kasvussa. Asiakastyytyväisyys vahvistui edelleen kaikissa ketjuissa.

Kespron liikevaihto laski, mutta voitti markkinaosuutta. Eli kuten tiedetään, niin ravintola syömisessä ja siellä käymisessä näkyy varmasti tämä kuluttajan luottamus, mutta Kespro pärjännyt hyvin siellä.

Citymarketin käyttötavaramyynti kasvoi 4,4, Ruokaverkko-kauppamyynti kasvoi 10,5 ja sen osuus meidän päivittäistavaramyynnistä on 4,6 prosenttia. Päivittäistavaroiden hintainflaatio oli 1,5 laajajaksolla Tilastokeskuksen mukaan, meidän myyntimixillä noin prosentti.

K-Raokaupoissa laadukkaiden tuotteiden palveluiden kysyntä vahvistunut edelleenkin. Tämä on meillä jonkun aikaa tässä ollut, ja kuten olen todennut, onko se niin, että vielä kovin helpolla sitä uutta asuntoa ei osteta tai remontoida tai osteta uutta autoa, eikä käydä niin paljon ravintoloissakaan, mutta syödään sitten vaikka hiukan paremmin, vaikka silloin pääsiäisenä tai vaikkapa nyt tulevana vappuna.

Sitten taas on tosiaan tästä markkinaosuudesta. 24 Keväällä me päivitettiin, alkukesästä päivitettiin myös strategiaa, ja siellä laitettiin keskeiseksi tavoitteeksi, että lopettaa markkinaosuuden menetys, kääntää se kasvuun.

kuitenkin siten, että se selvästi yli kuuden prosentin liikevoittomarginaalilla. Voidaan todeta, että viime vuonna itse asiassa heinäkuussa voitimme ensimmäisen kerran markkinaosuutta, ja siellä nähdään näistä pylväistä tämä käänne, eli viime vuonna Q1 menetettiin 0,5 prosenttiyksikköä, Q2:lla 0,4, sitten mentiin jo hyvin lähelle markkinakehitystä, ja siellä yksi tai kaksi kuukautta voitettiinkin Q3:lla.

Sitten Q4, voi sanoa, että merkittävästi voitettiin kaikkien ketjujen osalta, joka jatkui nyt sitten Q1:n osalta. ja nimenomaan tämä, että meillä viime vuonna erityisesti Citymarketin veto oli vahvaa siellä hypermarket-kokoluokassa.

Mutta ilahduttavaa on se, että nyt on myös K-Supermarket ja K-Market pärjäävät omassa kokoluokassaan. Mikä tämä taustalla sitten on, niin kyllä me vahvasti uskotaan, että se on tämä strategian toteuttaminen.

Panostetaan laatuun, hintaan, verkostoon. Tämä on systemaattista työtä ja tätä jatketaan edelleen.

Se on tietysti mielenkiintoinen, että verkoston nettovaikutus markkinaosuuteen arvioidaan tänä vuonna olevan neutraali. Eli se, että paljonko me avataan uusia kauppoja, tuleeko sulkemisia, miten kilpailijat odotetaan avaavan, sulkevan ja niin edelleen.

Se oli viime vuonna meillä vahvasti negatiivinen ja tänä vuonna se on neutraali, joka tämä tietysti osaltaan tukee tätä hyvää kehitystä. Sitten rakentamisen talotekniikan kauppa.

Q1 myynti kasvoi ja tulos parani. Liikevaihto parani 114 miljoonaa euroa.

Siellä on jonkun verran tietysti yrityskauppojen tuomaa, mutta myös muuta kasvua. Siten tuo liikevaihto rullaaavasti nyt 4,8 miljardia.

Liikevoitto, kuten nähdään, niin tämä ensimmäinen kvartaali on selkeästi se pienin kvartaali, ja löytyyhän sieltä takavuosina paljon meiltä, että tämä oli jopa miinusmerkkinen. Eli tiedetään, että erityisesti rautakauppa, niin aika hiljaista se tuolla rakennustyömailla on ensimmäisen kvartaalin aikana.

Mutta kuitenkin saatiin siinä parannusta vajaa 3 miljoonaa euroa ja liukuva 12 kuukautta sitten tuonne 3,8 ja 181,4 miljoonaa euroa. Eli tosiaan liikevaihto kasvoi, tulos parani, myös myyntikate parani.

Totesin varmasti edellisen kerran täällä, että viime vuotta kuvasi se, että rakentamisen talotekniikassa yleinen trendi oli se, että myyntivolyymit laski jonkun verran, myyntihinnat laski jonkun verran, ja myös myyntikatteessa oli painetta. Nyt nähdään se, että volyymi on lähtenyt kasvuun jonkun verran, myös hinnat ovat lähteneet pieneen kasvuun, ja myöskin marginaalissa ei niin kovaa painetta ole.

Taisi olla niin, että oliko Onnisen osalta, jos nyt muistan ihan tarkalleen, niin taisi olla 2023 vuoden kesäkuussa, sen jälkeen nyt ensimmäisen kerran hinnat nousi jonkun verran. Eli siellä oli 21–22 vahvat hinnankehitykset ylöspäin, sitten ne lähti alaspäin, ja nyt sitten ensimmäinen kvartaali taitaa maaliskuussa tulla, että hinnat lähti jopa kasvuun.

Sitten tästä rakentamisen aktiviteetista, niin edelleen uudisasuntorakentaminenhan on se, mikä on vaisua. Se on vaisua ollut ja ne näyttää lähinäkyvätkin, että se on edelleenkin sitä.

Mutta kuitenkin on myös positiivisia asioita. Eli rakentamisen aktiviteetiksi piristymistä muun muassa infrarakentamisessa, teollisuuden hankkeissa ja datakeskuksissa.

Eli kyllä siellä on ihan vahvaa, ettei markkina täysin kuollu ole. Mutta on se selvä tietysti, että se, että on kerrostalo tai datakeskus, niin tietysti me päästään siihen kerrostaloon paljon enemmän myymään sitä tuotteita kuin siihen datakeskukseen.

Siinä on se ero. Mutta nämä on selkeästi erkaantunut nyt tämä uudisasuntorakentaminen ja muu rakentaminen.

Suomessa Onnisen myynti kasvoi ja tulos parani selvästi. kasvua etenkin markkinaosuuden vahvistumisesta avaan sitä seuraavalla sivulla vähän tarkemmin.

K-Raudalla myyntikasvu hieman, tulos edelleen hyvällä tasolla. Byggmakrerin ja Onnisen myynti Norjassa on edellisen vuoden tasolla oli myynti.

Onnisen tulos parani, Byggmakrerin vähän heikkeni, viime vuonnahan ne parani molemmat. Tanskassa myynti vahvistui, tulos parani, ja siellä erityisesti Tanskassa, niin kyllä tämä kylmä talvi tietysti joka puolella, mutta siellä oli 16 vuoteen kylmin talvi ja sitten oli ihan rakennustyömaita kiinni sen takia.

Ruotsissa K-Byggillä vahva myynnin kasvu ja tulos parani. Tämä oli ilahduttava sillä lailla, että ei johdu nyt enää minkäänlaisesta siitä, että on niitä suljettuja tai muutettuja K-Rauta ja K-Pykiksiä ja niiden heikot vastaluvut, vaan ihan laajasti siellä se meidän olemassa oleva verkosto, noin 50 kauppaa, niin siellä oli vahvaa myynnink Oli -1,5.

Eli tuo sininen käppyrä ei kuvaa nyt kuitenkaan markkinan kehitystä, vaan tässä näkyy se ero, että Onninen on voittanut merkittävästi markkinaosuutta ensimmäisellä kvartaalilla. No mikä siinä sitten syynä, niin tietysti kyllä me luotetaan siihen, että me on tehty vahvaa myyntityötä systemaattisesti heikkonakin sesonkina.

Meidän saatavuus on hyvällä tasolla, me on aina satsattu siihen. Meidän ammattilaisten tukkuliikkeen valinta-perusteita kriteeri numero yksi on tuotteiden saatavuus.

Meillä on uusi varasto, se toimii, meillä on hyvät digitaaliset tilausvälineet ja näin poispäin. No kyllä varmasti myös vaikutuksensa on alalla tapahtuneesta konsolidaatiosta ja näiden yrityskauppojen myötä sitten voi tulla joillain kilpailijoilla hiukan toimitusongelmia tai vastaavaa.

Ja K-Raudan osalta nähdään, että hyvin lähellä markkinakehitystä, pikkusen heikompi ollut tuossa Q1:llä nyt meille. No niin, sitten autokauppa, hyvä myynnin kehitys käytettyjen autojen vetämänä, eli liikevaihto kasvoi 17 miljoonaa, liikevoitto laski hiukan 1,8 miljoonaa.

Kuitenkin se, että edelleenkin auton marginaali Q1:llä 4,9, niin voidaan todeta, että tällä autokaupan toimialalla kyllä voidaan varsin tyytyväisiä tuohon olla. Keskeistä autokaupassa, eli tosiaan liikevaihto kasvoi, vertailukelpoinen liikevoitto laski, ja se nimenomaan johtuu siitä, että käytettyjen autojen osuus kasvoi.

Meillä käytettyjen autojen kauppa kävi erittäin voimakkaasti, niin kuin nähdään tässä verrattuna vaikka markkinaankin, eli meillä on 18 prosenttia, kun markkina kasvoi 1,1. Meillä kauppa kävi vahvasti, mutta kun käytetyissä kaupoissa se kate on matalampi kuin vaikkapa uusissa autoissa.

Eli tämä oli myyntimixistä johtuva asia. Uusien autojen markkinakysitys edelleen alavireinen.

Tässä katsotaan sekä henkilö- että pakettiautoja, niin markkina ensirekisteröinnit oli 0,1, meillä oli 1,5 plussalla. Kuitenkin se, että maaliskuu oli kyllä vahva tilauskanta.

Eli tässähän me puhutaan näistä rekisteröinneistä, mutta sitten kun me puhutaan tilauskannasta, niin maaliskuu oli nyt, se oli melkein neljään vuoteen paras tilauskuukausi. Ja ymmärsin niin, että tilanne on jatkunut ihan hyvänä, ja sehän realisoituu sitten myynniksi vasta seuraavan, sanotaan kuuden kuukauden aikana.

Osa tulee Q2:lle, osa Q3:lle. Käytettyjen autojen kauppa, kävin tuossa läpi jo, palveluiden myynti kasvoi.

Urheilukaupassa oli liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvua, markkinaosuus vahvistuu. Urheilukauppa oli ilahduttavaa sillä lailla, että alalla on ollut neljä erittäin vaikeaa vuotta, mutta nyt sitten kuitenkin kunnon talvi sitten siellä tammi-helmikuussa näkyy taas positiivisena myynnissä.

Nämä menee vähän meillä eri lailla, että se ei tule rakentamis- ja talotekniikkaan, mutta sitä voidaan sporttikauppaa tukea. No joo, tässä on sitten muutama uusi malli, eli kyllähän meiltä on odotettu tällaisia edullisia sähköautoja.

Cupra Ravalin maailman ensi-ilta lanseeraus oli tuossa muutama viikko sitten, ja meilläkin oli Vantaalla tämä lanseerattiin ja kauppa on käynyt erittäin vahvasti. Eli hinta alkaen alle 26 000 täyssähköauto.

Ja tänään sitten julkaistaan Volkswagen ID. Polo, tänään, ja myynti alkaa tänään, mutta ei vielä hintaa saanut tähän, että se ilmeisesti selviää tuossa muutaman tunnin päästä, mutta ne on tarkkoja nämä autojen lanseeraukset, mutta nämä oli pari esimerkkiä.

Ja jos muistan oikein, niin tänä vuonna taisi olla niin, että meillä tulee 26 joko uutta tai tällaistä faceliftin omaavaa uutta automallia. Oliko tällä viikolla oli tästä Audi A4 e-tronista, niin tämän facelifti sitten joo.

No Q... joo, ei aivan Q, kyllä.

Näin, tämmöiset. No sitten tulosohjeistus ja tulevaisuuden näkymät.

Tulosohjeistus 26, tässä ei mitään muutosta. Eli Kesko-konsernin tulosohjeistus annetaan kuluvalta vuodelta 26, ja sitä verrataan vuoteen 2025.

Toimintaympäristön arvioidaan paranevan vuoden 2026 aikana, mutta jatkuvan silti verrattain haastavana. Keskon vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan paranevan vuonna 2026, ja yhtiö arvioi vuonna 2026 vertailukelpoisen liikevoiton olevan 657–650 miljoonaa euroa.

Keskeisiä näkymiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä ovat kuluttajaluottamuksen ja investointihalukkuuden kehitys sekä geopoliittiset kriisit ja jännitteet. Tulevaisuuden näkymät, tässäkään ei ole kuin jonkun sanan pieni muutos, mutta miten me nähdään tätä vuotta: Toimintaympäristön arvioidaan paranevan vuoden 2026 aikana kaikilla toimialoilla ja kaikissa toimintamaissa.

Myös Keskon liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan paranevan vuonna 2026 kaikilla toimialoilla ja kaikissa toimintamaissa. Päivittäistavarakaupassa kuluttaja-asiakaskaupan arvioidaan piristyvän ja Food Service -liiketoiminta pysyvän vakaana vuonna 2026.

päivittäistavarakaupan vertailukelpoisen liikevoiton marginaalin arvioidaan pysyvän selvästi yli 6 prosentin tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista kauppapaikkaverkostoon. Vuonna 2026 päivittäistavarakaupan vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan paranevan vuodesta 2025.

Sitten rakentamisen talotekniikan osalta, niin siellä vuonna 2026 suhdanteiden ennakoidaan paranevan maltillisesti poikkeuksen matalalta tasolta, että tämä on hyvä siinä muistaa. Vuonna 2026 rakentamisen talotekniikan kaupan vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan paranevan vuodesta 2025 kaikissa toimintamaissa.

Ja autokaupan markkinassa uusien autojen myynnin ennakoidaan pysyvän vaisuna verrattuna pitkän aikavälin tasoon, mutta kuitenkin kasvamaan vuodesta 2025. Eli pitkä aikaväli, niin silloin puhutaan reilusti yli sadasta tuhannesta uudesta autosta, ja nyt ollaan tasoa vähän yli 70 000 autoa.

Ja vuonna 2026 Keskon autokaupan vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan paranevan vuodesta 2025. Sitten vielä lopuksi summataan tämä yhteen, eli tosiaan liikevaihto kasvoi ja tulos parani, erinomainen suoritus turbulentissa toimintaympäristössä.

Päivittäistavarakauppa on tosi tyytyväinen siihen, että kyllä sillä lailla, että ensimmäistä kertaa koronavuosi, jos mitataan menestystä, että liikevaihto kasvoi, tulos parani ja markkinaosuus vahvistuu. Tämähän on hyvin usein keskusteltu, että voiko se markkinaosuus parantua ja tulos parantua samalla tai jos se on hyvällä tasolla, niin voi.

Rakentamisen talotekniikka-kaupassa liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto paranevat kaikissa toimintamaissa Norjaa lukuun ottamatta. Ja myöskin markkinassa pärjättiin, jos me katsotaan markkinaosuuskehityksiä, niin varsin laajasti, siis kaikki toimialat pärjäsivät hyvin.

Autokaupassa hyvä myynnin kehitys käytettyjen autojen vetämänä, uusissa autoissa vahva tilauskanta ja urheilukaupassa oli erinomainen vuosineljännes. Ja tosiaan arvioimme, että Keskon toimintaympäristö, liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto paranevat vuonna 2026 maailman tilanteen liittyisesti sitten tästä myyntimiksistä, eli siitä, että ostetaan entistä useammin meiltä tällaista viikon pääostoskoria.

Kun me vertaillaan erilaista kuluttajakäyttäytymistä, että onko se viikon pääostoskori vai onko se joku täydennysosto vai onko se joku herkutteluosto tai tämän tyyppinen. Nimenomaan nyt tällainen pääostoskori, missä on sitten erilaista proteiinia ja vihanneksia ja niin edelleen.

Sen osuus on kasvanut. Kyllä tota kautta sitten on ollut positiivinen vaikutus lopputulemaan, sitä kautta varmasti myyntikatteeseen ja tulokseen.

Kiitos. Sitten ehkä mietitään esimerkiksi lannoitteiden nousseita hintoja ja mun käsitys siitä on, että teollisuuden tuottajilla on jonkinlaista kulupainetta tällä hetkellä meneillään.

Miten te näette loppuvuoden kulukehityksen PT-kaupan osalta ja mikä teidän tahtotila kautta kyky tällä hetkellä on mahdollisesti viedä näitä nousseita raakaainekustannuksia loppuhintoihin? Joo, siinä on varmasti juuri näin, niin kuin avasin tuossa esityksessäkin, että pitää eritellä tämä kaksi periodia siinä tai jopa kolme, että Q1:lle ei ollut vaikutusta, Q2:lle on enempikin nyt sitten näissä rahtipuolen asioissa ja sinällään vaikka lannoitteiden hinnannousulla ei nyt Q2:lle ole vielä vaikutusta.

Sitten kysymys on siitä, mitä kukaan emme tiedä, että kuinka tämä sitten jatkuu. Ja jos jatkuu, niin toki ymmärrän, että sitä kautta sitten polttoaineen ja öljyn ja sitä kautta polttoaineen hinnankorotukset ja kaasu, kaasun hinta nousee ja lannoitteiden hinta nousee ja niin edelleen.

Että sieltä tulee sitä kulupainetta, mutta sen me nähdään sitten varmasti siellä syksyllä sitten aikaisintaan. Totta kai kyllähän lähtökohtaisesti, silloin kun kustannukset nousee pyritään tietysti ne hintoihin saamaan, mutta se on taas sitten markkinatilanne, kilpailutilanne säätelee sitä, että kuinka siinä onnistutaan.

Mutta eihän tämä nyt mikään uudenlainen tilanne ole ja mun on kovi vaikea kuvitella, että tulisi sellaista kuin oli vuodet 2022 ja 2023, jolloin ruuan hintainflaatio oli noin 10 prosenttia molempina vuosina. Kyllä nyt todennäköisesti puhutaan kuitenkin pienemmästä, jos se yleisesti tuo tilanne jatkuu.

Sitten Suomen K-raudasta, missä markkinaosuudet oli nyt Q1 aikana lievässä laskussa. Jos voisit muistutella meitä, että millaista markkinaosuuskehitys on ollut nyt viime kvartaalien aikana ja sitten ehkä teidän näkemys siitä, että minkä takia te ootte hävinnyt siitä markkinasta?

No joo, sanotaan näin, että jos katsotaan nyt ehkä viime kvartaalia sijaan jopa viime vuosia, jos katsotaan viimeistä viittä-kuutta vuotta, K-Rauta on voittanut merkittävästi markkinaosuutta ja se on varsin korkealla tasolla tällä hetkellä. Tuossa jonkun verran tietysti on se, että kun nämä luvuthan perustuu niin sanottuihin Rasin-tilastoihin ja silloin puhutaan niistä toimijoista, ketkä ovat Rasissa mukana.

Ja siellä on esimerkiksi tapahtunut sellainen reilu vuosi sitten yksi toimija, joka oli Rasissa mukana, mutta ei ollut Rasissa mukana, meni konkurssiin ja sitten kun se myynti on siirtynyt näille Rasis-oleville toimijoille, niin sitä kautta se markkina on siinä sitten parantunut tai kasvanut. Se, että onko siitä saatu ihan sitä omaa osuuttamme, mutta se taisi olla, oliko tuo alle prosenttiyksikön tuo myynninkehitysero tuolla, että se oli hyvin marginaalinen.

Että kyllä K-Raudat on pärjännyt hyvin ja siellä on eri toimijoilla erilaisia profiileja, että K-Rautahan on hyvin vahva, meillä on se B2B-kauppa siinä, meillä on projektiasiakkaita ja sitten on tätä muuta kuluttajämyyntiä, mutta ei kyllä siinä mitään dramatiikkaa ja kannattavuus on vahva. Tuosta jos oikein rivien välistä luin, niin se keskittyisi tuonne maalikauppaan enemmän?

No joo, se voi näinkin hyvin, hyvin oot seurannut tilannetta näin juuri. Sitten jatkoen tai koskien koko rautakaupan tulosta, niin se tosiaan laski, mutta orgaanisesti teillä oli kuitenkin kasvua koko rautakaupan tasolla.

Miltä tuo tulosnäkymä nyt vaikuttaa jatkoa ajatellen rautakaupassa? No ei siinä mitään, se, että miten me on tätä nyt ohjeistettu sitä, että meillä tulos paranee kaikissa maissa ja kaikissa liiketoiminnoissa ja silloin mennään vaikka Tanskaan, siellähän ei muuta ollutkaan kuin rautakauppaa.

Kyllä me edelleenkin uskotaan siihen, että tulos paranee. Tällä hetkellä näyttää, että tekninen tukkukauppa on jo hiukan pirteämpää ehkä tällä hetkellä, mutta ei tuossa rautakaupassakaan mitään dramatiikkaa ole.

Tämä Q1 on hirveän lyhyt jakso sillä lailla, että katsotaan vaikka Tanska hyvänä esimerkkinä, tai kyllä muutkin maat käy siihen, tammi-helmikuu oli aika heikkoja myynniltään ja nimenomaan tämä kylmä talvi. Maaliskuussa nähtiin selkeästi siitä paranemista, joka sitten oikaisi vähän niitä Q1:n lukuja.

Ja se, että tulee lämmin tai tuli lämminaikainen kevät, on aika hyvä asia. Erilaista mökkiprojektia, remontoimista ja tämän tyyppistä.

Ja nyt sitten jos katsotaan, mitä näille erilaisille kotitalousvähennyksille ynnä muille, erityisesti Suomi osalta, että voisiko se piristää sitä rautakaupan markkinaa. Mutta ei siinäkään, että se kuvaa hyvin, että maltillista kasvua, parannusta odotetaan rautakaupalle sielläkin.

Ihan sama kuin tekninen tukkukauppa ja rautakauppa, mutta taso on vielä kohtuu matala. All right.

Sitten vika kysymys. Tos jo esityksen aikana mainitsit noista datakeskuksista ja ymmärsin näin, että ne on etenkin Onnisen kannalta relevanttia asiakaskuntaa.

Niin onko tämä liiketoiminta, tai minkä kokoista tämä liiketoiminta on tässä vaiheessa? Tarkkoja lukuja ei ole.

Me on koitettu, itsekin siihen koitin vähän perehtyä ja listata kaikki nämä datakeskusprojektit, mitä Suomessa on ollut ja on rakenteilla mahdollisesti tulossa. Ja sitä kautta sitten myös vähän koetettiin peilata, että miten mahdollisesti me on päästy sinne myymään.

Mutta mehän ei sitä tarkalleen voida tietää, kun joku asiakas ostaa meiltä, että juuri mihin projektiin ne on menossa tuotteet. Mutta sanoisin, että se miten esityksessäkin sanoin, että siellä on infra, teollisuus, datakeskukset, tämän tyyppistä.

Että kyllä ne on positiivisia asioita. Ei sieltä mitään erityisen suuria lukuja siitä datakeskuksesta tule, mutta on kuitenkin jotain positiivista verrattuna siihen, että meillä tämä asuntorakentaminen on vielä jäissä.

Ja se ero juuri, että kun nämä datakeskukset tehdään, niin se on rajoitetumpaa ne tuotteet, mitä me voidaan ja päästään sinne myymään verrattuna sitten joku kerrostalo, missä päästään myymään laajasti eri tuotteita. Mutta kaiken kaikkiaan se tällainen perinteisen asuntorakentamisen ulkopuolella oleva rakentaminen, siellä nähdään positiivista virettä.

Kiitos. Kiitos, Arto hyvistä kysymyksistä.

Onko täällä kampuksella muita kysymyksiä tässä vaiheessa? Ei näytä olevan, eli siirrytään linjoille ja päivittäistavarakauppaan.

Eli suuri ilonaihe, että päivittäistavarakaupassa on voitettu markkinaosuutta. Miten odotatko tämän trendin jatkuvan?

No se on meillä strategiassa tavoitteena, että näin se on ja tietysti teemme kaikkemme, että tämä trendi jatkuu. En mä nyt mitään erityistä syytä löydä, miksi se ei voisi jatkua.

Jos ajatellaan, niin tämä meidän verkostontekeminen on vahvempaa tänä vuonna kuin se oli viime vuonna, että se tukee jonkun verran sitä. Sitten nämä meidän pan Eli millaisia muutoksia tuleva private label -sääntely aiheuttaa ruokakaupan toimintaan ja kannattavuuteen?

No joo, sen kun tietäisi, miten se tulee. Sehän on kesken vielä, että me emme tarkalleen tiedä.

Ja kuinka sitä nyt sanoisi, että en tiedä, kuinka se hyödyttää kuluttajia. Enpä usko, että hyödyttää.

Kuinka hyödyttää alkutuottajia. En usko, että hyödyttää.

Ketä se sitten hyödyttää, on hyvä kysymys. Onko se bränditeollisuus vai muu.

Mutta se, mitä nyt näyttäisi se viimeisimmät, ja se, että esimerkiksi kauppa toimii vastuullisesti erilaisissa kilpailutuksissa ja muuta, niin se on tietysti ihan ok, koska meillä ei ole siinä mitään muutettavaa. Me on toimittu aina niin.

Ja uskon ja toivon, että ei sillä varmasti isompia vaikutuksia ole tuohon, mitä kysyit. Vähän varmasti palataan sitten.

Palataan, kun tiedämme tarkemmin, mikä lopputulos on. Mutta nyt ei varmasti niin suurta dramatiikkaa ehkä kuin jossain vaiheessa siinä valmistelussa oli vähän pahempiäkin kohtia.

Kyllä. Seuraava kysymys autokauppaan liittyen.

Eli siellä ollaan pärjätty jo aika pitkään todella hyvin suhteessa markkinaan. Niin mikä tämän hyvän kehityksen taustalla on?

Kyllä mä sanoisin, että siinä on monta vuotta tehty erittäin vahvaa kehitystä. Ja se on tämä kombinaatio, tämä koko arvoketju, mikä meillä on.

Meillä on uudet autot, meillä on käytetyt autot, meillä on palvelut. Ja tietenkin sitä kautta aina meillä on paras tilanne, että kun joku ostaa uuden auton, niin me saataisiin samalla se käytetty auto sitten edelleen myyntiin.

Päästään huoltamaan molempia, tämän tyyppistä. Kyllä mä sanoisin, jos sen lyhyesti sanoo, niin se on tämä, että me ollaan tässä arvoketjussa kaikissa näissä mukana.

Se on se keskeisin syy, ja luonnollisesti hyvä kirkas strategia, mitä siinä on sanottu noin viisi vuotta sitten. Ja tämä on nyt viisi vuotta vienyt tämä muutosmatka, ja sitä kehitetään edelleen joka päivä meidän hommia ja toimintoja.

Rakentamisesta ja talotekniikan kaupasta puhuttiin jo jonkin verran, ja myös siitä markkinatilanteesta. Mutta ehkä jos vielä kiteyttäisi sen, että miltä se rakentamisen markkina koon silmin tällä hetkellä näyttää?

No joo, iso kuva siitä, mitä tässä aikaisemminkin sanottiin, uskotaan, että tänä vuonna kuitenkin se paranee, se piristyy jokaisella markkinalla kuitenkin niin, että asuntorakentaminen näyttäisi olevan nihkeää edelleenkin, erityisesti Suomessa. Mutta varmasti sitten jonkin verran erojakin on, että Baltiahan on ollut jo pidemmän aikaa varsin pirteä markkina, mitä tulee meidän tekniseen tukkukauppaan puolikin.

Ehkä niin, että Tanskaan, Ruotsissa on kansantaloudellisesti monia positiivisia asioita ja siellä on paljon aktiviteetteja, niin mä uskon, että Tanskassa, Ruotsissa voisi olla sellaista pirteämpää se kehitys. Ja sitten ehkä Suomi ja Norja vähän maltillisempaa.

Mutta kuitenkin sitten ehkä vielä tämä erityisesti nyt sanotaan viimeisen muutaman kuukauden aikana, mitä seuraa näitä, niin on tämä tekninen tukkukauppa on jollain lailla, se on aika vahvassa vedossa nyt, ainakin meillä. Ja mä uskon, että varmaan osin markkinassakin.

Ja siellä todennäköisesti näkyy sitten vähän enemmän tämä tällainen just infra tekeminen ja teollisuus ja tämän tyyppiset asiat. Hyvä.

Kiitokset Jorma. Linjoilta ei ole enempää kysymyksiä.

Onko täällä kampuksella herännyt vielä jotain, mitä olisi mielessä? Ei taida olla.

Meillä oli tänään aika kompakti kokonaisuus, eli taisi varmaan nyt kiitoksia ja vapun toivotuksia vaille. Juuri näin.

Tuossa on summaeraus tehty, niin ei mennä niihin sen enempää, että kiitos kaikille paikalla olijoille ja linjoilla olijoille. Toivotan kaikille oikein mukavaa vappua.

Kiitoksia, mukavaa loppuviikkoa ja hyvää vappua. Kiitos.