Tervetuloa Createn Q1-osavuosikatsauksen pariin. Minä olen vastuullisuus- ja viestintäpäällikkö Niina Streng, ja kanssani studiossa ovat toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine.

Nyt on kyllä tapahtunut lyhyessä ajassa aika paljon asiaa ja uskon, että siellä on kysymyksiä ja mietteitä paljon linjoilla. Niin kirjoittakaa niitä ihmeessä koko esityksen ajan sinne, mutta otetaan ne kootusti siinä loppuun.

Mutta perinteisesti aloitetaan tästä kansikuvasta yleensä ja nyt tässä ainakin itse miettii, että katsotaanko me nyt haastavaa Createn näköistä projektia vai meidän paisunutta tilauskantaa?

Joo, jorakkaat ystävät, todennäköisesti me katsotaan varmaan kumpaakin. Eli taustalla on tosiaan Tampereen henkilöratapihan hanke.

Pirkanmaalle mennään ja äärimmäisen teknisesti vaativa projekti keskellä kaupunkirakennetta vilkkaan junaliikenteen yhteydessä. Ja sit toisaalta myöskin paisunutta tilauskantaa siinä mielessä, että tää on meidän historian suurin yksittäinen sopimus.

Edustaen noin 200 miljoonan euron kokoluokkaa.

Aivan. Ja jälkimmäinen osa 150 miljoonaa tuli sitten nytten Q1:n aikana tilauskantaan toteutusvaihe.

Kyllä. Joo.

Mahtava juttu. Hei, jatketaan ihmeessä muihin ja samaan aiheeseen myös.

Joo, kiitos. Joo, Pirkanmaalle mennään ja mietin tätä hienoa kvarttaalia, joka meillä on takana.

Siitä voi erottaa kaksi asiaa. Jos perinteisesti mennään ja katsellaan sitä pientä mustaa muistikirjaa, joka meiltä varmaan jokaiselta löytyy sieltä salkusta tai sieltä työpöydältä, joka enemmänkin katsoo sinne peräpeiliin ja historiaan, niin siellä on paljon hyviä merkintöjä siitä, että kehitys on ollut aika vahvaa.

Ja sit toisaalta, mikä ehkä eniten ainakin mua henkilökohtaisesti ilahduttaa sitten se näkyvyys eteenpäin eli tilauskannan kehittyminen eli se tulevaisuus. Ja näitten kahden asian yhdistelmänä pystyttiin raportoimaan näinkin hieno osavuosikatsaus kuin mitä tässä on.

Mut palataan otsikkoon ihan hetken päästä. Taustalla Kruunuvuorensilta.

Näette, että sillan tuolla, jos katotaan, itse asiassa kuva on otettu Helsingin keskustan puoleisesta päästä kohti Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan suuntaan ja sillan oikealla puolella tossa niin aikamoinen määrä ihmisiä. Eli toissaviikon lauantaina olimme myös pormestarin kanssa avaamassa sitten sillan nyt kevyen liikenteen käyttöön ja hieno projekti kaiken kaikkiaan.

Jos teillä joskus on mahdollisuus, menkää ihmeessä kävelemään tai pyöräilemään tolle sillalle. Se efekti, joka tulee siitä, kun pääsette noitten pylonin köysien tuohon alkupäähän ja katsotte siitä ylöspäin, niin on kyllä suoraan sanottuna aika makee.

No tästä vuodesta, ensimmäisestä kvarttaalista, todella vahva operatiivinen suoritus kaiken kaikkiaan lukujen valossa, ja mut ennen kaikkea niillä projekteilla ja siellä tarjouslaskennassa. Ne on ne kaksi asiaa, millä tää yhtiö elää.

Samaan aikaan meidän tilauskanta kasvoi aivan uudelle tasolle. Ja sit toisaalta myöskin viime vuoden lopulla kousattu yrityskauppa, SRV Infran kalliorakentamiseen ja moneen muuhun liiketoiminnan integraatio, on edennyt ihan suunnitellusti.

Mä oon todennut siitä yrityskaupasta joskus jo aiemminkin, että koskaan ei pidä ostaa ongelmia, et niitä saa ihan ilmaiseksikin. Ja itse asiassa jos katsotaan Createn strategiaa, niin markkinoilla on ollut historiallisestikin aika vähän sellaisia kohteita, jotka sopisi siihen ajatusmaailmaan, siihen kulttuuriin ja niihin asioihin, mitä Create yrittää yhtiönä tehdä.

Ja tässä tapauksessa kyllä osumatarkkuus on ollut erinomainen sitä kautta, että me ollaan ne ihmiset, ne liiketoiminnot saatu todella hyvin liitettyä osaksi Createn aikaisempaa tekemistä ja me ollaan saatu kyllä ämpärikaupalla lisää näkyvyyttä siihen tulevaan markkinaan, mut ennen kaikkea myöskin liiketoiminnallisesti. Liikevaihdon aika merkittävä kasvu aikaisempaan kvarttaaliin vuosi sitten, niin 86%.

Päästiin lähes 100 miljoonaan ja vaikka me eletään siis vuoden hiljaisinta aikaa kvarttaalin mielessä ja liikevaihdon mielessä, niin kertoo aika paljon kuitenkin tän yhtiön kehityksestä se, että me tehtiin kvarttaalin liikevaihtoennätys. Ruotsissakin liikevaihto kasvoi ihan merkittävästi eli lähes 100% ykköskvarttaalilla.

Ja totta kai ilahduttavaa on toi kasvu tossa EBITAssa eli kannattavuudessa, että tää on tosiaan kolmas perättäinen vuosineljännes, jolloin meidän kannattavuus on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vertailukaudesta. Tilauskannasta tossa lyhyesti jo puhuttiin, se on lähes 700 miljoonaa euroa.

Ja siitä toi 339 miljoonaa uskotaan toteutuvan nyt sitten kuluvana vuonna ja sit meillä on tämän lisäksi vielä, niin on 200 miljoonaa sellaisia projekteja, jotka meillä on joko voitettu tai on neuvotteluvaiheessa, joiden uskotaan nyt sitten lisäävän tilauskantaa tulevina kuukausina. Ja liikevaihto-ohjeistus ja tulosohjeistus, niin palataan siihenkin hetken päästä.

No sit toisaalta, kun katsotaan mitä tässä tän kvarttaalin aikana on tapahtunut, niin näkymä on tietysti hyvä tätä kautta. Kun katsotaan, et mitä me lisättiin Q1:n aikana tilauskantaan, niin siellä on tää mainittu Tampereen henkilöratapihan projekti, joka tosiaan edustaa noin 200 miljoonan kokonaisuutta kaiken kaikkiaan, ja sitä me tullaan rakentamaan aina tonne seuraavan vuosikymmenen vaihteeseen asti.

Sit toisaalta myöskin allekirjoitettiin Kurkela-Kuusisto-hanke Kaarinassa Turun kupeessa, vajaan 80 miljoonan projekti, joka on tarkoitus saattaa sitten valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Ja kun katsotaan sitä, että miten tää markkina on kehittynyt ja mitkä on ne temput, joita Create tässä on tehnyt, niin voi ehkä todeta, että Createn kellokortti on leimattu kyllä ajoissa, mutta tältä markkinakehittymisen näkökulmasta.

Eli jo silloin syksyllä '24, mihin olen useasti viitannut, silloin tehtiin tiettyjä päätöksiä siitä, että mikä on meidän uskomus siitä markkinan kehityksestä, kuinka paljon me tulemme tarvitsemaan uusia ammattilaisia meidän nykyisten huippuammattilaisten rinnalle ja minkä inframarkkina-nimisen jurtan ovesta meidän pitää mennä sisään, jotta me kaiken kaikkiaan olemme sitten siinä asemassa, kun se markkina lähtee vetämään. Ja nyt me olemme siinä asemassa.

Nää kaks projektia on hyviä esimerkkejä siitä. No sit toisaalta me ennustetaan lisättäväksi vielä tilauskantaan useitakin projekteja.

Tossa on nyt mainittu kaks suurinta. Eli Vantaan ratikan itäosan seuraava osuus, jonka arvo meille on noin 90 miljoonaa, ja uskotaan, että tää saatais tilauskantaan nyt vielä Q2:n aikana.

Sitä me rakennetaan aina tonne vuoteen '29 asti. Sen lisäksi meillä on kehitysvaihe loppusuoralla liittyen Junatie ja metrosillan projektiin, ja siinä on sama ajatus: Q2:n aikana toivottavasti saadaan tämä projekti sitten fyysisesti rakentamisosalta liikkeelle.

Ja tätähän me rakennetaan sitten aina sinne '28 vuoden puolelle asti. No miten meidän tilauskanta käytännössä lähti sitten kehittymään?

Vuodenvaihteessa meillä oli 400 miljoonaa tilauskantaa ja me ollaan sitten viestittykin noin 250 miljoonan euron lisäyksistä nyt tässä ykköskvarttaalin aikana: mainitut Tampereen henkilöratapihan Kaarinan hanke, sit tohon pääradalle itse asiassa kaksi kaks projektia tänne Helsingin kautta Vantaan osalle vajaa 20 miljoonaa yhteensä, ja sen lisäksi vielä, niin meidän Ruotsin organisaatio voitti ensimmäisen projektin Norjasta eli me lähdetään sisustamaan tunneleita Lofooteille. Ja tää tulee pitkälti sitä kautta, että mulla on tossa myöhemmin esityksessä se, että meistä on kasvanut Ruotsissa nyt tän meidän omistuksen aikana ja meidän alkutaipaleen aikana Ruotsin johtava tunneleiden sisäverhousrakenteiden toteuttaja.

Ja tätä samaa liiketoimintaa me lähdetään nyt sit tekemään myöskin Norjaan tän projektin kautta. No sit tossa keskellä on luku 136 miljoonaa.

Siinä lukee tiedottamattomat lisäykset. Nämä ovat siis sellaisia hankkeita, jotka ovat joko NDA:n alaisia hankkeita tai turvaluokiteltuja hankkeita, sellaisia hankkeita, mistä meillä ei ole mahdollisuutta viestiä markkinoille.

Ne tulevat tilauskantaan ja sitten vaan tehdään pois ja sit lähdetään kohti seuraavaa projektia. Eli niittenkin osuus on aika merkittävä tossa tilauskannan kehityksessä.

Ja sitten tosiaan tosta näitten lisäysten jälkeen niin me syötiin toi vajaa 100 miljoonaa tota tilauskantaa pois Q1:n aikana ja päädytään lähes 700 miljoonan euron kokoluokkaan. No sit toisaalta yksi muutos, mikä me tehtiin tässä 1.4.

alkaen, joka ei nyt vielä millään tavalla näy meidän ykköskvarttaalin luvuissa, oli se, että meidän aikaisempi osakkuusyhtiö KFS Finland, joka siis on erikoistunut erikoispohjarakentamiseen, on siinä selkeä markkinajohtaja Suomessa, jossa meillä edelleen omistus on Createn ja sitten brittiläislähtöisen Kellerin kanssa tasaosuuksin, niin meillä on nyt sitten tuosta aprillipäivästä eteenpäin, ja se on ihan totta, taloudellinen määräysvalta tässä yhtiössä ja se tullaan raportoimaan nyt sitten Create-konsernissa tytäryhtiönä. Se tulee kasvattamaan meidän liikevaihtoa tänä vuonna noin 30 miljoonaa.

Kannattavuuteen sillä ei ole suhteellisesti eroa johtuen siitä, että KFS:n kannattavuus ja Create-konsernin kannattavuuserot ovat varsin maltilliset. Ja sit se tulee kasvattamaan meidän henkilöstömäärää konsernissa noin 110 henkilöllä ja todennäköisesti varmaan myöskin myöhemmin jopa vähän enemmänkin, koska KFS:n liiketoiminta on selkeästi sellainen, joka tossa markkinassa tällä hetkellä tuntuu kasvavan.

Palaamme tuohon markkinatilanteeseen kohta. Eli ihan merkittävä asia, mut ennen kaikkea siis se substanssi ja se liiketoiminnallinen näkökulma, niin se ei tässä muuttunut yhtään mihinkään.

KFS on meille äärimmäisen tärkeä osa konsernia ja sitä kautta, että se luo sitä kilpailukykyä siihen hyvin vaativaan rakentamiseen. Ja heillä on kyllä lusikkansa sopassa varsin monessa meidän hankkeessa.

No miten meillä strategia eteni ensimmäisellä neljänneksellä? Me ollaan jatkettu osaajarekrytointeja.

Meitä oli tossa maaliskuun lopussa lähes 7,5 sataa. Meillä on tulossa ennätysmäärä harjoittelijoita ja opiskelijoita tulevaksi kesäksi.

Et me ollaan nyt jo rikottu 100 harjoittelijan sopimuksen raja tässä ja se on aikamoinen lisäys myöskin jo kesään 2025. Eli tää on se meidän polku löytää niitä tulevia osaajia lisää tähän, ja ennen kaikkea tarjotaan sitten uran alkutaipaleella ja opiskelun alkutaipaleella oleville rakennusalan opiskelijoille sitten sitä elämää eteenpäin.

Tää on meille tärkeä asia. Samaan aikaan niin, kuten totesin, niin nää SRV Infran yrityskaupan kautta tulleet createlaisiksi tulleet henkilöt on kyllä sujahtanut erinomaisen hyvin osaksi tätä meidän aikaisempaa porukkaa.

Haluttavuus infrakumppanina, niin meillä on todella korkea asiakastyytyväisyys 91 1 ja kyse edelleen osoittaa, että niillä asiakassuhteilla todella on merkitystä. Et vaikka meillä merkittävä osa liiketoiminnasta tulee julkiselta puolelta, niin sielläkin sillä on merkitystä, mut ennen kaikkea tää koskee sitten yksityistä sektoria.

Johtava asema niissä liiketoiminnoissa, joissa ollaan mukana: kyllähän nää lisäykset tilauskantaan osoittaa sitä kykyä rakentaa Suomen kaikkein makeimpia projekteja ja teknisesti kaikkein vaativimpia projekteja. Ja mainitsin aiemmin tän Ruotsin kasvun maan suurimmaksi tunneleiden sisäverhoustekijäksi.

Ja sit tää prosessien ketteryys: me pidetään todella tarkkaan edelleen siitä huolta, että vaikka tavaraa tulee tonne tilauskantaan aika voimakkaastikin, niin me pidetään kyllä jalka aika kevyenä tässä kohtaa ja pidetään fokus siinä pallossa, että me osutaan siihen ensikin kerralla, eikä tehdä tästä yhtään raskaampaa rakenteellisesti tästä konsernista kuin on pakko. No ne tietyt strategiset askeleet Q1:n aikana: mainittu Norjan markkinanavaus, ja uskotaan, että siellä voisi olla meille tulevaisuudessa enemmänkin tekemistä.

Tää on hieno päänavaus tähän tekemiseen kaiken kaikkiaan. Ja pelkästään siellä Lofooteilla niin taitaa olla noin 1,5 miljardia yhden sopimuksen koko, jonka eräs pääurakoitsija sieltä, jonka nimi on tossa mainittu, niin on voittanut, ja me toimitaan nyt sit heidän alihankkijana tässä projektissa.

Eli tarjoaa kyllä mahdollisuuksia varmasti meille tulevaisuudessakin. Sit kun mainittiin, että kalliorakentajat ja myöskin muut rakentajat, jotka tän yrityskaupan myötä meille tuli, betonia ja väylää ja pohjarakentamista ja niin edelleen, niin me ollaan nyt voitettu myöskin ensimmäinen yhteisprojekti tän niin sanotun vanhan porukan ja sit näiden uusien ammattilaisten kanssa yhdessä.

Ja tää varmaan nyt sitten näyttää suuntaa pitkälti siihen, että kuinka kilpailukykyinen meistä sitten oikein tuleekaan. Mut tää, kun me katsotaan sitä markkinaa tulevaisuudessa, niin tää varmaan tarjoaa meille aika paljon sitten kaistaa siihen, että tämä uusi osaaminen ja vanha osaaminen pystytään todella kilpailukykyisesti yhdistämään.

Ja sit meillä on tosiaan voitettuja hankkeita muita kehitysvaiheeseen, niin me ollaan allekirjoitettu myöskin nyt sitten kehitysvaiheen sopimus tästä Viinikankadun maanalaisen ajoyhteyden ensimmäisen urakan toteuttamisesta. Ja me uskotaan, että tässäkin päästään nyt kevään aikana vielä toteutusvaiheeseen ja tätä me tullaan nyt sitten rakentamaan '26-'28 vuodet.

Ja tän urakan arvo on vajaa 30 miljoonaa euroa. Tää on hyvin lähellä sitä meidän Tampereen henkilöratapiahanketta maantieteellisesti, ja tohon on tarkoitus tohon Saariston kulmalle tossa sillan jälkeen niin tehdä sellainen juhlava 30 30 metriä syvä monttu, mistä se kaikki vaativa pohjarakentaminen sitten käytännössä tehdään.

No mulla on ollut tää sama kuva tässä jo aiemminkin, ja tässä ei itse asiassa oo mikään muuttunut. Siellä on todella vahvoja kasvun ajureita tuolta.

Tämä voisi ehkä muotoilla niin päin, että jos näistä kasvun ajureista ei pysty tunnistamaan Createlle ominaisia katalysaattoreita, jotka vie yhtiötä eteenpäin, niin ei ainakaan kauhean moneksi viikoksi joudu sitten sinne kirkonmäelle siihen jalkapuuhun istumaan. Siellä on äärimmäisen vahvat teollisuuden investoinnit.

Todella Suomeen investoidaan tällä hetkellä. Se ei pelkästään datacentereitä, vaan siellä on paljon muutakin.

Toki datacenterit ovat keskeinen osa sitä. Ja me tehdään tosiaan tällä hetkellä seitsemää eri datacenteria.

Viime vuonna teollisuuden investoinnit Suomessa kanto lähes 10 miljardin tasoon, ja jos tää investointivauhti pysyy tällaisena kuin mitä se on, niin uskon, että hyvin lähelle voidaan päästä myöskin tänä vuonna. Datacentereitä on tosiaan yli 60 suunnitteilla Suomeen ja taitaa olla niin, että vuoteen 2030 mennessä, niin näihin investoidaan rakentamisen osalta noin 12 miljardia.

Tähän voidaan lukea myöskin mukaan kaivospuoli. Suomessahan tehtiin kaikkien aikojen kaivospuolen kauppa tossa toissaviikolla.

Tais olla sopimuksen arvo yli 2 miljardia euroa. Eli kyllä Suomeen tällä hetkellä investoidaan ja meillä on sitten tietysti oma osaaminen siinä toteuttaa sitten sitä vaativaa infraa näihin investointeihin liittyen.

Siellä on väyläinvestoinnit. Aiemminkin jo ollaan todettu, että valtiolla on 3,3 miljardin euron investointiohjelma.

Siellä on kuntien investoinnit, jotka itse asiassa nousee infrainvestoinnit nousee 20 suuren kunnan ja kaupungin osalta noin 8% vuodesta 2025. Eli se on kasvamassa.

Nyt oli budjettiriihi tossa viime viikolla, niin siellä nähtiin, että siellä on näitä tossa oikealla alla olevia turvaluokiteltuja hankkeita nyt valtiolta tulossa. Sinne osoitettiin ihan oma rahoituksensa.

Siellä on tiettyjä väyläinvestointeja lisättiin edelleen sinne väylien puolelle. Ja sit kun muistetaan tosiaan nää kuntien investoinnit tässä, jotka liittyy vaikkapa ratikoihin tai sitten sellaiseen tiiviiseen rakentamiseen, niin nää on meille portti kyllä tulevaisuuteen.

Mainitsin tossa aiemmin nää turvaluokitellut hankkeet. Tosiaan se summa, mikä me itse asiassa nähtiin siinä valtion budjetissa, niin se on vain pisara meressä niistä kaikista investoinneista, joiden uskomme tuolla puolella toteutuvan.

Me puhutaan miljardeista kaiken kaikkiaan vähän pidemmällä tähtäimellä. Ja ne tulee sitten toteutukseen, kun tulee.

Ja siellä meillä on nyt erityisesti tämän viimeisimmän yrityskaupan myötä ja yhdistetyn osaamisen myötä, niin hyvät mahdollisuudet myöskin sitten menestyä. Toteutusvaiheet on tosiaan käynnistyneet ja näkymät on positiiviset.

Mä oon tosiaan värisokea ja mut mulle on kerrottu, että olen laittanut tuohon ylempään osioon tollasta kirkkaampaa vihreätä tuohon keskelle liittyen pohja-insinöörirakentamiseen, erikoispohjarakentamiseen. Tää tulee pitkälti siitä, että teollisuus vetää tuolla puolella vahvasti.

Ja sit meillä on siellä sitten haaleampaa vihreätä, joka tarkoittaa normaalia vahvempaa vetoa. Sitä me nähdään sillanrakentamisessa juuri tällä hetkellä.

Ja sit siellä on, voisiko sanoa, normaalia suhdannetta, joka liittyy kalliorakentamiseen, rata- ja ratikkapuolelle ja sitten tohon väylä-, tie- ja katupuoleen. Sit kun katsotaan niitä nuolia Suomen puolella, niin siellä on muutama nuoli, joka osoittaa suoraan pohjoiseen, ja sit on näitä koillisnuolia ja sit on näitä itänuolia.

Eli meillä on kyllä näkymä, puhutaanpa sitten lyhyemmän 6 kuukauden, alle 6 kuukauden näkymästä, saatikka sitten tosta pidemmästä näkymästä yli 6 kuukautta, niin on kyllä edelleen todella vahva. No sama näkemys jaetaan Ruotsin puolella.

Ruotsihan menee aina tietyllä tavalla muutaman askeleen Suomen edellä markkinakehityksen näkökulmasta. Ja jos Suomessa edelleen talonrakentaminen on, erityisesti asuntorakentaminen on aika heikossa kantimissa ja vielä aika syväjäässä, niin Ruotsissahan oli sama tilanne vielä jokin aika sitten, mut nyt sielläkin on lähtenyt se puoli virkoamaan.

Mutta ennen kaikkea Ruotsissa se inframarkkina on vahva panostaminen. Et siellä on tosiaan 120 miljardia euroa seuraavalle 10 vuodelle valtion taholta merkittävää infrapanostusta sen perusrahoituksen päälle, joka itsessään on jo kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Ja siellä on ne tietyt segmentit ja taskut, missä me uskotaan, että me olemme menestyksekkäitä, jotka liittyy sitten erityisesti noihin vihreisiin osa-alueisiin, mitä tossa mainittu eli kallio, betoni ja pohja. Tilauskanta ennätystasolla, lähes 700 miljoonaa, ja vuoden takaiseen yli 200%:n kasvu.

Nyt tähän vuodenvaihteeseen verrattuna yli 70%:n kasvu. Uudet hankkeet tossa, mitä on kirjattu, jo todettiinkin.

Ja sit todettiin se, että vajaa 340 miljoonaa pitäisi nyt sitten vielä toteutua meidän arviomme mukaan tänä vuonna, josta Ruotsin osuus on vajaa 20 miljoonaa. Ja tää tilauskantaluku ei tosiaan pidä sisällään noin 200 miljoonan euron arvosta sellaisia projekteja, jotka meillä on kehitysvaiheessa tai me ollaan sitten tarjouskilpailun kautta voitettu.

Ja tää ei myöskään pidä sisällään sitten 1.4. alkaen tytäryhtiönä raportoitavan KFS Finlandin tilauskantaa, josta oma arviomme tossa äsken tämän vuoden osalta tulevasta liikevaihdosta esitimme.

No sitten vielä ohjeistukseen tälle vuodelle. Viittaisin siihen mustaan kirjaan ja sit siihen tulevaisuuden näkymään.

Me tultiin maaliskuun toiseksi viimeisenä päivänä ulos sitten uudella päivitetyllä ohjeistuksella ja todettiin, että kun viime vuonna liikevaihto oli 315 miljoonaa, niin tänä vuonna uskomme sen olevan 510-550 miljoonaa. Ja samalla myöskin kannattavuus nousee viime vuoden 10 miljoonasta EBITAn niin 18-22 miljoonaa euroa olevaan haarukkaan.

Siellä on taustalla paljon asioita tässäkin kohtaa, mut ennen kaikkea se, että kun me katsotaan tilauskantaa ja me katsotaan sitä markkinan näkymää, niin tää on se, mihin me tällä hetkellä nyt sitten uskotaan. Tähän toki vaikuttaa myöskin sitten tää tuloutuskäytäntöjen muutos tän osakassopimuksen muutoksen kautta liittyen KFS:ään ja sieltä tuleva vaikutus.

Mut nyt mennään sitten tarkemmin talouslukuihin, ja Mikko saa jatkaa tästä.

Kiitos. Tässä oli hyvä katsaus eteenpäin, ja otetaan pieni retrospektiivinen analyysi nyt sit siltä, miltä näyttää Q1 lukujen valossa.

Eli jos lähdetään ensiksi tuolta liikevaihdosta liikkeelle, niin kuin te jo todettiinkin, niin ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli kaikkien aikojen korkein neljännestasolla mitattuna, huolimatta tosiaan siitä, että ollaan hiljaisimmassa vuosineljänneksessä. Eli kasvua viime vuoteen nähden, niin toi 86%.

Ja sit kun me tarkastellaan liikevaihdon jakaumaa, niin tässähän ei oikeastaan oo mitään dramatiikkaa aikaisempaan nähden. Eli toi taitorakentamisen osuus on edelleen suuri, 3/4 nyt alkuvuonna.

Ja sit kun me katotaan tota asiakasryhmittäistä jakoa, niin siinäkin, et toi reilu 1/3, vajaa 40% on aika stabiilisti ollut se meidän yksityisen sektorin osuus. Ja sit loppu julkisen puolen asiakkuuksista ja siinä toi osuus hiukan vaihtelee, että millaiset hankkeet on ollut dominoivia, mutta tässä valtio jonkun verran suurempi kuin kunnat nyt Q1:n osalta.

Ja tosiaan, jos katotaan viime vuoden liikevaihto 315 ja ohjeistus yli 500 miljoonaa, niin siitä näkee, että me kyllä odotetaan ennätyskvarttereiden jatkuvan tässä tulevinakin vuosineljänneksinä. Eli ei jätetä tätä ennätysten rikkomista tähän vuoden alkuun.

Se mikä on positiivista, niin on se, että toi liikevaihto kääntyy myös sitten tulokseksi. Eli ensimmäisen neljänneksen EBITA-tulos 1,5 miljoonaa euroa, viime vuonna oltiin hitusen yli nollatason, pikkusen positiivinen, ja suhteellinen kannattavuus 1,6%, eli niinku selkeä parannus aikaisempaan nähden.

Ja volyymi on tietysti toi ensisijainen ajuri siellä, ja sitten toisaalta on edelleen muistettava, että me ollaan tehty sekä yritysosto, johon liittyy vielä integraatiokuluja ja kertaluontoisia kuluja on tuolla Q1:llä jonkun verran. Sen lisäksi me ollaan hyvin hyvin voimakkaasti jatkettu rekrytointeja sekä viime vuoden lopussa että tän vuoden alussa.

Ja on ilmiselvää, että niinku täysteho koneesta ei oo vielä irti. Ja niinku sanottua, niin kun liikevaihto varmaan kasvaa tästä tasosta sitten tuleville neljänneksille, niin meillä on joukot kasassa ja ojennuksessa siihen, että pystytään kannattavuusparannusta tekemään tohon viime vuoden 10 miljoonaan.

Vielä huomioitavaa, että tää on niinku trendinomainen tää muutos. Eli nyt ollaan jo kolmas neljännes peräkkäin, kun parannettiin sekä suhteellisesti että absoluuttisesti kannattavuutta, niin tää on hyvä hyvä alku tähän uuteen '26-vuoteen.

Sit meille yksi olennaisimmista mittareista on toi nettokäyttöpääoman kehitys, ja mä lähden tän sivun osalta tuolta alemmasta kuviosta. Eli lähes kaikki vuosineljännekset nyt tossa muutaman vuoden aikajänteellä, niin me ollaan pystytty pitämään meidän nettokäyttöpääoma ton nollan alapuolella tai hyvin lähellä nollaa, mikä on meidän pitkän ajan tavoitekin.

Vuoden lopussa oltiin ihan ennätystasolla, reilusti alle 20 miljoonan tason. Niinku silloin todettiin, et se ei oo semmoinen kestävä taso, millä me tällä liiketoimintamallilla kyetään olemaan.

Tän kvartterin lopussa nettokäyttöpääoma -11 miljoonaa, edelleen erinomainen taso, mutta tää muutos tuolta -20:n paremmalta puolelta, niin söi toki sitten meidän kassaa jonkun verran. Ja kun tullaan tohon ylempään kuvioon, niin operatiivinen kassavirta -7 miljoonaa, kun viime vuonna oltiin plussalla 6 miljoonaa.

Mut tästä jos tosiaan eliminoidaan tätä nettokäyttöpääoman heittelyä, mikä tälle liiketoiminnalle on tyypillistä, niin toi meidän liiketoiminta kuitenkin tuottaa edelleenkin hyvin kassavirtaa. No nettoinvestoinnit oli itse asiassa pikkusen miinuksella alkuvuonna.

Viime vuonnakin oltiin aika lähellä nollaa. Tää negatiivinen luku tulee siitä, että ton vuodenvaihteessa tehdyn yrityskaupan myötä niin meille tuli jonkun verran sellaista kalustoa, joka tässä konsernissa on pikemminkin ton KFS Finlandin ominta, ja me tehtiin ton ensimmäisen neljänneksen aikana sitten kauppa, jossa siihen kuuluvaa koneistoa ja laitteistoa niin myytiin Createlta KFS Finlandille.

Ja se kun huomioidaan sit meidän oikeisiin investointeihin, niin nettona ollaan pikkusen miinusmerkkisissä investoinneissa, mut mitään dramatiikkaa ei tähän kauppaan eikä tohon meidän investointitasoon liity, eli ihan suunnitelmien mukaisesti mennään edelleen siinä. Ja fokuksessa edelleen pidetään toi nettokäyttöpääoma eli meillä on tahtotila jatkaa tuolla jonkun verran nollan alapuolisella tasolla, niin silloin me saadaan noita meidän pääoman tuottolukuja pidettyä hyvänä, kun rahaa ei sitoudu tähän toimintaan.

Sitten velkaantuneisuuteen, niin korollinen nettovelka oli kvartterin lopussa hiukan alle 45 miljoonaa. Siinä on noin 20 miljoonan euron kasvu viime vuoteen, ja tää tulee käytännössä tosta vuodenvaihteessa tehdystä yrityskaupasta, joka tehtiin puoliksi kassasta ja puoliksi uudella lainalla.

Ja tota nettovelka kasvoi myös tossa alkuvuonna siitä käyttöpääoman kehityksestä, mitä tossa edellisellä kalvolla kerroin. Meidän sekä lainakovenantti että strateginen tavoite toi nettovelka/käyttökatosuhde, niin raportoidulla luvulla ollaan tasolla 2,2, joka sekin on alle sen meidän strategiakauden tavoitteen pitää se alle 2,5:n, mutta kun huomioidaan sitten tohon käyttökatteeseen se vielä 3 kvartteria puuttuvaa käyttokatetta, niin itse asiassa pro formattuna ollaan tasolla 1,7, mikä on oikein oikein hyvä taso ja on siellä meidän niinku, voisi sanoa, tavoitehaarukassa täydellisesti.

Kokonaisuutena taseen korolliset velat oli 51 miljoonaa ja omavaraisuusaste noin 26%. Noista veloista sen verran vielä, että jos katotaan meidän lainasalkkua, niin meillä ei ollut yritystodistuksia ulkona ensimmäisen kvartterin lopussa, ja meidän korolliset lainat oli 45,5 miljoonaa, ja toi ero tohon äskeiseen tulee noista IFRS 16 -veloista.

Ja näiden korollisten velkojen keskikorko niin on 4,2% tällä hetkellä. Ja viime vuonnahan me tehtiin uudelleenrahoitus, jossa meillä on nykyinen paketti voimassa aina tonne vuoteen 2028 yhden vuoden lisäoptiolla.

Ja nyt tulevat vuodet meidän lyhennysohjelma, niin on tommosta vajaata 4,5 miljoonaa. Eli suhteessa tohon meidän liiketoiminnan kokoon ja sen tuottamaan kassavirtaan, niin tää tuo meille niinku taseen näkökulmasta niin tarvittavaa fleksia niin keskittyä ihan niihin liiketoiminnan operaatioihin, eikä tän kautta tarvi alkaa optimoimaan asioita.

Kertaus vielä avainluvuista. Nää käytiin läpi oikeastaan lähes kaikki.

Mä voisin täältä vielä nostaa ton sijoitetun pääoman tuoton eli siinä jatketaan edelleen nousutrendillä, nyt 14,5%. Ja oman pääoman tuotto, mikä ei tässä esitetty, niin sekin on jo yli 16%:n eli huolimatta siitä, että tässä liiketoiminnassa noi liiketulos- ja EBITA-prosentit ei oo taivaankorkeita, mutta tää touhua tehdään kohtuukevyellä taseella, jolloin nää niinku pääoman tuottoluvut on ihan hyviä.

Eli näihin me keskitytään myöskin pitämällä se tase kevyenä ja huolehtimalla tosta tuloskunnosta, niin tässä on hyvä alku tähän vuoteen kaiken kaikkiaan. Ja sit voidaan ottaa kysymyksiä.

Joo, kysymyksiä on tullut kiitettävästi ja ehdottomasti saa jatkaa siellä kirjoittelua. Ei oikein tiedä mistä kohtaa aloittaa, mutta otetaan vähän tilauskannasta.

Täällä todettiin, että nää ei-tiedotetut hankkeet oli Q1:n aikana 130 miljoonaa euroa. Nähdäänkö, että tämän osan suuruusluokka on kestävällä tasolla vai onko se siellä mahdollisesti jotain poikkeuksellisen suuruusluokan tilauksia, joiden ei oleteta toistuvan?

Meillä on varmaan ne lisäykset tilauskantaan on melko tasapainoisia tuohon markkinan kehitykseen. Eli se tavara, joka meillä on sinne käytännössä sisään tullut, niin edustaa kyllä hyvin sitä, että mihin me uskotaan, et missä ne markkinan, erityisesti yksityisen markkinan, painopisteet on tulevaisuudessa, kun otetaan vielä mukaan sitten turvaluokitellut hankkeet.

Kyllä, joo. Kysytään, onko Tampereen ratapihan suuruisia hankkeita näkyvissä tarjouskilpailurintamalla?

No siihen on varmaan vähän hankala ottaa kantaa sitä kautta, että meillä on toki tietty näkyvyys eteenpäin jopa ihan yksittäisen projektinkin tasolle. Mut suurin osa, jos me katsotaan vaikkapa valtion väyläinvestointeja, niin se kokoluokka, joka meitä kiinnostaa siellä, niin lähtee sieltä muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta ylöspäin.

Ja siellä on toki 100 miljoonaa plus olevia hankkeita joukossa. Sitten turvaluokitellut hankkeet, ne on ehdottomasti sellaisia, jotka on aika mittavia sitten kun niitä lähdetään toteuttamaan.

Että en tiedä onko siellä välttämättä 200 miljoonan kokonaisuuksia, mutta siellä on sitä keskisuurta ja isompaa päätä on kyllä aika runsaastikin tarjolla.

Kyllä. No sit taas työvoiman puolelta, niin löytyykö ja riittääkö sitten työvoimaa kivuttomasti nyt ja tulevaisuudessa, kun on tämmöinen tilauskanta ja hankkeita näköpiirissä?

No se kivun määrä on aika subjektiivinen käsite, mutta tuota infrallahan on sellainen tilanne, että tältä alalta katoaa 1 200 ihmistä, eläköityy tai vaihtaa alaa, joka ainut vuosi. Samaan aikaan tälle alalle valmistuu 600 uutta ihmistä.

Eli meillä on sellainen 600 ihmisen vajaus syntyy lisää joka ainut vuosi. Ja me ollaan onnistuttu rekrytoinneissa tosiaan näiden huippuammattilaisten lisäksi uusien ammattilaisten rekrytoinnissa itse asiassa äärimmäisen hyvin.

Ja nyt kun me tullaan sitten tossa heinäkuussa tullaan Q2:n luvuilla ulos, niin siellä tää vastaava trendi on kyllä jatkunut, että me ollaan alkuvuonna palkattu ihan merkittävä määrä uusia ihmisiä meille. Siellä on useampikin lähde.

Siellä on se meidän polkuasia, mistä me niitä ammattilaisia kasvatetaan. Siellä on talonrakentamisessa tällä hetkellä tän heikon markkinatilanteen takia sellaisia ihmisiä, jotka kykenee hyvinkin rakentamaan infraa.

Ja sit toisaalta tosta markkinasta, niin kyllähän infrassa olevat ihmiset, kyllä he valitsee tällä hetkellä työnantajansa ja ne brändit ja ne talot, joilla on sellaisia projekteja, mitkä antaa jotakin ammatillista tyydytystä ja sit samaan aikaan se on sellainen brändi, joka kantaa ja kestää vähän pidemmälle, niin kyllä nää on aikamoisia vetovoimatekijöitä tällä hetkellä.

Täällä kysytään myös tästä inframarkkinasta ja tavallaan se, että mikä nyt on, et RT oli sitä 1-2% ennustanut ja sit me kumminkin puhutaan ihan todella suuresta kasvusta siihen verrattuna, niin mistä tää kertoo? Mistä on kysymys?

No se kertoo varmaan siitä, että Create on nyt ollut pystyssä 12 vuotta. Me ollaan viimeiset kahdeksan vuotta, oikeastaan 2024 vuotta lukuun ottamatta, niin me ollaan kasvettu selkeästi markkinaa voimakkaammin.

Keskimääräinen kasvu ollut 10% plus plus ja samaan aikaan markkina on liikkunut muutama prosenttiyksikön luokkaa miinus tai plus. Ja se varmaan se miinus tai plus muutama prosenttiyksikkö, mistä RT puhuu, niin se kyllä varmaan edustaa tätä inframarkkinaa kokonaisuudessaan, mut siellä on muutama asia, jotka sitten ehkä muuttaa sitä scopea meidän suuntaan.

Siellä on toisaalta se, että siinä infraluvussa ei ole mukana tällaiset tuota vaikkapa nyt teollisuuden investoinnit, jotka infraan kuitenkin sitä työtä tuo. Ne näkyy toisessa lokerossa siellä RT:n ennusteessa.

Sit toisaalta sieltä puuttuu esimerkiksi kaivospuoli siitä ennusteesta, joka on aika merkittävä osa-alue. Ja sit kolmas on se, että kun me olemme hyvin hyvin erikoistunut rakentaja ja me olemme selektiivisiä niissä liiketoiminnoissa, missä me halutaan olla, niin itse asiassa ne taskut kasvaa enemmän kuin inframarkkina yleensäkin.

Eli mä veikkaan, että tässä ei oo niinku oikeaa ja väärää vastausta, enemmänkin vaan se, et mikä on se tarkastelukulma siihen kokonaisuuteen.

Aivan. Eli se meidän soveltuva markkina on todella hyvin spesifi verrattuna inframarkkinaan kokonaisuuteen.

Kyllä. Kyllä.

Joo. Onkohan, seuraavaksi en tiedä kumpi haluaa vastata, projektimiksistä: miten tukeva se on Createn kannattavuuden kehitykselle tulevina kvarttaaleina ja vuosina?

En mä vaikka aloittaa sillä, että jos katsotaan sieltä osavuosikatsauksen puolelta löytyy meidän tilauskanta projektikokoluokittain ja sehän painottuu hyvin paljon sinne isoihin hankkeisiin. Mut sit jos katsotaan sitä vuoden tuloutusta eri hankekokojen välillä esimerkiksi, niin sinnehän tulee sitä pienempää päätä tilauskantaan koko ajan lisää ja sitä toteutetaan siellä.

Eli niinku jos ajatellaan sitä miksiä projektien osalta, niin mä näkisin, että ei oo merkittävästi muuttunut aikaisempaan. Et isojen osuus on jonkun verran kasvanut, mutta katsotaan niin kuin kalenterivuosia ja tulonmuodostusta, niin ei se oo niin radikaalisti muuttunut kuin ehkä se tilauskannan jako vaikka antaa ymmärtää.

Että jos vaikkapa tähän viitataan tässä, niin näin.

Hyvä. Vielä tähän tota strategisena tavoitteena on saavuttaa 5%:n EBITA yli kaudella '24-'27.

Kasvu on jo ylittänyt odotukset, mutta ohjeistuksen mukaan EBITA-marginaali vuonna '26 olisi alle 4%. Onko realistista saavuttaa yli 5%:n EBITA vuonna '27?

Haluatteko ottaa vuoden '27 realistisuuteen kantaa?

No lähdetäänkö siitä, että voimassa oleva ohjeistus ohjeistaa toki noin. Ja vuotta on vielä melkein 3 kvartteria jäljellä, ja me ollaan strategiatavoitteissa edelleen niinku samat tavoitteet julki, et kumpikin uskotaan, että me sinne päästään.

Mutta tota se sit mitataan ensi vuonna, kun tullaan eka ohjeistuksella ja sit todetaan se ensi vuosi, että missä ollaan. Mutta tässä markkinassa ja meidän tekemisellä, niin mä en näe mitään estettä, että miksei se olisi mahdollista.

Aivan. Täällä on itse asiassa useampikin kysymys Norjasta ja Ruotsista.

Voisiko Createn tavoitteena Ruotsissa olla Suomea vastaavan markkina-aseman saavuttaminen infrarakentamisessa?

Saati historiaa. Ruotsissa on tietty historia, mut Createn historia, joskus ollaan todettu, että nää Suomessa integroidut yhtiöt, fuusioidut yhtiöt, niin ne edustaa lähes 300 vuoden rakentamista tässä maassa.

Ja me ei Ruotsissa olla ihan vastaavassa positiossa. Me ollaan vielä leimallisemmin Ruotsissa erikoisrakentaja kuin Suomessa, hyvin kapeassa sektorissa.

Se on varmaan jonakin päivänä se on mahdollista. En tiedä ollaanko ikinä siinä samassa kokoluokassa, mitä me ollaan Suomessa, tuskin, mut siitä on kuitenkin selkeä tukijalka meille kasvamassa.

Se vaan vie sen oman aikansa. Et Ruotsissa työskenteleminen ja asenne ja Norjaan samat sanat, niin se täytyy tehdä suunnitelmallisesti sellaisilla askeleilla, mitkä oikeasti pystytään hallitsemaan, eikä lähdetä yltiöpäisesti satojen prosenttien kasvulukuihin erityisesti silloin, kun me päästään tiettyyn kokoluokkaan.

Vaan pidetään se tekeminen suunnitelmallisena ja harkittuna.

Joo, vielä tuosta kasvunopeudesta ja muusta: onko Createlle mahdollista edetä Ruotsin tai Norjan markkinoilla yritysostoin, ja jos on, niin millaiset kohteet kiinnostavat?

Jos me näin tehtäisiin, niin se olisi varmaan sitten jotenkin erikoisrakentamisliitännäistä. Mut nyt täytyy myöskin muistaa, että jos markkinaa lähdetään konsolidoimaan ja niin kuin Suomessa nyt on viime aikoina aika voimakkaastikin tapahtunut, niin myöskin sitten se yritysten hinnoittelu riippuu siitä markkinasta.

Ja Norja ja Ruotsi on aikamoisessa vedossa inframarkkinan näkökulmasta, niin se ei oo ihan halpaa puuhaa lähteä sitten sille polulle. Ja varmaan meidän kannalta järkevämpää toistaiseksi on se orgaanisen kasvun tie, niinku nyt ollaan esimerkiksi Ruotsissa kolme vuotta tehty.

No niin. Nyt tässä kysytään vielä tästä Norjan potentiaalista eli mikä on Norjan liiketoiminnan potentiaali Createlle verrattuna Ruotsiin ja Suomeen?

Mitkä tekijät aiheuttavat suurimmat haasteet Createn kasvulle Norjassa lyhyellä aikavälillä? Toki tämä Norja on nyt vielä hyvin tuore asia, mutta tota miten ylipäätään näette tän potentiaalia ja kehitystä ja?

No joo, eli täytyy lähteä ensinnäkin liikkeelle siitä, että olihan se ihan mukavaa, että ensimmäinen projekti, mikä saatiin Norjasta, niin sattui olemaan sellainen paikka, jonka nimi on Lofootit. Täytyy kyllä käydä työmaakäynnilläkin varmaan sit siellä tossa kesän aikana, kun projekti on käynnissä.

Tuota kyllähän siellä on potentiaalia ja Norjassahan on vähän niin kuin toisinto siitä markkinakehityksestä toimijain mielessä, mikä me on nähty Ruotsissa. Et jos Ruotsissa on ollut ensin suomalaiset, sit saksankielinen Eurooppa ja sen jälkeen Etelä-Eurooppa ja osa jopa niinku Aasiaa siellä rakentajapolvessa, niin Norja on siinä mielessä erilainen, että Norjassa on hyvin vahvoja keskisuuria ja suuria rakentajia, jotka on paikallisia.

Ja sinne tavallaan tällainen vastaavantyyppinen invaasio, mitä Ruotsissa ollaan nähty, niin sitä ei oo ihan samassa mittakaavassa Norjassa ole vielä toteutunut. Ja se tarkoittaa silloin sitä, että meidänkin pitäisi varmaan Norjassa pystyä kumppanoitumaan niitten vahvojen keskisuurten ja suurten toimijoiden kanssa, niinku me nyt ollaan tehty ensimmäisen projektin osalta.

Että tää on varmaan sitten se tie, miten sinne Norjaan voitaisiin mennä.

Kyllä. No Norjasta vähän niinku laajemmaksi, koko maailmaan: onko levoton ilmapiiri nykymaailmassa uhka vai mahdollisuus Createlle?

Molemmat vastaa kenties markkinan näkökulmasta ja talousnäkökulmasta.

No mä näen sen, et se on se on sekä että. Että tokihan jos niinkun maailmalla on on erinäköisiä myllerryksiä, niin se voi vaikuttaa materiaalien saatavuuteen, se voi vaikuttaa tiettyihin panoshintoihin muihin, et sillä niinku riskinäkökulmaa löytyy.

Mut toisaalta niinku jos miettii, mitä Create tekee ja minkälaisiin asioihin sitten niinku valtiot vaikkapa investoi tai tai yksityisetkin toimijat, niin niinkö se on meille myös niinku markkinamahdollisuus ja ja ja tuo niinku kysyntää. Eli eli niin kun niinku kaikissa asioissa yleensä on, niin on on erinäköiset kulmat ja ja tässä etenkin, niin Creatella se se toimii, että et et siinä on sekä että.

Aivan. Haluatko täydentää vai?

Ei, ei lisättävää tähän.

No niin, mahtavaa. Täällä näyttää olevan kysymyspatteristo tyhjänä.

Ei ole muuta, mitä haluatte tuoda vielä? Tuntuu, että on ollut niin paljon tapahtumaa kvarttaalin aikana, että jos ei ihan jokaisesta asiasta vielä huomattu kysyäkään, niin

Eiköhän tässä kaikki.

Joo, näillä eteenpäin.

Mahtavaa. Kääritään hihat, mennään jatkamaan duunia ja tavataan sitten taas Q2:n parissa, niin siinä heinäkuun puolivälissä jo vähän aikaisemmin.

Nähdään silloin! Moi moi!