Huhtitoukokuun ja ensimmäisen vuosipuoliskon osavuosikatsausta. Jaamme Jarkon kanssa taas aineiston ja tarinan, kuten ennenkin niin, että käydään vähän yleisempiä asioita läpi, ja markkinaa, ja Jarkko sitten täsmentää numeropuolta.

Kysymyksiä voi esittää padin kautta ja laajasti yleisöstä paikan päällä. Otsikko kertoo aika paljon tästä vuodesta.

Niin kuin me jo ensimmäisen kvartaalin lopussa ennakoimme, niin vuodesta tulee kovin kahtiajakoinen. Nyt selvästi Q2:n liikevaihto on aika kovassakin kasvussa, niin että jos tuosta kasvu oli 18 prosenttia, poistaa infra, niin käytännössä noin 26 prosenttia kasvu.

Talorakentamisen osuus ei heijastunut vielä täysimääräisesti tulokseen, mutta päinvastoin, tai toisin päin sitten loppuvuoden tulos näkymät on vahvistunut merkittävästi, ja sen takia tuloksen osalta, operatiivisen liikevoiton osalta tulosohjeistustamme tänään hieman tarkensimme. Tämmöisellä agendalla aika tyypilliseen tapaan markkinasta.

Ehkä se isoin asia tällä hetkellä on se, että Suomen talous tuntuu monin osin elpyvän ja talous vauhdittuvan merkittävästi odotuksia paremmin. Tuossa bruttokansantuotteen kasvu näkyy, mutta jos katsotaan vaihtotasetta, katsotaan teollisuuden tuotantoa ja teollisuuden tilauskannan kehitystä, niin laajasti näyttää siltä, että talous menee oikeaan suuntaan.

Epävarmuuksia toki geopolitiikan, inflaation ja korkojen osalta edelleen paljon. Kuluttajaluottamus on ensimmäisten ehkä tämmöisten myönteisten talousuutisten perusteella kesäkuussa nousi isonkin pykälän verran, heinäkuussa sinänsä jäi kesäkuun tasolle.

Suunta aika lailla vahva. Mä jaksan uskoa siihen, että jos tämä teollisuuden veto ja bruttokansantuotteen kasvu heijastuu siihen, että luottamus työpaikkojen säilyvyyteen pikkasenkaan paranee, niin se heijastuu melko nopeastikin kuluttajaluottamukseen ja sieltä edelleen.

Uskoon sitten asuntokysyntään, niin vuokra- kuin omistusasuntopuolellakin. Mutta kuluttajaluottamus on vielä heikohko.

Viimeksi kriisi näkyy jonkun verran koroissa, mikä tietenkin on omiaan jossakin määrin investointejä hidastamaan, mutta en osaa sanoa, että korot olisi sillä tasolla, että estettä siitä tulisi. RT ennustaa tälle vuodelle lievää kasvua ja sen jatkuvan ensi vuonna.

Merkittävin tekijä varmasti edelleen tuossa kohtaa on datakeskusten kysyntä, johon tuossa kohta palataan. Toimitilapuoli laajasti ensin edelleen kovin voimakkaasti julkisen sektorin kysynnän tukemaa.

Ja edelleen fantastisen hienoa, että valtio ei merkittävästi lähtenyt markkinoihin puuttumaan, mutta yhtä kaikki se, että niin kunnat, hyvinvointialueet kuin valtionkin eri toimijat ovat pitäytyneet investointiohjelmissaan, tämän muuten hitaan rakentamisen ajan, äärimmäisen tärkeää. Nyt toimitilapuolella sitten merkittävin muuttuja on datakeskusten voimakas kysynnän kehittyminen.

Näitä hankkeita on paljon, meilläkin niin tarjouskannassa kuin neuvottelukannassa merkittävä määrä projekteja ja siitä ensimmäisiä merkkejä siitä, että toimitilakysyntäkin on elpymässä, niin sijoittajapuoli kuin käyttäjäpuoleltakin. Toki vielä varovaista.

Meillä on ensimmäinen omakehitteinen toimitilahanke juuri käynnistynyt ja heijastuu sitten yhtenä esimerkkinä tuohon jälkimmäisen vuosipuoliskon kasvuun ja tuloskehitykseen. Transaktiovauhti näyttää nyt pohjavuosia huomattavasti paremmalta.

Ensimmäinen vuosipuolisko verrattain aktiivinen, toki siellä painottuu tietyt eläkeyhtiöiden asuntoportfolioiden kaupat vielä ehkä melko lailla paljonkin. Tässä vähän kuvaa vielä datakeskuksista siten, että tuo heijastuu tuonne liikenteen sinänsä rakennuslupien sisään, mutta kehitys on ollut kovinkin nopeaa.

Meidän oma tarjoitus lähtee siitä, että edelleen vuosittainen kasvu on noin 50 prosentin luokkaa tästä muutama vuosi eteenpäin. Se on markkina myös, missä paitsi tilaajamme ja meidän välisten sopimukset on ehdoiltaan moninaisia, niin myös meidän tilaajien ja sen itse laskentakapasiteenin käyttäjien sopimukset on moninaisia, joissa kaikissa kuitenkin painottuu merkittävästi suoritusvarmuus aikataulu.

Ja päten niin asiakkaatkin valitsevat huolellisesti kyllä kumppaneitaan. Ja kun näiden hankkeiden koot on tällä hetkellä, paitsi että määrä on lisääntymässä, koot on kasvamassa, niin itse ainakin näen niin, että jos tähän mennessä ei ole mukaan päässyt ja kannuksiaan ansainnut, niin kovasti vaikeaa on ehkä sitten riskit halliten myöhemmin mukaan tulla.

Ja samoin edelleen tilaajatahotkin kovasti arvioivat sitten kumppaniensa, rakentajakumppaniensa suorituskykyä. Markkina on edelleen kuitenkin kovin moninainen.

Me olemme menneet markkinaan huolellisesti harkiten niin, että ollaan lähdetty ehkä matalamman riskitason sopimusmuodoista. Ja uskomme sinänsä siihen, että kun kokemus kertyy ja onnistumiset kartuttavat luottamusta, niin tuossa markkinassa on sitten kyvykkyyttä korkeammankin kannattavuuden tekemiseen.

Muutama esimerkki toimitilahankkeista. Tuossa ehkä peruskorjauspainotteisesti pari asiaa.

Me olemme verrattain vähän peruskorjauksista puhuneet, mutta olemme parin vuoden aikana merkittävästi kyvykkyyksiämme tuossa kentässä lisänneet. Yliopistolle pienehkö fysikumin korjaus Kumpulassa.

Erittäin mielenkiintoinen Pasilan virastotalon laaja peruskorjaus. Se on kaikkineen 120 000 neliömetrin mökki, josta 80 000 neliötä korjasimme 45:ssä eri pisteessä ja samanaikaisesti 3 200 virkamiestä jatko töitään noissa tiloissa usean viraston tiloissa.

Se on ollut mielenkiintoinen hanke. Kansallismuseon lisärakennus, yksi arkkitehtoninen symboli lisää Helsingin keskustaan.

Kannattaa käydä, aukeaa ensi vuoden aikana. Torihotelli, meille merkittävä tapa vapauttaa pääomia, jotka meillä on ollut kiinni murheellisessa hankkeessa vuosikausia.

Marjoniemen yhteiskoulu, koulurakentamista lisää, tämä yhteistyötoimisena projektityöurakkana Kouvolassa. Ja sitten todella tuo ensimmäinen pitkästä aikaa omakehitteinen toimitilahanke, toimistohanke Majerin pääkonttori tuolla Turussa, käynnistyy juuri tuossa toukokuulla ja varsinaisesti kerryttää sitä liikevaihtoa näistä hetkistä eteenpäin.

No nuo kaksi datakeskushankettamme ehkä vielä kerran korostaa siten, että Lumi on kooltaan, niin kuin näkyy, niin ehkä nykyisiä tyypillisimpiä keskuksia pienempi, myös tavoite budjetillinen urakka muodoltaan, eli siten turvaavin mahdollinen näkökulmastamme. Ja Dayvanin keskus merkittävästi suurempi, sitten tavoite kattohintainen projektityöurakka ja siten ehkä kannattavuudeltaankin jo jonkin verran parempi, mutta edelleen sopimusehdoiltaan suomalaisten sopimusmallien mukainen ja siten näemme sen erittäin hallittavana.

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelman loppuvaiheen voitimme jo noin vuosi sitten ja nyt siellä on ennen kaikkea kevätkausi, ensimmäinen vuosipuolisko tehty merkittävä määrä kehitystyötä tuon hankkeen aloitusedellytysten varmistamiseksi yhteistyössä tilaajatahon kanssa, ja uskomme tuon tulevan sopimuksi syksyn aikana. Kouvolan monitoimiareena, areenoista on varmaan kesän aikana puhuttu suurin piirtein riittävästi, mutta meillä tuo lisäksi on parhaimmillaan monitoimiareena hanke käynnissä Hyvinkäällä ja olemme kumpp ja käynnissä ja odotamme senkin käynnistyvän syksyn mittaan.

Asuntorakentamisen puolelta, kuten todettu, markkina on ollut Ukrainan sodan alusta alkaen kovinkin hiljainen, negatiivis-sävytteinen. Alkuvuotta ehkä jossain määrin transaktiopuolella painottaa, niin kuin aikaisemmin jo sanoin, eläkeyhtiöiden isommat transaktiot, muutoin kyllä tässä kentässä vielä niin sijoittajat kuin kuluttajat laajasti puuttuvat.

Yksi niistä syistä, miksi sijoittajat on puuttunut, on ehkä kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta luottamus Suomen talouteen. Niin kauan kuin Suomi nähdään pienenä taantuvana taloutena, niin tämä ei välttämättä ole kaikkein suurin investointivarojen allokoinnin kohde.

Positiiviset merkit Suomen taloudesta voi tuone ja uskon, että tuo merkittävästikin paljon lisää kysyntää. Toinen asia on vuokra-asuntojen ylitarjonnan sulaminen.

Tuossa on käyrät Etuovi. comin palvelusta, joka varmasti suurimmassa osassa Suomea on kovinkin kattava, pääkaupunkiseudulla ehkä ei kaikkein edustavin, mutta yhtä kaikki data pohja sama koko tuon mittaushistorian ajan, ja kyllä tämän syksyn tai kesän tarjonnan vähenemiset ovat jyrkempiä kuin aiemmin.

Mielenkiintoista nähdä, kuinka jatkuu, mutta sanoisin kuitenkin niin, että Suomen talouden elpyminen, ylitarjonnan asteittainen sulaminen ja sen myötä vuokrien pieni inflatoituminen tuo tullessaan takaisin sijoittajakysynnän. Tämän jakson ajan ja useamman vuoden ajan, tämä on ollut korostetusti valtion tukemaa asuntotuotantoa.

Tuossa nopeasti kolmesta eri segmentistä. Toukokuussa valmistunut Niittykummun neuvokas, joka oli siis useamman vuoden jälkeen ensimmäinen omaperusteinen gryndihankkeemme, valmistui toukokuussa.

Myyntiaste noin puolet, suvaitsisin kovastikin, että olisi korkeampi loppuvuoden aikana. Kiitän sijoittaja Ice Capitalille, omakehitteinen hanke Vermon niittyyn, ja sitten sinänsä kyllä oman hankekehityksemme tai kaavakehityksemme pohjalta neuvoteltu kokonaisurakka Espoon asunnolle tuolla Martinspurussa.

Eli muutamasta eri kategoriasta, mutta edelleen asuntorakentamisen kasvulle meillä tilaa kovin paljon. H1:n luvuin liikevaihto 340 miljoonaa ylittää juuri juuri tuon viime vuoden vertailuluvun, mutta siellä samalla on jossakin määrin infran osuutta mukana, joka tietysti nyt tämän vuoden luvusta puuttuu.

Eli se inframyynnin monttu on enemmän kuin paikattu. Operatiivinen liikevoitto jää heikoksi.

Näin olemme toki ennakoineetkin. Tässä on melko lailla kiinteisiin kustannuksiin liittyviä asioita, eli panostuksia datakeskushenkilöstöön, isojen hankkeiden kehitysvaiheisiin ja melko mittaviin tarjoushankkeisiin aivan odotetusti.

Nämä hankkeet käynnistyvät tässä kesä-syksyn aikana ja sen myötä tuottaa sitten tulosta vasten tätä ehkä vähän etukäteen tehtyä panostusta. On myös niin, että joissakin mainituissa hankkeissa me melko varovaisesti olemme tulouttaneet ja haluamme nähdä ja varmistua siitä, että hankkeet performoivat odotetulla tavalla.

Sekin sinänsä tuo jonkinnäköistä tuloksen parantamispotentiaalia eteenpäin mennen. Tilauskanta hieman yli miljardissa säilyi, mutta toki vertailukauteen nähden satakunta miljoonaa ylempänä.

Meidän tilausvirta ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on puolisen miljardia, hieman yli, ja itse asiassa näemme kyllä merkittävissä määrin mahdollisuuksia ylittää tuo tilauskertymä H2:n aikana ja siten paitsi rakentaa vahvempaa loppuvuoden tulosta, niin rakentaa myös erittäin vahvaa starttia ensi vuoteen. Markkina on, kuten kuvasin, moninnäköisesti hankala ja haastava, mutta kyllä siellä mahdollisuuksia on kasvavissa määrin.

Strategia ei ole pysynyt pitkäksi aikaa. Me olemme pitkään todenneet, että omakehitteisen omaperustaisen kasvu on yksi niitä kulmakiviä, joilla pitkän tähtäimen taloudellisia tavoitteitamme kohden liikumme.

Me ollaan ilmastoitu tämä prosentuaalisesti ja varmaan on niin, että tuolloin emme osanneet ennakoida tämän datakeskuspään nopeaa kasvua, joka tämän logiikan mukaan menee toden urakointiin. Vaikka me kasvaisimme 200–300 miljoonaa, mikä edelleen tuolla vaikka asuntopuolella on tavoitteemme, niin voi olla, että prosentuaalisesti se osuus jää hieman pienemmäksi, mutta tuottaa kuitenkin sen vivun tuonne tulokseen, mitä haetaan.

Kaikkinen tämän loppuvuoden ja siten myös ensi vuoden alun myyntimixi tai tämä meidän portfoliorakenne muuttuu keskiarvolta kannattavammaksi. Se on tässä se kaikkein lopulta suurin asia.

Kuten moneen kertaan todettu, emme ole asuntorakentamisen kasvua saaneet, lähellekään tavoitteitamme, kuitenkin tuommoista lievää kasvua siellä näemme ja myös todella sitä, että siellä on omakehitteisiä ja omaperustaisia portfoliossa mukana. Kaikkineensa omakehitteisten ja omaperustaisten osuus on vielä kovin pieni.

Jonkun verran volyymillisesti kasvaa, mutta sitten riippuu niin kovin paljon urakoinnin rakenteen kehittymisestä, että kasvaako suhteellisesti kuinka paljon. Pohjaa meillä sinänsä nopeisiinkin käynnistyksiin laajasti omakehitteisten ja omaperustaisten puolella edelleen on.

ESG-mittarit kehittyvät pääsääntöisesti kovinkin positiivisesti. Tuo NPS-luku on edelleen huikean korkea, eli ammattiasiakkaiden NPS pysyy yli 70:n tasossa.

Se, mikä ilahduttaa erityisesti, on työntekijöiden suositeluindeksi, joka parani merkittävästikin tässä viimeisen mittauksen myötä vieläpä tilanteessa, jolloin kuitenkin meilläkin on ollut tiettyjä kustannussäästöohjelmia päällä. Erittäin kannustavaa ja tapaturmataajuus pieni kauneusvirhe, jota sitten paikkaamme loppuvuoden aikana.

Ehkä tuolta ympäristöpuolelta toiminta edelleen laajasti taksonomialaista ja ehkä vähän omaksikin yllätykseksemme oman toiminnan päästöt vieläkin hieman laskivat, vaikka jo itsekin uskoin, että se ei ole mahdollista. Mutta ehkä tämmöisellä laajemmalla taustalla ja sitten jos Jarkko vähän syventää numeroita.

No niin, kiitos. Liikevaihto on meillä tässä kvartaalilla kääntynyt ihan tuntuvaan kasvuun suhteessa tuohon vertailuvuoteen, ja noin 200 miljoonaa saatiin kasaan siinä, missä vuosi sitten oltiin tuolla 170 miljoonan paikkeilla.

Sitten kun huomioidaan vielä se, että tuo viime vuoden luku tosiaan sisälsi infran liikevaihtoa 12,5 miljoonaa, niin kyllähän tämä kasvu tässä jäljellä jääneessä toiminnassa on ollut ihan merkittävää. Kasvua tuli sekä toimitila- että asuntorakentamisesta.

Toimitilarakentaminen toki muodosti edelleen ihan selkeän valtaosan tästä liikevaihdosta, 172 miljoonaa, vuosi sitten 156 miljoonaa. Asuntorakentaminenkin kehityssuunta oikein positiivinen, että itse asiassa vertailukauteen nähden liikevaihto yli tuplaantui noin 28 miljoonaan euroon.

Vuosi sitten oltiin 13 miljoonan kantturoilla. Kumulatiivisesti siis 340 miljoonaa liikevaihtoa kasassa ensimmäiseen puoleen vuoteen, siinä on 3 prosentin kasvu viime vuoteen nähden.

Toimitilarakentamisen kokonaismäärä pysynyt aika lailla samoissa kuin viime vuonna, asuntopuoli lähes tuplaantunut sieltä viime vuoden tasoista. Operatiivinen liikevoitto kvartaalilla oli 400 000 positiivinen, viime vuonna 800 000.

Volyymi tietysti absoluuttisena lukuna yhtäältä pettymys, toisaalta ihan ennakoidun mukainen. Volyymikehitys itsessään vaikutti totta kai positi Meidän näkökulmasta olikin sitten ennen kaikkea tuolla taseen puolella, eli pääomat saatiin vapautettua hankkeen valmistumisen myötä.

Kumulatiivisesti ensimmäisen kuuden kuukauden operatiivinen liikevoitto aika lailla nollassa. Viime vuonna oli 1,9 miljoonaa kertymä.

Mutta sitten loppuvuotta kohden nyt jo alkaneiden ja ennen kaikkea nyt loppuvuoden aikana alkaviksi ennakoitujen hankkeiden alkaessa tulouttaa liikevaihtoa ja katetta, niin meidän kokonaisvolyymi on kyllä ihan tuntuvassa kasvussa ja itse asiassa myös sen kokonaisvolyymin keskimääräinen katetaso myös pikkusen ennakoidaan parantuvan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että meidän hankeportfolio muuttuu pikkuhiljaa hiukan korkeampien keskimääräisten katteiden suuntaan allianssihankkeiden volyymin hiukan laskeessa ja sitten muiden hanketyyppien osuuden hiukan kasvaessa.

Lisäksi tämä omakehitteisten hankkeiden liikevaihto on myös kasvamaan päin, toki vielä absoluuttisesti aika matalissa luvuissa, mutta kuitenkin, joka osaltaan tietysti vaikuttaa sitä keskimääräisen katetason positiivisesti. Noin, saatiin kuva vaihtumaan.

Taseen ja rahoituksen puolella sitten, jos tuo tuloslaskelma vielä vähän vaisuksi jäikin, niin täällä puolella meillä oli aika paljon positiivisia tapahtumia. Ensinnäkin tuossa ihan kvartaalin lopussa me lunastettiin pois tuo meidän vanha vaihtovelkakirjaehtoinen hybridilaina nimellisarvoltaan noin 39 miljoonaa euroa, ja siitä huolimatta meidän rahoitusreservit vahvistu ihan tuntuvasti tuonne 147 miljoonaan euroon.

Taustalla on kvartaalin erittäin vahva liiketoiminnan ja investointien rahavirta, 87 miljoonaa euroa. siihen rahavirtaan vaikutti positiivisesti yhtäältä Oulun torihotellin valmistuminen, pienemmässä mittakaavassa tuo omaperusteisen Niittykummun neuvokkaan tuloutuminen, mutta sitten kaikkein isoin vaikutus tuli tuolta käynnissä olevan projektikannan saatujen ennakkojen kasvusta.

Ennakkojen osalta on toki hyvä huomioida, että kun on ennakoista kyse, niin jossain vaiheessa sitten projektien edistyessä tilanne vähän tasaantuu, että ihan vastaavaa positiivista ei kannata ehkä tästä eteenpäin ennustaa. Mutta yhtä kaikki, niin tälle kvartaalille erittäin hyvä positiivinen kassavirta.

Kvartaali päättyessä oli siis kassatilanne erinomaisen vahva. Tämä näkyi sitten tunnusluvuissa, eli IFRS 16 oikaistu nettovelkaantumisaste painui ihan tuonne ennätysalas noin 52 prosenttiin, eli nyt suhteutetaan korollisia nettovelkoja omaan pääomaan.

Meidän tapauksessa korollinen nettovelka on negatiivinen luku, eli kassavarat on huomattavasti suuremmat kuin mitä on korollisia velkoja, niin sen takia näinkin matalalla tunnusluku painui. Ja tässä tietysti tulkinnassa matala tunnusluku on positiivinen asia.

Toisaalta sitten omavaraisuusasteeseen korkea rahavarojen määrä vaikutti vähän negatiivisesti, mutta siitä huolimatta tunnusluvun taso 42 prosenttia senkin jälkeen kun hybridit on omasta pääomasta pois, oli oikein hyvä. Lisäksi rahoituksessa pienempi milestone, mutta me sovittiin kvartaalin aikana meidän 40 miljoonan maksuvalmiusluoton yhden vuoden jatko-option käytöstä, eli nyt meillä on erääntyminen sen osalta toukokuulla 2029, eli mitään maturiteettiseinää ei ole tältä osin edessä.

Tilauskanta säilyi kvartaalilla vahvana aika lailla samoissa lukemissa kuin missä oltiin Q1:llä. Iso kuva on aika lailla se, että saatiin sisään suurin piirtein sen verran uusia sopimuksia, mitä tuonne liikevaihdon puolelle purkaantui.

Uusien sopimusten määrä oli noin 168 miljoonaa, vertailukaudella 38 ja koko ensimmäiseen vuosipuoliskoon, tosiaan uusia sopimuksia saatu tilauskantaan yli 560 miljoonan arvosta. Vuosi sitten vertailuluku oli noin 180.

Eli kyllä tämä kakkoskvartaalinkin sopimuskertymä kokonaisuutena ihan mukava potti oli, ja huomionarvoista tässä on se, että nyt saatiin omakehitteisiä aloituksia myös sekä toimitiloihin että asuntoihin. Toimitilapuolella aloitettiin Turkuun Meyerin telakan uusi pääkonttorihanke ja sitten asunnoilla myytiin yksi hanke Espoon Perkkaalta Ice Capitalille.

Ja nämä on niitä, jotka pikkuhiljaa tuloutuvan tilauskannan keski katetta hilaa kohti korkeampia lukuja. Mainitsemisen arvoista on edelleen tämä meidän jo voitettujen tai esikautta kehityssopimuksiin sidottujen hankkeiden putki, joka on edelleen vahva 1,3 miljardia.

Täältä me odotetaan loppuvuoteen ihan tuntuvaa määrää uutta tilauskantaa, ja siellä tietysti yksittäisenä hankkeena merkittävin on tuo Tampereen TAYSin uuden sairaalan sopimus. Rakenteellisesti tilauskanta on edelleen voimakkaasti painottunut toimitilojen allianssi- ja projektijohtourakoihin, mutta kuten todettu, niin omakehitteisiä hankkeita saatiin kuitenkin molemmilla puolilla liikkeelle, ja sitä myötä tuo keskimääräinen katepotentiaali on pikkusen noususuunnassa.

Itse asiassa tuolla allianssi- ja projektijohtourakoiden kategorian sisällä on tapahtumassa aika paljon painotusmuutosta, osittain tapahtunutkin jo, eli allianssiurakoiden paino siellä on laskussa ja sitten toisaalta projektijohtourakointi nousussa, josta lähtökohtaisesti seuraa se, että pikkuisen on tuottoriskiprofiili siirtymässä aggressiivisempaan suuntaan. Sitä myötän katetaso sielläkin ehkä pikkuhiljaa noususuuntainen.

Asuntorakentamisen markkina kokonaisuutena edelleen valitettavan vaisu, mutta olosuhteisiin nähden me pärjätään kohtuullisesti. Ihan aiemmin todetun mukaisesti me ollaan pystytty tuolta 2023 loppuvuodesta trendinomaisesti kasvamaan siitä huolimatta, että markkinakehitys on ollut aika mollivoittoista.

Tällä kvartaalilla tuli uusia aloituksia 111 asuntoa Espoon asunnoille tuonne Espoon Mortensbruuhun ja sitten tuo omakehitteinen sijoittajamyyty hanke Ice Capitalille 49 asuntoa Espoon Perkkaalle. Omaperusteisena hankkeena Niittykummun Neuvokas Espoossa valmistui, ja sitä myötä meidän valmiiden myymättömien asuntojen määrä pikkusen nousi tuonne 117, mutta edelleen ollaan varsin maltillisissa luvuissa.

Rakenteilla kvartaalin päättyessä yhteensä 629 asuntoa, joista 493 on neuvottelu- ja kilpailuurakoita, 96 sijoittajamyytyjä ja sitten 40 on yhdessä omaperusteisessa kohteessa tuolla Espoon Niittykummussa. Eli talouspuolen yhteenvetona liikevaihto kääntyy jo voimakkaaseen kasvuun, mutta tulos vielä ihan ennakoidusti maltillinen, mutta loppuvuodesta on tulossa ihan selkeästi vahvempi.

Taseen ja rahoituksen puolella tämä kvartaali oli erittäin positiivinen. Vanhat hybridit maksettiin pois ja siitä huolimatta rahoitustilanne oli huippu hyvä.

Tilauskanta säilyi hyvällä tasolla ja vakaana suhteessa ykköskvartaaliin loppuvuonna asioiden mennessä hyvin, niin ennakoidaan sinnekin ihan tuntuvaa kasvua. Kaiken kaikkiaan selkeästi vahvempaa kohti me tässä edetään.

Ole hyvä, Saku. Oikein hyvä, kiitos.

Sitten näkymiin. Kuten todettu, niin täsmentynyt operatiivisen liikevoiton osalta, eli ennakomme edelleen liikevaihdon ylittävän 800 miljoonaa, missä on kohtuullinen kasvu ensi vuoteen, ja kuvastaa tietenkin sitä, että ensimmäinen vuosipuolisko oli 340 miljoonaa, niin 800 ylittäminen tarkoittaa vahvaa kasvua ja itse asiassa taakse jäänyttä toista kvarttaalia kovempia liikevaihtolukuja seuraaville kahdelle kvartaalille.

Operatiivinen liikevoitto, jossa ohjeistus oli ai Meillä on periaatteessa niin tilaustarjous kuin hankekehityskantaa, joka mahdollistaa kasvun jatkumisen ensi vuotta kohti. Tapahtu ympäristössä mitä vaan, me jatkamme keskittymistä laadukkaaseen asiakastyöhön ja korkeatasoiseen rakentamiseen.

Kuten moneen kertaan todettu, toimitusvarmuuden merkitys vaikkapa tuolla datakeskuspuolella korostuu ehkä voimakkaammin kuin muissa tekemisen osa-alueissa pitkään, pitkään aikaan. Näin me nähdään vahva loppuvuosi ja vahva startti ensi vuoteen.

Jarkkokin taisi tuossa todeta, että merkittävän paljon parempaa kohti. Mennään kysymyksiin.

Otan ehkä täältä yhden verkon kautta tulleen kysymyksen alkuun ja sitten katsotaan täältä paikan päältä eteenpäin. Täällä todetaan, että datakeskushankkeet ovat olleet ymmärtääkseni merkittävä kasvun ajuri.

Kuinka paljon näette niissä vielä lisäpotentiaalia lähivuosille? Me ollaan siis tilanteessa, missä meillä on kaksi datakeskushanketta rakenteilla.

Niiden merkitys loppujen lopuksi vielä ensimmäiseen vuosipuoliskoon kaikesta huolimatta on jossakin määrin rajallinen. Eli tuon Lahden isomman hankkeen rakentaminen osaltaan käynnistyi faktisesti vasta kesäkuun aikana, joten sen kontribuutio tuohon ekaan vuosipuoliskoon tai edes Q2:een on vielä kohtuullisen rajallinen.

Se pääsee parhaaseen vauhtiinsa nyt sitten syksyn aikana ja ensi vuoden ehkä ensimmäisen kvartaalin aikana. Ja sitten taas tuo pienempi Kajaanin hanke, sen merkitys luonnollisesti on jo vähän rajallisempi.

Eli ei ole vielä lukujamme dramaattisen paljoa värittänyt. Kuinka paljon nähdään potentiaalia?

Niin kuin sanoin, näemme valtavan määrän hankkeita, näemme valtavan määrän tarjouksia ja neuvotteluja, ja sitä kautta potentiaalia on varmaan enemmän kuin haluamme edes käyttää, joka tuo tullessaan siis sen, kuten tähänkin asti, että mennään kyllä riskitasapainoa ja tuottotasotasapainoa halliten ja harkiten. Keräämme kokemukset, varmistamme, että osaamme hankkeet alusta loppuun saakka.

Kaikki startit tähän mennessä kovinkin lupaavia, mutta kyllä mä uskon, että potentiaalia on vielä kovinkin pitkää. Sitten se, kuinka kauan tämä jatkuu.

Kyllä me ajattelemme niin, että toimintaa suunnitellaan siitä näkökulmasta, että tämä kysyntä jatkuu kymmenen vuotta. Jatkuuko sitten 15 vai jääkö viiteen, kovin mahdoton nähdä.

Mutta merkittävä potentiaali. Mutta sitten takas vielä siihen, että kuinka paljon potentiaalia ja kuinka paljon haluamme sitä hyödyntää.

Me ollaan koko ajan sanottu, että me halutaan, että se meidän portfolio on jollain lailla tasapainoinen ja vastaa markkinaolosuhteisiin, jolloin on selvää, että datakeskusten osuus kasvaa. Mutta vaikka olisi mahdollista, niin emme haluaisi kaikkia resurssejamme yhteen koriin laittaa, emme vaikka se olisi omaperustaista asuntotuotantoa, emme vaikka se olisi datakeskusrakentamista, vaan kyllä me yritämme pitää huoli siitä, että meillä osaaminen säilyy ja tuo portfolion rakenne on niin riski-tuottotasapainoltaan kuin muiltakin osilta aina markkinoiden sallimisrajoissa mahdollisimman tasapainoinen.

Sen kautta ehkä se vastaus edelleen, että potentiaalia on paljon ja harkiten valitsemme hankkeet, joissa haluamme olla mukana. Kiitos.

Paikan päältä kysymyksiä? Kiitos esityksestä Atte.

Jotka Inderesiltä. Tietenkään te ette noita kannattavuuksia, vaan mutta asuntorakentamisessa tuo liikevaihto yli kaksinkertaistui, niin kuinka kaukana ollaan kannattavasta liiketoiminnasta?

Koko se hankekanta on kannattavaa, ja noilla luvuilla kantaa meidän kiinteät kustannukset muutoin, mutta sitten meillä on tiettyjä vanhoja tonttisitoumuksia niin Kalasatamassa kuin vaikka Keilaniemessä, joiden tonttivuokrat ovat vielä siinä määrin korkeampia kuin nykyisen portfolion katepotentiaali, joten kyllä me aavistuksen verran vielä ollaan pulassa tuon kanssa ja volyymiä tarvitaan sen lisää. Kiitos.

Sitten toinen, kuinka paljon tuo nykyinen ohjeistus nojaa nykyiseen tilauskantaan? Pääsääntöisesti ja sitten tietenkin aina me ennakoimme jossakin määrin sitä, mikä määrä meillä on vaikkapa kehitysvaiheessa olevia hankkeita, joiden oletetaan käynnistyvän, niin kuin monesti todettiin syksyn aikana, jolloin kyllä ne kontribuoi sitten jo loppuvuoteen.

Q3:n osalta se melkein on tämä käynnissä oleva kanta, joka sen tuo ja Q4:sta eteenpäin, niin sinne varmasti tulee muutakin, kuten sanoa vaikka Tampereen yliopistollisen sairaalan iso hanke, niin kyllä me uskomme, että se syksyn aikana tulee alkaa hiljaan sieltä myös meille tulouttamaan. Toi ehkä hyvä ymmärtää vielä sen rakenteen sisällä, että jos nyt otetaan semmoinen yksinkertaistus, että jos Tampereen sairaalahanke olisi 600 miljoonaa ja sitten jos olisi datakeskus, joka oli 300 miljoonaa, niin se voi olla, että sitä sairaalahanketta tuloutetaan seitsemän vuotta ja sitä datakeskushanketta tuloutetaan puolitoista vuotta.

Että siellä on sekä kateprojektikatteen tai marginaalin eroja mutta on myös sen tulouttamisen vauhdin eroja. Ja senkin takia on hyvä, että se kokonaisportfolio jollain lailla pitää molempia sisällä, ettei myöskään, jos se on kovin nopea tempoista ja markkinnassa tapahtuu iso muutos, niin sitten voi ikään kuin pudota tyhjän päälle.

Jolloin on hyväksi, että siellä on vähän erilaisen keskipituuden hankkeita mukana. Sitten vielä jatkokysymykseen.

Voiko tuosta taustista odottaa jo H2:lle liikevaihtoa? Kyllä me sen uskomme alkavan asteittain, mutta niin kuin aina, niin nämä on kuitenkin semmoisia S-käyriä, että se rakentamisen vaihe on hitaampaa kuin itse sitten kun päästään runkotöihin, puhumattakaan siitä vaiheesta, kun isossa hankkeessa tehdään edelleen runkoa jossakin ja sisustamista ja talotekniikkaa jo toisalla, niin kyllä ne sen S-käyrän sinänsä muodostaa, että sen merkitys varmaan tämän vuoden lukuihin tulee olemaan verrattain rajallinen samoissa määrin kuin vaikkapa tämä datakeskuspäi, jossa kiihtyminen meillä on sitten siellä vasta tapahtumassa.

Selvä, kiitos. Mirva Poltämäki, Danske Bank.

Noista datakeskushankkeista vielä, mikä on SRV:n suurin kilpailuetu niissä? Ja näissä hankkeissa, mihin valkeudestyö on lähdetty tarjouskilpailuun mukaan, niin onko niissä jotain yhdistäviä ominaisuuksia?

Minkälaiset hankkeet on teille kaikista houkuttelevampia? Kiitos.

Joo. Sano sen uudestaan, anteeksi.

Mä jäin miettimään jälkimmäistä osuutta kysymyksestä, niin ensimmäinen osa oli? Eli mikä on teidän suurin kilpailuetu näissä datakeskushankkeissa ja minkälaiset hankkeet on teille kaikista houkuttelevampia?

Kilpailuetu mielessä kyllä vielä jos pilkkoo lyhyesti, niin näitä toteutetaan eri muotoisesti. Klassinen jako on ehkä ollut maa- ja perustustyöt, itse se halli, talonrakentaminen ja sitten talotekniikka.

Talotekniikan osuus on merkittävän suuri. Kaikki nämä meidän hankkeet on semmoisia, että niissä on ikään kuin se talo ja talotekniikka mukana.

Neuvottelemme myös sellaista hankkeesta, missä on myös se maarakentaminen, perustukset mukana. Se talotekniikkaosaaminen on yksi ehdottoman iso merkityksinen kilpailuetu meille.

Talotekniikassa voi varmasti myös kumppanoitua, mutta meillä on ehkä suomalaisista talonrakentajista vahvin talotekniikan osaaminen. Se on iso kilpailuetu.

Meillä on laaja kokemus suurista, otetaan nyt vaikka sairaalahanke vertailuun, suurista moniulotteisista hankkeista, jotka kuitenkin on sitä projektointiosaamiseltaan ja projektin johtamisen osaltaan samant vähemmän aggressiivinen. Tai siellä on vähemmän toimijoita kuitenkin kuin vaikkapa asuntourakoinnissa.

No se mikä näitä yhdistää tähän mennessä, niin me ollaan pyritty siihen, että me tehdään niitä YSE, eli suomalaisten yleisten sopimusehtojen pohjaisesti, jolloin me tiedämme silloin, että se meidän olemassa oleva henkilöstö on koulitunutta niihin sopimusehtoihin. Me ei lähde ikään kuin uudentyyppiseen tuotealueeseen uudentyyppisin sopimuksin.

Ja sitten tullaan siihen, että kun kokemus onnistumisista lisääntyy, niin meidänkin kyvykkyys sitten sen toteutusprosessin varmistuttua toteuttaa hieman toisenlaisin pelisäännöin paranee. Mutta tähän asti me ollaan kyllä yritetty valita pääsääntöisesti suomalaisiin sopimusehtoihin perustuvia hankkeita.

No hyvä. Nyt mä luulen, että täällä ei ole verkostakaan uusia kysymyksiä, niin menen sitten tässä kohtaa kiittelemään mielenkiinnosta ja toivotan oikein hyvää loppuviikkoa kaikille.

Kiitos.