Hyvää huomenta ja tervetuloa Pihlajalinnan Q4 2025 ja koko vuoden 2025 tulosjulkistukseen. Minun nimeni on Tuula Lehto ja toimin Pihlajalinnassa viestintä-, markkinointi- ja vastuullisuusjohtajana.

Kanssani täällä studiossa on tänään toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen ja poikkeuksellisesti talous- ja rahoitusjohtajamme Tarja Rantala ei kanssamme täällä tänään ole, sillä hän on todistamassa poikansa sotilasvalaa. Tuttuun tapaan käydään esitys ensin läpi ja sen jälkeen avaamme keskustelun.

Ja te, jotka olette seuraamassa linjojen äärellä, niin laittakaa koko esityksen ajan niitä kysymyksiä sinne, niin käydään niitä sitten lopuksi läpi. Mutta pidemmittä puheitta, tervetuloa vielä lämpimästi ja ole hyvä, Tuomas.

Kiitos oikein paljon, Tuula, ja oikein hyvää huomenta myös omasta puolestani. Mukava päästä yhdessä käymään läpi meidän vuoden 2025 loppua, neljättä neljännestä ja sitten koko vuotta 2025.

Vuosi 2025 oli Pihlajalinnalle erittäin tapahtumarikas ja niin myös sitten neljäs neljännes. Se oli neljännes, jonka aikana me käytännössä uudistettiin meidän toimintamalli hyvin fundamentilla tavalla.

Loppuun saatettiin monia julkisen palvelun puolen palveluita ja sopimuskokonaisuuksia ja annettiin niitä sitten yli hyvinvointialueille. Ja samaan aikaan jatkettiin meidän operatiivisen toiminnan kehittämistä kaikessa palvelutuotannossa ja meidän liiketoiminnassa joka ikinen päivä.

Ja näin ollen tapahtumarikas neljäs neljännes ja neljänneksen tulokseen sekä koko vuoden 2025 tulokseen voi olla kyllä tiimin työhön ja siihen tulokseen tyytyväinen ja siitä työstä ylpeä. Kaiken tapahtuneen jälkeen niin hieno vuosi Pihlajalinnalle ja hieno askel eteenpäin meidän tekemisessä.

Käydään seuraavaksi läpi tuttuun tapaan sekä neljännestä että koko vuotta 2025 ja, kuten Tuula sanoi, niin jatketaan sen jälkeen kysymyksillä. Aloitetaan lyhyesti neljännen neljänneksen highlighteista.

Meillä kannattavuuden kehittyminen jatkui haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Liikevaihto laski odotetusti.

Siellä keskeisin ajuri jälleen tälläkin neljänneksellä julkisen puolen sopimuskokonaisuudet ja tämä kehityshän on tietysti jatkunut jo pitkään ja tässä ei yllätyksiä sellaisenaan. On kuitenkin hyvä todeta, että markkina neljänneksen aikana oli meidän kannalta haastava.

Siellä näkyy eri asiakasryhmissä ostokäyttäytyminen ja sitä kautta kysyntä ja korostaa ennen kaikkea sitä, että kannattavuuden parantuminen tästä huolimatta, niin erittäin solidia työtä. Neljänneksen oikaistu EBITA päätyi 18,2 miljoonaan vertailukauden vähän yli 15 miljoonan tasosta ja tätä kautta sitten oikaistu EBITA-marginaali koko talolle 12,1 % vertailukauden vähän yli kahdeksan tasosta.

Tässä se vahva kehitys vertailukauteen näkyy hienosti. Mainitsin haastavan markkinatilanteen.

Tästä huolimatta neljänneksen aikana vakuutusyhtiömyynti jatkoi kasvuaan. Kasvu 6,4 %.

Vakuutusyhtiöiden ja muiden terveydenhuollon maksajien kokonaiskustannusvaikuttavuudesta huolehtiminen on meidän strategian ytimessä ja oli hienoa nähdä, että tässäkin markkinatilanteessa vakuutusyhtiökanavan myynti jatkoi kasvuaan halutulla tavalla. Taloudelliseen asemaan liittyen nettovelan oikaistun EBITAn suhde painui 2,5:een.

Tänään aikaisemmin aamulla kerrottiin meidän keväällä 2023 tekemän hybridilainajärjestelyn takaisinmaksusta. Se maksetaan tämän vuoden keväällä takaisin ja tulee sitten tietysti tähän lukuun vaikuttamaan.

Mutta nyt raportoidussa 2,5:n kertoimessa näkyy meidän kahden ja puolen vuoden aikana tehty tinkimätön, määrätietoinen työ meidän kannattavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseksi. Neljänneksen EPS 24 eurosenttiä alle vertailukauden tason.

Tässä tapauksessa hyvä mainita muutama asia tässä takana. Tässä näkyy meidän merkittävän toimintamallimuutoksen, siihen liittyvät kustannukset.

Tästä puhuttiin kolmannen neljänneksen jälkeen ja meidän laskentakäytäntöjen mukaan ne tuolta oikaistusta EBITAsta oikaistaan pois, mutta EPSissä luonnollisesti näkyy. Normaalien tarkastelujen jälkeen tehtiin myös alaskirjaus meidän kiinteistöomistuksissa.

Tästä syystä EPS jää vertailukauden alapuolelle. Jos näitä oikaisueriä ei oteta huomioon, niin EPS olisi siinä tapauksessa ollut kaksinkertainen ja ylittänyt tältä osin siis vertailukauden tason.

Kaksi nostoa. Aloitetaan vielä tuolta terveyspalveluiden NPS:stä elikkä meidän asiakastyytyväisyydestä.

Kaiken tämän keskellä meillä on tiimi jatkanut hienoa työtä asiakkaiden kanssa. Meillä asiakastyytyväisyyden indeksi säilyi vahvalla yli 80:n tasolla.

Korostaa sitä hienoa työtä, mitä meidän ammattilaiset tekee joka ikinen päivä meidän asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Muutoksen kokoluokasta kertoo henkilöstön määrä.

Tuossa vertailuluku vertailukauteen ja tässä näkyy nimenomaan se suuri muutos, mitä julkisten palveluiden sopimuskokonaisuuksien ympärillä on käyty läpi ja tässä näkyy se, että henkilöstöä tältä osin meidän riveistä vuoden aikana poistunut merkittävä määrä. Vastaavat nostot vuoden 2025 osalta.

Kuten todettu jo, vahva kannattavuuden kehitys jatkui. Meillä liikevaihdon lasku tulee sieltä julkisten palveluiden puolelta myös, kun tarkastellaan koko vuotta.

Koko vuoden oikaistu EBITA päätyi 65,3 miljoonaan ja sen EBITA-prosentti silloin tasan 10 %. Ja kun verrataan sitten vertailukauteen elikkä vuoteen 2024, niin nähdään yli 200 basis pointin parannus tässä ja se on solidia työtä tiimiltä ja lämmin kiitos siitä hienosta työstä koko Pihlajalinnan joukkueelle ja meidän kumppaneille.

Myös koko vuoden tasolla vakuutusyhtiömyynti näkyy meillä tässä kokonaisuudessa positiivisena nostona. Uudelleen kerran, meidän strategian mukaista kasvua ja yksi meidän painopistealueista, mieltä orgaanista kasvua tehdään myös jatkossa.

Nettovelan oikaistun EBITAn suhde luonnollisesti sama tällä kuvalla. Koko vuoden EPS €1,58 ja näin ollen meidän osinkopolitiikan mukaisesti hallituksen esitys osingonjaosta on 53 eurosenttiä verrattuna sitten vertailukauden 38 eurosenttiin.

Strategia mainittu muutamaan kertaan ja kokonaiskustannusvaikuttavuus. Matkan varrella ollaan usein puhuttu esimerkeistä, mitä se työ parhaimmillaan voi olla.

Kerrottiin joulukuussa meidän Sydänkaista-palvelusta, joka siis kohdistuu ennen kaikkea työterveyden asiakaskunnassa riskiryhmään, joilla on sydän- ja verisuonitautitaustaa. Kerrottiin meidän kumppanista UPM:n kanssa pilotin tuloksista.

Me ollaan siellä hoidettu nyt pidempi pätkä heidän yhtä riskiryhmäänsä ja tän pilotin tulokset oli hätkähdyttävät. Me vähennettiin siinä riskiryhmässä sairauspoissaoloja 99 %, joka on, kaikki ymmärtää, erittäin merkittävä vähennys ja paitsi tietysti inhimillisesti näiden henkilöiden kannalta äärimmäisen tärkeä asia, niin myös sitten yrityksen ja talouden ja arvonluonnin kannalta merkittävä vipu.

On hieno nähdä, että meidän kaistojen vaikuttavuus näkyy meidän asiakkaille ja on mitattavissa ja näin ollen nää tulokset auttaa meitä sitäkin tarjontaa jatkossa skaalaamaan ja laajentamaan läpi meidän asiakaskuntien. Tuttuun tapaan muutama tarkempi leikkaus vielä äsken mainittuihin teemoihin.

Aloitetaan liikevaihdon muutoksesta neljännen neljänneksen aikana. Kuten jo todettua, tässä kuvassa näkyy julkisten palveluiden rooli.

Tässä ei mitään yllättävää. Mennään aivan odotettujen muutosten mukaisesti.

Jos katsotaan hieman tarkemmin neljänneksen aikana eri yksityisten palveluiden asiakaskuntia, niin ehkä keskeisimpänä nostaisin meillä julkiset asiakkaat, hyvinvointialueet, joissa vertailukauteen verrattuna selvästi pyrittiin käyttämään vähemmän rahaa ostoihin, jononpurkuihin ja muihin vastaaviin operaatioihin. Kuten ollaan syksyn aikana kerrottu, toki ollaan siellä aktiivisia silläkin puolella, mutta näin markkinamuutoksena ihan selkeä jatkumo vielä loppuvuotta kohti.

Meillä muuten, jos katsoo koko talon portfoliota, yksityisten terveyspalveluiden merkitys meidän koko liiketoiminnassa kasvaa systemaattisesti ja oli nyt sitten liikevaihdosta jo yli 70 %, kun tarkastellaan neljättä neljännestä. Vastaava kuva, jos katsotaan asiakasryhmittäin.

Tässä näkyy kaikissa asiakasryhmissä ikään kuin pieni tasainen muutos. Korostaisin tästä muutosta nimenomaan julkisen sektorin hankinnoissa sekä sitten siinä vakuutusyhtiöiden kasvussa, joka tuolla alla kuitenkin yritysasiakkaiden sisällä on ja tätä kautta on ilo huomata, kun katsoo kannattavuuden kehitystä tällaisessa markkinatilanteessa, niin oletan itse, että kun markkina muuttuu toiseen suuntaan, niin ollaan hyvässä asemassa sitten tätä meidän kyvykkyyttä toteuttaa ja toimittaa, niin hyödyntää myös siinä tilanteessa.

Toistan vielä kertaalleen, muutokset ulkoistussopimuksissa odotetusti siellä ajurina tuolla julkisella puolella. Vastaava kuva koko vuodesta 2025.

Täällä näkyy yritysasiakkaiden kasvu, jota, niinku kerroin, dominoi ennen kaikkea se vakuutusyhtiösegmentti. Työterveyden muutoksista ollaan puhuttu paljon vuoden aikana.

Työterveyden markkina oli omasta kulmastani katsoen viime kevään jälkeen aikamoisessa muutoksessa. Paljon asiakasliikkumisia.

Meille työterveydessä keskeinen oma asia oli meidän kiinteähintaisten sopimusten tilanne, johon lähdettiin puuttumaan ja reagoimaan loppukeväästä. Meillä on edelleen kiinteähintaisia sopimuksia kannassa.

Niitten kannattavuus on edelleen matala, mutta ne toimenpiteet, mitä me ollaan otettu sekä näiden sopimusten johtamisen ja sitten meidän oman operaation johtamisen kannalta, niin vie tilannetta oikeaan suuntaan ja näin ollen meillä ei lähtökohtainen ratkaisu koskaan ole se, että me näistä irtisanomalla sopimuksia pyrittäisi eroamaan. Lähdetään siitä, että näistä sopimuksista ja asiakkuuksista pystytään tekemään hyvää, kannattavaa liiketoimintaa.

Tää on tämmöisessä tilanteessa kestävä tapa monellakin tapaa toimia ja ne operatiiviset muutokset, jotka tän mahdollistaa, on sellaisia, jotka sitten auttaa meillä koko operaatiota ja tukee jälleen kerran sitä meidän jatkuvan kannattavuuden parantamisen teemaa. Kokonaisuudessaan neljäs neljännes ja sitten myös vuosi 2025 kokonaisuudessaan oikaistun EBITAn kannalta kaikkien aikojen vahvimmat.

Tätä meidän oikaistun EBITAn kehityksen kuvaa tuossa keskellä on ilo katsoa. Tiimi tehnyt hienoa työtä.

Lukuisia asioita, joihin ollaan yhdessä lähdetty puuttumaan, mutta tässä on rakennettu sitä vahvaa perustaa sille, että voidaan yhtiötä kehittää tulevina vuosina eteenpäin ja jatkaa sitä työtä, mikä on nyt yhdessä aloitettu. Jos katsotaan lyhyesti tuloksen taakse, investointitasoissa näkyy investointien kasvu asteittain.

Jos miettii investointeja, niin me investoidaan meidän kilpailukykyyn, käytetään hyviä, tehokkaita malleja näin tehdä ja, kun katsoo kokonaisuudessa, niin nähdään nyt läpi vuoden 2025 niin investointien kasvaneen hallitusti. Jos miettii rahavirtaa, niin siinä näkyy samassa kuvassa vastaava kehitys.

Korollisen nettovelan kehitys näkyy oikealla puolella. Sitä jo lyhyesti kommentoin ja, jos katsotaan hetken aikaa eteenpäin, niin se meidän hybridilainan takaisinmaksu tulee sitten tähän kuvaan vaikuttamaan.

Pitkään keskusteltu teema on se, että millä ihmeellä näitä tuloksia tehdään. Jos puhutaan siitä meidän yksityisten terveyspalveluiden työstä, jota ollaan tinkimättömästi tehty jo pitkän aikaa, niin tää lähtee meillä siitä arjen operaation selkeydestä, arjen operaation onnistumisesta, siitä, että meidän kaupalliset sopimukset ja meidän operatiivinen koneisto on hyvin linkissä toisiinsa.

Tämän kokoisessa operaatiossa, missä tuhannet ammattilaiset tekee työtä joka ikinen päivä meidän asiakkaiden ja potilaiden kanssa, me tehdään niitä hyviä, oikeita päätöksiä arjessa jatkuvasti ja näihin asioihin, kun me pystytään hyvin puuttumaan, niitä hyvin ohjaamaan, niin nyt jo pitkään jatkunut hyvä tuloskehitys on mahdollista. Se, että me pystytään tätä arkea johtamaan ennustettavalla tavalla, toimimaan Pihlajalinnassa yhdenmukaisella tavalla, se helpottaa meidän asiakkaiden ja meidän oman operaation johtamista ja käytännössä tätä työtä jatketaan.

Ollaan rakennettu itse asiassa kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana hurja määrä sekä dataa, analytiikkaa, näkyvyyttä että sitten työkaluja, prosesseja ja toimintatapoja, jotka tekee meistä vahvan joka ikinen päivä ja vaikka teemat ei muutu, niin tää työ jatkuu edelleen ja meillä sitä potentiaalia parantaa on edelleen jäljellä. Palaan vielä yhteen usein keskusteltuun teemaan, joka on ulkoistusliiketoiminnan liikevaihdon muutos.

Tässä katsotaan ja peilataan noita arvioita vuoteen 2026. Tää kuva ei oo muuttunut millään lailla eli käytännössä ne jo aikaisemmin kommunikoidut ulkoistussopimuksen siirrot.

Jos katsoo nettovaikutusta, niin meillä laskee liikevaihto näiltä osin vähän yli 70 miljoonaa euroa vuoden 2025–2026 välillä ja sitten tähän tulee tuolta julkisten palveluiden puolelta lisää vielä viime vuoden aikana tehtyjen asumispalveluiden divestointien vaikutus, jonka arvioidaan laskevan vuoden 2026 liikevaihtoa noin 11 miljoonaa ja toivottavasti tää kuva jälleen kerran selkeyttää sitä sopimusmuutosten vaikutusta ja myös sitten kuvaa sitä suurta liikevaihdon muutosta, mikä meillä nyt sitten vuoden 2025–2026 välillä tästä syystä on. Nyt jo parin, kolmen vuoden aikana tätä muutosta ollaan aktiivisesti johdettu.

Näitä poistuneita sopimuksia on yhdessä kumppaneiden kanssa johdettu hyvin tarkasti ja ollaan päästy tilanteeseen, missä ollaan nyt sitten pystytty vuodenvaihteessa loputkin siirtämään meidän kumppaneiden haltuun ja, kun katsoo sitä operatiivista osaamista, mitä tätä kautta on luotu, niin se operatiivinen osaaminen vahvistaa meitä sitten läpi koko operaation jatkossa, että ollut hienoa työtä meidän julkisten palveluiden tiimiltä ja, niinku sanottu, niin sitä hienoa työtä ja niitä oppeja voidaan nyt sitten hyödyntää hyvin eteenpäin mentäessä. Kokonaisuudessaan, jos palataan vielä 2025-vuoteen markkinan kannalta, niin terveysmarkkinalla oli haastava vuosi.

Meillä näkyy taloustilanne siellä taustalla. Meillä näkyy yritysten tilanne.

Kun katsoo meidän kantaa ja kuinka moni yrityksistä on kertonut vaikka meidän työterveyssopimusten sisällä laskeneista työntekijämääristä, niin selkeästi ollaan eletty haastavan talouden aikaa. Koko terveyden kentän haasteet on heijastunut vuonna 2025 nekkin.

Jos katsotaan meidän yhtä tärkeistä asiakassegmenteistä ja kumppaniryhmistä eli vakuutusyhtiöistä, niin on aika pysäyttävä fakta, kun todetaan, että heillä korvausmenot tällä alueella on kasvanut yli 60 %, kun verrataan vuoteen 2020. Tää korostaa sitä, että meidän valitsema strategia toimia kumppaneiden puolesta, toimia kokonaiskustannusvaikuttavuuden puolesta, se strategia, sille on kysyntää tässä ajanhetkessä ja vaikuttavia, kustannustehokkaita toimintamalleja tarvitaan.

On ne sitten niitä jo mainittuja riskiryhmiin perustuvia malleja, joilla on sekä inhimillinen vaikutus että sitten varsin mitattava myös taloudellinen, liiketaloudellinen vaikutus meidän kumppaneille. On ne sitten keinoja palvella erilaisia ryhmiä, joiden on ollut hankala saada mahdollisesti palveluita tässä markkinatilanteessa.

Viime syksynä alkanut Kela 65 -kokeilu hyvä esimerkki tämäntyyppisestä uudesta toimintamallista, joka auttaa tässä tilanteessa. Hyvinvointialueiden mahdollisuudet hyödyntää ulkoistuksia ja yksityisen puolen kumppaneita tilanteessaan, esimerkki tässä syksyltä meillä Pohjois-Pirkanmaan palveluntuottajavalinta tai sitten erilaiset uudet toimintatavat yksityisen, julkisen toimijoiden välillä.

Nää kaikki on esimerkkejä siitä, että uusia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimintamalleja tässä tilanteessa tarvitaan ja me ollaan ilman muuta toimija, joka haluaa niitä aktiivisesti kehittää ja halutaan olla tältä osin osa ratkaisua. Kun vielä tarkastellaan lyhyesti meidän strategiaa, edetään liikevaihdossa kohti meidän 700 miljoonan euron tavoitetta.

Toki ensi vuosi tuo näiden sopimusmuutosten mukana askeleen siinä taaksepäin, mutta se, miten me pystytään tekemään työtä meidän eri asiakassegmenttien kanssa, avaa meille mahdollisuuksia kasvuun. Itse odotan julkisen puolen vaiheittain aktivoituvan siinä, miten he erilaisia kumppaneita hyödyntää omassa tilanteessaan.

Toki se on yksi kehityssuunta, jonka tarkkaan ajoitukseen ei kukaan osaa antaa tarkkaa vastausta. Kannattavuuden kehityksen, niinku kerroin lyhyesti jo siitä työstä, mitä on tehty, se, miten pystytään ohjaamaan meidän operaatiota, vuonna 2025 meillä oli erityinen painopiste asiakastyön ohjauksessa sekä meidän omien resurssien optimoinnissa.

Tässä edettiin hyvin vuonna 2025 ja potentiaalia tältä osin vielä siellä arjessa ja arjen tarkkuuden vahvistamisessa meillä on. Taloudellisen aseman suhteen hyvä, tarkka investointien hallinta, kuitenkin niin, että kilpailukyvystä pidetään kiinni, oli teema vuonna 2025 ja jatkuu edelleen.

Ja viime vuoden aikana selkeytettiin liiketoimintaportfoliota meidän asumispalveluyksiköiden divestointien suhteen ja niitä viime vuoden aikana tehtiin. Hoiva- ja asumispalvelut sinänsä oikein tärkeää, arvokasta toimintaa.

Tässä markkinatilanteessa meidän yksiköt siellä oli kokoluokaltaan sellaisia, että ei nähty sitä skaalaa, mitä siellä tehokkaasti toimiminen ois vaatinut ja näin tältä osin päädyttiin sitten meidän oman portfolion selkeyttämiseen. Ja lopuksi kaiken meidän muutoksen keskellä, mitä sitten tietysti heijastaa myös meidän ammattilaisten palaute oman henkilöstötyytyväisyytensä ja kyselyn osalta, ollaan kuitenkin pystytty tekemään sitä erittäin tärkeätä ja merkityksellistä asiakastyötä semmoisella tavalla, että asiakastyytyväisyys säilynyt vahvana, niin tää on hieno todistus siitä ammattitaidosta ja osaamisesta, mikä Pihlajalinnalla on ja, niinku sanottu, niin meidän muutoksessa on erilaisia vaiheita.

Me jatketaan meidän strategian mukaisesti eteenpäin ja rakennetaan sen osaamisen ja ammattitaidon varaan, mitä meillä organisaatiossa on. Käännetään katse vuoteen 2025.

Tässä on meidän kerrottu ohjaus. Todetaan vielä tässä erikseen, että meidän liikevaihto laskee odotetusti meidän päättyneiden ulkoistussopimusten ja myös näiden tehtyjen divestointien johdosta.

Tässä mainittu yli 80 miljoonaa, kun verrataan vuoteen 2025. Me keskitytään vuonna 2026 orgaaniseen kasvuun ja kannattavuuden edelleen vahvistamiseen.

Kuten mainitsin, sitä potentiaalia meillä edelleen on. Meidän vuoden alusta voimaan tullut uusi toimintamalli auttaa meitä meidän strategian mukaisessa kehityksessä tätä kasvun ja kannattavuuden varmistamisessa samalla, kun vastataan meidän liiketoiminnan muutokseen.

Me odotetaan meidän liikevaihdon olevan 570–600 miljoonaa tänä vuonna ja odotetaan oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia olevan 9–10 % siinä vertailukohta vuodelta 2025 se 10,0. Ja toki tässä tilanteessa kysynnän kehittymisellä ja yleisellä taloudellisella tilalla on sitten vaikutusta ja lähdetään vuoteen 2026 siitä kulmasta, että teemme erinomaisesti sen, mikä meidän omissa käsissä on ja markkina sitten siinä ympärillä tietysti elää omaa kehitystään.

Vielä lopuksi neljänneksen yhteenveto. Kannattavuus neljänneksellä, kuten koko vuonna 2025, kaikkien aikojen vahvin.

Meidän rahoitusasema kaiken tehdyn työn jälkeen vahva. Oikaistun EBITAn nettovelan suhde kehittynyt erinomaisen hyvälle tasolle.

Koko vuoden EPSiksi €1,58 ja siitä hallituksen esitys osingoksi se mainittu €0,53. Markkina oli vuoden loppua kohti erityisesti sanoen haastava ja, kun katsoo meidän kumppaneiden tilannetta, niin heillä terveyteen liittyvät kustannukset on erittäin tärkeässä roolissa ja tästä syystä ollaan sitouduttu heitä tässä työssä auttamaan.

Kun katsotaan, mitä julkisen markkinan avautumiseen liittyy, ulkoistusmarkkinan aukeamiseen Pirkanmaan sopimuksen myötä syksyllä, hoitojonojen purkuun, Kela 65 -hankkeeseen ja näin poispäin, me nähdään signaaleja, että markkina etenee myös oikeaan suuntaan ja ollaan tämän neljännen neljänneksen jälkeen hyvässä asemassa meidän kumppaneiden tukemiseen heidän haasteiden kanssa. Tässä lyhykäisyydessään neljäs neljännes sekä 2025 kokonaisuudessaan.

Tuula tulee mukaan tänne ja lienee aika kysymyksille ja vastauksille.

Kiitos, Tuomas, ja kiitos esityksestä. Mä luulen, että aloitetaan studiosta.

Meillä on täällä Roni Inderesiltä, niin ole hyvä.

Yes. Mä aloitan vähän tuosta kysyntänäkymästä.

Toistelitte useampaan kertaan, että kysyntä on yleisesti varsin heikolla tasolla, niin jos voit vähän sitä miettiä vuotta 2026, että onko tässä tapahtunut vielä minkäänlaista muutosta? Esimerkiksi nyt hyvinvointialueiden osalta on uutisoitu kuitenkin parantuneesta taloustilanteesta.

Näkyykö tää vielä millään tapaa tai milloin te odotatte, että tilanne voisi parantua? Entä sitten työterveysmarkkina, miltä se kysyntänäkymä näyttää?

Laaja kysymys. Mä taklaan paloittain.

Jos katsoo ihan yksityisen puolen kysyntää aluksi, niin eilen toissapäivänä jompana kumpana päivänä tuli esimerkinomaisesti luottokorttidataa siitä, miten ihmiset käyttää rahaa ja me nähdään siellä tammikuun osalta, että terveyspalveluiden käytetty raha on ollut erittäin matalalla tasolla. Toki tässä on kausivaihteluita.

Meillä näitä erilaisia sesonkeja, jotka voi ajaa kysyntää. Niissä on aina omat vaihtelunsa, mutta kyllä se data osoittaa, että ihan samoin kuin kuluttajakysyntä ja kuluttajarahan käyttö ylipäänsä, niin myös sitten terveyspalveluissa, niin rahaa on käytetty vähemmän ja mä otan sen kyllä merkkinä meidän ihan tästä taloustilanteesta, joka tällä hetkellä tässä maassa on ja kuluttajille näyttäytyy.

Erilaista varovaisuutta on ollut ilmassa kuluttajakysynnän tai kuluttajarahan käytön osalta varmasti. Kuten sanottu, niin yritystalouskin, siinä varmaan kuva on ehkä vähän kaksinaisempi, mutta jos katsotaan siellä työllisyystilannetta, työpaikkojen määrän kehitystä ja näin poispäin, niin kuten aikaisemmin sanoin, niin kyllä se haastava tilanne näkyy myös siellä.

Ja mä oon itse sillä puolella ollut ilahtunut, että yhä useammin ja useammin mä oon itse mukana keskusteluissa, missä puhutaan siitä työterveyden vaikuttavuudesta. Ja täytyy muistaa, että työterveyden ei tulisi olla yrityksille pelkkä kulukysymys, vaan itse asiassa parhaimmillaan jopa investointi.

Se Sydänkaista esimerkki siitä, missä pystytään riskiryhmältä poistamaan satoja poissaolopäiviä ja totta kai niiden poissaolopäivien ympärillä vielä merkittävä määrä tiettyä sairaanhoitoa ja siihen liittyvää kustannusta, niin se on erinomainen esimerkki siitä, että työterveys voi pahimmillaan olla erittäin tuottava investointi tai fiksu tapa käyttää rahaa ja tää on semmoinen teema, minkä mä soisin myös toistuvan, että yhä useammin puhuttais siitä, että ei, mitä työterveys maksaa, vaan se, mitä työterveydellä voidaan saavuttaa. Ja nyt vuoden 2025 jälkeen, niin oma odotukseni on se, että tää kysymys esiintyy yhä useammin ja useammin ja toivottavasti tuo lisää väriä sitten työterveyden markkinaan.

Niinku me kerrottiin syksyllä, niin työterveyden osalta totta kai se on kanta, missä aina tapahtuu paljon muutoksia molempiin suuntiin. Me kerrottiin myös ihan merkittävistä asiakasvoitoista syksyn aikana ja näin ollen aloitetaan vuosi 2026 vahvemmalta tasolta, jos miettii asiakaskuntaa ja liiketoimintaa, kun mihin vuosi 2025 päätettiin.

No sitten se varsinainen sun kysymyksen alku, joka oli se hyvinvointialueiden tilanne. Kyllä, ihan tossa vastikään saatiin uutisia hyvinvointialueen taloudesta ja sieltä tuli kaikkien yllätykseksi, varmaan myös hyvinvointialueiden omaksi yllätykseksi, ihan positiivisia uutisia talouteen liittyen ja tietysti hienoa nähdä, että kaikki ne toimenpiteet, mitä siellä on tehty, niin sillä on ollut vaikutus.

Jos miettii päätöksentekoa, niin no, jatketaan vielä lyhyesti loppuvuodesta. Me nähtiin tiettyjä kilpailutuksia.

Siellä oli mielenkiintoisia uusia malleja, jopa hankkeita. Oli käänteistä huutokauppaa tuolla pohjoisen suunnalla ja muuta.

Ne on mun mielestä hyviä avauksia ihan siitä syystä, että huomataan, että monin eri tavoin voi etsiä tukea siihen palveluiden tuotantoon. Nyt päätöksenteon osalta muuten, niin tiedetään, että vaikka niitä positiivisia uutisia on tullut, niin ei se hyvinvointialueiden tilanne varmastikaan vielä helppo ole, mikä tarkoittaa sitä, että varmaan hyvinvointialueista riippuen niitä hankintapäätöksiä tehdään ja erilaisia malleja kokeillaan ja, niinku sanottu, mekin ollaan niitä ihan aktiivisesti oltu jopa kehittämässä, niin elikkä uusiakin malleja tullaan näkemään.

Ja itse odotan asteittaista avautumista, mutta en sen positiivisen talousyllätyksen jälkeen, niin en odota markkinan kääntyvän ympäri yön yli tästä hienosta uutisesta huolimatta.

Kiitos kattavasta vastauksesta. Kiinteähintaisista työterveyssopimuksista, niin ne mainitsitte, että painaa vielä kannattavuutta, niin jos siitä vielä pieni kertaus, että missä mennään ja minkälaista aikataulua näissä voisi odottaa, että sitten alkaisi tulemaan kannattavuutta parantavia näkymiä?

Kyllä itse asiassa se kannattavuus on lähtenyt parantumaan jo sanoisin sieltä toisen ja kolmannen neljänneksen vaihteesta lähtien elikkä ne toimenpiteet, mitä lähdettiin toisen neljänneksen aikana ottamaan ja tekemään, niillä on ollut välitön vaikutus. Ja sitä kautta tilanne on lähtenyt parantumaan.

Mä itse näen en ehkä niin päin, että se, että meillä on aika merkittävä kanta tämäntyyppisiä sopimuksia, ne sopimukset on tämäntyyppisessä markkinatilanteessa erittäin vastuullisia ja erittäin oikeanlaisia, jos miettii kumppaniasiakkaan kannalta, niin mä oon tyytyväinen siihen, mitä mä näen niitten meidän toimenpiteiden vaikuttavan ja luottavainen, että tätä kautta, kun me sitä työtä jatketaan, niin se kanta sieltä jatkuvasti hyvällä tavalla asteittain paranee. Helpoin tapahan tämän tyyppisten sopimusten hoitamiseen olisi ollut se, että ne ois yksinkertaisesti irtisanottu, mutta mä en usko, että se ois ollut oikein tässä tapauksessa meidän asiakkaita kohtaan, mut samaan aikaan se työ, mitä me ollaan nyt tehty niitten sopimusten ympärillä, niin vahvistaa meitä kaikessa meidän operaatiossa.

Puhutaan siitä, miten me ohjataan potilasta älykkäästi, miten me varmistetaan oikea-aikainen, oikea resurssi hoitamiseen ja niin poispäin ja nähän ei sinänsä liity millään lailla pelkästään niihin tiettyihin sopimustyyppeihin. Niinku sanottu, niin se työ, mitä me tehdään näiden sopimusten ympärillä, vahvistaa meitä kaikkialla ja tän työn osalta mä oon erittäin luottavainen, kun katsotaan vuotta 2026.

Sitten tuosta uudesta organisaatiomallista muutama sana, niin onko tehokkuushyödyt tulleet odotetusti läpi tässä vaiheessa? Ehkä vähän tuosta eNPS:stä, joka heikkeni, niin onko sen suhteen jotain tiettyjä konkreettisia suunnitelmia, miten sitä lähdetään parantamaan?

On tietysti ja toisaalta me voidaan todeta, että tämmöisessä isossa muutostilanteessa, niin on hyvin luontevaa, että eNPS reagoi alaspäin, mut mä en millään tavalla ota sitä niin annettuna, etteikö sille asialle voisi tehdä mitään ja totta kai me jatketaan sitä johtamiseen ja meidän arjen johtamiseen liittyvää työtä joka ikinen päivä meidän ammattilaisten kanssa ja se, mikä on ollut erittäin positiivista huomata, niin nyt, kun me ollaan tätä uutta toimintamallia nyt harjoiteltu sekä viime vuoden lopussa toimintamallien että nyt sitten ihan rakenteidenkin osalta tammikuun alun osalta, niin voin sanoa itse asiassa, että en oo saanut yhtään kommenttia, joka lähtisi organisaatiosta siitä kulmasta, että tässä ei ole järkeä. Eli kyllä meillä joukkue ymmärtää todella hyvin sen muutoksen sisällön.

Me nähdään jo nyt monia arjen suoraviivaistuksia, päätöksenteon suoraviivaistuksia, sitä, miten me saadaan monimutkaisista, monipuolisista päätöksentekotilanteista yksinkertaisempia ja selkeämpiä jo tämän lyhyen kokemuksen perusteella ja tuntuu siltä kyllä monella tapaa, että tää muutos on ollut erittäin erittäin oikeaan osuva ja hyvin myös ajoitettu, koska se menee käsi kädessä tuon meidän julkisten palveluiden muutosten kanssa. Mitä tulee hyötyihin, toki tietysti tässähän oli myös kustannushyötyjä tässä muutoksessa, mut on hyvä muistaa, että tän muutoksen ehkä päällimmäinen ajuri oli ehdottomasti tää toimintamallimuutos.

Kustannushyödyt on toteutunut niiltä osin kuin niitä odotettiin ja niihin ei liity epävarmuutta. Itse odotan kaikkia niitä hyötyjä, mitä tulee siinä, että me ollaan parempia meidän liiketoiminnassa, meidän arjessa ja sen arjen johtamisessa, mikä sitten liittyy siihen toimintamalliin.

Yes. Voisin kassavirrasta ainakin vielä kysyä.

Niin todettu, että yksityiset terveyspalvelut sitovat käyttöpääomaa selvästi enemmän, niin vähän, että mistä tämä johtuu ja onko tää nyt kertaluontoinen käyttöpääomaefekti, kun tää liiketoimintatransformaatio tapahtuu?

Joo, hyvä nosto, Roni, kiitos. Siellä käyttöpääoman puolella tosiaan selkeä muutos.

Siinä sanoisin kaksi ajuria. Ensimmäinen on se, että vertailukaudella meillä oli merkittävästi enemmän näitä julkisen puolen palvelun tämmöisiä ulkoistussopimuksia, jotka siinä vaiheessa oli käyttöpääomamielessä saatu johdettua meille erittäin suotuisiksi.

Elikkä tää lähtee ihan siitä, kun meidän liiketoiminta on sitä kautta muuttunut ja samalla, kun me ollaan sit nostettu yksityisten palveluiden määrää, niin yksityisten palveluiden luonteeseen liittyen, että siihen liiketoimintaan sitoutuu vaikka myyntisaamisten osalta eri tavalla pääomaa kuin mitä meillä aikaisemmin. Elikkä tässä nää driverit on, elikkä tässä näkyy tää meidän portfoliomuutos.

Yes. Kassavirtaan liittyen vielä ehkä investointitasoista, niin pikkuhiljaa nousussa vuoden edetessä viime vuonna, niin odotatteko, että investoinnit jatkaa vielä kasvua vuonna 2026?

Meillä on mahdollisuus jatkaa. Kun katsoo sitä kehitystä, niin se kehitys on kaikesta huolimatta absoluuttisesti ollut varsin maltillinen.

Elikkä riippuu mahdollisuuksista, mitä meille aukeaa. Tää lähtee siitä, että me halutaan tukea meidän kasvua, halutaan pitää huolta meidän kilpailukyvystä ja tältä osin niin kehitys saa jatkoa sillä linjalla, mikä se tällä hetkellä on, jos mahdollisuudet näin sen asettaa, mutta mut, niinku sanottu, niin edelleen kuitenkin absoluuttisesti ollaan hyvin kohtuullisella ja maltillisella tasolla.

Yes. Voisin vielä Kela 65 -mallista, niin puhuitte tosiaan, että käynnit siellä oma markkinaosuutta paremmin kehittynyt yleistä markkinaosuutta, niin mikä siinä on teidän mielestä taustalla, että mikä teidän tarjoamassa on kilpailijoita parempaa?

No ehkä vielä tässä kohtaa, niin tää startti on niin tuore, että ehkä totesin, että mä oon tyytyväinen siihen, me otettiin se startti itse erittäin tosissaan. Me koettiin, että se on tärkeä kokeilu.

Sitä on tärkeä tukea semmoisella tavalla, että siitä saadaan toivottavasti yhdessä rakennettua iso onnistuminen ja en osaa sanoa, miten kilpailijat on toiminut, enkä osaa sitä arvioida, mutta sen voin todeta, että me ollaan aidosti tämän tyyppisen toiminnan puolella. Meidän ammattilaiset on ollut huikean hienosti sitoutuneita tähän tekemiseen ja uskotaan, että tän tyyppinen yhteistyö julkisen, yksityisen toimijoiden välillä, niin täytyy olla osa sitä tulevaisuutta, jossa, niinku me tiedetään, koko terveystoimialan haasteet on sellaisia, että me tarvitaan kaikki hyvät ratkaisut jatkossa ja tästä syystä niin ollaan näissä itse todella sitoutuneita ja innoilla mukana.

Yes, annan tilaa muille kysymyksille tässä vaiheessa.

Kiitos, Roni, ja paljon itse asiassa tuli samankaltaisia kysymyksiä, joten täällä on muutama kysymys vain lisää linjoilta, ellei tässä nyt tipu lisää. Kysytään ehkä siinä liikevaihtokokonaisuudessa myynnissä tosi spesifi kysymys, mikä liittyy vakuutusyhtiökumppanuuksiin eli Pohjolan kanssa tehtyyn sopimukseen, niin mitä voit siitä kommentoida, missä sen kanssa ollaan tällä hetkellä?

Ei me ei lähtökohtaisesti kommentoida yhtään yksittäistä sopimusta tai yhtään yksittäistä kumppanuutta, että ne on kuitenkin liikesalaisuuksia ja jos kysyjä haluaa, niin voi aina palata niihin uutisiin, mitä kerrottiin aikoinaan tästä kumppanuudesta tai tän kumppanuuden startatessa, niin siinä on se tieto, mitä näistä lausutaan, että luonnollisesti ei kommentoida yksittäisiä asiakkuuksia tai asiakkaita millään lailla.

Juuri näin. Kannattavuuteen vielä Anssi Raussi SEBiltä kysyy, että mitä 2026 kannatta miten 2026 kannattavuutta pitäisi ajatella yksityisen ja julkisen välillä eli näiden nykyisten segmenttien välillä, että ovatko segmentit jotakuinkin samalla tasolla kuin julki kuin julkinen normalisoituu?

Tää on erinomainen kysymys. Nythän meillä tietysti tämän muutoksen myötä niin myös segmenttiraportointia tullaan tarkastelemaan.

Palataan siihen tilinpäätöksen yhteydessä tarkemmin. Jos miettii meidän liiketoimintaa vuonna 2025, niin niinku ollaan puhuttu matkan varrella, niin se työ, mitä tiimi on tehnyt läpi koko sen sopimuskannan, on ollut äärimmäisen vaikuttavaa monella tapaa ja näin ollen ne sopimukset, joita me nyt ollaan vuodenvaihteessa viimeinen aalto annettu pois, niin vie merkittävän määrän tulosta mukanaan.

Nyt sitten meidän täytyy tietysti uuden toimintamallin ja näiden syntyvien segmenttien kautta sitten pohtia, että ikään kuin meillähän siis koko kiinteiden kulujen massaa täytyy tarkastella, miten se jakautuu, mikä osa tukee mitäkin liiketoimintaa, niin tää liittyy tähän kysymykseen, mutta Anssi, jos puhutaan puhtaasti vuodesta 2025, niin poistuvat sopimukset vie mukanaan merkittävästi myös tulosta. Sanoisin näin, että vähän niin kuin yksityisten terveyspalveluiden tai 2025-vuoden yksityisten terveyspalveluiden puolella odotan itse sen positiivisen tuloskehityksen jatkuvan.

Niinku aikaisemmin keskusteltu, niin siellä julkisten palveluiden puolella ne tehdyt muutokset on ollut paljon suoraviivaisempia, toteutettavissa paljon suoraviivaisemmin ja tästä syystä se vaikutuskin on ollut viimeisen kahden vuoden aikana nopeampi, mutta niinku sanottu, sitten taas se jatkuva kehitys siellä yksityisten palveluiden puolella on semmoinen, johon itse luotan ja odotan sen jatkuvan ja meillä sitä potentiaalia siellä vielä merkittävästi sille työlle on ja sitä työtä lähdetään nyt vuonna 2026 tekemään.

Iiris Carnegielta tarkentaa itse asiassa tätä aika lailla samaa asiaa ohjeistuksen näkökulmasta ja marginaaliohjeistuksesta. Onko jotain, mitä haluat vielä lisätä tuohon äskeiseen, että mitkä nämä driverit ovat, että minkä takia marginaali laskee tai on linjassa viime vuoden kanssa?

No hyvin hyvin vähän lisättävää. Ehkä korostan vielä ton äskeisen kommentin loppua, joka on se, että usein matkan varrella multa on kysytty, että onko jollain tavalla ne kannattavuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet nyt tehty ja onko ikään kuin niihin liittyvä potentiaali nyt jo nähty, niin siihen selkeä vastaus on, että näin ei ole.

Puhutaan kompleksisesta operaatiosta siitä, niinku sanottu, niin meillä tuhannet ammattilaiset tekee työtä joka ikinen hetki tuolla meidän asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Sen tyyppisen operaation muuttaminen kestävällä tavalla vie aikaa ja näin ollaan todettu ihan jo pitkään, että tän yksityisten palveluiden kehitys tulee olemaan enemmän asteittaista ja, niinku sanottu, niin tän positiivisen kehityksen jatkumista itse odotan ja siellä sitä potentiaalia otettavaksi merkittävästi on ja, niinku sanottu, niin sitä työtä me tehdään joka ikinen päivä.

Kiitos. Linjat ovat hiljenneet, joten tässä kohtaa on aika kiittää yleisöä ja me näemme sitten siinä huhtikuun loppupuolella juuri ennen vappua seuraavan kerran sitten Q1:n merkeissä.

Kiitos kaikille ja mukavaa talven jatkoa.

Kiitos paljon.