Hyvää tiistaiaamua täältä Helsingistä ja tervetuloa Pihlajalinnan vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosinfoon. Minun nimeni on Tuula Lehto ja toimin Pihlajalinnassa viestintä-, markkinointi- ja vastuullisuusjohtajana.

Kanssani täällä studiolla ovat tänään tuttuun tapaan toimitusjohtaja Tuomas Hyryläinen ja talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala. Poikkeuksellisesti tässä aluksi käymme kvartaalin pääkohtien jälkeen meidän uudistuneen segmenttirakenteen, jonka käy Tarja läpi.

Muutoin Tuomas esittää kvartaalin highlightit. Tuttuun tapaan koko esityksen aikana te, jotka olette siellä linjoilla, voitte lisätä sinne chattiin kysymyksiä, niin käydään ne sitten lopuksi läpi ja otamme myös täältä studiolta kysymyksiä.

Mutta pidemmittä puheitta lämpimästi tervetuloa ja Tuomas, ole hyvä. Kiitos oikein paljon Tuula ja oikein hyvää huomenta myös omasta puolestani.

Ilo nähdä teitä kaikkia sekä siellä linjoilla että myös täällä paikan päällä studiossa. Käydään tosiaan, niin kuin Tuula sanoi, lyhyesti vuoden alkua läpi Pihlajalinnan kulmasta.

Aloitetaan yhteenvedolla, sen jälkeen Tarja käy läpi meidän uudistunutta segmenttiraportointia, sen yksityiskohtia, ja jatketaan sitten totuttuun tapaan meidän tuloksen käsittelyä. Pitkälti samojen askelmerkkien mukaan kuin aikaisemmin.

Ensimmäinen neljännes Pihlajalinnalle oli loppujen lopuksi onnistunut erittäin hankalassa ja nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa. Meillä liikevaihto käyttäytyi odotetulla tavalla.

Liikevaihdon laskun keskeinen ajuri oli ulkoistussopimukset, ne päättyneet ulkoistussopimukset. Ja tosiaan aika hankalassa ja heitteessä markkinatilanteessa onnistuttiin tuloksen puolustamisessa tavalla, joka teki neljänneksestä kaiken kaikkiaan onnistuneen.

Mutta katsotaan lyhyesti näitä keskeisiä nostoja. Liikevaihto taso todellakin vähän yli 140 miljoonaa.

Ja niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, siinä se yksittäinen suurin ajuri takana meillä vuoden vaihteeseen päättyneet ulkoistussopimukset. Seuraavassa terveyspalveluiden liikevaihto käytännössä voidaan sanoa viime vuoden tasolla, kun katsotaan tätä segmenttiraportointia.

On kuitenkin hyvä huomata, että vertailukelpoisilla luvuilla se näyttää hieman yli neljän prosentin laskua, eli heijastaa myös pitkälti markkinassa tapahtunutta muutosta. Tulen myöhemmin kommentoimaan liikevaihtoa meidän keskeisten asiakasryhmien kautta, ja se kuva tuo tohon erittäin mielenkiintoista lisätietoa.

Kolmas laatikko ylhäältä vasemmalta kuvaa nimenomaan ulkoistuspalveluiden liikevaihtoa, jossa merkittävä lasku vertailukauteen nähden, ja tässä tällaisenaan ei mitään yllättävää. Jos mennään seuraavaksi alarivin puolelle, meidän oikaistu EBITDA tulostaso neljänneksestä 14 miljoonaa.

Vertailukaudella oli toki vahvempi luku, mutta siellä oli näiden päättyneiden sopimusten vaikutusta luonnollisesti mukana, ja kokonaisuudessaan Pihlajalinnan oikaistu EBITDA taso säilyy 9,9 prosentin tasolla, eli samalla kuin vertailukausia. Näin ollen hyvin erinäköisellä liiketoimintamixillä, hyvin erinäköisessä markkinatilanteessa, olen tyytyväinen tähän saavutettuun tasoon, ja lämmin kiitos sekä meidän omalle joukkueelle että yhteistyökumppaneille hienosta työstä alkuvuoden aikana.

Tulosta seuraa EPSi 35 eurosenttiä, ja tämä kattaa meidän tuloksen keskeisimmät nostot. Alkuvuoden aikana monessa kohtaa usein keskusteluun noussut teema on ollut työterveyden markkina.

Tässä yksittäisenä nostona meidän työterveyden henkilöasiakkaiden kannan kehitys vertailukauteen nähden. Nähdään siitä, että ollaan pari tuhatta huollettavaa ylempänä kuin oltiin vertailukaudella.

Viime vuosi oli tämän markkinan osalta tapahtumarikas. Voidaan avata sitä myöhemmin vielä tarkemmin, mutta meillä kannan kehitys tältä osin suotuisa, ja kokonaisuudessaan vielä nettovelasta sellainen nosto eli kerroin nyt 2,7.

Heijastaa ennen kaikkea neljänneksen aikana lunastetun hybridilainan vaikutusta laskelmaan. Me olemme systemaattisesti näytetty meidän taloudellisen aseman vahvistuvan, ja vaikka tässä nyt kerroin ottaa askeleen taaksepäin tai askeleen ylöspäin, niin siihen looginen syy, ja on ilo todeta vielä yhteenkertaan, että tämän tehdyn hybridijärjestelyn kaltaisia elementtejä emme luonnollisestikaan tällaisessa taloustilanteessa tarvitse.

Mutta näillä nostoilla siirrän itse asiassa puheevuoron Tarja sulle. Voit käydä läpi lyhyesti meidän segmenttiraportointia ja sitä, mitä luvut pitää sieltä sisällään.

Tarja ole hyvä. Hyvää huomenta vain minunkin puolestani.

Olen Tarja Rantala Pihlajalinnan talous- ja rahoitusjohtaja. Selvennän teille seuraavassa hieman Pihlajalinnan tarkennettua segmenttiraportointia, mistään kovin suuresta muutoksesta ei tässä raportointirakenteen tarkennuksessa kuitenkaan kyse ole.

Pihlajalinna raportoitavat segmentit ovat jatkossa terveyspalvelut ja ulkoistuspalvelut, aikaisempien yksityiset terveyspalvelut ja julkiset palvelut asemesta. Näiden kahden segmentin lisäksi esitämme taloudellisia tietoja yhteiset toiminnot ja muut erästä.

Se kyseinen erä käsittää meidän emoyhtiötoiminnan kulut ja Forever-liikuntakeskuspalvelut. Terveyspalveluiden segmentti koostuu Pihlajalinnan valtakunnallisesta toimipiste- ja sairaalaverkostosta sekä kattavista etäpalveluista.

Terveyspalveluita johdetaan maantieteellisesti neljään alueeseen ja keskitettyjen palveluiden kautta. Aikaisemmasta poiketen tässä uudessa toimintamallissa vastuulääkäri-palvelut ja terveyskeskusulkoistukset on osa terveyspalveluiden organisaatiota.

Nämä liiketoiminnat segmenttien välisinä siirtoina joudumme valitettavasti edelliseltä vuodelta oikaisemaan vertailukelpoisiksi, kun lasketaan terveyspalveluiden segmentin liikevaihdon muutosta. Terveyspalvelut-segmentti palvelee kaikkia Pihlajalinnan asiakasryhmiä.

Ulkoistuspalvelut-segmentti kattaa laajat sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistukset, asumispalvelut sekä työvoima- ja rekrytointipalvelut. Ulkoistuspalveluita tuotetaan lähinnä hyvinvointialueille ja niitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena.

Tästä voidaankin jatkaa tarkastelemaan seuraavaksi Pihlajalinnan liikevaihtoa ja kannattavuuden kehitystä tällä kvartaalilla raportointisegmenteittäinkin. Ole hyvä, Tuomas.

Kiitos paljon, Tarja. Tässä kohtaa varmaan voidaan todeta, että palaat sitten takaisin, kun päästään käymään läpi tarkkoja kysymyksiä ja vastauksia myöhemmin.

Hyvä. Ihan niin kuin Tarja sanoi, niin aloitetaan tosiaan katsomalla tuttuun tapaan meidän liikevaihdon kehitystä.

Meillä terveyspalveluiden kysyntä heikkeni meidän vahvasta vertailukaudesta, mutta on hyvä todeta, että liikevaihdon lasku tuli odotetusti sieltä ulkoistuspalveluista ja siellä nimenomaan viimeistään viime vuoden vaihteessa päättyneiden sopimusten myötä. Mä katson tai näytän kohta liikevaihdosta vielä tarkemman asiakassegmenttikohtaisen kuvan, joka liittyy terveyspalveluihin, ja kuten sanoin, niin se kuva tuo mielenkiintoista detaliikkaa myös koko keskusteluun siitä koko meidän edellisen toiminnasta ja pärjäämisestä.

Jos kommentoin markkinaa lyhyesti, kokonaisuudessaan terveysmarkkinan kokonaiskysyntä heikkeni neljänneksen aikana. Jos nähden merkittävästi alhaisempi sairastuvuus.

Samaan listaan voidaan laittaa myös tapaturmataajuus, eli tyypillisesti neljänneksen aikana liukkaasta säästä johtuvia loukkaantumisia ja muihin tämmöisiin niiden alhaisempi taso. Ja sitten vielä kaiken päälle talouden yleinen epävarmuus.

Nämä ajurit johti siihen, että koko terveysmarkkinan kokonaiskysyntä oli selkeästi matalammalla tasolla vertailukauteen verrattuna, joka silloin oli osittain dynamiikaltaan ihan erilainen. Vastaavalla tavalla, jos katsotaan julkista sektoria, myös siellä kysynnä voidaan todeta jatkuneen matalana.

Meillä oli siellä yksittäisiä kilpailutuksia, joihin osallistuttiin ja niissä itse asiassa menestyttiin, mutta kokonaisuudessaan voidaan todeta, että julkisen sektorin nostajat jatkoi hyvin matalan hankintatason linjaa myös tämän ensimmäisen neljänneksen aikana. Koko talouden kannalta yritysten talouden tilanne, se näkyy myös meillä siinä, että kannassa liiketoiminnan päättymisiä on selkeästi historiaan verrattuna enemmän.

Kun me tarkastellaan työterveyssopimusten sisään, siellä henkilöstön vähenemä eli käytännössä työpaikkojen määrän vähenemä näkyy meillä selkeänä ajurina kysynnän takana. Ja usein kysytty kysymys, kuinka tämä näkyy sitten yritysten valintoina, miten sitten panostetaan ostoihin.

Meillä on luonnollisesti myös merkkejä siitä, että pyritään ostamaan harkitummin ja toisaalta suosimaan semmoisia hankintoja, joissa on selkeä vaikuttavuus sen sijaan, että hankitaan puhtaasti suoritteita. Kanavasiirtymässä neljänneksen aikana meillä näkyi selkeästi etäpalveluiden kysynnän vahvistuminen.

Meillä on itse asiassa, tämä on yksi niitä meidän liiketoimintamiksiin vaikuttavia ajureita. Selkeästi suositaan matalamman kynnyksen palveluita, sitä, että hoitoketjut alkaa etäpalveluista.

Nämä on usein paitsi tehokkaampia toimittaa, niin myös tehokkaampia sen koko hoitoketjun kannalta. Ja viimeisenä vielä ulkoistuspalveluliikevaihto, tosiaan siellä näiden päättyneiden sopimusten vaikutus merkittävä.

Tässä pari kertaa lupaamani kalvo asiakasryhmistä. Ensimmäiset palkit kuvaa terveyspalveluiden sisällä meidän kolmen eri asiakassegmentin liikevaihdon kehitystä.

Tämä on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen kuva. Kun me tarkastellaan yritysasiakkaita, niin lasku vertailukauteen vähän alle kaksi miljoonaa euroa, kun katsotaan euroissa.

Siellä sitten totta kai tukee myös tämä meidän työterveyskannan kasvu ja tämän liiketoiminnan onnistunut läpivienti neljänneksen aikana. Usein tähän palkkiin liittyvä ja kiinnostava kysymys on meillä vakuutusyhtiöiden eli vakuutusyhtiöasiakkaiden liikevaihto.

Se laski markkinaa nähden voisi sanoa vain 2,5 prosenttia vertailukauteen verrattuna. Tämä huolimatta siitä, että me oltiin ympäristössä, missä oli selkeästi alhaisempi sairastuvuus, kuten todettua myös alhaisempi tapaturmataajuus.

Ja huolimatta siitä, että me myös tehtiin aktiivisesti sitä meidän strategianmukaista työtä, eli tehokasta hoidon tarpeen arvioita ja sitä kautta autettiin myös meidän kumppaneita hillitsemään omaa liikennettään ja sitä kautta omia sairauskulumenojaan. Tältä osin, kun totesin hankalassa markkinatilanteessa, pidän tätä liikevaihdon tasoa ja matalaa laskua tai ainoastaan 2,5 prosentin laskua erittäin vahvana hyvänä onnistumisena meidän joukkueelta.

Yksityisasiakkaille vastaava pieni lasku. Siitä osa, tuosta laskusta, on myös liikennettä sinne vakuutusyhtiöasiakkaiden puolelle johtuen siitä, että me pidetään tiukasti huolta siitä, että yksityisasiakkaiden tunnistaminen on korkealla tasolla.

Jälleen kerran tämä on sen kumppanistrategian mukaista. Kun sitoudumme yhteistyöhön, sitoudumme siihen, että yksityisasiakkaat tunnistetaan vahvasti myös täällä.

Ja viimeisimpänä julkinen sektori, joka näyttää myös pientä laskua. Tuolla sisällä mielenkiintoinen dynamiikka.

Meillä vanhat, tai vanhat, meille perinteiset vastuulääkäripalvelut laskee tuolla julkisen sektorin asiakaskannan sisällä ja samaan aikaan me ollaan onnistuttu myymään siellä uusia palveluita, tyypillisesti tehokkaita jononpurkuun liittyviä ratkaisuja, niin että myös julkinen sektori näyttää tältä osin vain matalaa laskua. Ja jälleen kerran huomion kiinnitän ulkoistuspalveluihin, josta tulee meidän liiketoiminnan sellaisena täysin odotettu päättyneiden sopimusten myötä tapahtunut lasku.

Eli kokonaisuudessaan, jos vedän yhteen, onnistunut asiakaskannan hallinta työterveyden puolella, hyvä yhteistyö vakuutusyhtiökumppaneiden kanssa ja vielä onnistunut myynti julkisella sektorilla silloin kun se on ollut mahdollista ja missä me ollaan voitu hyviä kokonaiskustannusvaikuttavia ratkaisuja tarjota, niin tässä meidän liikevaihdon kehittymisen ydin. Tällä kaikella tietysti on vaikutus sitten meidän liiketoimintamiksiin.

Tuolla yritysasiakkaiden sairastavuuden kautta tulevien hoitoketjujen matalat diagnostiikkatasot, sillä on vaikutus kannattavuustasoihin. Vastaavasti vakuutusyhtiö tai muiden yksityisasiakkaiden tapaturmien siirtyminen leikkurissa julkiselle puolelle, eli ollaan toteutettu julkisen puolen operaatioita, niissä on kannattavuuseroja ja käytännössä nämä on niitä tekijöitä, jotka sitten siinä tuloksen osalta vaikuttaa neljänneksen dynamiikkaan.

Seuraava kuva näyttää nimenomaan äsken käymäni asian, eli kannattavuuden kehitys. Kun verrataan vertailukauteen, niin meillä käytännössä tulee tasaisesti muutos siitä, miten terveyspalveluiden puolella tämä tulos on kehittynyt ja miten sitten ulkoistuspalveluiden puolella ja uudenman kerran tuolla näkyy sitten se päättyneiden sopimusten vaikutus kokonaisuudessaan.

Nyt sitten kun katsotaan eteenpäin, niin meillä on tietysti myös liiketoimintamiksissä pysyvä muutos näiden päättyneiden sopimusten kautta. Kun katsotaan sitten vuotta 2020 kokonaisuutena ja tästä eteenpäin, niin näihin lukuihin, näihin dynamiikoihin päästään sitten tutustumaan tulevien neljännesten myötä.

Kun katsoo kokonaisuutta, on ymmärrettävää, että me ollaan jo pitkään myös sitten alkuvuoden aikana aktiivisesti hallittu meidän henkilöstöresurssin määrää sekä muuta kustannuskantaa. Ollaan sopeutettu aktiivisesti tilannetta vastaamaan sekä meidän uutta toimintamallia että markkinatilannetta.

Ja neljänneksen lopussa kerrottiin myös mittavista muutosneuvotteluista terveyspalveluiden tuotantoorganisaatiossa ja siellä neuvottelut edelleen kesken ja odotetaan niiden päättyvän totta kai nyt sitten tässä Q2:n startin myötä. Viimainen kuva taloudellisista luvuista investoinnit.

Ollaan oltu jo hyvä tovi tilanteessa, missä voidaan hallitusti investoida meidän kasvuun ja kilpailukykyyn. Meillä tällä hetkellä investoinnit painottuu digitaaliseen kehitykseen, meidän lääkäriasemaverkostoon.

Meidän talouden asema on vahva. Kuten aikaisemmin totesin, meidän korosin nettovelan muutos, siellä kertoimet kumpuaa siitä hybridilainan takaisinmaksusta.

Katsoessa työtä, mitä me ollaan digitaalisen kehityksen ympärillä tehty nyt noin jo reilun kahden vuoden ajan, on ilo huomata sillä työllä olevan selkeä vaikutus meidän kilpailukykyyn. On ilo kuulla meidän asiakkaiden ja kumppaneiden palaute niihin kyvykkyyksiin liittyen ja uskon, että näillä on myös oma tärkeä roolinsa ykköskvartterin raportoitujen tuloksien takana.

Nostan seuraavaksi kaksi neljänneksen aikana keskusteltua yksityiskohtaa, jotka on meille ja meidän strategian kannalta todella tärkeitä asioita. Mä aloitan vaikuttavuusperusteisista palveluista Ne tulokset, joita julkistettiin yhdessä Stora Enson kanssa tähän liittyen, on huikeita.

Kuuden kuukauden työn jälkeen saatiin kohderyhmän sairaspoissaolopäivissä merkittävä lasku, jolla on tietysti sellaisenaan merkittävä taloudellinen vaikutus. Tällä on tietysti yksilöiden kannalta todella hyvä ja tärkeä vaikutus.

Mutta ennen kaikkea sitten kun puhutaan työn tuottavuudesta, puhutaan siitä, mikä on työvoiman saatavuus, kuinka kauan jaksetaan töitä tehdä, niin tällä työllä on merkittävästi suurempi arvo kuin mitä vain ne suoritteet, joita näiden tuottaminen meiltä vaatii. Tämän tyyppiseen työhön me ollaan panostettu pitkään, panostetaan vastakin, ja on mielenkiintoista käydä keskusteluita meidän kumppaneiden, heidän johdon kanssa siitä liiketoiminnallisesta vaikutuksesta ja arvosta, mihin näillä palveluilla me yhdessä päästään.

Sydänkaista-työ jatkuu, siellä meidän pilotit laajentuu parhaillaan. Siellä panostetaan käytännössä sydän- ja aivoinfarktien uusiutumisen ennaltaehkäisyyn, eli sekundaaripreventioon.

Siellä ensimmäisen pilottivaiheen tulokset häkellyttävän korkeita, sairaspoissaolopäivien lasku 99 prosenttia, meidän henkilöiden uskomattoman korkea sitoutuminen hoitoon ja tyytyväisyys siitä, että heistä pidetään aidosti huolta. Nämä on huikeita tuloksia, ja kun miettii tässä erittäin vakavassa riskiryhmässä esimerkiksi tähän aiheeseen liittyvän työeläkeriskin arvoa yrityksille, niin jälleen kerran huomataan, että puhutaan aivan eri kokoluokan arvosta kuin vaan mitä näiden suoritteiden tuottaminen tai suoritteiden myyminen sellaisenaan mahdollistaa.

Me ollaan todella sitoutuneita meidän strategiassa ja toiminnassa meidän kumppaneiden kokonaiskustannusvaikuttavuuteen, ja halutaan nähdä, että se on se keino voittaa tässä markkinassa. Kaikki tiedetään tilanne, mikä meillä sote-sektorilla kokonaisuudessaan on, ja terveyspalveluiden osalta meillä kaikilla toimijoilla on vastuu toimia oikein niin, että niistä resursseista saadaan se vaikuttavuus, se merkittävä vaikuttavuus irti, mikä saatavissa on.

Toinen nosto tulee Pohjois-Pirkanmaan suunnalta. Meillä Pohjois-Pirkanmaan ulkoistetut sote-palvelut on nyt otettu yli ensimmäinen neljännestä alkaen, mutta on meille jo nosto ensimmäiseen neljännekseen liittyen.

Meidän tiimi on tehnyt hurjasti työtä pitkästä aikaa ensimmäisen ison ulkoistussopimuksen haltuunottamisen kanssa. Mehän puhutaan tässä sopimuskaudesta, joka kestää aina tuonne heinäkuulle 31.

asti kokonaisarvo reilusti yli 200 miljoonaa. Toimintamallina varmasti jotain, minkä tulisi olla osa koko meidän sote-sektorin ratkaisua Suomessa.

Tätä työtä on siis tehty nyt tinkimättömästi jo aina sieltä tästä meidän kilpailuvoitosta lähtien ja kiihtyvästi tietysti ensimmäisen neljänneksen myötä. Toiminta on tosiaan alkanut ensimmäinen neljättä.

Kerrottiin heti alussa, että aloitettiin muutosneuvottelut, koska lähdetään käytännössä sopeuttamaan operaatiota siihen sopimuskokonaisuuden mukaiseen kokoluokkaan. Tässä ei siis mitään yllättävää tässäkään, vaan toimitamme sitä, mitä asiakas on meiltä halunnut ostaa.

Ja jos miettii koko vuotta, niin tässä on hyvä todeta, että tämän toiminnan saattaminen sopimuksen mukaiseen malliin tulee viemään aikaa läpi tämän vuoden 26. Tässä sopimuksessa on myös onnistumiseen liittyviä kannustinmalleja, joita ei vuoden 2026 osalta tulla vielä tietysti näkemään, niin näiden osin tämän sopimuksen kannattavuus nousee asteittain, ja tämä tulee lyhyen aikaa, jos käytän termiä, painamaan meidän tämän segmentin tulosta.

Niin käytännössä lähdetään liikkeelle ja lähdetään kehittämään tästä yhtä hienosti toimivaa, yhtä vaikuttavaa ja myös taloudellisesti vaikuttavaa sopimusta kuin mihin meidän vanhojen sopimusten kanssa ollaan päästy ja päästiin viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana. Vedetään yhteen vielä meidän keskipitkän aikavälin tavoitteet.

Eli nämä on ne tavoitteet, jotka noin vuosi sitten julkistettiin meidän strategian osana. Jatketaan työtä meidän liikevaihdon osalta.

Tiedetään, että alkuvuosi ja ensimmäinen neljännes on ollut tältä osin tietysti markkinan osalta hankala. Korostan kuitenkin sitä, että meidän ympäristössä se liikevaihdon lasku tulee ennen kaikkea niistä päättyneistä ulkoistussopimuksista, ja se on vaikutus, jonka toki osasimme ennakoida ja josta ollaan käytännössä monen, ellei peräti kaikkien teidän kanssa puhuttu jo aikaisemmin.

Oikaistu EBITDA-marginaali vertailukauteen lasku siinä, mutta kokonaisuutena vertailukauteen pysytään samalla tasolla kuin mitä oltiin silloin vuosi sitten. Ja meidän onnistuneet toimenpiteet sen tuloksen puolustamisessa korostaa sitä tärkeyttä, että meidän täytyy käyttää niitä työkaluja, mitä meillä omissa käsissä on, niin tämän balanssin ylläpitämiseksi myös silloin kun markkina ei meille sitä tukea anna.

Nettovelan kehitys näkyy kolmannessa kuvassa, se jo keskusteltiin, ja sitten oikealla puolella meidän sekä asiakkaiden että omien ammattilaisten tyytyväisyys. Haluan todeta oman henkilökunnan osalta selkeä lasku meidän eNPS:ssä.

Niin sanottu se on kehitys, joka halutaan kääntää mahdollisimman pikaisesti. On varmasti kuitenkin ymmärrettävää, että kun mietitään muutoksia meidän talossa viime syksynä ja nyt parhaillaan, niin niillä on vaikutus tuohon mittariin.

Mutta kuin sanottu, niin tätä en kuitenkaan hyväksy, vaan tehdään tinkimättömästi työtä siihen, että myös meidän ammattilaiset antaa palautetta, joka kääntää tuon kehityksen sitten toiseen suuntaan. Pihlajalinna on se yhtiö tällä toimialalla, jossa parhaat huippuammattilaiset haluavat tehdä töitä.

Kokonaisuutena meidän näkymät vuodelle 2026 muuttumattomat. Toki vuoden alku joiltain osin semmoinen, mitä emme odottaneet, mutta tehdään aktiivisesti työtä sekä meidän liikevaihdon että tuloksenteon kyvyn ympäriltä.

Yhteenvetona koko neljänneksestä meillä koko markkinassa on matala kokonaiskysyntä, meidän liikevaihtoa laski odotusti erityisesti nämä päättyneet ulkoistukset. Hyvillä toimenpiteillä pystyttiin tukemaan meidän kannattavuutta niin, että oikaistu EBITDA-marginaali pysyi vertailukauden 99 prosentin tasolla.

Kun katsotaan yritysmarkkinaa, työterveysmarkkinaa, niin siellä vaikuttavuusperusteisilla palveluilla aitoja tuloksia kumppaneille, ja toki sama vaikuttavuus koskee myös muita maksavia tahoja, kuten vaikka vakuutusyhtiöt. Itse uskon, että meillä on hurjasti tällä toimialalla vielä arvoa tehtävänä, mitä ei ole vielä tehty eikä ulosmitattu, ja siihen työhön Pihlajalinna on äärimmäisen sitoutunut myös jatkossa.

Mutta lämmin kiitos. Tässä vaiheessa aika pyytää Tuula ja Tarja takaisin tänne joukkoon ja annetaan mahdollisuus kysymyksille tässä kohtaa sekä linjoilta chatista että studiosta.

Kiitos Tuomas. Alotetaanko studiolta?

Sami Sarkamies Danske, ole hyvä. Kiitos, muutama kysymys.

Aloitan tosta ulkoistusliiketoiminnan kannattavuudesta. Se oli erittäin vahva Q1:llä.

Ilmeisesti yritit vähän varoitella siitä, että samanlaisia marginaalitasoja ei kannata odottaa tulevilta kvartaalilta. Ja onko niin, että pitkässä juoksussa terveydenhuollon palvelut on kannattavampi segmentti kuin tämä ulkoistusliiketoiminta?

Kuulit viestin oikein kyllä. Meillä nyt ensimmäinen neljännes on viimeinen, mistä me saadaan näitä vanhoihin päättyneisiin sopimuksiin liittyviä hyöty Kannustinpalkkioita ja kannustinpalkkiomalleja, niin nämä vaikuttavat vuoteen 2026.

Eli tältä osin en itse usko, että vaikka nyt ensimmäiseltä neljännekseltä näytetty kannattavuustaso olisi kestävä pitkään aikaan. Ehkä nyt lähdetään rakentamaan sitä hyvää, solidia tasoa.

Itse uskon siihen, että molemmista segmenteistä tulee hyvä tasainen kontribuutio, kun mennään kohti meidän strategian tavoitetta. Mutta tietysti tässä tulee aika jännä ja myös kehitysvaihekysymys kahden segmentin välillä.

Okei, mä voisin vähän kysyä tästä flunssakaudesta tällä hetkellä, että Q4 ja Q1 jäi aika paljon vertailukaudesta, mutta mikä on tämä Q2:n näkymä tällä hetkellä? Jos me katsotaan, ja nyt mä käytän itse termiä ylähengitystieinfektiot, koska se kattaa kaikki mahdolliset tähän, mitä kutsuit flunssakauteen.

Kyllä meillä sekä Q4 että Q1 oli kautena tajmingissa vähän erilaisia, osittain matalampia. Siihen ilmiöön liittyy myös se, miten ihmiset käyttäytyvät, miten haetaan vaikka hoitoa tämmöisessä tilanteessa.

Otetaan vaikka pistemäinen esimerkki työterveyden puolelta, missä monet yhtiöt on ihan perustellusti meidänkin suosituksesta siirtynyt käytäntöihin, missä oma ilmoituksella voi olla hetken aikaa sairaslomalla, ettei tarvitse käydä siellä lääkärillä. Näillä kaikilla asioilla on vaikutusta.

Ne testit, jotka seuraa, ehkä myös joitain julkiset datat, Nordea luottokorttidata terveyspalveluihin liittyen tai sitten tiettyjen toimijoiden julkaisemat diagnoosimäärät, näyttää pieniä piikkejä sekä Q1:n lopussa että tällä hetkellä. Mutta isossa kuvassa ei mun mielestä vielä mitään muutosta.

Eli en voi sanoa, että oltaisiin tällä hetkellä minkään kauden huipulla tai muuta. Selvästi tässä on tämmöistä, jos katsoo oikein pitkää historiadataa, niin on vaikea tällä hetkellä vetää yhtä johtopäätöstä siitä, mikä tilanne on.

Odotan tietysti syksyllä, että olisi ikään kuin normaali tilanne ja näitä eri syistä johtuvia ylähengitystieinfektioita tultaisi sitten näkemään myös syyskauden puolella. Sitten olisin jatkanut tosta oma raportoinnista, minkä äsken mainitsit.

Voitko vähän avata, missä vaiheessa yritykset on alkanut ottaa tämmöistä toimintamallia käyttöön? Mikä se penetraatio on ehkä tällä hetkellä, jos miettii teidän 280 000 työterveysasiakasta, ja kuinka iso vaikutus sillä on ollut näihin volumeihin?

No, teemana se lähti keskustelussa nousemaan laajemmin ehkä noin vuosi sitten. Jos katsot vaikka, koska Pihlajalinna lähti mukaan keskusteluun ja otti kannan siitä, miten me uskotaan oma ilmoituskäytäntö, niin kuin me käytetään semmoista termiä, sen olevan hyvä vaihtoehto, niin se on tosiaan noin vuoden, vähän reilu vuoden ikäinen ilmiö.

Se on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se ei ole hirveän mustavalkoinen. Eli vaikka tämmöinen mahdollisuus jonkun yrityksen työntekijöillä on käytettävissä, niin me nähdään yllättävän usein se, että työntekijät vielä jostain syystä, on se sitten varmuuden vuoksi tai tietämättömyydestä tai jotain muuta, niin kuitenkin hakeutuu sinne työterveyshoitoon tai lääkärille.

Ehkä halutaan varmuuden vuoksi sairaspoissaolotodistus jonkun vanhan kulttuuriperimän tai jonkun tämän tyyppisen takia. Ei siinä mun mielestä voi vielä sanoa, että se olisi merkittävä ajuri liikenteen vähentymisen kannalta.

Me käytännössä suositellaan tätä käytäntöä kaikille meidän asiakkaille. Kyllä se on semmoinen uuden normin uusien hoitokäytäntöjen mukainen tapa toimia kyllä.

Ja liittyy myös siihen kokonaiskustannusvaikuttavuuteen. Itse en usko, että semmoinen strategia, joka perustuu ikään kuin vaivihkaiseen liikenteen nostamiseen ja siitä seuraavan konversion maksimoimiseen, voi pitkällä tähtäimellä olla oikea.

Päinvastoin mun mielestä me ollaan tehty viimeisen vuoden aikana markkinalla ilmiöitä, että kun tällaista on nähty tai tällainen on noussut keskusteluun, niin sillä on ollut kyllä nopeasti seuraamus, joka on sitten asiakkaa tähdenstänyt tämän tyyppistä toimintaa vastaan. Pystytkö yhtään haarukoimaan, että jos tämmöinen toimintamalli olisi täysin käytössä kaikilla asiakkailla, niin minkälainen vaikutus sillä voisi olla työterveysisitteihin?

En pysty antamaan. Mä voin antaa vain referenssin vaikka omasta yhtiöstäni.

Toki me ollaan Pihlajalinnassa myös Pihlajalinnan työterveyden asiakkaita, ja sanoisin näin, että myös meillä sitä käytetään vielä liian vähän. Sitten oli tästä yksityispuolesta, niin oliko niin, että yksi syy tähän volyymien laskuun oli vain se, että te olette paremmin tunnistanut nämä asiakkaat kuin vaikka vuosi sitten?

Liikevaihdon laskuun. Eli meillähän meidän asema markkinalla on semmoinen, että yksityisasiakkaista, eli omalla lompakollaan asioivista, iso osa heistäkin on käytännössä ollut vakuutusyhtiöasiakkaita.

Ja jos miettii sellaista vanhaa mallia vuosien takaa, niin on silloin saattanut käydä niin, että mä oon asiakkaana tullut käymään vaikka tuolla Munkkiniemen suunnalla Dextrassa, maksanut sen itse, ja en ole kertonutkaan vakuutusyhtiöstäni yhtään mitään ja päätynyt sitä kautta maksamaan ikään kuin yksityisasiakkaan hinnaston mukaisesti. Meillä on tänä päivänä erittäin hyvät prosessit ja praktikat sille sekä kontrollit myös sille, että jos tämmöinen asiakas kävelee sisään, niin me onnistutaan mahdollisimman usein tunnistamaan se, että siellä on vakuutusyhtiö takana, ja sitä kautta sitten hyödynnetään myös vakuutusyhtiö hinnastoja ja tapahtuu kaksi asiaa, hintatasot pikkuisen laskee ja sitten se siirtyy tuossa meidän asiakassegmentissä toisen palkin puolelle.

Tämä on se ilmiö, mistä puhuttiin. Että tunnistaa asiakasta, niin teitä rankaistaa sitten jollain tavalla.

Tämmöisiä sanktioita ei ole. Mä uskallan väittää, että me ollaan omassa vertailuryhmässämme se, joka tunnistaa parhaiten.

Ja jos mietitään sitä meidän strategiaa ja sitä kokonaiskustannusvaikuttavuutta, niin mä uskon, että isossa kuvassa pitkällä aikajänteellä kyllä siltä halutaan ostaa, joka toimii niiden sääntöjen mukaan, jotka on yhdessä sovittu, ja ei se ole sen kummaisempi asia. Mä pidän kiinni siitä, että haluan pitää huolen siitä, että Pihlajalinna on se toimija, joka toimii tässäkin sovitulla tavalla parhaiten.

Sitten oli vielä viimeinen kysymys, tämä muu segmentti tai se yleinen segmentti, niin siellä olevat liiketoiminnat, niin onko ne kaupana? Kaupana?

Ei. Tämä logiikka on luotu niin, että meidän segmenttien ikään kuin sisäinen liiketoimintamalli ja se toiminnan tuottaminen on identtinen.

Ja tästä syystä, jos miettii sitä muuta segmenttiä, niin ne on sellaisia liiketoimintoja, joissa tällä hetkellä se toimintamalli on erilainen. Toki me pyritään kehittämään meidän liiketoimintoja parhaalla mahdollisella tavalla, ja joskus se saattaa johtaa tilanteeseen, missä me ei ole se oikea kehittäjäosapuoli.

Mutta jos tämmöisiä suunnitelmia olisi, niin niistä olisi totta kai kerrottu etukäteen. Okei.

Kiitoksia. Kiitos, Sami.

Kiitos, Sami. Joni.

Kiitos, Joni Sandell Nordea. Ehkä tuosta työterveyden kysyntätilanteesta vielä tällä hetkellä.

Mikä se teidän näkemys on, että ollaanko niin sanotusti jo pohjilla? Näkyykö valoa tunnelin päässä vai pitäisikö tässä odottaa vielä, että tämä heikko työmarkkinatilanne jatkaa sen markkinan painamista?

Nyt kun kysyt sen Joni noin, niin sähän kysyt käytännössä Koska tämähän meidän yhtiöiden tehtävä on myös toimia semmoisella tavalla, että se muuttuisi mahdollisimman nopeasti. Mutta tältä osin sanoisin, että vaikea nähdä, että siinä olisi tapahtumassa juuri nyt jotain muutosta.

Mitä tulee vaikka huollettavien määrään, niin sehän on itse asiassa luku. Mehän ei raportoida sitä jatkuvasti, johtuen siitä, että se on luku, joka myös elää jatkuvasti.

Haluttiin tuoda se tällä kertaa näkyviin ihan siitä syystä, että se on aiheuttanut tosi paljon keskustelua ensimmäisen neljänneksen, ehkä jopa viime vuoden lopun aikana. Siinähän meillä tapahtuu Kannassa jatkuvasti muutoksia.

Mä tiedän jo nyt meillä vaikka kesällä päättyvästä suurehkosta sopimuksesta, joka tulee laskemaan sitä huollettavien määrää lukumääräisesti. Toisaalta meidän kannalta kiinteästi hinnoiteltu sopimus, joka ei ole ollut siellä meidän kannalta helpoimpien ja kannattavimpien joukossa.

Tämän tyyppistä värinää tullaan varmasti näkemään, ja markkinassa tällä hetkellä tuntuu olevan aika päättäväinen hyökkäys käynnissä siinä, että asiakkaasta kilpaillaan tavalla, mitä ei mun mukanaolon aikana nähty aikaisemmin. Eli kun katsotaan meidän kannan kehitystä, niin meillä se luku voi vielä laskea, mutta siihenkin on monia syitä, ja osa niistä syistä voi liittyä muun muassa vaikka siihen meidän kiinteähintaiseen sopimuskantaan, josta ollaan puhuttu viime vuoden toisesta neljänneksestä lähtien.

Jes. Toinen kysymys.

Tämä menee varmaan Tarjalle, ulkoistuspalveluiden puolella. Minkälainen vaikutus näillä varauksien puruilla oli kannattavuuteen?

Niitä täytyy aina tarkentaa kvartaali kvartaalilta, ja nyt tosiaan vanhat sopimukset lähes tulkoon kaikki on päättyneet. On ollut merkitystä.

Ei sen isommin avata minkä verran, mutta kuten todettu, niin nyt on ikään kuin uusi aika alkamassa uusilla sopimuksilla, ja kannattavuustaso ei tietenkään ole vastaavaa kuin noin kymmenen vuotta prosesseja kehitettyään. Mutta tästä se lähtee.

Sitten ehkä viimeinen vielä palaisin ehkä tuohon konversioiden tilanteeseen. Tietyllä tapaa ymmärrän tämän omailmoituksien vaikutuksen tuohon, mutta kysytään näin päin, että odotatteko te, että tässä olisi yhtiöt on tarkempia, niin me nähtäisiin rakenteellista muutosta konversioasteessa, mitä me täältä tulee, jos mietitään, että meillä on, tekin puhutte paljon siitä etävastaottojen kasvusta ym.

ja omailmoituksen kasvusta, niin tämähän kuulostaa äkkiseltään siltä, että konversioaste voi laskea. Kyllä meidän, jos miettii strategisesti eteenpäin katsoen, niin itse uskon siihen, että etäpalveluiden rooli koko markkinassa tulee kasvamaan, ja kun me katsotaan faktoja tänä päivänä, niin me tiedetään, että niistä seuraa lyhyempiä tai vähemmän pitkiä hoitopolkuja, ja koska asiakkaat ja potilaat on tyytyväisiä ja näin, niin se on selvästi ihan oikein.

Samaan aikaan kyllä me myös huomataan se, että kun me tehdään oikein ja tehokkaasti se etätyön, niin sieltä ne potilaat ja asiakkaat, jotka tarvitsee niitä hoitopolkuja, kyllä he reittinsä myös löytää. Eli asiakastyytyväisyys tältä osin on itse asiassa erittäin korkea molemmissa, eli se ei aiheuta huolta tässä.

Itse olen tyytyväinen siihen, että Pihlajalinnan liiketoimintamalli ja meidän liiketoiminta tänään ei ylikorostetusti perustu tämän tyyppisen konversiomaksimoimiseen, mihin viittaat. Ja tätä kautta puhutaan sitten aktiivisesta, tosiaan erilaisista omahoitopäätöksistä, kun autetaan henkilöasiakkaita oikean hoidon luokse ja näin poispäin, niin tämän tyyppisestä kannibalisaatiosta en itse ole Pihlajalinnan, tai tiedän, että Pihlajalinnan kohdalla voin olla ehkä vähiten huolissaan siitä toimialan kokonaiskuvassa.

Mutta pidän tätä siirtymää markkinassa kyllä hyvin todennäköisenä eteenpäin mentäessä. Ehkä vielä viimeinen.

terveyspalveluiden kannattavuuskehityksestä. Tästä on puhuttu ainakin viimeisen vuoden ajan aika aktiivisestikin.

Summatko vielä, mitkä on tärkeimmät ajurit nyt tänä vuonna sen kannattavuusparannuksen jatkumisen taustalla, nyt kun tehdään, että ulkoistuspuolella sanotaan normalisoidutaan tai tullaan ehkä vähän alaspäin kannattavuudessa, niin varmaan fokus kääntyy tuohon. Summat vain ne tärkeimmät ajurit.

Fokus ei käänny. Fokushan on ollut siellä jo pitkään.

Me ollaan tehty todella tinkimättömästi työtä. Silloin tietysti puhuttiin yksityisterveyspalveluista, mutta samasta operaatiosta puhutaan edelleen.

Me ollaan tehty tinkimättömästi työtä siellä meidän tuloskunnon eteen, ja sen työn tulokset näkyy myös ensimmäisessä neljänneksessä. Jos miettii ensimmäisen neljänneksen dynamiikkaa, niin uskon, että kaikki toimijat lähti neljännekseen odottaen jollain tavalla normaalia, tämmöistä sesonaalitimmukaista neljännestä.

Ja kun katsoo, miten se loppujen lopuksi päätyi sekä yleisen sairastavuuden, tapaturmataajuuden, muiden kannalta, niin kokonaisuudessaan sanoisin näin, että se hyvä tehty työ näkyy tuloksissa nyt tässä ensimmäisessä neljänneksessä. Ja ihan vastaavalla tavalla, kun nyt pidetään vielä huoli siitä, että tietyt asiamme resurssi vastaa vielä paremmin sitä kysynnän tasoa ja sitä toimintamallia.

ja me jatketaan niitä arjen käytäntöjä, missä meidän ammattilaiset pystyy hyvillä prosesseilla, hyvillä apuvälineillä, myös teknologian, osittain AI:n turvin, keskittymään siinä työssä siihen merkitykselliseen potilastyöhön. Tässä, vaikka tämä kuulostaa aika simppeliltä, niin operatiivisesti meillä on tietysti paljon hyvää tekemistä, ja tällä on myös tosi hyvä ja merkittävä vaikutus siihen, mikä se tulospotentiaali tämän tyyppisessä toiminnassa myös jatkossa on.

Kiitos. Matti, ole hyvä.

Kiitos, Matti. Muutama tarkentava kysymys vielä.

Voisin ensimmäisenä aloittaa tästä teidän hiljaisen kauden alussa ilmoittamista muutosneuvotteluista. Mikä tuossa on karkeasti ottaen, jos avaatte sitä taustaa, onko se ihan puhtaasti kysyntä vai onko se jotain yleistä uudelleenorganisoitumista?

Ja sitten vielä myös, mikä tuossa tavallaan se säästöpotentiaali voisi olla? Mehän itse asiassa kerrottiin kaksiista muutosneuvotteluista.

Viittaan niihin ensimmäisiin. En välttämättä totea, vaan ehkä varmuuden vuoksi, että kokonaiskuva säilyy, niin toiset tosiaan tuli sieltä Pohjois-Pirkanmaalta, ja sanoisin kokonaisuudessaan niissä, että kysymys on vain siinä, että sopeudutaan siihen sopimuksen mukaiseen toimintamalliin ja sopimuksen vaatimuksiin.

Arvasin kyllä, että kysyit ennen kaikkea tähän toiseen liittyen. Mehän viime syksynä mentiin, uudelleenrakennettiin meidän toimintamalli.

Sillä ajatuksella mehän siinä vaiheessa siirryttiin kahdesta liiketoimintayksiköstä tai kahdesta liiketoiminnasta yhteen Pihlajalinnaan, yhteen operaatioon. Ja viime syksyn muutosten yhteydessä poistettiin tiettyjä päällekkäisyyksiä, jos kahdesta yksiköstä tulee yksi, niin siellä oli tiettyjä tämän tyyppisiä päällekkäisyyksiä.

Nyt kun sitä liiketoimintamallia ja sen toimintamallin mukaista toimintaa on tehty, niin huomataan, että meillä on tiimejä tai organisaatioita, joissa kuitenkin sitä tekemistä on vähemmän kuin mitä on syntynyt resursseja. Eli tämä on yksi tämmöinen tekemisen lähde.

Toinen kokonaisuus on se, että uuden toimintamallin myötä ollaan pystytty täysimääräisesti hyödyntämään meidän uusia toimintamalleja arjessa. Me oll edes hallinnollisista rooleista, vaan ne on usein tuolla, ja sitä kautta tiedetään, että näissä ryhmissä palkkatasot on ikään kuin isossa kuvassa aika kohtuullisia.

Eli yhteen yksittäiseen rooliin liittyvä, jos mietit säästöpotentiaalin kautta ihan analyytikon kulmasta, niin puhutaan enemmän semmoisista kohtuupalkkaisista rooleista eikä korkeasti palkatuista rooleista. Eli hoitaja kautta vastaanotto tai tämän tyyppistä enemmän?

Jos yleistäen, niin tämän tyyppisiä, mutta toki siellä on sitten, koska puhutaan koko siitä terveyspalvelujen organisaatiosta, reilusti yli kahdesta tuhannesta henkilöstöä siinä organisaatiossa, niin sitten niitä yksittäisiä rooleja ja titteleitä on paljon, mutta tämän tyyppisiä, kuten mainitsit esimerkinomaisesti. No voisin jatkaa tässä samalla teemalla vielä sen verran.

Tämä menee enemmän tarjontontille tämä kysymys, mutta tuliko teillä vielä jotain häntiä tähän Q1:een, sitä viime syksyn neuvotteluista? Eli tarkoitan just jotain pakettia tai muuta vastaavaa, mikä sitten ei vielä näkynyt täysimääräisenä vielä sitten nyt Q1-luvuissa?

Kyllä Q1:llä jo aika lailla täysimääräisesti näkyy viime syksyn muutosneuvottelujen hyödyt. Mehän kirjattiin ne kerralla kuluksi ja oikaisueräksi silloin Q4.

Kyllä se näkyy jo niiden muutosneuvotteluiden vaikutus. Sitten vielä kun menit Tuomas lipsauttamaan sen, että se olisi nyt kesäkuussa se yksi sopimus erääntymässä, niin osaatko avata tai haluatko avata sitä kokoluokkaa?

Niin kuin sanottu, niin en mennyt lipsauttamaan. Se on ihan, uskon että koska kyseessä on kilpailutetuseka markkinalla on ollut, niin ei se ollut lipsautus.

Se on ehkä pikemminkin kuvaa sitä, miten tässä markkinassa se sopimuskanta elää koko ajan. Ja sopimuksen kokoluokasta riippuen siihen on erilainen näkyvyys eteenpäin mentäessä.

Ehkä syy, miksi mainitsin tämän, on se, että tämä on ehkä erilainen siinä mielessä. Tämä on kokoluokaltaan merkittävä, mutta muuttuu keskellä vuotta.

Useinhan me nähdään itse asiassa isojen sopimusten muuttuvan jostain syystä, joku ehkä osaa historiasta sen kertoa miksi, niin vuodenvaihteessa. Jos te katsotte nyt markkinaa ja mitä markkinassa on puhuttu, niin toden totta vuodenvaihteessa on ollut aika paljon muutoksia selvästi.

Tämä muistuttaa, ja tämä yksittäinen sopimus muistuttaa, että vuoden sisäkin saattaa tapahtua paljon fluktuaatioita ja sitten taas pienet sopimukset elää ihan päivätasolla. Niitä voidaan vaihtaa ihan todella lyhyilläkin muutoksilla.

Tästä syystä meille se eksakti huollettavien määrä, se on tietysti meille tosi tärkeä operatiivisesti, mutta meille on tärkeämpää, jos mietitään meidän tuloksenteon kannalta se, että me pystytään siitä meidän huollettavista pitämään tehokkailla hyvillä hoitomalleilla työtä ja siihen me keskitytään tässä kohtaa. Kyseessä ei ollut virhe, mutta en paljasta yhtiötä, sopimusta enkä tarkkaa kokoluokkaa sitten kuitenkaan.

Hyvä, vielä viimeinen kysymys sitten. Tämä on enemmän tämmöinen teknisluontoinen, mutta mainitsitte vielä tuossa lopussa noita keskipitkäaikavälin tavoitteet, niin muistutatteko vielä, että oliko se keskipitkäaikaväli, tarkoititteko vuotta 2027-2028 vai?

Kyllä se tähtäs, vaikka tämmöistä aikaa ei sen yhteydessä koskaan asetettu, niin kyllä se, jos kysyt noin, niin tähtäisi 28 loppuerän reittitasoihin pikemmin kuin 27. Hyvä, kiitos, minulla ei tällä kertaa enempää.

Kiitos. Kiitos Matti.

Linjoilla on melko hiljaista, mutta otetaan Inderesin Roni Peuraheilmolta vielä tarkentava kysymys kannattavuusprofiilin eroista etävastaanottojen ja fyysisten vastaanottojen välillä, kun tästä siirtymästä nyt puhutaan, niin miten luontehdisit tätä? Sanoisin näin, että me ollaan ensinnäkin keskellä sitä siirtymää tällä hetkellä, ja kun katsoo koko sitä kirjoa, mitä semmoinen termi kuin etävastaanotot sisältää, niin sen sisällä on hurjan monta erilaista toimintatapaa.

On tosi pitkälle automatisoitu tai työkaluilla tuettua chattilääkäritoiminta, yleislääkäritoiminta yhdessä ääripäässä ja toisessa ääripäässä voidaan ottaa vaikka meidän etätapaturmalinja, joka on keino saada huippuortopedin tuki minne tahansa, kun se tarve vaatii. Tästä syystä näiden vertailu ei ole ihan yksiselitteinen.

Mä ehkä sanoisin näin Ronin kysymykseen, että itse uskon, että kun me puhutaan niistä suoraviivaisista palveluista, niin se on varmaan semmoinen maailma, mikä teknologiayritysten kielellä kommodisoituu vahvasti. Se on semmoinen, joka perustuu, se on alustojen maailma, se on isojen volyymien maailma, ja me ollaan laitettu viime aikoina itse todella paljon paukkuja siihen, että mitä tapahtuu siellä erikoislääketieteen puolella, mitkä on niitä vaativampia tapauksia, kuitenkin niin, että me ei voida ihan joka niemennotkon saarelmaan viedä niitä fasiliteetteja.

Mutta tämä transitio on käynnissä, ja kuten totesin, niin selkeästi me nähdään ero, mutta on varmaan liian aikaista kommentoida pistemäisesti sitä, että mikä se faktinen ero nyt sitten juuri nyt on tai mitä se noudattaa jatkossa olemaan. Juuri näin.

Ja voidaan kyllä korostaa meidän lastenlääkäripalvelua, josta todella vastaa lastenlääkäri. Kyllä.

Toinen erikoislääkärivetoinen etäpalvelu, jossa nimenomaan saa lastenlääkärin tuoksi eikä lasten lääkäri. Iiris Teeman Carnegieilta voidaan jatkaa hiukan mielestäni tähän samaan teemaan.

Voitteko kuvailla, millä tasolla ovat käyttöasteet tällä hetkellä yksityisellä puolella? Eli nyt sitten fyysinen ja ehkä se etä.

Mä itse näen sillä lailla, että semmoinen terve käyttöaste meidän kaltaisessa operaatiossa, se pyörii jossain siellä 80 huitteilla, jos näin voisi sanoa. Ja tässäkin markkinatilanteessa me ollaan tilanteessa, kun tässä on kuitenkin isoja paikallisia eroja ja isoja ammattiryhmä- tai erikoisalakohtaisia eroja, niin meidän käyttöasteet vaihtelee reilusti tämän luvun ympärillä, niin että meillä on myös alueita, jotka piikkaa siellä liian lähellä 100 tai käytännössä ottaen sadassa.

Eli tämä markkina on niin monimuotoinen, niin kuin sanottu sekä alueellisesti että erikoisalakohtaisesti, että tosi paljon vaihtelua ja myös kysynnässä tosi paljon vaihtelua. Kiitos.

Iirikseltä toinen liittyen näihin hoitojonojen purkuun liittyviin kilpailutuksiin, missä menestyimme, kerroimme siitä, ja hän tiedustelee, millaista liikevaihtovaikutusta näissä sopimuksista voisi ajatella olevan ja milloin. Ja ehkä liittyen tähän kilpailutusmekanismiin ylipäätään, että onko kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ja niihin liittyvät uhkasakot jollakin tavalla hyvinvointialueilla lisänneet ulkoistusaktiviteettia?

Se on siinä, että tässä viitataan tosiaan prosesseihin, joita esimerkinomaisesti Pohde tai täällä Helsingin alueella on nähty, on suorittanut liikevaihtoarvioita. Niissä on aina hyvä pitää mielessä se, että ne usein kilpailutetaan jonkun kokoisena kokonaisuutena.

Tämä liittyy ihan julkisen hankinnan tämmöisiin yksityiskohtiin, ja sitten niitä lähdetään toteuttamaan, ja ostajalla on tietysti aina mahdollisuus halutessaan lopettaa ostot. Siksi mä en mielellään spekuloisi näillä sopimuskokoluokilla, koska ne ei ole semmoisia, missä ostetaan jotain ja toimitetaan automaattisesti kokonaisuus.

Nämä on kuitenkin julkisia sopimuksia, joten jos niistä on kiinnostunut, itse odotan, että tämän tyyppisiä kampanjoita tai tekemisiä tullaan matkan varrella näkemään kasvavasti, koska se jonotilanne ja se kansalaisten ja kuntalaisten, miten he kutsutaankaan henkilöiden, asiakkaiden tilanne on se, joka on todella kriittinen ja moni heistä on sitten näiden asioiden takia vaikka poistyöelämästä, jolla on sitten vaikutus ihan koko yhteiskunnan tasolle. Tärkeä teema, johon varmasti tartutaan.

Vielä Iirikseltä kysymys vielä näihin työterveyssopimuksiin, josta puhutaan, että niitä on siellä eri suuntaisesti liikkumassa, niin nyt näistä mainituista uskotteko, että uusilla sopimuksilla näitä pystytään kompensoimaan ja mikä vaikutus on tälle vuodelle, pysyykö neutraalina? No tietysti me tehdään joka ikinen päivä töitä.

Me ei jätetä kamppailematta, me ei jätetä voittamatta huvikseen. Mä itse asiassa mielelläni jätän kommentoimatta kysymystä, koska en halua vastauksella signaloida yhtään mitään, joten todetaan vain, että totta kai, jos kilpailutuksia tulee, niin miksi me jättäisimme osallistumatta?

Tehdään työtä meidän markkinaosuuden eteen tuolla ja ennen kaikkea tehdään sitä työtä perustuen meidän omiin vahvuuksiin. Ehkä hiukan tuohon vielä lisäten kakkososa kysymyksestä liittyy kiinteähintaisiin sopimuksiin, mitä ollaan kommentoitu kannattavina tai paljon seurattavina sopimuksina, niin olemmeko pystyneet näitä uudelleen neuvottelemaan?

Minkälainen prosessi niiden ympärillä on? Niin kuin ollaan puhuttu jo seitsemän viime vuoden kakkosneljänneksestä lähtien, uudelleen neuvottelu on toki ollut yksi työkalu siinä joukossa, mutta kyllä meille se kaikkein vaikuttavin työkalu on ollut se, että me ollaan rakennettu toimintamalleja, joilla me voidaan näitä tämänkin tyyppisiä sopimuksia operoida meille kannattavalla ja kiinnostavalla tavalla.

Näillä kyvykkyyksillä on sitten tietysti positiivinen vaikutus kaikkeen meidän operaatioon. Jos me opitaan ja kun olemme oppineet keinoja, joilla me hallitaan resurssinkäyttöä oikeata hoidon tarpeen arvioinnin perusta kohdentamisesta ja näin poispäin, niin nämähän tukee meitä kaikessa liiketoiminnassa.

Haluan korostaa, että ihan niin kuin alustasti ollaan puhuttu, että työkalupakissa asioiden korjaaminen on ollut aina paljon tärkeämpää meille kuin se, että me lakkautettaisiin niitä sopimuksia tai käytäisiin vain yksipuolisesti uudelleen neuvottelemassa niitä. Kiitos.

Mikäli studiosta ei nouse lisäkysymyksiä, linjat ovat hiljenneet, niin tässä kohtaa kiitämme aktiivisesta keskustelusta hyvistä kysymyksistä ja me tapaammekin sitten seuraavan kerran toivottavasti heinäkuun helteillä, eli siellä 23.7. meillä on sitten H1:n tulosjulkistus ja tämä vastaava tilaisuus.

Kiitos Tuomas, Tarja ja yleisölle. Me näemme heinäkuussa.

Kiitos paljon.