No niin, kello on 10. Tota, huomenta kaikille ja tervetuloa tänne Atrian Q1-osavuosikatsauksen pariin.

Meillä on tänään juhlapäivä, meillä on myöskin yhtiökokous päällä, sitä kautta niin vähän juhlallisempi asustus kuin normaalisti, mutta tota käydään tosiaan ensin tämä tulosesitys kokonaisuudessaan läpi ja sit sen jälkeen meillä on tuttuun tapaan Q&A-tuokio, missä viestintäjohtaja Hanne Kortesoja kyselee kysymyksiä ja kaikilla teillä on mahdollisuus myöskin kysyä. Sitten paikalla meillä on talousjohtaja Tomas Backia, Suomen johtaja Mika Ala-Fossi.

Mut lähdetään isosta kuvasta ja pääviesteistä tuttuun tapaan purkamaan tätä Q1:stä. Elikkä ensimmäinen pääviesti on se, että vuosi on käynnistynyt vahvasti ja niin liikevaihto kuin liikevoitto olivat vertailukautta paremmat.

Konsernin liikevaihto kasvoi 7.1%, mikä johtui Suomen hyvästä myynnin kehityksestä ja Ruotsin vahvistuneesta liikevaihdosta. Konsernin liikevoitto parani vastaavasti 1.1 miljoonaa euroa, Suomen liikevoitto heikkeni 0.6 miljoonaa euroa.

Tulosta painoi haastava sianlihamarkkina ja kustannusten nousu. Mut siipikarjanlihan saatavuusongelmista huolimatta Ruotsin liikevoitto kasvoi sen 0.8 miljoonaa euroa ja myös Tanskan ja Viron liikevoitto kasvoi 0.9 miljoonaa euroa.

Oikaistu oman pääoman tuotto kasvoi ja oli 11.3% ja osakekohtainen tulos kasvoi tasoon 0.35. Meillä on myöskin jatkettu määrätietoisesti uuden Together 2030 -strategian toteutusta ja myöskin kevään aikana kaikki liiketoiminta-alueet on päivittäneet omat strategiansa.

Sitten Ruotsi osti maaliskuussa 25%:n osuuden ruotsalaisesta valmisruokayhtiöstä Cooking Foods Sweden AB:stä. Ja meidän suuret investoinnit etenivät myöskin suunnitellusti, elikkä Suomessa investoidaan se 106 miljoonaa euroa karkeasti valmisruokaan Nurmossa ja naudanlihantuotantoon Kauhajoella ja Ruotsissa investoidaan noin 23 miljoonaa euroa Skällstaan lihavalmistetuotantoon.

Vastuullisuuden osalta atrialaiset sopimustuottajat Suomessa ovat vähentäneet siipikarjan ja sianlihantuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 8%:lla vuodesta 2020 lähtien. Tulevaisuuden näkymien osalta niin vuonna 2026 konsernin oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi.

Meidän hyvä markkina-asema, vahvat brändit, hyvät asiakassuhteet sekä luotettavasti toimivat teolliset prosessit luovat edellytykset liikevoiton positiiviselle kehitykselle myöskin vuonna 2026. Lähi-idän kriisistä johtuvat kustannusinflaatio, Euroopan epävakaa sianlihamarkkina, eläintautiriskit ja alhainen kuluttajaluottamus Atrian kotimarkkinoilla ovat riskitekijöitä, jotka voivat kuitenkin vaikuttaa liikevoittoon lähitulevaisuudessa.

Hyvä, siinä oli vähän pääviestejä ja mennään nyt sitten syvemmälle itse esitykseen ja katsotaan tähän alkuun Q1-tuloskehitys konsernitasolla. Elikkä liikevaihto oli noin 450 miljoonaa euroa, joka on yli 7%:n kasvu edellisvuoteen verrattuna.

Liikevoitto oli 13.9 miljoonaa euroa, joka parani sen 1.1 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 3.1, eli samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Osakekohtainen tulos oli 0.35 euroa per osake, kun se viime vuonna oli 0.28 euroa per osake. Elikkä kaiken kaikkiaan voidaan omasta mielestämme ainakin olla tyytyväisiä Q1:een ja vuoden alkuun.

Katsotaan sitten seuraavaksi konsernin Q1-liikevaihdon kehitys liiketoiminta-alueittain. Elikkä kokonaisuudessaan tämä konsernin liikevaihto kasvoi noin 30 miljoonaa euroa.

Suomen liikevaihto kasvoi hienosti 25 miljoonaa euroa johtuen hyvästä myynnin kehityksestä kaikissa myyntikanavissa ja erityisesti vähittäiskauppakanavassa. Ruotsin liikevaihto kasvoi 4.5 miljoonaa euroa.

Vahvistunut kruunu kasvatti euromääräistä liikevaihtoa, mutta suoritusta voidaan pitää erittäin hyvänä ottaen huomioon lintuinfluenssan aiheuttamat siipikarjan saatavuushaasteet. Tanskan ja Viron liikevaihto laski 0.8 miljoonaa euroa.

Viro jatkoi kasvua, mutta vastaavasti liikevaihto laski Tanskassa. Tässä sitten seuraavaksi sama kuva, mutta tällä kertaa sitten liikevoitosta liiketoiminta-alueittain.

Elikkä kokonaisuudessa, niinku tässä jo mainittu, niin Q1:llä liikevoitto parani sen 1.1 miljoonaa euroa. Suomessa liikevoitto laski 0.6, mutta muilla liiketoiminta-alueilla liikevoitto vahvistui, elikkä Ruotsissa liikevoitto kasvoi sen 0.8 miljoonaa euroa ja Tanskassa ja Virossa liikevoitto parani vastaavasti Viron vahvan tuloksen myötä 0.9 miljoonaa euroa.

Siinä oli vähän nyt lukuja alkuun konsernitasolla ja liiketoiminta-alueittain ja sitten seuraavaksi muutama sana markkinakehityksestä. Tässä on arvossa alkuvuosi ja myöskin Atrian markkina-asemasta.

Elikkä Suomessa Atrian edustamat tuoteryhmät kasvoi Q1:senä vähittäiskaupassa arvossa kokonaisuudessaan noin 5.6%. Markkinakasvun ajureina olivat punainen pakattu liha, joka kasvoi noin 14%, mut myöskin siipikarja kasvoi noin 4% ja valmisruoka vastaavasti 6%.

Ruotsissa markkinakasvu oli vahvaa, 6.7% ja myös siellä tuore siipikarja kasvoi noin 19% ja valmisruoka vastaavasti noin 5% kasvussa. Ja myöskin Virossa markkinakasvu oli 4.5, kun taas sitten kasvu oli maltillisempaa Tanskassa, jossa kehitys oli sen +0.9%.

Sitten Atrian valmistajaosuus vähittäiskaupassa on edelleenkin vahva ja pysynyt isossa kuvassa suht vakaana. Suomessa pikkasen kasvua, noin kaksi 0.2 prosenttiyksikköä, Ruotsissa vastaavasti pientä kasvua 0.4 prosenttiyksikköä.

Tanskassa ollaan kuitenkin menetetty jonkin verran osuuksia ja tota lähtökohtaisesti ollaan kampanjoitu vähittäiskauppakanavassa viime vuotta vähemmän. Ja myöskin Virossa PL-tuotteiden kasvu on laskenut osuuttamme hieman.

Kaiken kaikkiaan aika hyvä tilanne. No niin, käydään sitten tarkemmin läpi näitä liiketoiminta-aluekohtaisia tuloksia ja aloitetaan Suomesta.

Suomen liikevaihto kasvoi Q1:n aikana sen 8.1%. Todella hieno kasvu.

Kasvua tuki myynnin hyvä kehitys kaikissa myyntikanavissa, erityisesti myynti vähittäiskauppa-asiakkaille vahvistui. Liikevoiton osalta Q1 oli Suomelta ihan hyvä kvartaali, vaikka liikevoitto jäi sen 0.6 miljoonaa euroa alle viime vuoden tason.

Tuloskehitystä, niinku sanottu, heikensi sianlihan ylitarjonnasta johtuva markkinan epätasapaino Euroopassa ja myöskin toi yleinen kustannustason nousu. Näin ollen Suomen Q1-liikevoittoprosentti oli 3.2, joka on hiukan alle viime vuoden tason 3.6.

Olemme katsauskauden aikana myös edistäneet strategian mukaisia tärkeitä investointihankkeita. Uuden valmisruokatehtaan investointi Nurmossa eteni katsauskauden aikana suunnitellusti.

Rakennustyöt on aikataulussa, pohjatyöt on pääosin saatu valmiiksi ja rakennus alkaa hahmottua. Hanke valmistuu tosiaankin vuoden 2028 aikana.

Myös investoinnit Nurmon ohukastuotantoon sekä Kauhajoen nautatehtaaseen etenivät suunnitellusti. Suomelle myönnettiin maaliskuussa ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuussertifikaatti.

Sertifikaatti kattaa Atria Suomen toiminnot ja tukee turvallisen ja terveellisen työympäristön systemaattista kehittämistä osana vastuullista liiketoimintaa. Suomesta näin paljon tällä kertaa ja sitten mennään seuraavaksi sitten katsomaan Ruotsin liiketoiminta-aluetta.

Elikkä isossa kuvassa liikevaihto ja liikevoitto olivat molemmat vertailukautta paremmat. Ruotsissa liikevaihto kasvoi Q1:llä yli 5% ja vahvistunut Ruotsin kruunu kasvatti euromääräistä liikevaihtoa, mutta tosiaankin ottaen huomioon lintuinfluenssan takia menetetty myynti, niin tätä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena.

Q1:llä Ruotsi teki 1.5 miljoonan euron liikevoiton, joka on myöskin 0.8 miljoonan euron tulosparannus. Tämä oli seurausta onnistuneista myynti- ja markkinointitoimenpiteistä, suotuisasta myynnin rakenteesta ja Gooh-liiketoiminnan hyvästä kehityksestä.

Ja tosiaan tää siipikarjanlihan saatavuusongelmat totta kai myöskin vaikutti negatiivisesti Ruotsin liikevoittoon kvartaalin aikana. Ruotsin Q1-liikevoittoprosentti oli 1.6, joka on tuplaantunut viime vuoden tasosta 0.8%.

Sitten muutama nosto Ruotsin strategisista hankkeista. Elikkä ostimme maaliskuussa 25%:n osuuden tästä ruotsalaisesta valmisruokayhtiöstä Cooking Foods Sweden AB:stä.

Yrityksen vuosittainen liikevaihto on noin 18 miljoonaa euroa. Sen päätuotteita ovat salaatit ja voileivät, joita myydään Ruotsin vähittäiskaupassa sekä foodservice- ja liikennepalveluasiakkaille.

Hankinnan jälkeen Cooking raportoidaan osakkuusyhtiönä. Atrialla on lisäksi optio ostaa jäljellä olevat osakkeet vuoden 2028 jälkeen.

Sitten on kiva joskus vaan puhua tuotteista myöskin ja innovaatioista. Maaliskuussa lanseerasimme Ruotsin vähittäiskauppaan Sibylla-klassikoihin perustuvan konseptin.

Kyseessä on täysin uusi konsepti, joka mahdollistaa street food -suosikkien valmistumisen kotona. Lanseeraus on sinänsä suht tuore, elikkä lanseerattiin tässä Q1:sen aikana, mutta myynti näyttää tässä vaiheessa erittäin lupaavalta.

Viime joulukuussa käynnistetty noin 23 miljoonan euron investointi lihavalmisteiden tuotantoon Skällstan tehtaalla etenee myöskin suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti ja investointi valmistuu vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä. Hyvä, katsotaan sitten viimeiseksi Tanska ja Viro -liiketoiminta-alue.

Elikkä Tanskan ja Viron liikevaihto laski Q1:sen aikana sen 2.7%. Virossa liiketoiminta oli edelleenkin kasvussa, Tanskassa liikevaihto laski, syynä alavireinen vienti.

Liiketoiminta-alueen liikevoitto parani kuitenkin sen 0.9 miljoonaa euroa. Tämä johtui Viron hyvästä operatiivisesta tuloksesta ja tää lisäksi me saatiin tammikuussa noin 0.8 miljoonaa euroa viime vuotta enemmän eläinten hyvinvointiin liittyviä tukia.

Tanskan ja Viron Q1-liikevoittoprosentti oli 9%. Kuten mainittu, Tanskan liikevaihto laski Q1:sen aikana.

Tanskan myynti vähittäiskauppaan ja foodservice-asiakkaille oli kuitenkin edellisvuoden tasolla. Viennin arvo kuitenkin laski edellisvuoden tasosta ja ja tota ja periaatteessa niin myöskin markkina, sanotaan leivänpäällismarkkina on myöskin pienentynyt volyymissa ja meidän valmistajaosuus leivänpäällismarkkinassa on myöskin katsauskaudella laskenut tasoon 12%.

Viron liikevaihto kasvoi vastaavasti vertailukauteen verrattuna. Vahviten kasvavat tuoteryhmät olivat kinkut ja ruokamakkarat ja meidän valmistajaosuus vähittäiskaupassa arvossa laski noin 0.4 prosenttiyksikköä ja tähän pääsyynä on private label -tuotteiden osuuden kasvu markkinoilla.

Näin, tässä oli yhteenveto näistä liiketoiminta-alueista ja mennään sitten seuraavaksi katsomaan näitä liiketoiminnan lähiajan riskejä. Epävarmuutta on nyt totta kai lisännyt helmikuussa alkanut konflikti Lähi-idässä.

Konflikti heijastuu erityisesti energiamarkkinoille ja öljyn hintaan, millä on suora vaikutus kuljetuskustannuksiin koko ruokaketjussa. Lisäksi kustannuspainetta kohdistuu pakkausmateriaaleihin sekä alkutuotantoon, muun muassa rehukomponenttien, lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousun kautta.

Sit totta kai Ukrainan sodan jatkuminen, maailmanlaajuinen geopoliittinen jännite ja USA:n epävakaa tullipolitiikka vaikuttavat edelleen markkinoiden käyttäytymiseen sekä kuluttajien ostopäätöksiin ja luottamukseen. Sianlihan ylitarjonnasta johtuen sen hinta on laskenut Euroopassa ja markkinan odotetaan pysyvän epävakaana vähintäänkin vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Katsauskaudella eläintautiriskit Suomessa ja lähialueilla säilyvät maltillisena, mutta tautiriskit ovat edelleenkin olemassa. Naudanlihantuotanto Euroopassa on laskenut, mutta kulutus on pysynyt ennallaan.

Tämä totta kai aiheuttaa epätasapainoa naudanlihamarkkinassa. Ja sitten tää kyberrikollisuuden ja tietojärjestelmähäiriöiden torjunta edellyttää Atrialta jatkuvaa kehittämistä ja ennakoivaa lähestymistapaa.

Siinä vähän riskeistä ja mennään sitten puhumaan taloudellisesta kehityksestä, elikkä pikkasen pidemmältä aikaväliltä ja pikkasen tarkempia lukuja. Ja tossa on teesi/sitaatti, jonka mukaan niin voidaan olla ihan tyytyväisiä tähän alkuvuoteen.

Tässä tosiaankin ensin nähdään konsernin kumulatiivinen liikevaihdon kehitys viimeisen 5 vuoden ajalta kvartaaleittain ja tosiaankin tästä voidaan nähdä sen, että jatkoimme Q1:sen aikana liikevaihdon kasvua erityisesti vahvan Suomen kasvun siivittämänä. Ja sitten vielä sama kuva tässä sitten tällä kertaa oikaistusta liikevoitosta.

Elikkä tämän vuoden Q1-liikevoitto oli tosiaan jälleen historiallisesti vahva. Q1:hän on meillä monesti ollut suhteellisen heikko, tää on hyvä kvartaali ja kuten mainittu, niin liikevoitto parani Ruotsin ja Viron tulosparannuksen myötä.

Tässä vielä sitten konsernin tuloslaskelma. Tästä voisi vielä ehkä mainita tosiaankin se, että noi rahoituskulut oli Q1:sen aikana noin miljoona euroa viime vuotta alhaisemmat ja sitten tää tulosparannus, joka näkyy tuossa osuus yhteisyrityksen tuloksesta -rivillä tulee Länsi-Kalkkunalta, joka on meidän yhteisyritys HK:n kanssa.

Tilikauden voitto oli Q1:sen osalta 10.5 miljoonaa euroa ja noin 2 miljoonaa vähän yli viime vuotta edellä. Sitten tässä vielä koottuna tärkeimmät konsernin tunnusluvut.

Nää tosin kyllä tuossa aikaisemminkin käytiin aika hyvin läpi, mutta ehkä voisi vielä nostaa sen, että toi omavaraisuusaste parani ja on nyt 45.5%, joka on myös yli tämän meidän 40%:n strategisen tavoitteemme. Ja oikaistu oman pääoman tuotto parani ja oli 11.3%, joka on myöskin viime vuotta vahvempi.

Sitten muutama nosto rahoitusasemasta ja omavaraisuusasteesta. Elikkä vapaa kassavirta oli tosiaan negatiivinen, 27.4 miljoonaa euroa ja viime vuotta noin 40 miljoonaa euroa heikompi.

Me ollaan investoitu alkuvuodesta merkittävästi viime vuotta enemmän, ihan meidän strategian mukaisesti ja meillä on isoja hankkeita käynnissä. Lisäksi tähän vaikuttaa käyttöpääoman kausiluonteisuus, elikkä sinänsä normaalisti tämä kvartaali 1 on meiltä suhteellisen heikko kassavirran osalta, mutta viime vuoden Q1 oli vastaavasti poikkeuksellisen vahva.

Negatiivisen kassavirran myötä nettovelka on nyt noussut tasoon 266 miljoonaa euroa ja nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella on kuitenkin edelleen alle 2. Lainasalkun keskikorko on vastaavasti laskenut tasoon 3.34.

No sitten vielä loppuun muistuksena tässä vielä pääviestit vielä toistona. Elikkä vuosi käynnistyi meillä Atrialla vahvasti, niin liikevaihto kuin voitto olivat vertailukautta paremmat.

Konsernin liikevaihto kasvoi hienosti 7.1%, mikä johtui erityisesti Suomen hyvästä myynnistä. Konsernin liikevoitto parani sen 1.1 miljoonaa euroa.

Tulosparannus tuli Ruotsista ja Virosta ja erityisesti hienoa on se, että Ruotsi on pystynyt parantamaan tulostansa siipikarjanlihan saatavuusongelmista huolimatta. Olemme myös jatkaneet määrätietoisesti Together 2030 -strategian toteutusta.

Liiketoiminta-aluekohtaiset strategiat on nyt lanseerattu. Ruotsi osti maaliskuussa tämän 25% valmisruokayhtiöstä Cookingista.

Suuret investoinnit etenivät suunnitellusti. Ja vastuullisuuden osalta niin siipikarjan ja sianlihantuotannon CO2-päästöt ovat vähentyneet noin 8%:lla vuodesta 2020 lähtien.

Ja tulevaisuuden näkymistä vielä sen verran, että vuonna 2026 konsernin oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi. Hyvä.

Se oli esitys ja nyt me siirrytään tähän Q&A-tuokioon. Me ollaan kaikki niin properin näköisiä tänään.

Hyvä, kiitos. Kai, ja samaa mieltä, ootte ihan hyvännäköisiä tänään.

Tänään. Poikkeuksellisesti.

Poikkeuksellisesti, kyllä. Tervetuloa keskustelemaan Atrian Q1-tuloksesta ja tapahtumista.

Meille voi laittaa kysymyksiä sieltä webinaarin kentän kautta, lähetä kysymys tai kommentti, niin päästään vastaamaan niihin. Ja paikallaolijat mikrofonin pyytämällä, niin saa esittää kysymyksen, mutta otetaan tähän alkuun tämmöinen pieni lämmittelykierros.

Lähdetään Atria Suomesta, Mika. Liikevaihtokasvu 8.1% vertailukauteen nähden, se on aika kova.

Mutta liikevoitto jäi pikkusen pyöristysten jälkeen 0.6 miljoonaa euroa edellisvuoteen. Kertaa vielä, jäikö Kailta jotakin sanomatta tuossa äsken, mistä tämmöinen kehitys johtuu?

No aika hyvinhän se varmaankin tuossa esille tuli, että... Mutta liikevaihdon osalta niin hyvä pössis oli niinku alkuvuodesta, että hyvä kasvu ja siihen tietysti voi olla todella tyytyväinen.

Ja kaikissa kanavissa, niinkuin ollaan kerrottu, mutta tietysti ehkä eniten tai kylläkin vähittäiskaupan siivittämänä, että sieltä sitten se kasvu eniten tuli, mutta kaikista kanavista, että sikäli voi olla tyytyväinen, todella tyytyväinen siihen kasvuun. Liikevoiton osalta niin jäätiin joo vähäsen siitä edellisvuodesta ja ois tottakai niinku aina ajatellut, että noin hyvää kasvu, niin se generoituisi sitten vahvemmaksi tulokseksi, mutta se on sitten oma laiset haasteet, mitä tuossa on kerrottukin, niin kyllähän tämä niinku sikamarkkina on aika vaikea ja sillä on oma vaikutuksensa tähän.

Ja sitten yleisesti ottaen nämä kustannukset vähän riviltä kuin riviltä, niin se sitten tehnyt oman tehtävänsä tuohon, että sen takia tuloksellisesti vähän jäätiin, mutta kokonaisuus kun ottaa huomioon, niin tyytyväinen voidaan olla.

Sä sanoit noista kustannuspaineista, sä oot yleisesti tunnettu hyvänä tulevaisuuden ennustajana, mitä sä voisit loppuvuodesta sanoa?

Joopa joo, kuka tahansa ennustajaksi heittäytyy. Mutta joo, no tietysti tuolla on hyvin luontaisiakin niinku tekijöitä, niinku tammi-helmikuu oli tietysti energiatekijöiden osalta, niin aika kylmät kuukaudet ja näkyy tietenkin siellä.

Ja sitten ehkä yksi osa on myös sellainen, joka tulee täältä vähän pidemmästä historiastakin, että kyllä hyvin paljon niinku monien tällaisten niinku ostopalveluiden niinku kustannuksissa, elikkä meille ostohinnoissa, niin näkyy se sellainen niinku pitkän aikajänteen palkkaratkaisut, mitä on Suomessa tehty, että jollain tavalla ne niinku kumuloituu nyt niinku siihen, että kaikilta osin ei niitä sitten joka paikassa pystytä niinku sellaisen niinku ohjelmien ja tuottavuuden kehityksen kautta niinku leikkaamaan pois, vaan sitten ne tulee niinku läpi korkeampina kustannuksina myös meille, että kyllä tässä on tällaisia niinku vähän yleisempiäkin ilmiöitä, että ei voi sanoa, että vain yksittäiseltä riviltä, vaan vähän niinku laajemminkin, mutta osa on hyvin loogisia, vaikka tästä kylmästä talvesta, tammi-helmikuusta johtuvaa, mutta osa on sitten tällaista vähän ehkä ilmiömäisempää, mikä on tässä niinku laajemminkin yhteiskunnassa ehkä nähtävissä.

Hienosti taas et ennustanut tulevaisuutta.

Niin no sit tulevaisuuden ennusteeseen vielä tietysti tämä niinku maailmanpoliittinen tilanne, niin ja tämä hässäköinti mitä tässä on, niin kyllähän tämä aiheuttaa epävarmuustekijöitä, jota meistä kukaan ei oikein osaa niinku sanoa, että mitä se vaikuttaa tiettyihin niinku kustannustekijöihin ja mitä se vaikuttaa sitten markkinoiden niinku kysyntään, että kyllä tässä niinku epävarmuustekijöitä tähän liittyy.

Meillä on tänne tullut yksi kysymys just tähän liittyen, kun puhut noista kustannuspaineista, niin kuinka suuri osa näistä marginaalipaineista johtuu nimenomaan kansainvälisen sianlihan ylitarjonnasta ja kuinka suuri osa on Suomen sisäisiä kustannuspaineita?

Joo kyllä ehdottomasti molemmista näistä. Mutta kuinka suurelta osalta, niin kyllä tietysti molemmilla on niinku tähän niinku osansa, mutta kyllä sikamarkkina on, sen voi sanoa, että se on hankalassa tilanteessa.

No onko mitään ennusmerkkejä siitä, milloin se sikamarkkina purkautuu ja tilanne rauhtuu? Tai tasapainottuu?

Joo, toivottavasti tämän vuoden loppupuolella, mutta vaikea sitäkin on sanoa. Se on niinku laajempi kysymys, vaikka me puhutaan tuosta eurooppalaisesta sikamarkkinasta, mutta kyllä se vaikutus on myös sitten sieltä Aasiasta lähtien, elikkä Aasian markkina vaikuttaa siihen, että miten eurooppalaiset sianlihatoimijat saa sitten sinne niihin kanaviin oman tavaransa ja minkälaisella hintatasolla, että tämä on niinku laajempi kysymys.

No investoinneista vielä, Atria Suomella on aika monta isoa investointia meneillään, onko siellä kaikki mennyt suunnitelmien mukaisesti?

Kyllä on suunnitelmien mukaan mennyt, että meillä ohukaiset tämän vuoden loppupuolella toteutuu, valmisruokatehdas, niinku tuossa tuli esillekin, niin nousee nyt jo rakennus ylöspäin, että tulee niinku sellaista näkyvää, että tähän saakka on menty vain alaspäin. Ja Kauhajoella siinä nyt on niinku moneltakin nurkalta se tontti revittynä auki, että osittain mennään jo ylöspäin ja joo tällä hetkellä kyllä niinku aikataulujen mukaan touhutaan, mutta kyllä organisaatiolla myös riittää tekemistä, että on niinku monta hanketta kerralla niinku päällä Suomessa ja sitten tietysti meillä konsernissakin on nyt hankkeita meneillään, että kyllä tässä niinku aika laajalla rintamalla niinku touhutaan, että sinänsä pysyy mieli virkeänä.

Mm.

Se on hyvä. Jatketaan myöhemmin, täällä on muutama kysymys sulle, mutta mennään vielä nyt Ruotsiin, Kai.

Ruotsin liikevaihto kasvoi sekä paikallisessa valuutassa että euroissa, liikevoitto oli myös edellisvuotta parempi. Avaa vielä niitä syitä, niinku äsken sanoit, siellä oli lintuinfluenssa, mikä johti kuitenkin tähän tulosparannukseen?

Joo, siis siellähän on Ruotsissa ollut siis pidemmän aikaa hyvä vire, että jos kattoo viime vuotta, niin ollaan niinku oltu kasvuvauhdissa ja jos katsoo viimeistä kahta vuotta, niin tulosparannus on kumulatiivisesti 14 miljoonaa euroa. Että sinänsä siellä on hyvä pössis, niinku vähän Mika sanoi Suomen osalta ja siellä vetää myynti ja hyvän myynnin kehityksen ja hyvän mixin kehityksen kautta, niin tota ollaan pystytty parantamaan tulosta, että sinänsä nyt ne kustannussäästöohjelmat, mitä on tehty aikaisemmin, ne ei oo ne ajurit, nyt on nää kaupalliset toimenpiteet.

Ja siis niinkuin mä tuossa yritin muutama otteeseen sanoa, niin tota kyllä tää lintuinfluenssa iski meihin kovemmin kuin mitä me oltais kuviteltu ihan niinku silloin loppuvuodesta. Totta kai Jarmo viimeksi tästä myöskin puhui ja antoi pienen tämmöisen heads upin, että tämmöinen riski on olemassa ja toteutuu, mutta kyllä me kuitenkin miljoonissa kiloissa lasketaan se määrä, mitä ei voitukaan tässä tapauksessa toimittaa, elikkä siitä voi vetää jonkinnäköisen magnitudin siihen liikevaihtoon ja myöskin niinku liikevoittoon niinku ihan merkittävä vaikutus, että meillä siinä mielessä kävi hyvä onni, että me saatiin niinku korkeampi tuki tälle vuodelle, mutta tää lintuinfluenssa vastaavasti oli kyllä niinku liikevoitollesesti suurempi merkitys negatiivisesti, että ehkä pääviesti se, että tää oli kuitenkin Atrialta vahva kvartaali, eikä mikään tämmöinen arpalippuvoitto.

No investoinneista puheen ollen, miten se Skällstatan investointi? Se on jo käynnistynyt ja...

Joo, kyllä siellä tehdään ja siellä on tota tilattu laitteet ja tota ja ne sitten tulee aikanaan ja kaikki menee ihan aikataulussa ja tota vuoden kuluttua tai ensimmäisellä kvartaalilla ensi vuonna ne on tarkoitus olla sitten täydessä tikissä, mutta kaikki senkin osalta on ihan hyvä.

Ja sitten lyhyesti vielä tuo valmisruokayhtiö Cooking Foods Sweden, mistä ostettiin, kerro vähän minkälaisia mahdollisuuksia se antaa meille, mikä se tuotteisto siellä on ja mihin päin me voidaan lähteä kehittämään sen toimintaa?

Joo. Siis täähän oli siis silloin kun me tehtiin strategiaa, niin me ollaan puhuttu siitä, että me ollaan niinku kiinnostuneita tämmöisistä yrityskauppamahdollisuuksista ja siinä me tehtiin tämmöinen bruttolista ja tää kyseinen yritys oli meidän bruttolistan kärjessä Ruotsin osalta ja me oltiin sitten proaktiivisesti itse sinne yhteyksissä ja tota päästiin tämmöiseen lopputulemaan sitten, että ostettiin se 25%:n vähemmistöomistusosuus tästä yrityksestä ja tää on semmoinen, kun meillä on nyt Goon kautta pääpaino ennemmin niinku yhden hengen mikroaterioihin, joissa on aika pitkät päiväykset, niin tää liike on hyvin hyvin erilaista, tekee niinku lyhyen päiväyksen hyvin laajaa valikoimaa, erityisesti nyt tota salaatit ja erilaiset voileivät ja sandwichit ja sit siellä ihan niinku tehdään myöskin ihan sushia, miten se sanotaan suomeksi, vaikea sana.

Mutta erilaista semmoista tuotteistoa, että tää antaa meille tosi hyvät mahdollisuudet, koska he on tavallaan lähtenyt liikkeelle siitä, että he on tehnyt SASille erilaisia ruokia, että jos te ootte lentänyt vaikka nyt Economy Extrassa SASissa, niin te ootte varmaan syönyt heidän tekemän voileivän. Ja nyt he on sitten laajentunut vähittäiskauppapuolelle ja tota heillä on sinänsä omia tuotemerkkejä ja meiltä on sitten Go-tuotemerkki, joka istuu tähän aivan loistavasti, elikkä nyt siellä on ollut sitten ensimmäiset hallituksen kokoukset ja yhteistyösparraukset, katsotaan mitä vaihtoehtoja onkaan ja tota tosiaankin tää pääomasijoittaja, joka siellä pääomistajana näkee, että tähän tilanteeseen he tarvii tämmöisen niinku teollisen bränditalon avukseen.

Ja sitä kautta niin meillä löytyy hyvä sävel siitä, että me tullaan mukaan tässä vaiheessa, mutta ei osteta koko liiketoimintaa ja vastaavasti sitten niin laittaa kehittämään yhdessä ja sit meillä on se osto-optio sitten myöhemmässä vaiheessa.

No sitten vielä Tanska-Viro. Liikevaihto oli edellisvuoden tasolla, liikevoitto oli merkittävästi parempi.

Kertaa vielä lyhyesti, mitkä syyt sieltä nousi?

Siis lähdetään Virosta liikkeelle, elikkä siis pitää nyt vähän taas hehkuttaa Viron liiketoimintaa siinä mielessä, meillä oli ne ASF-haasteet viime vuoden lopulla ja myöskin ehkä arvioitiin, että ettei välttämättä nyt tää Q1:kään lähtisi ihan yhtä hyvin kuin aikaisemmin liikkeelle, mutta meidän tiimi on kyllä siellä pystynyt selättämään nää haasteet ja operatiivisesti myöskin tää Q1 oli oikein hyvä. Elikkä ollaan pystytty pikkasen kasvamaan ja ollaan pystytty myöskin parantamaan meidän marginaaleja ja myymään siis parempaa myyntimixiä, elikkä kaiken kaikkiaan tosi hyvä.

Ja sitten tosiaan me saatiin tää maataloustuki niin sanotusti, jota me ollaan saatu periaatteessa joka vuosi, juontaa juurensa siitä, että kun meillä on omia tiloja, niin Viro sitten myöskin myöntää tämmöisiä tukia ja me ollaan saatu ja tänä vuonna se oli edellisvuotta korkeampi, oletettavasti liittyen myöskin tähän ASF-tilanteeseen, että he on sitä nostanut ja tosiaankin se myöskin totta kai näkyy tässä tuloksessa. Tää liikevoittoprosentti toi liiketoiminta-alueen osalta 9%, on aika kova.

Mutta tässä on taas mä haluan painottaa, että toi Ruotsin hitti tossa on kuitenkin ollut isompi, elikkä kaiken kaikkiaan niin tää on kyllä meiltä ihan hyvä kvartaali. Sitten Tanskan osalta niin totta kai liikevaihto tulee alas jonkin verran, ei olla missään täydessä tikissä vielä.

Se mikä on positiivista, mä oon kuitenkin vähän tämmöinen lasi puolitäynnä -kaveri, että siellä on kuitenkin nää pääkanavat, elikkä vähittäiskauppa ja sitten tää foodservice on ollut ihan hyvällä tasolla, että meidän haaste on ollut vienti. Ja siinä on jollain tasolla niin, että kun me ollaan myöskin ehkä jotain hintoja korjattu, niin siellä on ehkä asiakkaat sitten tilannut etupeltoon ja näin, että tää varmaan sitten myöskin paranee ajan myötä, mutta siellä on kyllä edelleenkin enemmän tekemistä, mutta meillä on siellä nyt erittäin osaava tiimi, joka on nyt ollut kasassa ehkä 9 kuukautta ja paljon hyviä suunnitelmia myöskin mitä tulee varmaan myöskin näkymään markkinassa nyt ihan viimeistään syksyllä, elikkä hyviä juttuja ja ollaan siis saatu jotain uusia avauksia foodservice-kanavaan ja et se suuri kysymys, mitä me saatais nyt tällä lyhyellä tähtäimellä tää vienti vetämään, koska nää muut kaksi kanavaa on ihan ok-tilanteessa tällä hetkellä.

Hyvä, kiitos. Otetaan tähän väliin vielä yksi kysymys Tomakselle riskeistä ja sitten otetaan yleisöltä sen jälkeen.

Tomas, täällä on aika montakin kysymystä tullut nyt tähän tulevaisuuden riskeihin. Miten arvioitte Lähi-idän konfliktin mahdollista eskaloitumista Atrian kannalta?

Pelkäättekö enemmän suoria logistiikkavaikutuksia vientiin vai epäsuoria vaikutuksia tuotantokustannusten, kuten energia ja lannoitteet, kautta?

Jaa, no tietysti tämä suora vaikutus liittyen esimerkiksi kuljetuskustannuksiin, sehän se on jo tullut, eli me nähdään se jo nyt. Ei välttämättä niin paljon Q1:ssä, mutta kyllä me ollaan nähty, että meidän kuljetuskustannukset ovat jo nousseet ja myös pakkausmateriaalien hinnat ovat jo nousseet huhtikuussa, että kyllä se jo näkyy myös tuotannon panostuotakustannuksissa.

Ja se varmaan jatkuu, ettei siitä epäilystäkään, että se riski on jo toteutunut. Sit pidemmän päälle, niin se on vaikea sanoa, kun ei tiedä kuinka kauan tämä kriisi jatkuu, että varmaan jatkuu ja vaikka se loppuisi tänään, niin silti se vaikutus tulee näkymään vielä useamman kuukauden verran.

Osaatko arvioida, että missä kohtaa vuotta se inflaatiopaine kustannusten kautta voisi eskaloitua?

Pikkuhiljaa.

Pikkuhiljaa. No hyvä.

Mika?

Niin tähän vielä, että kyllähän se tulee nyt jo, niinku Tomas sanoi, että se on kuljetuskustannukset, pakkaustarvikkeet, ne on nyt jo tässä. Sitten toi lannoitemarkkina, niin paljon tämän satokauden lannoitteita on nyt jo ostettuna tiloille, mutta sitten kun me mennään tuohon tulevaan satokauteen, elikkä vuoden päästä, niin siellä on sitten kalliit lannoitteet, joten tämä kumuloituu nyt sitten tästä aika pitkälle tulevaan, että tämä huumori ei ole ohi nyt sitten tänä vuonna, vaan tää heijastusvaikutus tulee tonne jatkoon, että näin tämä nyt vain menee.

Jees, löytyykö sieltä yleisöstä kysymyksiä? Sieltä.

Kiitos, Henri Elonheimo, SalkunRakentaja. Mä oisin tosta Cookingista kysynyt, niin 18 miljoonaa liikevaihtoa ja se on tämmöistä lyhyen päiväyksen aika tämmöistä työvaltaista valmistyyppistä, niin miten se istuu sen, kun mainitsit, Kai, että se ilmeisesti Goon kanssa istuu ja Goo on taas brändi, niin mitä sä tarkoitit sillä?

Tarkoitin sitä, että tää nyt antaa meille aika hyvän mahdollisuuden olla lähellä tätä toimintaa, olla mukana tuotekehityksessä, jotta me voitais sitten toivon mukaan lanseerata Goo-tuotemerkin alla tuotteita, vaikka nyt salaatteja ja voileipiä ja muuta.

Niin, jotta tää Cooking mahdollisti oikeastaan sen?

Joo ilman muuta, koska he on tällä hetkellä lähes 100-prosenttisesti tekee private labelia ja meillä on tuotemerkki. Ja se on yksi osa tätä logiikkaa ja toinen on myöskin se, että meillä on paljon osaamista teollisiin prosesseihin, mitä me myöskin tuodaan tässä meidän yhteistyössä pöytään.

Ja hei sit mä oisin niistä uusista strategisista yksiköistä, kun toinen oli se vientiyksikkö ja toinen on tämmöinen teollinen yhteistyö ja sittenhän siihen liittyy myös esimerkiksi cross-border-vienti, niin mitä näistä uusista yksiköistä on sanottavaa?

No siis viennin osalta niin me ollaan nyt tän Q1:n aikana niin rakennettu siihen pieni tiimi, elikkä siinä on neljä henkilöä, jotka on nyt sitten lähtenyt kartoittamaan. Me ollaan kartoitettu markkinat ensinnäkin, elikkä katsottu, että mitkä markkinat on meille kiinnostavia, mihin meidän valikoima istuu, elikkä valittu sieltä muutama ydintmarkkina, mihin me keskitytään, myöskin sitten rakennettu tuotteisto siihen ja sitten myöskin tehty aika paljon työtä siihen, että millä argumenteilla me mennään markkinaan, miksi meidän tuotteet on parempia kuin mitä he tällä hetkellä ostaa, elikkä paljon työtä siihen.

Ja nyt me ollaan semmoisessa vaiheessa, missä me kontaktoidaan paljon asiakkaita ja paljon asiakasdialogia erilaisten toimijoiden kanssa näissä valituissa markkinoissa ja toivotaan, että saadaan pikkuhiljaa jotain suurempaa kauppaa aikaiseksi. Nää vie vähän aikaa, koska eihän siellä kukaan sinänsä meitä odottanut ja pidätellyt hengitystään, että milloin Atria tulee paikalle, mutta meillä on fantastiset tuotteet ja meillä on paljon semmoista arvoa, vaikka liittyy vastuullisuuteen, mitä me voidaan tuoda siihen, mutta se vaatii totta kai semmoista faktojen tuomista pöytään ja aktiivista myyntityötä ja sitä me tällä hetkellä ollaan ruvettu tekemään.

Sitten tää cross-borderin osalta, niin siinähän sinänsä meillä on rakennettu uutta, meillä on siinä Pasi, joka on paikalla ja hänen tiiminsä on jo työstänyt sitä jonkin aikaa, mutta sitten Tauno Perälä, joka myöskin istuu täällä, on ottanut sitten tämmöisen industrial operations -roolin, ja tää on se uusi funktio ja siinä ne tärkeimmät työt tällä hetkellä on, että Taunon tiimeineen on tukemassa näitä isoja investointeja, mitä tällä hetkellä tekeillä plus sitten myöskin niitten investointien suunnittelua, mitä meillä on vielä viestitty, elikkä aktiivinen rooli näissä plus sitten meillä on erittäin systemaattiset tavoitteet tätä kustannussäästöä Suomessa ja me halutaan myöskin jalkauttaa nää työskentelytavat sitten eri maihin. Ja sit se cross-borderin osalta totta kai paljon työstää niitä logistiikkaprosesseja ja sit meillä on jotain uusia vetoja tässä pikkuhiljaa tulossa, niin niitten logistiikkaputkia on tässä hiottu.

Joo ja sit mä oisin tosta Suomen viennistä kans kysynyt, että onks siitä jotain, kun Atria Suomella oli hyvä 8%:n kasvu, niin mitä Suomen viennistä on? Näkyyks se sianlihamarkkina siellä edelleen?

Mitä te viette, eiks se oo 100 miljoonaa vuodessa euron about?

Abouttiarallaa, niin karvan verran vajaa ollut nyt. Mut joo, vientimarkkina niin hyvin hyvin sen kaltainen, mitä se nyt on ollutkin, poislukien tai ehkä sillä mausteella, että kyllä toi Aasian markkina on tällä hetkellä siellä on sellaista omanlaistansa käymistilaa, joka lähti sieltä jo Trumpin noista tulleista, jos nyt nimetä voi henkilöä, jonka tulleista puhutaan, ja sitten tietysti nää kaikki muut mitä on sitten ollut, että kyllä se on sitten kyse Kiinasta tai Etelä-Koreasta tai Japanista, niin tää varsinkin sikaan liittyvä vientimarkkina, niin se on aikamoisessa turbulenssissa ja hakee siellä vähän, esimerkiksi Espanjalta sulkeutui Japanin markkina, niin Espanja pyrkii löytämään sitten muualta itselleen tilaa ja vaikuttaa sitten myös hintatasoihin.

Mut meillä on hyvää juttua on Japaniin. Me ollaan erityisesti sillä antibioottivapaalla sianlihalla saatu sitä jalustaa ja se on hieno asia, että tällaisella suomalaisilla lisäarvoilla, niin meillä on siellä ihan aidosti aidosti sillä on asemansa ja se on merkityksellinen nyt niille asiakkaille.

Niin se on hyvä juttu pitkässä juoksussa. Myös Etelä-Koreassakin niin meillä on erittäin pitkäjänteisiä asiakassuhteita sinne ja ne edelleenkin toimii ja suomalainen sianliha siinä markkinassa, niin se on kysyttyä tavaraa, mutta siihen sitten taas ollaan tän globaalin hintatason kanssa kuitenkin tekemisissä.

Me saadaan parempi hintapreemio, mutta se on silti sidoksissa maailmanmarkkinahintoihin. Että tiettyjä artikkeleita sitten on Kiinan viennistä jäänyt pois, mut sitten toisaalta me ollaan myös ajan saatossa saatu sinne sitten uusia juttuja, että esimerkiksi nämä kananvarpaat, niin ne on aika iso artikkeli tällä hetkellä meiltä sitten Kiinan markkinaan ja sinänsä ollut tärkeä avaus.

Että sinänsä pitkäjänteistä työtä ja kaiken aikaa kammataan niitä mahdollisuuksia, mitä sieltä mahdollisesti uusiakin löytyisi.

Logistiikka- ja pakkauskulujen osalta, minkä mainitsitte, että on jo noussut, niin voiko antaa jotain konkreettisia suuruusluokkaa, että minkä suuruisesta kustannusnoususta kvartaali- tai vuositasolla puhutaan, mitä on nyt nähty, jos nämä hinnat pysyy näillä tasoilla?

No sanotaanko prosenteissa, niin puhutaan aika isoista korotuksista, muovipakkausmateriaalien osalta, niin useita kymmeniä prosentteja tai ainakin 10%, 20% ainakin.

Ja logistiikkapuolella varmaan jotain...

Ja polttoaineen hinnan näkee tietysti itse kukin, joo, kyllä.

Kyllä. Kyllä ne ihan merkittäviä on meille.

Joo. Ja pystyttekö te niihin nyt reagoimaan jotenkin tavallaan niitä kompensoimaan sitten ennen syksyn hinnoitteluikkunaa, vai onko siellä käytännössä se seuraava mahdollisuus sitten hintojen korotusten kautta niitä?

Me ei voida kauheesti hintasignaloida tässä pyhässä pöydässä, mutta... Mutta ehkä nyt voin sen verran sanoa, että kyllä tässä on kuitenkin kokeneet henkilöt puikoissa, jotka on askarrellut vastaavia tilanteita aikaisemmin, että eiköhän nääkin hoidu.

No niin, kiitos. Ei muuta.

Jes, kiitos. Joni Sandvall, Nordea.

Ehkä tähän myyntimixiin vielä kysymys nyt kun ollaan jo pitkällä grillikaudessa tietenkin, niin tää possun ylikapasiteetti ja naudan niukkuus, niin aiheuttaako se nyt ongelmaa tähän sesonkikauteen?

Ei se tuo tähän varsinaisesti tähän grillikauteen nyt haastetta. Että jos mietitään tätä naudan niukkuutta, niin eihän se sitä nautaa nyt tuossa grillissä ei niin suuresti ole ollut menneisyydessäkään, että sieltä hampurilaispihvin kautta ja näin, mutta en mä näe, että tää sekoittaa sitä mitenkään, että nyt vaan toivotaan hyviä kelejä ja eihän tämä huono ole, meillä oli tuo edellinen viikonloppu oli hyvä keleiltään ja sitä edellinenkin oli hyvä, että siinä nyt varmaan tämäkin joukko jolla toivoisin, että tämä joukko on jollain tavalla ne omat terassinsa laittanut kesäkuntoon ja grillit sieltä viritetty, että pian saadaan ruveta oikein pääsemään toden teolla.

Että sinänsä niin tässä ihan hyvä alku ollut nyt tähän, että kun on ollut nämä hyvät viikonloput, niin se aina aktivoi porukat ja sitten vaikka räntää sataa, niin kyllä suomalainen grillaa, kun se on vaan laittanut ne puitteensa kuntoon.

Jes. Sitten ehkä vähän tähän ohjeistukseen vielä kysymys, sehän kuitenkin annettiin ennen tätä konfliktin eskaloitumista, niin kysytään näin, että onko tähän mennessä vuosi edennyt odotuksien mukaisesti vai onko tämä tuonut jo näkyviä yllätyksiä teille muuten?

Tietty kustannukset kuultiin jo, mutta sen lisäksi?

Onko tuonut näkyviä yllätyksiä?

Ehkä sanotaan näin, että ehkä asiakkaiden kautta, kuluttajien, onko siellä näkynyt selkeätä muutosta ostotapahtumissa?

Siis toi lintuinfluenssa totta kai oli meille yllätys, se oli ihan selkeä, mutta en mä nyt sitten näe kyllä, että mitään kauheen yllättävää ois tullut Q1:sellä kuluttaja-asiakkaasta. Ehkä nyt ihan loppumetreillä näiden maailmanpolitiikan kautta, mutta...

Niin ehkä se, että jos sellainen tammi-helmikuu, joka oli ihan positiivista pössistä sieltä, niin jos sellainen olisi jatkunut, niin se olisi tullut hyvää tähän. Mutta nyt kun sitten tämä Lähi-idän konflikti tuli, niin se lässäytti tätä.

Mutta se, että ei meillä varmaan se sellainen positiivinen viretila, niin ei välttämättä ollut meidän odotuksissa mukana, mikä tammi-helmikuussa tuli, että tämä... Mutta kyllä tässä paljon tällä hetkellä tapahtuu tietysti näitä asioita, mutta ehkä kuitenkin niin, että me aika lailla tiedostetaan, että mihin ne meillä vaikuttaa ja mitä meidän tässä tilanteessa pitää sitten pystyä taklaamaan tämän vuosikellon sisällä.

Mutta asiathan ei tapahdu välttämättä just nyt tähän, mutta se, että mitä meidän pitää pystyä tänä vuonna näihin liittyen tekemään, niin kyllä meillä on ihan ok kuva siitä.

Joo, juuri tämä. Ja just niinku Mika sanoi, kyllä tässä on viimeiset viikot aika paljon laitettu aikaa siihen, että estimoidaan erilaisia skenaarioita, että miltä tää nyt voisi sitten näyttää, mitä ne vaikutukset voisi olla maakohtaisesti ja kustannuslajeittain kohtaisesti ja näin, että...

Ja sitten viimeinen tekninen kysymys. Investoinnit tänä vuonna, mihin ne suurin piirtein asettuu?

Teillä on varmaan aika hyvä näkyvyys jo siihen.

Taisin viimeksi kanssa sanoa, että tuplaantuu siitä 50:stä, niin ainakin tuplaantuu, sanoisin näin. Eli 100 miljoonaa varmaan menee rikki tänä vuonna.

Kiitos.

Kiitos, Joni. Oliko vielä lisää kysymyksiä?

Ei, minulla on täällä vielä yksi kysymys Mikalle. Nurmon uuden siipikarjatehtaan ylösajosta, missä vaiheessa investoinnin tuomat tehokkuushyödyt alkavat näkyä täysimääräisesti tuloksessa?

Joko ne näkyy ja joko tehdas käy täydellä kapasiteetilla?

Sehän on jo vanha. Kyllä se...

Hyvin se vörkkii ja... Mut se, että nyt vaan kun markkina kasvaisi, me saadaan sinne lisää tavaraa, niin kaikki ne lisäkilot, mitä sinne tulee, niin ne vaan entisestään parantaa sen tehtaan tehokkuutta.

Että sellaisessa tilanteessa ollaan, että... Et se, että tällä hetkellä niin ei välttämättä ajomalli millä nyt mennään, niin ei ole kaikkein ideaalein, mutta kasvun myötä, niin se vaan paranee kuin viini vanhetessaan.

Justiin. Hyvä.

Ei ole enää kysymyksiä. Onko teillä vielä jotakin kuolematonta lausuttavaa?

Ei, kaikki on vastattu. Kiitos.

Kiitos kaikille ja me lähdetään tästä yhtiökokousta pitämään ja näissä merkeissä sitten tavataan heinäkuun 22. päivä.

Kiitos.

Kiitos.

Kiitos myös.

Kiitos.