No niin, kello on pykälässä. Hyvää iltapäivää kaikille.

Täällä on ihan lämmin tunnelma, mutta ei ihan yhtä lämmin kuin vuosi sitten, silloin täällä oli jopa aika kuuma. Mutta tosiaankin Atrian puolivuosikatsaus ja tänään käydään läpi Q2 sekä myöskin H1 ja tuttuun tapaan ensin tää koko tulosesitys kokonaisuudessaan.

Sitten meillä on niinku aina Q&A-tuokio Anne Kortessojan vetämänä ja paikalla talousjohtaja Tuomas Back, Suomen maajohtaja Mika Ala-Fossi ja Ruotsin maajohtaja Jarmo Lindholm. Mutta hyvä, lähdetään käymään läpi tulosta ja aloitetaan isosta kuvasta ja pääviesteistä.

Noin. Elikkä ensimmäinen pääviesti on se, että tosiaankin Atria-konsernin alkuvuosi on ollut vahva.

Näitä tuloksia on ihan kiva esitellä. Tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi ja kaikki liiketoiminta-alueet paransivat liikevoittoaan.

Konsernin liikevaihto kasvoi semmoiset 5,8%, aika merkittävä kasvu, ja vastaavasti konsernin liikevoitto parani 4,2 miljoonaa euroa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Suomen liikevoitto parani 1,7 miljoonaa euroa, mikä johtuu liikevaihdon kasvusta ja hyvin käynnistyneestä grillikaudesta.

Ruotsin liikevoitto kasvoi 1,5 miljoonaa euroa ja siellä syynä onnistuneet myynti- ja markkinointitoimenpiteet, jotka tukivat tuloskehitystä. Tanska ja Viron liikevoitto oli miljoonan euron viime vuotta parempi.

Tulosparannuksesta huolimatta yleinen kustannuspaine jatkui katsauskaudella, niinku myöskin viimeksi kerrottiin, ja Lähi-idän konfliktin vaikutukset kustannusten nousuna alkoivat näkyä katsauskauden lopulla ja vaikutusten arvioidaan lisääntyvän loppuvuoden aikana. Me ollaan myöskin jatkettu määrätietoisesti meidän Together 2030 -strategian toteuttamista ja katsauskauden aikana päätettiin investoida kasvavaan valmisruokaliiketoimintaan niin Ruotsissa kuin Suomessa.

Ruotsissa investoimme noin 7 miljoonaa euroa Järnaan tuotantolaitokseen ja siellä tuotantokapasiteetin lisäämiseen mikroaterioissa ja Nurmossa noin miljoona euroa ohukaistuotannon pakkausratkaisuun. Nää muut vuonna 2025 käynnistetyt investoinnit, elikkä valmisruokatuotantoon Nurmossa, naudanlihantuotantoon Kauhajoella ja lihavalmistetuotantoon Sköllerstassa, kaikki etenivät suunnitellusti aikataulussaan.

Tulevaisuuden näkymät on pysynyt muuttumattomina, elikkä vuonna 2026 Atria-konsernin oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi. Meillä on hyvä markkina-asema, vahvat brändit ja hyvät asiakassuhteet sekä luotettavasti toimivat teolliset prosessit ja nää luo kaikki edellytykset liikevoiton positiiviselle kehitykselle myöskin vuonna 2026.

Mutta Lähi-idän kriisistä johtuva kustannusinflaatio, mistä myöskin puhuttiin viimeksi aika paljon, Euroopan epävakaa sianlihamarkkina, eläintautiriskit, jotka on aina olemassa, ja myöskin tää alhainen kuluttajaluottamus meidän kotimarkkinoilla on kuitenkin riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa liikevoittoon lähitulevaisuudessa. Hyvä.

Siinä ensin näin kiteytettynä pääviestit ja siirrytään sitten seuraavaksi lukuihin ja katsotaanpa ensin Q2-tuloskehitys konsernitasolla. Elikkä liikevaihto Q2:na oli noin 481 miljoonaa euroa, joka kasvoi 4,6%.

Liikevoitto oli 20,7 miljoonaa euroa, joka parani 3,1 miljoonaa edellisvuodesta. Liikevoittoprosentti oli 4,3%, joka on merkittävä parannus viime vuoden tasosta 3,8%, ja osakekohtainen tulos parani myöskin tasoon 0,47 euroa.

Elikkä kaiken kaikkiaan voimme varmaan olla ihan tyytyväisiä tähän Q2-tulokseen. Tässä sitten seuraavaksi sama kuva, mutta nyt sitten H1 kumulatiivinen tuloskehitys konsernitasolla ja voidaan tosiaankin nähdä se, että konsernin liikevaihto oli yli 931 miljoonaa euroa ja kasvoi sen 5,8%.

Liikevoitto oli 34,6 miljoonaa euroa, joka on 4,2 miljoonan euron tulosparannus viime vuoteen. Liikevoittoprosentti oli alkuvuoden osalta 3,7%, joka on parannus viime vuoden tasosta 3,5%, ja osakekohtainen tulos ensimmäisen 6 kuukauden jälkeen on 0,82 euroa, joka on noin 0,13 euron parannus.

Vapaa kassavirta oli vastaavasti 14,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Me ollaan investoitu vähän enemmän ja myöskin käyttöpääomaa sitoutunut kasvun myötä.

Oikaistu oman pääoman tuotto parani tasoon 11,4 ja myöskin omavaraisuusaste parani nyt tasoon 43,9%. Elikkä kaiken kaikkiaan alkuvuosi on ollut vahva, kuten myöskin noissa pääviesteissä totesimme.

Hyvä. Katsotaan sitten seuraavaksi konsernin Q2 liikevaihdon kehitys liiketoiminta-alueittain.

Elikkä ensinnäkin kokonaisuudessa konsernin liikevaihto kasvoi noin 21 miljoonaa euroa Q2:n aikana. Kasvu tuli lähinnä Suomesta, jossa liikevaihto kasvoi 19,3 miljoonaa euroa, ja myös Ruotsin liikevaihto kasvoi Q2:n aikana 1,7 miljoonaa euroa.

Tanska ja Viron liikevaihto vastaavasti laski puoli miljoonaa euroa. Virossa liikevaihto kasvoi hiukan, mutta Tanskassa liikevaihto vastaavasti laski.

Tässä sitten sama kuva, mut sitten kumulatiivisella H1-luvuilla. Konsernin liikevaihto kasvoi H1:n aikana 51 miljoonaa euroa.

Kasvu tuli erityisesti Suomesta, jossa liikevaihto parani yli 44 miljoonaa euroa, ja myös Ruotsin liikevaihto kasvoi yli 6 miljoonaa euroa. Vastaavasti Tanska ja Viron liikevaihto laski 1,3 miljoonaa euroa johtuen Tanskan haastavasta markkinatilanteesta.

Siirrytään liikevaihdosta sitten liikevoittoon ja tässä tosiaankin Q2-liikevoitto ja -kehitys liiketoiminta-alueittain. Liikevoitto parani siis kokonaisuudessaan konsernitasolla Q2:n aikana 3,1 miljoonaa euroa ja kaikki liiketoiminta-alueet, kuten mainittu, paransivat liikevoittoaan.

Suomessa liikevoitto vahvistui 2,3 miljoonaa euroa, Ruotsin liikevoitto parani vastaavasti Q2:n aikana 0,8 miljoonaa euroa ja myöskin Tanskassa ja Virossa liikevoitto oli viime vuotta 100 000 euroa edellä. Sitten ensimmäisen 6 kuukauden aikana tässä nähdään sitten kumulatiivisesti koko liikevoitto, joka on kasvanut noin 4,2 miljoonaa euroa, ja kuten mainittu, niin kaikki liiketoiminta-alueet ovat parantaneet liikevoittoaan alkuvuoden aikana.

Suomella oli vahva Q2 ja olemme nyt kumulatiivisesti 1,7 miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Ruotsilla ollut vahva alkuvuosi ja parantanut 1,5 miljoonaa euroa ja Tanska ja Viro vastaavasti miljoonalla eurolla.

Elikkä sinänsä suhteellisen hyvä alkuvuosi. Mennään luvuista nyt seuraavaksi, katsotaan sitten hiukan markkinaa, elikkä alkuvuoden markkinakehitystä ja myöskin Atrian markkina-asemaa vähittäiskauppakanavassa arvossa.

Ja voidaan ensin todeta tosiaankin, että markkina on ollut kasvussa alkuvuoden aikana kaikilla meidän neljällä päämarkkinallamme. Suomessa markkina kasvoi arvossa 5,2%.

Kuluttajapakattu punainen liha kasvoi voimakkaimmin, mutta myöskin siipikarja ja valmisruoka olivat vahvassa noin 4-5% kasvussa. Ruotsissa markkina kasvoi 3,5%.

Myös siellä kasvua kiihdytti noin 14% kasvu tuoreessa siipikarjassa ja noin 6% kasvu tuoreissa valmisruoissa. Viron markkina kasvoi 3,9% ja myöskin Tanskassa markkina oli pienessä arvokasvussa 0,6%.

Atrian markkinaosuudet on isossa kuvassa pysyneet suht vakaina katsauskauden aikana. Suomessa me ollaan voitettu pikkasen osuuksia ja vastaavasti muissa markkinoissa hiukan menetetty osuuksia.

Näin markkinoista. Ja tota mennään sitten seuraavaksi katsomaan näitä liiketoiminta-aluekohtaisia tuloksia ja aloitetaan tästä Suomesta.

Q2:n osalta tosiaankin Suomen liikevaihto oli lähes 350 miljoonaa euroa ja kasvoi sen 5,9%. Liikevoitto oli vastaavasti 17,9 miljoonaa euroa ja parani sen 2,3 miljoonaa euroa.

Ja myös liikevoittoprosentti parani tasosta 4,7% tasoon 5,1%. Alkuvuoden osalta Suomen liikevaihto kasvoi 7%.

Myös liikevoitto on parantunut sen 1,7 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti on nyt kumulatiivisesti vuoden alusta samalla tasolla 4,2 kuin vuosi sitten. Kuten mainittukin, niin Q2-liikevaihto kasvoi sen 5,9% ja kasvua tuki hyvän myynnin kehitys vähittäiskauppa- ja Foodservice-asiakkaille, elikkä nää kaksi kanavaa oli erityisesti hyvässä kasvussa, ja myöskin yleisesti onnistunut grillaussesongin käynnistyminen.

Vastaavasti vienti ja teollisuusmyynti oli edellisvuotta pienempi. Suomen Q2-liikevoitto kasvoi sen 2,3 miljoonaa euroa ja tää hyvä tuloskehitys oli seurausta vahvistuneesta liikevaihdosta.

Vastaavasti kansainvälinen lihamarkkina ja vientimarkkina jatkuvat kuitenkin haastavina, erityisesti sianlihan osalta. Sitten jos katsotaan tammi-kesäkuuta, niin liikevaihto tosiaankin kasvoi sen 7%.

Kasvua tuki myynnin hyvä kehitys kaikissa myyntikanavissa, vientiä lukuun ottamatta. Myös naudanlihatuotteiden vertailukautta korkeammat hinnat vahvistivat liikevaihtoa.

H1-liikevoitto parani sen 1,7 miljoonaa euroa, vaikka kustannuspaine jatkui kuitenkin kireänä sekä omissa toiminnoissa että ostopalveluissa. Ja tää kansainvälisen toimintaympäristön jännitteiden arvioidaan tuovan kustannuspaineita koko ruokaketjuun.

Sitten vielä Suomesta muutama sana liittyen investointeihin, elikkä tosiaankin päätettiin katsauskaudella käynnistää miljoonan euron lisäinvestointi ohukaistuotannon pakkausratkaisuun. Investointi täydentää jo aiemmin julkaistua noin 110 miljoonan euron investointia Nurmon tehtaan valmisruokatuotantoon.

Muut aiemmin päätetyt investoinnit etenevät suunnitellusti, elikkä uusi valmisruokatehdas valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2028 aikana, ja myös Kauhajoen tehtaan investointi naudanlihantuotantoon eteni katsauskaudella suunnitellusti. Atria Suomelle myönnettiin myöskin maaliskuussa tämmöinen ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuussertifikaatti.

Sertifikaatti kattaa Atria Suomen toiminnot ja tukee turvallisen ja terveellisen työympäristön systemaattista kehittämistä osana vastuullista liiketoimintaa. Se Suomesta ja nyt mennään sitten seuraavaksi Ruotsin liiketoiminta-alueelle.

Ja Ruotsilla on tosiaan kokonaisuudessaan ollut jälleen hyvä ja vahva alkuvuosi. Q2:n osalta liikevaihto kasvoi sen 1,6%.

Myöskin liikevoitto parani 0,8 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti parani merkittävästi ja oli 2,9%. Kumulatiivisesti vuoden alusta liikevaihto on nyt ollut lähes 200 miljoonaa euroa ja on kasvanut 3,2% ja vastaavasti liikevoitto on parantunut ensimmäisen 6 kuukauden aikana sen 1,5 miljoonaa euroa.

Ja myös liikevoittoprosentti on parantunut viime vuoden 1,6%:n tasosta nykyiseen 2,3%:iin. Elikkä sinänsä hyvä alkuvuosi myöskin Ruotsilla.

Liikevaihto tosiaankin kasvoi sen 1,6% ja tätä kasvua vahvisti hyvä myynnin kehitys erityisesti Foodservice-asiakkaille, ja myöskin Go-tuotteiden lisääntyneet myynnit edisti tätä kasvua. Liikevoitto kasvoi sen 0,8 miljoonaa euroa, mikä oli seurausta onnistuneista myynti- ja markkinointitoimenpiteistä ja myöskin suotuisasta myynnin rakenteesta.

Toukokuussa tosiaan ilmoitettiin tästä 7 miljoonan euron kasvuinvestoinnista uuteen mikroaterioiden tuotantolinjaan Järnassa ja tää investointi myöskin jatkaa meidän asemamme vahvistamista tällä kasvavalla valmisruokamarkkinoilla ja myöskin parantaa kykyämme vastata paremmin kuluttajakysyntään jatkossa. Tammi-kesäkuun osalta niin liikevaihto tosiaankin kasvoi sen 3,2% ja myöskin liikevoitto kasvoi edellisvuodesta sen 1,5 miljoonaa euroa.

Ja tää tulee hyvin paljon vahvasta myynnin rakenteesta ja myöskin näistä onnistuneista markkinointi- ja myyntitoimenpiteistä, mitä Ruotsissa tehty. Siipikarjanliha ja sen saatavuusongelmista, mistä myöskin puhuttiin paljon viimeksi, niin tää markkina on nyt palautumassa ennalleen, mutta pikkasen vielä näkyy kyllä tässä Q2-tuloksessa.

Ja sitten vielä muistutuksena, että Atria Ruotsi osti maaliskuussa 25%:n osuuden ruotsalaisesta valmisruokayhtiö Cooking Food Sweden AB:stä. Tota sitten vähän Ruotsista lisää vielä, elikkä ensinnäkin tää maaliskuussa vähittäiskauppakanavaan lanseerattu uusi Sibylla-tuotteiden lanseeraus on ollut erittäin onnistunut ja myynti on kehittynyt erittäin hyvin, elikkä tää on hieno ollut seurata ja tota pystytty innovoimaan ja tuomaan uutta markkinaan ja hyödyntämään tätä vahvaa tuotemerkkiä.

Sitten Ruotsi sai myöskin kesäkuun lopussa viranomaishyväksynnän kananlihan viennille Vietnamiin ja tää myöskin avaa meille uusia kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Ja joulukuussa käynnistetty noin 23 miljoonan euron investointi lihavalmisteiden tuotantoon Sköllerstan tehtaalla etenee suunnitellusti aikataulussaan.

Investointi valmistuu vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä. Hyvä.

Siirrytään sitten Ruotsista seuraavaksi viimeiseen liiketoiminta-alueeseen, elikkä Tanska ja Viroon. Tanska ja Viron liikevaihto laski Q2:n aikana sen 1,6%.

Viro kasvoi hiukan. Tanskassa liikevaihto vastaavasti laski.

Syynä lähinnä haastava markkinatilanne vähittäiskauppakanavassa. Liiketoiminta-alueen liikevoitto parani kuitenkin Q2:n aikana 100 000 euroa.

Kumulatiivisesti vuoden alusta liiketoiminta-alue on parantanut liikevoittoaan nyt sen miljoona euroa ja liiketoiminta-alueen liikevoittoprosentti on alkuvuoden osalta noussut tasoon 7. Q2:n aikana tosiaankin tuo liikevaihto laski sen 1,6%, mutta liikevoitto parani 100 000 euroa.

Viron vertailukauden liikevaihto sisältää kuitenkin 600 000 euroa ASF:ään liittyviä kustannusvaikutuksia, mutta kokonaisuudessa voidaan sanoa, että Viron liikevoiton kasvua tuki myöskin hyvä operatiivinen tekeminen ja lisääntynyt myynti vähittäiskauppakanavassa ja myöskin siellä tärkeä ja onnistunut grillisesongin käynnistyminen. Tanskan liikevoitto oli vertailukautta alhaisempi.

Tanskan myynti vähittäiskauppa-asiakkaille pieneni, mutta toisaalta viennin arvo oli edellisvuotta hiukan korkeampi. Tanska ja Viron tammi-kesäkuun liikevaihto oli edellisvuoden vastaavaa jaksoa pienempi, mikä tosiaankin johtuu Tanskan liikevaihdon laskusta.

Liikevoitto oli se miljoona euroa vertailukautta parempi. Viron liikevoiton kasvua vahvisti lisääntynyt myynti vähittäiskauppaan ja myöskin vertailukautta suurempi eläinten hyvinvointiin liittyvä tuki, mistä puhuttiin viimeksi Q1:n osalta.

Tanskan myynti vähittäiskauppa- ja vientiasiakkaille oli edellisvuotta pienempi, mutta myynti Foodservice-asiakkaille oli kuitenkin pienessä kasvussa. Hyvä.

Vähän lisätietoa näistä markkinoista, elikkä Tanskassa totta kai edelleenkin tarvitaan kasvua. Meillä on siellä strategia tehty ja valmis ja paljon töitä tehdään näitten strategisten kehityshankkeiden toteuttamisessa, joiden toivotaan sitten jatkossa vahvistavan liiketoiminnan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvuedellytyksiä.

Tätä työtä tehdään paljon. Siellä on 3 Stjernenin uudelleenlanseeraus syksyllä ja paljon toimenpiteitä niin tuotekehityksessä kuin myynnissä.

Viron osalta myös tultiin ulos tällä lihasikala-rakennushankkeinvestoinnilla ja investoinnin arvo on se karkeasti 4 miljoonaa euroa ja hanke on myöskin saanut noin 1,5 miljoonan euron investointituen. Tää uusi tila tulee tarjoamaan modernit puitteet sikojen kasvatukseen ja rakentamisen on tarkoitus alkaa vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla.

Lisäksi tosi hieno onnistuminen Virossa, elikkä Virossa Maks & Moorits -brändi valittiin nyt ensimmäisen kerran maan pidetyimmäksi ruokabrändiksi. Me ollaan pidemmän aikaa oltu kakkossijalla paikallisen Fazerin, Kalevin takana ja tää tunnustus tosiaankin osoittaa tän brändin vahvan aseman kuluttajien keskuudessa Virossa, elikkä tää on erittäin merkittävä ja hieno saavutus Viron tiimiltä.

Hyvä. Mennään näiden markkina-, liiketoiminta-alueiden kanssa nyt sitten hiukan puhumaan lähiajan riskeistä ja niitä on karkeasti neljä osa-aluetta tässä.

Elikkä ensinnäkin tää katsauskauden aikana syttynyt konflikti Lähi-idässä totta kai lisää epävarmuutta ja tästä me myöskin puhuttiin viimeksi paljon. Tää konflikti heijastuu erityisesti meidän energiamarkkinoille ja öljyn hintakehitykseen, millä on totta kai suora vaikutus Atrian kuljetuskustannuksiin koko ruokaketjussa.

Lisäksi kustannuspainetta kohdistuu pakkausmateriaaleihin sekä alkutuotantoon, muun muassa rehukomponenttien, lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousun kautta. Myös Ukrainan sodan jatkuminen ja maailmanlaajuinen geopoliittinen jännitteet ja niitten kiristyminen ylläpitävät tätä epävarmuutta ja nämä yhdessä Yhdysvaltojen epävakaan tullipolitiikan kanssa vaikuttavat markkinoiden käyttäytymiseen sekä myöskin meidän kuluttajien ostopäätöksiin ja luottamukseen.

Sitten sikamarkkinasta, elikkä Espanjassa vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä todetut afrikkalaisen sikarutto ja tämän lisäksi Kiinan tuontitullit ja myöskin odotuksia matalamman kysynnän johdosta Euroopassa, niin sianlihamarkkinat odotetaan pysyvän epävakaana vuoden 2026 loppuun saakka. Ja vastaavasti naudanlihan osalta tuontikasvu Etelä-Amerikasta Eurooppaan ja naudanlihan vienti EU:n ulkopuolelle väheni ja näistä syistä myöskin naudanlihan hinta on hieman laskenut ja myöskin tän naudanlihamarkkinan odotetaan pysyvän epävakaana tämän vuoden loppuun asti.

Muista riskeistä niin katsauskaudella eläintautiriski Suomessa ja lähialueilla säilyvät maltillisina. Totta kai meillä oli lintuinfluenssa Ruotsissa ja tota tää tautiriski on totta kai kokonaisuudessaan vielä olemassa.

Ja kyberrikollisuuden ja tietojärjestelmähäiriöiden ja niitten torjunnan edellyttämää totta kai jatkuvaa kehittämistä ja ennakoivaa lähestymistapaa. Siinä nää päärisekit ja tota mennään sitten katsomaan pikkasen tätä meidän taloudellista kehitystä, vähän tarkempia lukuja ja myöskin vähän pidemmältä aikaväliltä.

Tässä tuttu kuva seuraavaksi, elikkä tässä tosiaankin nähdään konsernin kumulatiivisen liikevaihdon kehityksen kvartaaleittain viimeisen 5 vuoden ajalta. Ja voidaan totta kai todeta, että tää vuosi on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle.

Ollaan pystytty alkuvuoden aikana kasvattamaan liikevaihtoamme merkittävästi, erityisesti Suomen vahvan kehityksen siivittämänä. Nää on ihan mukavia lukuja esitellä.

Ja sitten tässä vielä sama kuva, mutta tällä kertaa sitten oikaistusta liikevoitosta konsernitasolla. Elikkä voidaan nähdä, että tämän vuoden Q1 oli tosiaan historiallisesti erittäin vahva ja sama myöskin Q2.

Ja Q2:n jälkeen ollaan, kuten ollaan jo todettu, yli 4 miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Ja kuten vielä sanottu, mutta mitä on erittäin mukava toistaa aika monta kertaa, että kaikki liiketoiminta-alueet on tosiaan parantaneet tulosta alkuvuoden aikana, mikä on erittäin hienoa.

Sitten tässä vielä konsernin tuloslaskelma ja ollaan varmaan näitä lukuja aika hyvin käyty läpi, mut se mistä mä haluaisin pikkasen puhua, nuo tuloverot, elikkä tuloverot on alkuvuoden osalta nousseet 2,4 miljoonaa euroa viime vuoteen nähden ja tää niinku pääsyy tähän on se, että Virossa ei ole tuloveroja ja OECD:n sääntöjen mukaan tuloksesta on maksettava täydennysveroa Suomessa. Ja tän takia me ollaan jaksotettu H1:lle tuloveroa Viron tuloksesta ja tän vaikutus on karkeasti miljoona euroa.

Mutta tilikauden voitto on kuitenkin nyt kumulatiivisesti sen 24,5 miljoonaa euroa, joka on noin 3,8 miljoonaa euroa viime vuotta parempi. Sitten tässä vielä koostettuna tärkeimmät konsernin tunnusluvut ja tota nääkin ollaan jo aika hyvin käyty läpi, mutta aina kiva toistella kivoja lukuja, elikkä ainakin toi osakekohtainen tulos, joka on nytten H1:n jälkeen 0,82 euroa, on ihan merkittävä parannus viime vuoteen, ja myöskin toi oikaistu oman pääoman tuotto tosiaankin 11,4% myöskin viime vuotta parempi.

Sitten vielä rahoitusasemasta muutama nosto, elikkä vapaa kassavirta oli tosiaankin 14,6 miljoonaa euroa negatiivinen, vähän merkittävä muutos edellisvuoteen. Negatiivinen kassavirta johtui investoinneista ja totta kai meillä on uusi strategia, sitä kautta niin investoidaan aika voimakkaasti, ja myöskin käyttöpääomaan on kasvanut tässä myöskin kasvun myötä.

Nettovelka on noussut tasoon 280 miljoonaa euroa ja nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella on nyt 2,0. Nettorahoituskulut on kuitenkin laskeneet alkuvuoden aikana noin 1,7 miljoonaa euroa, joka totta kai myöskin näkyy tuosta tuloslaskelmassa, minkä näytin aikaisemmin.

Ja myöskin lainakannan keskikorko on laskenut tasoon 3,09. Se oli periaatteessa viimeinen sivu ennen kuin nyt vielä toistetaan näitä pääviestejä, elikkä tosiaankin niin Atria-konsernin alkuvuosi on ollut vahva.

Tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi ja kaikki liiketoiminta-alueet paransivat liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi sen 5,8%, konsernin liikevoitto parani 4,2 miljoonaa euroa.

Mutta tulosparannuksesta huolimatta niin yleinen kustannuspaine jatkui katsauskaudella. Myöskin tää Lähi-idän konfliktin vaikutukset, jotka näkyvät katsauskauden lopulla, niin niitten vaikutuksen arvioidaan lisääntyvän loppuvuoden aikana.

Strategiaa ollaan myöskin määrätietoisesti viety eteenpäin. Ollaan katsauskauden aikana päätetty investoida kasvavaan valmisruokaliiketoimintaan Ruotsissa ja Suomessa ja nää käynnissä olevat suuret investoinnit, jotka päätettiin viime vuoden aikana, ovat myöskin edenneet suunnitelman mukaisesti.

Tulevaisuuden näkymät on ennallaan, elikkä Atria vuonna 2026 konsernin oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi. Hyvä.

Mä päätän tähän ja siirrytään Q&A-tuokioon.

Kiitos Kai. Ja tervetuloa keskustelemaan ja vastailemaan kysymyksiin, ja meille voi tänne lähettää niitä kysymyksiä sieltä chatin kautta, siellä on semmonen kenttä kuin kommentti tai kysymys, niin vastaillaan sitten niihin kysymyksiin.

Lähdetään tosta pienellä lämmittelykierroksella ensin taas liikkeelle. Jarmo, Ruotsin liikevoitto ja liikevaihto on myönteisesti kehittynyt koko alkuvuoden ajan.

Käy vielä läpi niitä onnistumisia, mitä on ollut tässä alkuvuoden aikana ja ehkä vähän haasteitakin ja miten niistä on selvitty.

No, suurin haaste on tietenkin se, mikä aikaisemmin mainittu, oli tää lintuinfluenssa ja sen vaikutus oli pahempi ensimmäiselle kvartaalille. Jonkin verran meillä oli itse asiassa toukokuussa kaksi tyhjää tuotantopäivää saatavuusongelmien takia, mitkä liittyy tähän lintuinfluenssaan, mutta huomattavasti pienempi negatiivinen vaikutus kuin ensimmäisellä kvartaalilla.

Ja nyt näkyy piirissä näyttäisi olevan toinen vuosipuolisko menee paremmin linnun saatavuuden osalta. Mutta siis se mikä on ollut positiivista, niin myynti on kehittynyt myönteisesti sekä Foodservice-markkinassa että vähittäiskaupassa.

Toisaalta pitää myös muistaa, että nyt kun lähdetään huhtikuusta katsomaan lukuja eteenpäin, Ruotsissa tehtiin ruoan arvonlisäveronalennus, elikkä merkittävä alennus 12 prosentista 6 prosenttiin, elikkä se tulee vaikuttamaan näihin markkinakehityslukuihin huhtikuusta eteenpäin, mutta toisaalta toivotaan, että sillä on positiivinen vaikutus kulutuskysyntään taas sitten. Ja se vaikuttaa enemmän tähän vähittäiskauppamyyntiin, koska sitä arvonlisäveronalennusta ei tehty tuolla Foodservice-puolella.

Mutta edelleen siipikarja kehittynyt positiivisesti, valmisruoka kehittynyt positiivisesti. Leivänpäälliset ja ruokamakkarat ollut vähän enemmän semmoisella niinku tasaisemmalla kehityksellä.

Mutta kuten aikaisemmin sanottu, niin hyvä myynti molemmissa kanavissa ja tietenkin meidän Go-liiketoiminta on kehittynyt erittäin suotuisasti.

Hyvä, onneksi olkoon.

Kiitos.

Sama kysymys Mikalle. Nyt alkuvuonna tammi-kesäkuussa oli 7 prosentin kasvu liikevaihdossa ja nyt 5,9 sitten huhti-kesäkuussa.

Aika hyvää kasvua on ja liikevoittokin parani. Mitä onnistumisia ja mitä haasteita?

No, kokonaisuutena tietysti eka puolivuotta, niin tosi vahva kasvu ja niinkuin siellä Q1:llä, niin vähittäiskauppavetoinen ja niinku kerrottiin myös siellä, että meillä on aika paljon niinku nautaan liittyi siinä kohtaa niinku meidän niinku korkeammat hintatasot. Ja nyt tää Q2, niin tähän hyvä kasvu, vahvasti vähittäiskauppavetoisesti, mutta nyt sitten eri syistä johtuen, tietysti se nauta on siellä taustalla edelleen olemassa, mutta nyt tää grillaussesonki, niin tää oli aika hyvä lähtö.

Kevät oli ok ja siinä oli lämpösiä viikonloppuja ja porukat laittoi fasiliteetteja kuntoon ja varmaan aloittivat sitä grillaamisen, koska tavaraa on kuitenkin kaupaksi mennyt, niin tää on ollut ihan hyvä noilta osin tää Q2:kin, elikkä vähittäiskauppavetoinen vahvasti. Toimiste toi kasvutulon.

Ja sen seurauksena tietysti, että kasvu noin vahva, niin myös tulokseen sitten on myös mennyt ja sinne on myös tullut. Ja tota niin ehkä sitten se mitä me kerrottiinkin, niin tähän Lähi-idän konfliktiin liittyvät jutut, niin ne ei ehkä tulleet niin aikaisessa vaiheessa päälle, mitä me alun perin niinku pelättiin, että ne on vasta tähän kvartaali kakkosen loppupuolelle on sitten tullut niitä vaikutuksia, joten ne tulee tässä sitten niinku tästä eteenpäin, mutta ei tullut niin äkäisesti kuin me edelliskerralla täällä vähäsen sitä niinku arvioitiin.

Elikkä ne tuli siellä katsauskauden lopulla vasta?

Katsauskauden loppupuolella, joo. Mutta kokonaisuutena niin oikein hyvä eka puolivuotta ja oikein hyvä Q2.

Hyvä. Kai, Tanska-Viro, liikevaihto vähän jäi viime vuodesta, mutta voitto kasvoi.

Mitä onnistumisia ja mitä haasteita?

No mä luin Jonin raportin tässä aamulla ja Joni kuvasi sitä hyvin niinku mixed bag, elikkä Virossa sinänsä menee mun mielestä oikein hyvin ja tota mehän oltiin vähän epävarmoja, mitä tää ASF niinku vuoden alussa vielä vaikuttaisi ja nää on ihan selättänyt sen erittäin mallikkaasti ja se operatiivinen on erittäin hyvää ja pystymme myös kasvamaan ja parantamaan tulosta. Ja totta kai siellä on jotain kertaluentoisia vaikutuksia, mut kaiken kaikkiaan niin erittäin hyvää operatiivista tekemistä.

Siellä on ehkä se haaste, että jos kattoo vaikka niinku muutamia vuosia taaksepäin, niin private label Virossa oli erittäin pieni, se oli alle 10 prosenttia, ja nyt se on kasvanut tasoon yli 25 prosenttia muutamassa vuodessa. Ja tota ja niinku tossa aikaisemmin mainitsin, niin meillä on erittäin vahva Maks & Moorits -tuotemerkki siellä, joka on nyt siis Viron ykkönen ruokatuotemerkeistä kuluttajan mielestä.

Ja tää on niinku auttanut meitä siinä, että nää tavallaan nää private labelit on enemmäkseen ottanut osuuksia näiltä pienemmiltä ja muilta toimijoilta, mutta ei me olla täysin immuuneja myöskään tälle, erityisesti tämmöisessä tilanteessa, missä ehkä ostovoima on haastava ja myöskin tota hinnat on noussut, elikkä me ollaan myöskin pikkasen menetetty siellä noita osuuksia, vaikka me ollaan mun mielestä pärjätty erittäin hyvin tässä kisassa. Tanskan osalta niin tosiaankin haastava tilanne edelleenkin, että et siis se mitä me tarvitaan, kasvua, se mikä on positiivista, meillä on niinku tavallaan selkeä näkemys ja suunta, mistä sitä pitää tulla.

Me ollaan vähän niinku oltu semmonen niinku jakkara, jossa on yksi jalka, ja siihen pitää saada nyt ne kaksi muuta jalkaa, elikkä saada sitä Foodservice-toimintaa kasvamaan ja toisaalta myös sitä vientiä kasvamaan, jotta jotenkin me oltais niinku paremmalla balanssilla ja tota tiedetään mitä siellä pitää tehdä ja me ollaan myöskään nyt panostettu myöskin myyntiin ja markkinointiin näihin kanaviin ja toisaalta meillä on 3 Stjernenin uudelleenlanseeraus, joka on esitelty asiakkaille ja saanut erittäin hyvää palautetta, mutta nää totta kai vie aikaa ja tota itse tämmöisenä kärsimättömänä niin haluaisi nähdä näitä tuloksia vähän nopeammin, mutta tota ainakin meillä on oikeat asiat tekeillä ja pitää totta kai ymmärtää, että nää ei ihan niinku yhdessä yössä muutu. Mutta me tarvitaan kasvua kaiken kaikkiaan, että se on niinku siinä mielessä simppeli, että meillä ei mitään muuta ongelmaa Tanskassa kuin kasvun puute.

Ja siellä tavallaan se vähittäiskauppamarkkina, missä me nyt lähinnä ollaan tällä hetkellä, niin se on erittäin erittäin haastavassa tilanteessa, et siellä on semmonen, sanotaanko pienimuotoinen hintasota näitten asiakkaiden välillä tällä hetkellä, missä kaikki nokittelee kampanjoilla ja hinnoilla ja ei luo sinänsä arvoa, vaan laskee sitä niinku hintatasoa ja se on tavallaan se yksi haaste tässä, mikä meillä on. Mutta ihan selkeät pläänit, mitä tässä pitäisi tehdä.

Nyt sitten vaan kärsimättöminä tässä odotellaan, että milloin siellä rupeaa tunnelin päässä näkymään ehkä enemmän valoa ja se ei välttämättä ole vastaan tuleva juna.

Hyvä. Tuota, sulle on tullut tähän kysymys ja sanoit äsken, että liittyen Viron sikalan investointiin, että sinne on tulossa uudet modernit puitteet.

Tänne on tullut kysymys, mitäs tarkoittaa nämä modernit puitteet?

No siis sanotaan näin, että meillä on kauheasti niinkun Virossa investoitu yleisesti niinku pitkään aikaan ja tota ja nää niinku sikalat on osa meidän liiketoimintamallia siellä ja meillä on ainoana, mutta myöskin meidän pääkilpailijalla on omat sikalat ja karkeasti meidän niinku volyymista noin kaksi kolmasosaa tulee niinku omilta tiloilta. Ja tota ja meillä on ollut tarve niinkun investoida ja uusia näitä niinku tavallaan tiloja ja tota ja tässä on nyt yksi sikala, mikä tavallaan korvausinvestointi, mutta totta kai siihen tulee sitten enemmän paikkoja ja mahdollistaa myöskin kasvua.

Ja sit totta kai siellä on käyty katsomassa niinku erityisesti Suomessa, että miltä tilat näyttää Suomessa ja mitä oppeja sieltä voidaan tehdä, jotta niinkun eläinten hyvinvointi paranisi ja tota vastuullisuusnäkökulma myöskin otetaan huomioon vähän eri tavalla ja tota sit mahdollistaa myöskin se kasvu. Ja tota tätä kautta päädyttiin tekemään tää investointi ja mikä oli tosi hienoa, että me tosiaankin saatiin siihen myöskin 1,5 miljoonaa euroa tukirahaa, elikkä siinä mielessä kaiken kaikkiaan niin hyvä asia.

Ja nyt sitten toivon mukaan ensi vuoden vuosipuoliskolla lähdetään sitten rakentamaan.

Jarmo, Ruotsissakin on investointeja meneillään. Miten ne on edennyt, kärsimätön pääjohtaja, milloin ne on valmiit?

No investointi, kuten Kai tossa totesi, niin etenee according to plan, elikkä suunnitellussa aikataulussa. Miten se menee nyt ihan konkreettisesti, että käytännössä linja tulee USA:sta ja sen pitäisi lähteä toimitukseen meille elokuun puolessavälissä, elikkä hieman etukäteen.

Mutta sitten sen jälkeen, kun me tiedetään, että kontit on tuolla laivassa, niin me aletaan purkutyöt vanhan linjan osalta. Ja me ollaan varattu kertaluontoisia kustannuksia tälle vuodelle meidän vuosisuunnitelmissa, koska käytännössä me tullaan tekemään nää tuotteet hitaammilla linjoilla enemmän käsipareja vaativasti, elikkä se tulee olemaan kalliimpaa meille tehdä nää tuotteet sen aikaa, kun me puretaan vanha linja, remontoidaan alue ja sitten aletaan asentaa uutta linjaa.

Ja kaiken kaikkiaan uuden linjan pitäisi käynnistyä tammikuun aikana, mutta olla täysin käytettävissä siinä ensimmäisen kvartaalin aikana. Mutta toistaiseksi täysin tuota aikataulussa, mutta kuten sanottu, me on varauduttu siihen, meille tulee kertaluontoisia kustannuksia kolmannen ja neljännen kvartaalin aikana, koska tässä tuota tehdään vähän niinku vaikeammalla tavalla sitä makkaraa kuin tällä kaikkein tehokkaimmalla jatkuvatoimisella linjalla.

Ja toisaalta sitten tää Järnan hyväksytty investointi, niin sen pitäisi valmistua ensi vuoden kesään mennessä, että sen linjan kautta tulevat uudet tuotteet tulee markkinoille kolmannen kvartaalin aikana ensi vuonna.

Jees. Mika, sitten sulle on täällä kysymys tullut Atria Suomen hyvästä tuloksesta.

Olitko yllättynyt Atria Suomen hyvästä tuloksesta, vai tiesitkö tämän jo aikaisemmin?

No ehkä se nyt hieman sitten yllätti siihen Lähi-idän hässäkkään liittyvät ne tietyt vaikutukset, että ne ei tullut vielä tohon koko kvartaalin alusta lähtien, että siltä osin ehkä joo. Ja tietysti nää säät on ollut suotuisat ton grillaussesongin käynnistymisen näkökulmasta, mut sinänsä, kun sen näki, että se lähtee hyvin käyntiin, niin kyllähän sitä tietysti osasi odottaakin, että tästä voi tulla hyvä veto, niinku siitä sitten tulikin.

No sitten kysymys tästä kansainvälisen lihamarkkinatilanteen haasteellisuudesta. Kertaa vielä lyhyesti, miten se voi tänne meille Pohjolan perukoille vaikuttaa tämmöinen kansainvälinen lihamarkkinatilanteen haasteellisuus?

No joo, ehkä se tossa tulikin jo esille, mutta sikamarkkina on kansainvälisesti, se on erittäin haastavassa tilanteessa ja näkymä myös tulevaisuuteen ja tuulilasiin, niin siellä ei ole vielä niinku muutosta nähtävissä. Ja se juontaa sieltä, että Espanjan afrikkalainen sikarutto rajotti heiltä paljon vientikohteita pois ja sen jälkeen tossa Euroopassa pyörii ylimääräistä sianlihaa jonkin verran.

Ja samaan aikaan myös Kiina on pystynyt omaa tuotantoaan vahvistamaan, joten sielläkään ei samanlaista tuontitarvetta ole, mitä on ollut menneisyydessä, joten tää tekee niinku tosta sikamarkkinasta tukkoisen ja ei oo yhtäkkiä nyt näppituntumaa siitä, että se samantien tästä poistuisi. Jos lyhyesti näin, niin sikamarkkina tästä.

Nauta on niin, että se oli yliviritetty tilanne ja erittäin ylikysyntävetoinen tossa niinku viime vuonna ja tän vuoden vielä alkupuolellakin Eurooppa-tasolla ja sen osalta tilanne on niinku rauhoittunut. Etelä-Amerikan tuonti on lisääntynyt Eurooppa-alueelle ja myös Eurooppa-alueelta vienti Syyria, Pohjois-Afrikka, niin se on vähentynyt, joten Euroopassa itsessään tavaraa tällä hetkellä niinku naudan osalta on enemmän mitä tossa sitten oli viime vuonna.

Ja mitkä vaikutukset sitten on Hormuzinsalmella tähän, niin vähän vaikea sanoa, että jonkin verran on ehkä sitäkin tekijää tässä nyt mukana, joten aika näyttää, miten se sitten tätä muuttaa. Plus se, että tällä hetkellä Etelä-Euroopassa on erittäin helteiset säät, jotka vaikuttaa sitten siihen, että miten heillä niinku rehusadot tulevaisuudessa riittää tuonne niinku nautapuolelle, joten mitkä on sen vaikutukset sitten nautamääriin Eteläisen Euroopan osalta tulevaisuudessa, niin aika näyttää.

Mutta nyt tällä hetkellä tilanne on niin, että kysyntävetoisuus ei ole niin vahva, mitä oli sitten suhteessa tuotanto nyt tällä hetkellä Euroopassa.

Kiitos. Nyt on ehkä lämmitelty ja voidaan ottaa tuota niin yleisöltä kysymyksiä, jos sieltä löytyy.

Pauli Lohi.

Kiitoksia. Pauli Lohi Inderesiltä.

Voisin eka kysyä näistä Lähi-idän vaikutuksista, mistä olikin puhetta, että vasta ehkä H2:lla tulee enemmän näkyviin, niin onko tässä kyse kuitenkin niinku tän vuoden osalta vielä pääasiassa pakkaus- ja kuljetuskustannuksista? Tuleeko nää sitten muuta kautta tavallaan sen lihatuotantoketjun kustannukset vähän niinku viiveellä?

Siis kyllä niinku polttoaineet, joo, mutta kohdistuisi koko ketjuun. Ja ehkä tuolta osin on tullutkin viiveellä ne vaikutukset niinku meille läpi.

Pakkaustarvikkeet kyllä on niinku meille päin, mut sitten taas lannoitteet tulee koko ketjuun ja se tulee sitten taas tulevalle satokaudelle. Mutta polttoainehinnat, niin nehän on nyt jo täällä ketjussa lappeensa mukana.

Eli valtaosaltaan tää painottuu nyt sinne H2:lle ja sitten taas, kun me mennään sinne tulevan satokauden puolelle, niin nää lannoitehinnat ja ylipäätänsä tähän ketjuun kohdistuvat jutut tulee sitten sinne. Mutta suhteessa siihen, mitä me arvioitiin Q1 ulostulossa, niin silloin ajateltiin, että tää tulee niinku nopeammin, mutta tää on vähän niinku venynyt pidempään viiveellä, mitä alun perin ajateltiin.

Rehuhinnat toki vielä tuohon lisättynä, että ainakin Ruotsin markkinoilla rehuhinnat on ollut nousussa nytten, mutta tota ei niin dramaattisesti kanssa kuin pelättiin etukäteen.

Joo.

Joo. Näettekö, että teillä on mahdollisuus kuitenkin asiallisesti reagoida hinnoittelulla sitten tähän paineeseen?

No me ei kauheasti hintasignalointia harrasteta, koska se on laitonta, mut niinku aina vastaannut, että täällä on kuitenkin kokeneet maajohtajat, jotka ei ensimmäistä kertaa tässä poniajelussa, niin eiköhän ne tiedä mitä tehdä.

Joo. No sit voisin mennä tuonne investointeihin.

Mulla ois oikeastaan ihan aluksi vaan tällainen tekninen kysymys, kun mainittiin, että Ruotsin investoinneista voi tulla kertaluonteisia kuluja, niin onks ne kuitenkin semmosia, että niitä ei sinne virallisesti kertaluonteiseksi eriksi tulla merkitsemään?

Joo, ei ne ole ihan siis kertaluonteisia, mutta vaikuttaa operatiiviseen tulokseen, koska valmistetaan tuotteita vähän kalliimmalla tavalla. Ne tulee näkymään ihan normaalisti tuloksen sisällä.

Juuri näin.

Joo. No sit kun teillä on useita investointeja tässä sekä näitä niinku mitkä tulee nopeammin valmiiksi ja sitten on tänne strategiakauden loppupuolelle ja varmasti osa niistä on niinku tämmöisiä pitkän aikavälin investointeja, mutta pystyttekö nostaa esiin jotain, mikä niinku tavallaan välittömästi antaisi teille jonkinlaista helpotusta volyymin tai kustannusten osalta sit valmistuessaan?

Siis säästöjen kautta vai?

Säästöjen tai että sitten pystytte toimittamaan jotain, mitä...

No siis meillähän on näitä isoja hankkeita niinku vaikka nyt valmisruoka Suomessa, se on niinku sanottu, se on vasta 2028, mutta jos miettii noita mikroaterioita, niin mehän ollaan aika hyvin kasvettu. Pystytään näkemään, että jotta tää kasvutahti pystyisi jatkumaan, me tarvitaan kapasiteettia ja se tulee suhteellisen nopeasti, karkeasti puoli vuotta.

Lettuinvestointi Suomessa, elikkä letut vetää hyvin, saadaan myöskin jonkin verran lettuja ehkä vietyä muihin maihin ja sitä kautta tarvitaan sitä kapasiteettia, tulee syksyllä. Että onhan siellä semmosia lyhyemmän tähtäimen investointeja, jotka ei välttämättä ole niin isoja, mutta nää megalomaaniset 110 miljoonan euron ruokatehtaat, niin totta kai ne kestää vähän pidempään.

Mutta kyllä täältä löytyy tämmöisiä pienempiäkin, mitä me ollaan jo niinku päätetty.

Hyvä. Kiitoksia.

Tässä oli tältä erää mun kysymykset.

Ja sieltä seuraava sitten Matti Kaurila, ole hyvä.

Kiitos. Matti Kaurila OP:lta.

Ensimmäinen kysymys Tuomakselle itse asiassa tohon vielä Suomen segmentin kannattavuuteen liittyen, että minkä verran viime vuoden vertailuluvussa lakko näkyi, elikkä kun marginaalihan jonkun verran parani vuodentakaisesta, niin tuleeko se paranema pitkälti siitä lakon vaikutuksista vai tuota?

Oli sillä joku merkitys viime vuonna, mut ei se nyt niin merkittävä ollut, että se tässä niinku näkyisi niinku selkeänä selityksenä tälle tuloksen parantumiselle.

Eli tavallaan se, että 0,3 prosenttiyksikköä taisi nousta toi EBIT-marginaali, niin se ei selity lakolla?

Ei.

Hyvä. Sitten tota no Pauli taklasikin ton Lähi-itä-kysymyksen, niin ei mennä siihen enää.

Mites sitten tästä tota cross-border-myynnistä, mistä oli aikaisempaa puhetta, niin tota onks siinä tullut ensimmäisiä askeleita nyt otettua vai mikä siinä on niinku aikataulu, että miten se etenee?

Joo, jonkin verran niinku uusia avauksia. Niistä hyvä esimerkki on nyt Jarmon asiakas ICA, jolle myöskin menee esimerkiksi suomalaista kanaa tällä hetkellä ihan niinku ok-määriä, elikkä se on nyt yksi avaus.

Että meillä on niinku nää menee lanseerausikkunoittain ja kuitenkin nyt joudutaan sitten seuraamaan niitä, mutta jonkin verran tulee myöskin nyt syksyyn avauksia.

Niin sen verran voin kertoa, että koska tää on esitelty jo asiakkaille, se ei oo salaisuus ja kilpailijatkin tietää, niin me tullaan lanseeraamaan Go-tuotemerkin alla suomalaiset pannukakut, rahkaraakapohjaiset, viikko 37 tänä vuonna. Elikkä asiakkaat ottanut sen erityisesti iloisesti vastaan ja kaikki kolme tuotetta sai hyvät listaukset kaikissa meidän asiakkaissa, että Suomessa valmistetut letut tulee Ruotsin markkinoille nyt syksyllä.

Hieno konkreettinen esimerkki.

Sit vielä viimeinen tohon markkinatilanteeseen Suomeen Suomea koskien nimenomaan, mitä sivuttiinkin, niin tota tietysti se liikevaihtoa kasvattanut just tää naudanlihan hinnan nousu varmasti ja sitten myös jonkun verran se volyymikasvu, niin paljonko siitä volyymikasvusta ois sitten tämmöstä niinku yleistä kuluttajakysynnän piristymistä, mikä nyt on niinku vähittäiskaupassa näkynyt, vai onks sit jotain muuta muuta muutoksia siellä alla vielä?

No kyllä siellä niinku volyymikehitystä on kaikissa muissa tuoteryhmissä ollut paitsi leivänpäällisissä, että se on sinänsä niinku positiivista. Mutta totta kai nyt tähän kohtaan, niin myös tää grillauskausi itsessään, niin se oli tänä vuonna, nyt jos muistellaan, aina vaikea muistaa sitä edellisvuotta, mutta meillä viime vuonna toukokuu oli erittäin kylmä kuukausi ja nyt sitten taas kelit oli aikalailla kohdillaan tänä keväänä, joten nää niinku vuodet ei oo veljeksiä tässä suhteessa ja sillä on sitten vaikutusta kyllä näihin meidän tyyppisiin niinku tuotteisiin, mutta kyllä siellä volyymikasvua on ollut kaikissa muissa tuoteryhmissä paitsi leivänpäällisissä.

Hyvä. Kiitos, mulla ei enempää.

Sieltä löytyy sitten Henri Elo, ole hyvä.

Henri Elo, SalkunRakentaja. Mä oisin eka Jarmolta kysynyt, et sanoit, et Ruotsissa oli arvonlisäveron muutos, niin onks se niin, että kun puhutaan niistä markkinan kehityksestä, niin no ne on niinku arvonlisäverollisia hintoja?

Kuluttajahintoja. Markkinadataa me saadaan Nielsenin kautta, niin Nielsen seuraa kuluttajahintoja, mikä on hyllyssä, elikkä siellä on ALV mukana.

Millainen muutos siellä oli?

Se siis arvonlisävero laskettiin 12 prosentista 6 prosenttiin. Tällä hetkellä hallituksen päätöksellä, että se kestää huhtikuusta 2026 vuoden loppuun 2027 ja koskee vähittäiskauppaa.

Käytännössä kun se menee hintoihin, niin se tarkoittaa noin 5,74 tai 5,75 prosentin hinnanlaskua kautta linjan kaikkiin tuotteisiin.

Okei. Eli se selittää sitä just sitä markkinakehitystä, mut se ei tavallaan teidän liikevaihdon eikä kehitystä, koska siinä ei oo ALVia.

Okei. Tota sit mä oisin tosta investointikokonaisuudesta vähän, et aiemmin on sanottu, että tän vuoden investointiarvio on noin 100 miljoonaa.

No sitten kun sijoittaja miettii sijoituskohdetta Atriaan, niin tietenkin kiinnostaa vähän pidemmällekin katsoa pitkän aikavälin sijoittajaa ja teillä on se ohjelma, strategian ohjelma, niin Together, muistiin justiin. Hyvin mennyt viestit perille.

2030, piti vähän miettiä. Niin tota miten ensi vuoden Teillä on aika monta palloa ilmassa, kun on näitä isoja investointeja Nurmo, Kauhajoki, Sköllersta, niin tota miltä ensi vuoden investointitilanne näyttää?

Ihan euroissa.

Kumpi teistä puhuu enää?

Joo, siis uskon, että mä oon aikaisemminkin todennut, että ei me ihan palata siihen meidän vanhaan tasoon, elikkä 50 miljoonaan, siihen ei palata vielä ensi vuonna, että kyllä se tulee pysymään niinku korkeammalla tasolla kuin se myös ensi vuonna. Tarkkaa lukua en pysty sanomaan, koska sitä ei oo, mutta kyllä se ennuste on, että tää jatkuu tää kova investointitahti, koska nää on nää isot investoinnit, joista ollaan jo puhuttu, nehän ei kaikki makseta tän vuoden puolella, vaan ne jatkuu myös ensi vuoden puolella.

Onks se ennen kaikkea se Nurmon valmisruoka / energiainvestointi, joka jakautuu sitten useammalle?

Se on se suurin.

Okei. No sit tää oli mulle uusi tieto tää tai en ainakaan muistanut tätä Go:n 7 miljoonan mikroateriainvestointia.

Onks se ilmoitettu jo aikaisemmin vai?

On.

Paljonko sillä yritetään saada kasvua?

No siis se mitä käytännössä me investoidaan kolmanteen tuotantolinjaan. Meillä on kaksi tuotantolinjaa Järnassa ja mikä me on sanottu julkisuuteen, niin tää uusi linja mahdollistaa nykytyylisten pakkausten, elikkä 400 grammaa, tai isompien pakkausten valmistamisen.

Että kyllähän me haetaan selkeästi niinku meidän tuotevalikoiman laajentamista ja eri pakkausratkaisuita, millä tullaan sitten markkinaan sen jälkeen kun linja on kohdillaan. Että meillähän tällä hetkellä on markkinoilla 10 Go-tuotetta.

Nyt syyskuussa tullaan lanseeraamaan uusi tuoteperhe Go-tuotemerkin alle, meiltä tulee kolme tuotetta lisää. Mutta sitten kun tää kolmas linja tulee markkinoille, niin sit meillä on selkeästi mahdollisuus uudentyyppisiin pakkausratkaisuihin.

Mutta Meillä on tietenkin omat liiketoimintasuunnitelmat, sieltä pitää hakea, mutta käytännössä silloin tullaan ihan uusilla tuotteilla, niin se on vaikea nyt tässä kohtaa mennä lupaamaan, että päättää pantiksi, että paljonko sieltä tulee, vaikka kärsimätön mies tuossa kulmassa itse kyselikin tota, että paljonko tulee myyntiä ja liikevoittoa, mutta kyllä sieltä jotain tulee.

No sitten ehkä yksi tämmöinen vähän laajempi kysymys, niin teillähän on tulos nyt kehittynyt jo vähän pidemmän aikaa aika hyvinkin vakaasti ja tota kuitenkin on riskejä koko ajan ilmassa, niin onks se tavallaan se et ei voi hintasignaloida omia tota myyntihintoja, mutta onks se pallo niinku sillä lailla tavallaan hallussa kuitenkin, että enää riskit ei näytä niin isolta, että lähdettäis niinku alamäkeen tossa tuloksessa, että tavallaan tarkoitan tätä konsernin nykytulostasoa, että onks ikään kuin tämmöinen normaali ja kestävällä pohjalla?

Onks jotain, mikä antaisi osviittaa, että ei olisi?

Riskejä on paljon.

Riskejä on paljon. Jos niinku jos miettii vaikka viime vuotta, niin silloin mä muistan, kun me näytettiin meidän riskiteksti, silloin taisi olla kvartaali ykkösellä, ja sit periaatteessa niistä riskeistä, mitä me silloin nostettiin, niin oisko 80 prosenttia, jos ei kaikki toteutunut, ja kuitenkin pystyttiin sitten hanskaamaan ihan vahva vuosi.

Että näitä riskejä tulee ja menee ja tää on totta kai siis tää ei oo helpoimpia toimialoista. Totta kai varmaan kaikki sanoo, että toimiala on haastavin, mutta kyllä meillä riskejä paljon on ja tää on kuitenkin kansainvälistä liiketoimintaa, eikä olla vaan niinku kiinni siitä, mitä Suomessa tapahtuu.

Mutta kyllä me ollaan pystytty tähän asti hanskaamaan näitä hyvin. Ja meillä on totta kai strategiassa meillä on tavoitteena se 2 miljardia ja 5 prosenttia EBITtiä ja tota meillä on isoja investointeja, mitä me ollaan päätetty, ja siellä on myöskin ehkä jokunen ajatus, jos on vielä mitä ei olla tultu ulos.

Ja tää vaatii sitä myöskin, että me pystytään niin ylläpitämään kuin parantamaan ja sitä me tässä päivittäin yritetään tehdä, että tota riskejä on, mutta ainakin toistaiseksi ollaan pystytty mun mielestä hanskaamaan ne suhteellisen hyvin.

Tulkitsenko mä oikein, tää on ehkä vähän nyt omaa johtopäätöstä kanssa, mutta niinku viime vuosien aikana niinku markkina on tervehtynyt tai markkinaolosuhteet liiketoiminnalle ja samaan aikaan teidän omat toimet niinku on, koska tää kannattavuus ja tulostasohan on selkeästi parempi kuin vaikka 5 vuotta sitten?

Joo, no siis jos katsoo 5 vuotta taaksepäin, niin taisi koko vuoden liikevoitto olla alle tän, mitä me tehtiin nyt puolen vuoden jälkeen. Niin on parantunut, mutta en mä nyt sanoisi, että markkinakaan mitään, Mikaa sanoja käyttää, niin ilotulitusta on ollut, että tässä on kuitenkin ollut ostovoimahaasteita ja kaikennäköistä, että tota mut tässä me navigoidaan ja ollaan mun mielestä pystytty navigoimaan aika hyvin.

Tai liiketoimintaedellytykset teidän alalla.

Niin, joo. No joo.

Kiitos hyvistä vastauksista.

Kiitos hyvistä vastauksista.

Kiitos Henri. Ja sitten sieltä Jonille annetaan vielä mikki.

Kiitos. Joni Sandvall Nordea.

Hyviä kysymyksiä ja kaikki on melkein viety, mutta ehkä mä Kaille vielä palaan Tanskaan. Nyt jos vähän kelataan taaksepäin niin pitkään kuin sinä olet ollut talossa, niin tää tietynlainen haaste on ollut koko ajan voimassa, mutta kyllähän tää sama haaste on ollut voimassa varsin ehkä 10 vuotta ainakin.

Ja musta tuntuu, että tää retail-puolen hinta kilpailu aina nousee vuosittain myös esiin, niin miten luottavainen sä oot siihen, että homma saadaan nyt oikeeseen suuntaan? Toki niinku Foodservice ja vienti auttaa ehkä siinä, mutta miten luottavainen sä oot nyt, että toimet ovat olleet riittäviä, mitä on laitettu nyt käyntiin?

Ja niinku sä sanoit, niin sieltä tunnelista tulee muutenkin kuin juna vastaan.

No sanotaan näin, että ennen kuin me ollaan saatu ne tulokset kasaan, niin pitää olla itsekin niinku tämmöisenä terveellisen skeptinen, mutta tavallaan mun mielestä se ajattelu on oikea ja ne toimenpiteet on oikeat ja me myöskin ollaan nyt myöskin panostettu niihin toimenpiteisiin. Elikkä esimerkkinä meillä on vaikea kasvaa Foodservicessä, jos meillä ei oo Foodservice-valikoimaa, jos meillä ei oo osaavaa Foodservice-myyntihenkilökuntaa.

Ja nyt me ollaan siihen panostettu, että meillä on siihen niinku uudet myyjät ja meillä on myöskin tuotekehittäjät, jotka on kehittänyt Foodservice-tuotteita aikaisemmin. Niin vain kuin esimerkkinä, me ollaan myöskin panostettu, että et kyllä me niinku nähdään, että meidän pitää luoda niitä uusia kasvukanavia, koska tää vähittäiskauppamarkkina on siellä niin haastava ja se ei tuu varmaan muuttumaan helposti.

Mut toisaalta myöskin siihen, että se mikä niinku Viron menestystarinana on se, että ne on pystynyt rakentamaan siitä Maks & Mooritsista tosi vahvan tuotemerkin, ja nyt ne suunnitelmat, mitä meillä on tän meidän paikallisen 3 Stjernenin osalta, niin on niinku ihan merkittäviä isoja muutoksia, millä me lähdetään rakentamaan sitä. Että kyllä ne toimenpiteet on niinku mun mielestä oikeat, suunnitelmat on niinku fiksut ja sit tota pitää olla myöskin sillä vähän herkkä tai skeptinen itse siinä ennen kuin me saadaan ne tulokset kasaan.

En mä tiedä, vastasinko mä nyt tähän ajatustenvirtauskysymykseen ollenkaan, mutta...

Ei, se oli oikein hyvä, kun tätä mä niinku lähin vähän hakemaan, että se on vaikea nähdä, että se retail muuttuisi siitä niinkun nopeasti ainakaan suuntaan jos toiseen, kun se on pitkään ollut...

Se on pitkään, mut se tavallaan se vahvuus mikä meillä on ollut, se tuotemerkki on ollut tämmönen ikoninen, mut sitten totta kai se vaatii nyt sen uudelleenlanseerauksen ja panostamisen. Ja sit nää muut kanavat, niin sieltä niinku Foodservice yleensä, niin siellä on normaalisti vähän helpompi ja vähän paremmat katteet, mutta vaatii sen oman osaamiseen, omat valikoimat.

Ja tota sitä nyt tässä rakennetaan ja tota Joo, ehkä mä nyt...

Siellä sitten Mikalle ehkä toinen. Ei oo pitkästä aikaa Honkajoesta puhuttu hetkeen, miltäs se nyt näyttää tällä hetkellä?

Jos kattoo tota energiaraaka-aineiden markkinaa, jolla tapaa niin se näyttää ihan positiiviselta. Näkyykö, onko siinä nähtävissä H2:lle piristymistä sillä puolella?

No kyllä siellä on jonkin verran niinku hintojen osalta ehkä sellaisesta niinku alhaisesta kuopasta, missä on oltu, niin on tultu ylöspäin, että mutta aika näyttää. Mutta ei oo nyt menty alaspäin, että...

Kiitos.

Hyvä, kiitos. Ja sitten meillä on vielä yksi kysymys Jarmolle.

Tuossa raportissa mainittiin Vietnamin vientiluvasta kananlihalle, pakastetulle ja tuoreelle. Se on nyt ihan vastatullut.

Se on ihan vastatullut, joo.

Mitä mahdollisuuksia sä näet siinä?

En mä osaa vielä sanoa lukuina, elikkä nyt tutustutaan siihen markkinaan ja meidän mahdollisuuksiin, mutta toivottavasti semmoisia tuotteita, mille meillä ei oikein muita markkinoita oo, niin tulisi jonkinnäköistä ratkaisua. Mutta se on niinku hyvin alkutekijöissään, että pitää opiskella vähän sitä markkinaa ja kattoo, että mitä mahdollisuuksia siellä on.

Mutta toivottavasti jonkinlaista uutta kauppaa saadaan aikaiseksi.

Toivottavasti. Sitä varmaan kaikki toivoo.

Tuota, tässä oli meidän kysymykset ja tuota niin kiitos hyvistä vastauksista ja me jatketaan tällä porukalla taas sitten lokakuun 22. päivä ja ehkä vähän grillaillaan tässä välissä ja vietetään lomaa.

Kiitos teille kaikille.

Hyvä, kiitos.

Kiitos.

Kiitos.