No niin, lämpimästi tervetuloa tänne NoHo Partnersin tulosinfoon koskien vuoden 2025 tilinpäätöstiedotetta, joka julkaistiin tänään aamulla. Mä oon Sanna Sandvall, mä vastaan meillä sijoittajasuhteista, ja kanssani tänään täällä lavalla ovat toimitusjohtaja Jarno Suominen, talousjohtaja Jarno Vilponen, hallituksen puheenjohtaja Timo Laine.

Lisäksi täällä studiossa Helsingin Kulttuurikasarmin tiloissa tänään paikalla ovat myös yhtiön varatoimitusjohtaja Marja Koivula sekä hallituksen varapuheenjohtaja Timo Mänty.

Joo, huomenta kaikille.

Esitysten jälkeen teidän on mahdollista esittää meidän johdolle kysymyksiä. Sieltä webcastin välityksellä seuraavilla se on mahdollista joko soittamalla tuonne puhelinlinjoille tai sitten chatin kautta, ja täällä paikan päällä olijoita sekä sijoittajia että analyytikoita muistutan nostamaan kättä ylös, niin tuodaan sitten mikrofonia.

Ja median edustajille on varattu aikaa haastatteluille ja kysymyksille sitten tilaisuuden jälkeen. Mutta nyt pidemmittä puheitta päästetään Jarno ääneen.

Ole hyvä.

Kiitos, Sanna. Hyvää huomenta myös mun puolesta ja tervetuloa kuulemaan NoHo Partnersin vuoden '25 tulosinfoa.

Vuosi oli haastava erityisesti Suomen ja Norjan markkinassa. Viimeinen kvartaali oli jälleen vahva suoritus erityisesti Suomessa.

Konsernin koko vuoden kannattavuus oli hyvällä 9 %:n liikevoittotasolla. Suomessa viimeisen kvartaalin kannattavuus oli jälleen erinomaisella tasolla.

Norjassa toimenpiteet, mitä meillä oli ongelmia Q3:ssa, toimenpiteet niihin on alkaneet purra ja päästiin jo positiiviselle puolelle EBIT-marginaalissa. Tanskan markkina kasvoi hyvin.

Tätä tuki myös keväällä tehty Halifax-yritysjärjestely. Better Burger Societyn irtoaminen konsernista oli merkittävä tapahtuma vuoden aikana, joka tuotti 1,07 €:n osakekohtaisen tuloksen osakkeenomistajille.

Yhtiön hallitus päätti päivittää osinkopolitiikkaa turvataksemme pitkän aikavälin kasvumahdollisuudet ja taseen vahvistumisen. Liikevaihdon kasvu oli maltillista ja tulee pääosin yrityskauppojen kautta.

Tämä kertoo myös jotain markkinaan liittyvistä haasteista. Liikevoittomarginaali säilyi hyvällä tasolla markkinahaasteista huolimatta.

Suomen ruokaravintoloiden NPS-mittaus nousi 73:sta 76:een, joka on erittäin hyvä taso. Tästä iso kiitos meidän henkilöstölle.

Suomen henkilöstön eNPS pysyi erittäin hyvällä tasolla yli 40:ssä. Vuoden viimeisellä kvartaalilla saavutettiin noin 5 miljoonan liikevaihdon kasvu, ja toimialalle tärkeät tunnusluvut, myyntikate ja henkilöstökulut, säilyivät hyvällä tasolla.

Liikevoittomarginaalissa jäimme hieman edellisestä vuodesta, mutta pystyimme toimialaan verrattaessa erittäin hyvällä tasolla. Rahoituskuluissa saimme aikaan merkittävää säästöä vertailukauteen verrattaessa.

Koko vuoden osalta liikevaihdon kehitykseen ei voi olla tyytyväinen. Saavutettu kasvu tulee yrityskauppojen kautta.

Vuoteen lähdettäessä odotuksemme oli markkinan elpymisestä '25 vuoden aikana. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja kuluttajakysyntä oli koko vuoden aikana matalalla tasolla.

Kokonaisuutena voidaan sanoa, että tässä toimintaympäristössä saavutettua 9 %:n liikevoittomarginaalia koko vuoden osalta voidaan pitää hyvänä suorituksena. Liikevoittomarginaali on noussut pysyvästi uudelle tasolle koronan jälkeen.

Nyt jo neljäs vuosi peräkkäin ollaan noin 10 %:n marginaalissa erilaisista markkinahaasteista huolimatta. Myös absoluuttisina euroina ollaan neljä vuotta oltu yli 30 miljoonan euron liikevoiton tasossa.

Tämä kuvaa hyvin, minkä tasoinen kannattavuusloikka saavutettiin, kun koronasta päästiin, ja miten tästä uudesta tasosta on tullut pysyvä, vaikka markkinassa on koronan jälkeisessä ajassa ollut jatkuvasti erilaisia haasteita voimakkaasta inflaatiosta kuluttajan ostovoiman puristukseen. Kvartaalikohtaista kannattavuutta katsottaessa viime vuosi oli vaihteleva.

Ensimmäinen kvartaali meni ihan odotusten mukaan, voidaan olla kannattavuuden tasoon tyytyväisiä. Toisella kvartaalilla kysynnän haasteiden lisäksi saimme säähaastetta erittäin viileästä ja sateisesta alkukesästä, joka näkyi odotettua matalampana liikevaihtona ja sitä kautta heijastui myös kannattavuuden tasoon.

Kolmannella kvartaalilla erityisesti Norjan haasteet vaikuttivat kannattavuuteen. Ilman niitä olisimme pysyneet edellisen vuoden tasossa.

Neljänteen kvartaaliin voidaan jälleen olla tyytyväisiä, vaikka Norjassa haasteet ovatkin jatkuneet. '25 vuoden liikevaihto kehittyi seuraavasti liiketoiminta-alueittain.

Ruokaravintolat pysyivät koko vuoden osalta edellisen vuoden tasossa, vaikka kolmannen kvartaalin kohdalla olimme vielä hieman jäljessä. Viihderavintoloissa oli pientä laskua edelliseen vuoteen.

Tästä ei kuitenkaan ole syytä olla huolissaan, koska pääsimme nyt viimeisen kvartaalin aikana toteuttamaan muutamia korjausinvestointeja, ja näiden todelliset vaikutukset nähdään vasta tulevan vuoden aikana. Tapahtumaravintoloissa ollaan pysytty samassa tasossa kuin edellisenä vuonna.

Norjassa haasteet markkinassa jatkuivat koko vuoden, ja siellä keskitymme ensisijaisesti kannattavuuteen lähitulevaisuudessa ja kasvuun vasta, kun kannattavuus on saatu tavoitetasolle. Tanskan liiketoiminta kasvoi hyvin edelliseen vuoteen verrattuna.

Varsinkin '23 vuoteen verrattuna Tanska on jo yli kaksinkertaistanut liikevaihtonsa. Kasvu on ollut yritysostovetoista.

Tanskassa meillä oli historiassa vähän vastaavia haasteita, mitä meillä on nyt tällä hetkellä Norjassa, mutta Tanskan liiketoiminta on saatu korjattua kannattavalle tasolle ja nyt siellä on oltu kykeneviä kasvattamaan sitä liikevaihtoa siinä markkinassa. Tanskassa aiotaan kasvaa myös jatkossa, kun sopivia mahdollisuuksia tulee vastaan.

Kvartaaleittain nostoja vuoden '25 tärkeimmistä tapahtumista. Ensimmäisellä kvartaalilla toteutettiin yrityskauppa tapahtumataloihin ja muutamia uusia ravintoloiden avauksia.

Toisella kvartaalilla Better Burger Society irtaantui konsernista ja muuttui osakkuusyhtiöksi sekä merkittäväksi sijoitukseksi yhtiölle. Tällä on myös merkittävä tulosvaikutus vuoden lukuihin.

Ja lisäksi Tanskassa toteutettiin Halifax-ravintoloiden yrityskauppa. Kolmannella kvartaalilla Suomessa toteutettiin Jungle Juice Bar -ketjun hankinta ja aloitettiin yökerhoissa korjausvelan purkamista sekä tehtiin muutamia uusia ravintola-avauksia.

Viimeisellä kvartaalilla saatiin kaksi avausta yökerhopuolella, ja Jungle Juice Barin integrointi lähti käyntiin. Muuten kvartaalin aikana keskityttiin perusliiketoiminnan operointiin ja suurimman, tärkeimmän kvartaalin tuloksen varmistamiseen.

Nordean korttidatan reaalinen kehitys alkaa lähenemään 2019 tilannetta. Nimellinen kehitys on selvästi yläpuolella.

Pidemmällä aikavälillä me uskomme edelleen, että nämä kohtaavat toisensa reaalisen kasvun myötä. Aikataulua on kuitenkin tässä markkinaympäristössä aika vaikea arvioida.

Ravintolamarkkinan pitkän aikavälin näkymä ei ole muuttunut minnekään. Uskomme edelleen, että toimiala tulee kasvamaan niin kuin se on tähänkin asti kasvanut.

Aiemmin, kun lähdettiin vuoteen '25, arviomme, että kulutus Suomessa olisi lähtenyt kehittymään positiivisesti H2:n aikana. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Vuosi '26 on alkanut odotusten mukaan kaikilla markkinoilla, missä me toimitaan, ja liikevaihdot ovat budjetoidulla tasoilla ensimmäisen kuukauden jälkeen. Toivottavasti kuluvan vuoden aikana näemme myös kuluttajien ostokäyttäytymisessä positiivisia muutoksia.

Niiden varaan emme kuitenkaan ole toimintaamme rakentaneet tai ennusteitamme rakentaneet. Suomen liiketoiminnassa oli hieman kasvua vertailukauteen, joka tulee ensisijaisesti Jungle Juice Bar -hankinnan kautta.

Tämä on toinen vuosi, kun olemme Q4:lla tällä suhteellisella kannattavuustasolla, yli 13 %:n liikevoittomarginaali, ja pidän erinomaisena tasona erityisesti, kun huomioimme, missä markkinaympäristössä tämä on saavutettu. Koko vuoden liikevaihto laski hieman '24 vuodesta.

Lasku tulee toisen kvartaalin heikosta suorituksesta. Liikevoitossa saimme kuitenkin lähes saman suhteellisen kannattavuuden aikaan kuin edellisenä vuonna.

Liikevaihdon jakaumassa ei ole merkittäviä muutoksia aiempiin kausiin verrattuna. Ruokaravintoloiden liikevaihto kasvoi vertailukaudesta hieman yli 5 %, ja Jungle Juice Bar raportoidaan osana ruokaravintoloita.

Viihderavintoloissa oli pientä laskua läpi vuoden, ja tapahtumaravintoloissa liikevaihdossa on pieni lasku vertailukauteen, mutta koko vuoden tasolla ollaan hyvin samassa tasossa. Kansainvälinen liiketoiminta kasvoi vertailukauteen Tanskan hyvän kehityksen myötä.

Koko vuoden osalta tilanne oli kuitenkin hyvin kaksijakoinen: Tanskan kasvaessa, Norjan supistuessa. Segmentin kannattavuutta painaa Norjan haasteet vielä neljännellä kvartaalilla, vaikka siellä onkin jo käännettä saatu aikaan, mutta erityisesti koko vuoden kannattavuutta haasteet rasittavat merkittävästi.

Myyntikatteessa emme ole joutuneet joustamaan kummassakaan markkinassa, mutta henkilöstökulujen hallinta on erityisesti Norjassa ollut haastavaa. Norjassa tilanne oli haastava.

Liikevaihto jäi merkittävästi edellisestä vuodesta, ja tämä vaikutti kannattavuuteen koko segmentin osalta. Norjassa ajauduimme edellisellä kvartaalilla liikevoitolla mitattuna tappiolliseksi.

Nyt viimeisellä kvartaalilla pääsimme takaisin positiiviseen liikevoittoon, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä kannattavuuden parantamiseksi, jotta päästään samaan tilanteeseen kuin Tanskassa, jossa ollaan voitu jo kasvattaa liikevaihtoa. Molemmat tukijalat Tanskan liiketoiminnassa, sekä ravintolatoiminta että Triple Trading, kasvavat.

Tanskassa myös kannattavuus on odotusten mukaisella tasolla. Annetaan puheenvuoro talousjohtaja Vilposelle.

Palataan sitten kysymysten kanssa. Ole hyvä.

Tervetuloa munkin puolesta. Nyt kun koko vuosi on saatu pakettiin, niin ehkä vielä hyvä kerrata tuota meidän taseen muutoksia, mitä tilikauden aikana on tapahtunut BBS:n irtoamisen myötä, ja muutenkin hieman tarkastella tuota meidän taseen kehitystä.

Eli Q2:n alussahan me julkaistiin BBS:n irtoaminen meidän konsernista ja muodostui merkittäväksi osakkuusyhtiöksi, josta me omistetaan noin 50 % edelleen tälläkin hetkellä. No käytännössä se tarkoitti meidän lukuihin sitä, että BBS:ään liittyneet luvut ei enää yhdistellä meidän konsernin tuloslaskelman osalta, lukuun ottamatta sitä, että meidän omistusosuuden mukainen tulososuus BBS:n tuloksesta yhdistellään yhdellä rivillä meidän rahoitustuottoihin.

No taseen puoleltahan se sitten tietysti vaikutti siten, että kaikki BBS-konserniin liittyneet erät irtosivat meidän taseesta. Samanaikaisesti BBS:n omistus kirjattiin käypään arvoon, ja meille muodostui merkittävä osakkuusyhtiö BBS, jonka arvo taseessa on tällä hetkellä noin 46 miljoonaa euroa.

Näkyy tuolla omana palkkina '25 vuoden sarakkeessa. Samanaikaisesti tietysti velkaerät ja BBS:ään liittyvät muut erät poistuivat taseesta.

Hyvä huomioida, että taseen käyttöoikeuserät muodostuu kokonaisuudessaan vuokrasopimuksiin liittyneistä IFRS 16 -varoista, ja käytännössähän ne erät esitetään taseen molemmin puolin. No taseen vastattavaa-puolella meidän oma pääoma on vahvistunut merkittävästi osittain myös tuon BBS:n käyvän arvon kirjauksen myötä, josta kirjattiin noin 22 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus tilikauden tulokseen.

Omavaraisuusaste on kasvanut, ja tällä hetkellä meidän oikaistu omavaraisuusaste on 33,6 %. Kun katsotaan konsernin korollista velkaa, niin on syytä muistaa, että me emme käsittele IFRS 16 -velkaa korollisena velkana, vaan puhumme aina siitä erikseen.

Käytännössä yhtiö ei optimoi IFRS 16 -velan määrää, koska me pyrimme tekeen vuokrasopimukset siten, että ne palvelee mahdollisimman hyvin meidän liiketoimintaa. Kun meidän liiketoiminta kehittyy ja kasvaa, meille tulee uusia vuokrasopimuksia, minkä myötä käytännössä meidän IFRS 16 -velan määrä kasvaa myös tulevaisuudessa.

Korolliset velat on laskenut tasaisesti tuolla, ja ollaan samalla tasolla suurin piirtein kuin ennen koronaa. Tärkeätä on kuitenkin ymmärtää, että liikevaihtoa yhtiöön on tullut samanaikaisesti lähes 100 miljoonaa yli 100 miljoonaa euroa ja kannattavuus on tehnyt merkittävän tasonkorjauksen ylöspäin.

No sitten kun katsotaan tuota meidän korollisen nettovelan määrää, niin eihän me olla vielä toistaiseksi vielä meidän pitkän aikavälin tavoitetasossa, ja ollaan useampi vuosi oltu tuossa kolmen hujakoilla. Aikaisemmalla strategiakaudella meidän tavoite oli olla alle kolmen, nykyisellä strategiakaudella meidän tavoitteena on laskea nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen strategiakauden aikana.

Nettovelan osalta on syytä kuitenkin huomioida se, että toi merkittävän sijoituksen arvo, 46 miljoonaa BBS:n osalta, niin sitä ei huomioida tässä laskelmassa mitenkään. Käytännössähän tilanne, että jos BBS realisoitaisiin tasearvoon, niin nettovelka tippuisi alle 80 miljoonan ja suhde olisi nykyluvuilla noin kaksi.

Sitten pitää muistaa myös se, että tilikaudella investoitiin jonkin tai aika paljonkin haastavassa markkinassa, ja näitten investointien vaikutukset tietysti käyttökatteeseen näkyy vasta ensi vuoden aikana. Strategiakauden tavoitteena kuitenkin on, että se velan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen laskee noin kahteen.

No mitä kuitenkin äsken vähän viittasin, niin meidän investointien rahavirta haastavassa markkinassa oli 19,1 miljoonaa euroa, josta osa rahoitettiin uutta velkaa ottamalla, eli käytännössä se johtaa siihen, että meidän absoluuttinen rahalaitosvelan määrä ei merkittävästi laskenut tilikaudella. Merkittävimpiä eriä siellä rahavirroissa oli Triple Tradingin loppukauppahinnan maksu, mikä maksettiin tämän vuoden Q2:lla, noin 6 miljoonaa euroa.

Sitten toteutettiin pitkän aikavälin tavoitteita tukevia kasvuinvestointeja Tanskassa: Halifax Burgers, 11 ravintolaa Q2:n aikana, ja Jungle Juice Bar syyskuun alussa, 40 ravintolan kokonaisuus. Näissä molemmissa tietysti työ, kun tulee iso kokonaisuus, vaatii jonkin verran aikaa, ja niitten käyttökatekehitys näkyy sitten vahvasti vasta '26 vuoden puolella.

Lisäksi me ollaan tässä muutaman viime vuoden aikana puhuttu yökerhojen liiketoiminnan korjausvelasta, ja nytten tilikauden aikana loppuvuodesta päästiin viimein purkamaan sitä. Toteutettiin laajat uudistukset kolmeen yökerhoon, joissa tietysti Q4-sesonkiin, niin kannattavuus oli hyvällä tasolla sitten heti remonttien jälkeen, mutta niitten vaikutukset kanssa näkyy '26 vuoden puolella.

Sitten vielä kertauksena meidän '25 vuoden pääviestit. Eli viime vuodelta konsernin osalta saavutettiin hyvä 9 %:n liikevoittomarginaali, ja Suomessa viimeisellä kvartaalilla erinomainen yli 13 %:n liikevoittomarginaali.

Norjan osalta meidän toimenpiteet alkaa pikkuhiljaa näkyä, ja vahvalla kausiluonteisesti vahvalla viimeisellä neljänneksellä liikevoittomarginaali oli jo positiivinen, mikä antaa viitteitä siitä, että toimenpiteet on lähteneet oikeeseen suuntaan. Tanskassa meidän kasvu jatkui yritysostovetoisesti.

No tilikaudella tosiaan BBS irtosi meidän konsernista, ja siinä yhteydessä käyvän arvon kirjauksen myötä kirjattiin 1,07 €:n positiivinen tulosvaikutus meidän tulokseen. Jatkossa se BBS:n tulososuus yhdistellään yhdellä rivillä tulokseen.

Lisäksi hallitus päätti osinkopolitiikan päivittämisestä, ja sitä myötä meidän tase vahvistuu, turvaa meidän kasvun jatkumisen pitkällä aikavälillä. Kiitos mun puolesta.

Seuraavaksi mä pyytäisin hallituksen puheenjohtaja Timo Lainetta kertomaan meidän strategiasta.

Kiitos, juu. Tähän loppuun vähän avataan vielä meidän strategiaa ja omistaja-asioita hiukan tarkemmin.

Eli oikeastaan meillähän on aikaisemmin jo esiin tuotu strategia, joka vähän nojaa kahteen pääasiaan, elikkä meidän Suomen toimintoon, joka on se meidän tukipilari, meidän perusta, sekä kansainväliseen toimintaan, joka sitten myöskin on enemmän tällaista sijoitustoiminnan muotoa. Suomen markkinoista meillä on '27 vuoden loppuun tavoitteena 350 miljoonan liikevaihto.

Siitä markkinasta sen verran, että tota tällä hetkellä tietysti kuluttajat käyttää aika vähän rahaa ja ne seisoo siellä pankkitileillä, mutta yleisesti ottaen, niin alahan on hyvin kasvava. Just luin semmoisen ennusteen, missä oli vuoteen '30 mennessä ennustettiin hotelli- ja ravintola-alan kasvavan noin miljardin-2 2030 vuoteen mennessä, joka on aika paljon.

Pääasiassa se kasvu tulee Lapista ja pääkaupunkiseudulta, ja on aika paljon turistivetoista, mutta ala kasvaa, ja varmasti sitä myöten mekin ollaan siinä kasvussa mukana. Yleisesti ottaen tällä hetkellä puhutaan paljon, että ravintola-alalla menee huonosti ja pääsääntöisesti jutut on sellaisia konkurssiuutisia mitä on, mutta kyllä alalla on hyvin paljon hajontaa, että on paljon paljon muitakin kuin me, millä menee hyvin näin sanotusti, eli siellä on tosi paljon sellaisia ja menee hyvin ja he ei tietysti vain hirveästi ehkä tuoda esiin, mutta että alan yleinen tilanne on ehkä vähän hajaantunut.

Siellä menee osalla hyvin, ne jotka tekee hyvin hyvin hommansa ja tota osa-alueen, niin ne pärjää myöskin hyvin, mut sit siellä on paljon paljon tietenkin tämmöisiä, jolla menee huonosti ja siinä on monia syitä tietysti sen takana. Varmasti koronakin vielä näkyy joillain vanhoina velkoina ja niin poispäin.

No sitten tästä meidän kansainvälisestä toiminnasta, siellähän meillä on niinku isoin pala sijoitus, elikkä ei enää konsernissa, niin on BBS, joka on se meidän isoin pala tätä käytännössä, ja tuossa kerron kohta siitä myös hiukan vähän tarkemmin. Norja, josta on tuossa äsken jo mainittiinkin, on tietysti ollut tällä hetkellä markkina hiukan huonossa jamassa ja siellä on nyt tehty paljon toimenpiteitä ja pyritään saamaan se sitten hyvin kannattavaksi, mitä se on aikaisemmin ollut.

Siellä hirveästi kasvua ei ole todennäköisesti odotettavissa niin kuin lähaikoina, koska siellä keskitytään nyt tähän kuntoon laittamiseen. No Tanskassa taas päinvastoin, meillä on ihan hyvät näkymät ja siellä myöskin ollaan laajennuttu viime vuonna ja siellä myöskin on työn allakin uusia kohteita, eli varmaan siellä tullaan myöskin kasvaan.

Se on ihan hyvä markkina ja me ollaan siellä pärjätty ihan mukavasti. Ja sitten meillä on siellä tämmöinen nimenomaan sijoitus, eli Triple Trading, joka ei varsinaisesti ole ravintola-alaa, mutta liippaa sitä, niin se on selkeästi just tämmöistä meidän tätä mitä me ollaan puhuttu sijoitustoiminnan muodosta toimintaa.

No sitten näihin meidän pitkän aikavälin tavoitteisiin, jotka on aikaisemmin julkaistu, niin niihin on tullut yksi muutos, elikkä Suomen liiketoiminnan liikevaihtotavoite pysyy ennallaan, eli 350 miljoonaa ja nykyinen hyvä kannattavuus, mitä pyritään sitten saavuttamaan. Kansainvälisessä liiketoiminnassa omistaja-arvon luomista ja kasvua, myöskin sijoitustoiminnan luonteisesti.

Ja osinko on nyt sitten meidän oikeastaan muutos tähän, elikkä nyt ollaan annettu uusi tavoite siitä, elikkä tavoitteena on jakaa vähintään 50 % meidän osakekohtaisesta tuloksesta, vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Sitten tuossa vähän tarkemmin nettovelka, elikkä edelleen meidän tavoite on päästä sinne noin kahden kahden suhteeseen operatiiviseen käyttökatteeseen verrattuna, eli se on pysynyt ennallaan.

No uusi osinkopolitiikka, eli meillähän on ollut aikaisemmin kasvava osinko, vuosittain kasvava osinko, ja nyt me ollaan päivitetty sitä niin, että se on niinku sanoin, niin vähintään 50 % tilikauden vertailukelpoisesta tuloksesta, mikä nyt täsmää viime vuoden tuokseen. Ja syy tähän on tällä hetkellä se, että me halutaan turvata meidän kasvu, ja mä uskon, että sitä kasvua tulee varmaan lisää.

Tällä hetkellä niinku tohon ravintolamarkkinaan sen verran, että me ollaan aika vähän tehty oikeastaan tämmöisiä uusia avauksia, uusperustantaa sen takia, että markkina on ollut vähän heikko. Sen sijaan yrityskauppoja tässäkin markkinassa on hyvä tehdä, meille tarjotaan niitä jatkuvasti ja sieltä on nyttenkin hyvä poimia sellaisia potentiaalisia ostokohteita, mitkä tota tämmöisessä markkinassa usein tulee esiin.

Ja me halutaan sitten tietenkin olla jatkaa sitä kasvua ja nyt sitten tän osinkopolitiikan myötä meillä on myöskin mahdollisuudet siihen. Sen lisäksi tän nettovelkasuhteen lasku siihen meidän tavoitetta, niin tällä osinkopolitiikalla me halutaan varmistaa, että me päästään näihin meidän tavoitteisiin.

Myöskin ohjeistetaan, tuossa myöhemmin tulen ohjeistamaan, osakekohtaisen tuloksen kasvua, joka sitten tietenkin tarkoittaa myöskin silloin kun osinko kasvaa siinä sitä myöten mitä osakekohtainen tuloskin kasvaa, eli kun 50 % jaetaan vähintään, niin tota silloin se pitäisi myöskin kasvattaa ton osingon absoluuttisestikin. Tässä on tämä meidän historia, eli meillä on tosiaan ollut 2014 vuodesta lähtien kasvava osinko ja tietenkin korona välissä, ja nyt sitten kuluneelta tilikaudelta esitetään 23 sentin osinkoa, eli pienempää osinkoa ja niinkuin mainitsin, niin edellä mainituista syistä.

'25 vuoden päätöskurssilla se on noin 2,8 % osinkotuotto, ja osinko maksettaisi sitten vanhaan viime vuoden malliin kolmessa erässä, elikkä keväällä, kesällä ja syksyllä, aika lailla tasaisesti. Sitten tästä meidän sijoituksesta, nykyisestä sijoituksesta, eli BBS:n toiminnasta vähän tarkemmin.

BBS on kasvanut hyvin. '25 vuonna tuli 17 % kasvua ja liikevaihto nousi melkein 100 miljoonaan, 94 miljoonaan, edellisvuonna olleen 80 miljoonaa.

Tavoitteena meillä on avata joka vuosi viisi uutta yksikköä molemmilla markkinoilla. Viime vuonna avattiin Friends & Brgrsissä neljä yksikköä ja Sveitsissä viisi.

Ja nyt meillä on ihan hyvä tilanne. Siellä on tälle vuodelle valmiita vahvistettuja avauksia on FB:ssä on kolme ja Sveitsissä on jo viisi, ja toki niitä sitten vuoden aikana voi tulla lisää, mikä on hyvin todennäköistä.

Ja sitten BBS:ssä on niinku linjattu, että sieltä myöskin haetaan uusia markkinoita ja meillä on neuvotteluita, ollaan neuvoteltu tästä kolmannesta markkinasta jo jonkin aikaa ja tutkittu aika paljon erilaisia vaihtoehtoja ja markkinoita, ja neuvottelut siitä on aika pitkällä ja niitä käydään aktiivisesti, että katsotaan nyt missä vaiheessa päästään sitten eteenpäin siinä, mutta se on näin niin kuin työn alla. No BBS:n kun irtosi, niin tuossa todettiinkin jo, niin siitä tuli tää reilun euron positiivinen kertalontainen vaikutus meidän tulokseen.

BBS on ollut hyvä sijoitus, eli nykyisellä tasearvolla se on tuottanut arvoa yhtiölle ja osakkeenomistajille noin 38 miljoonaa, ja uskotaan tietenkin, että nyt liikevaihdon ja toivottavasti tuloksen ja uusien markkinoiden myötä se sitten kasvaa edelleen, elikkä se on vahva vahva kasvuyhtiö ja myöskin hyvin kannattava. Tässä vielä tota niin ehkä toistettuna tää asia mitä ehkä ei tule välttämättä huomioitua, koska tota elikkä nyt kun BBS:stä siirtyi osakkuusyhtiöksi, niin sehän sitten hävisi meidän liikevaihdosta ja liikevoitosta ne luvut ja muu ja tota tasearvossa sinällään näkyy, mutta ei huomioida nettovelan laskennassa, ja tässä on nyt konkretisoitu, mitä se tarkoittaisi, eli ja nyt se realisoitaisi tasearvolla, niin tarkoittaisi sitä, että meidän nettovelka laskisi alle noin 80 miljoonaan, mikä tarkoittaisi, että me päästäisi niin kuin saman tien tähän tota meidän pitkän aikavälin tavoitteeseen.

No se jää sitten nähtäväksi, koska se realisoidaan ja millä hinnalla, mutta tota tää on hyvä huomioida tässä tota laskelmassa. No sitten vielä '26 vuoden ohjeistus, eli pysytään nykyisellä kannattavalla tasolla ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos kasvaa.

Eli selkeämmin ohjeistetaan sitä alariviä ja halutaan saada sinne alariville tuota kasvua ja tuottoa. Tässä oikeastaan oli nämä.

Kiitoksia ja sitten varmaan voi esittää kysymyksiä kenelle tahansa meistä tai yliipäätään, niin katsotaan kuka vastaa. Kiitos.

No niin, otetaan ensin kysymyksiä täältä paikan päältä Kulttuurikasarmin tilasta. Kättä ylös, jos mikrofonia kaipaa.

Sieltä olikin jo valmiina. Tarkistetaan, että mikrofoni on vielä päälläkin.

Yes, eli Arttu Heikura, Inderes. Tota, voisin tarttua tuohon Norjaan eka.

Sanoitte, että siellä ollaan päästy nyt plussan puolelle, ja ensimmäisen vuosipuoliskon mennessä pitäisi olla kannattavalla pohjalla. Miten tämä kannattava pohja suhteutuu esimerkiksi historialliseen tulokseen, niinku pitäisikö sen marginaalin parantua sieltä merkittävästi, jos voisitte sitä vähän avata?

Joo, kyllä. Kyllä se nimenomaan on tarkoitus palauttaa sille tasolle, missä se on ollut.

Norjahan on ollut hyvin kannattava aikanaan historiassa meillä, ja tuota noin niin me ei nähdä mitään syytä, miksi se ei voisi olla tulevaisuudessakin sillä samalla tasolla. Ja näin ollen sit sen jälkeen ruvetaan katsomaan taas uudelleen sitä Norjan markkinaa, että onko meillä mahdollisuus kasvaa siellä.

Eli tilanne pitäisi olla korjattu H2:een mennessä?

Tähän me pyritään, että H2:lla meillä olisi terve pohja, millä me liikutaan eteenpäin.

Alright. Sit tota Suomen viihderavintoloista.

Se lasku ei nyt enää, voidaan sanoa, että se on lähestulkoon vakiintunut se kehitys liikevaihtotasolla. Onks tää nyt niinku markkinavetoista vai nimenomaan teidän omien toimien ansiota, kun puhutaan sit nimenomaan tästä investointivelasta, korjausvelasta?

No joo, me ollaan nyt päästy aloittaa sitä korjausvelan purkamista siellä viihderavintolamarkkinassa, ja tuota noin niin en nyt isosti näe, että yökerhomarkkina olisi valtavasti lähtenyt kasvamaan Suomessa tai muuta, että kyllä se niinku laskun pysäyttäminen ja kannattavuuden turvaaminen tulee enemmän tällä hetkellä omalla tekemisellä ja sen investointivelan purun kautta.

Alright, ja varmistan vielä, että nyt nää kaikki ongelmakohdat ois korjattu vai onko vielä odotettavissa ensi vuodelle lisää?

No meillä on vielä jäljellä investointivelkaa viihderavintoloissa, ettei me olla kokonaan kaikkea purettu, mut me ollaan päästy aloittamaan sitä, ja me ollaan niinku ihan siinä omassa suunnitellussa tahdissa, millä tahdilla me sitä puretaan sieltä. Mutta sieltä varmasti muutamia korjausinvestointeja vielä tulee yökerhomarkkinaan.

Alright. Sit tohon muuttuneeseen voitonjakopolitiikkaan.

Historiassa voitonjako on ollut oleellinen osa NoHon sijoittajatarinaa ja tuotto-odotustakin, niin tota mietin nyt, että mikä tässä tilanteessa on muuttunut suhteessa siihen aikaan, kun viimeksi annoitte näitä tavoitteita, koska silloin tilanne oli jokseenkin samankaltainen. Nettovelka käyttökatteeseen suhteutettuna oli kolmosen tasolla ja yritysostoja oli luvassa, niin jos voitte vähän avata sitä?

Joo, siis nyt kun kohtuullisen isoa osinkoa suhteessa osakekohtaiseen tulokseen on jaettu, niin me ollaan nyt todettu, että me halutaan nyt kuitenkin keskittyä näihin kahteen asiaan selkeästi, että me saadaan ne tavoitteet, kun meillä on '27 vuoden tavoite saada se vahva kasvu ja sitten saada myöskin tää meidän velkasuhde sinne kakkoseen, niin oikeastaan se, että me päästään niihin, niin me halutaan nyt varmistaa se. Elikkä me ei välttämättä uskota nykyisessä markkinassa, että se onnistuisi ilman osingon laskua.

Toki niinku sanottu, osinko on se vähintään se 50 % ja toivottavasti meillä osakekohtainen tulos kasvaa, elikkä absoluuttisesti voidaan lähestyä samoja tasoja, mutta kuitenkin halutaan varmistaa, eli se on se perimmäinen syy.

Yes, sit mä voisin tähän kasvuun liittyen, taisit mainita, Timo, tossa, et niinku uusperustantaa saattaisi olla luvassa niinku viime vuosia enemmän nyt 2026, niin oletan, että tää tulee tapahtuu Suomessa, niin mihin segmenttiin tää tulisi painottumaan?

No uusperustantaa varmaan tehdä hyvin paljon näihin meidän nykyisiin konsepteihin, jotka on todettu jo hyviksi, vaikka Stefan's, Hookit, tän tyyppisiin, elikkä niiden skaalaamista jo paikkakunnille, missä niitä ei ole, elikkä varmaan pitkälti painottuu näihin meidän konseptien niinku laajentamisiin.

Okei, sanoitte myös tossa raportilla, että Hanko Aasiassa menee paremmin, niin aiotteko tätä skaalata?

Joo ehdottomasti, ehdottomasti. Siinä on tulossa uusia avauksia Hanko Aasiin.

Ja tietysti Jungle Juice Bar on yksi.

On, merkittävä.

Alright, kiitokset.

Jussi Koskinen. Tuota, jos toi BBS:n osalta se kehittyy hyvin ja vaikkapa sitten 3-5 vuoden kuluessa tapahtuu irtautuminen, niin siinä tulee aikamoinen kasa rahaa verrattuna aikaisempiin investointeihin.

Onko ajatuksia, että miten sitä kenties käytettäisiin?

Ei oo vielä mietitty, että siinä on aika paljon matkaa, että tota, mutta toivottavasti se summa on mahdollisimman iso ja sitten voidaan alkaa miettiä, mitä sillä tehdään, että toi toivottavasti siinä vaiheessa meidän nettovelka on jo siinä tasolla, että meidän ei tarvi käyttää sitä sen lyhentämiseen, koska me ollaan kuitenkin kasvuyhtiö, niin me ei tietenkään haluta meidän velkasuhdetta liian alas ajaa niin kauan kuin me saadaan hyvää pääoman tuottoa. Eli se joko investoidaan tai sit jaetaan osakkeenomistajille.

Jos joskus tulee, että siinä ne varmaan ne vaihtoehdot on, mutta se on tietysti vähän aikaista nyt sitä miettiä.

Joo, kiitos.

Henri Elo, SalkunRakentaja. Tota, mä oisin kysynyt niinku ensiksi noista veloista, liittyykö tää osinkopolitiikan muutos kovenantteihin, ja voisiko vähän tätä rahoitusta avata niinku sekä BBS että teidän konsernissa?

Ei liity mitenkään kovenantteihin tai siihen puoleen, mutta tietysti se on hyvä muistaa, että meillä on esimerkiksi marginaaliin liittyväiset porkkanat niin sanotusti meidän rahoitussopimuksessa, eli jos saadaan tota meidän suhdetta laskettua, niin automaattisesti meidän marginaali tippuu ja sitä kautta rahoituskulut tippuu. BBS:n osaltahan rahoitus on täysin, kun se ei oo konserniyhtiö, niin se on täysin BBS:n oma rahoitus, ja se ei liity niinku tavallaan NoHon rahoitussopimuksiin enää mitenkään, ja itse asiassa BBS:n alustastikin silloin ollut erillissopimukset, mutta kun ei oo enää edes konserniyhtiö, niin se elää täysin omaa elämäänsä eikä oo mitenkään linkittynyt niinku NoHon puoleen tää BBS:n rahoitus.

Okei, voitko kommentoida tota niinku rahoituskulua ja paljonko siitä on muuttuvaa lähinnä niinku konsernin osalta?

Käytännössä lähes 100-prosenttisesti muuttuvaa korkoa, eli...

Prosentti, voititteko sitä avannut itsessään sitä?

Se on 5:n ja 6:n paikkeilla kokonaiskorko, vähän riippuen eristä.

No sit vielä sellainen, että tossa jo vähän tulikin, niin teillä on se strateginen tavoite Suomessa niin kasvaa vuodesta '25 vuoteen '27 350 miljoonaan ja liikevaihdolla mitattuna tarkoittaen 32 %:n kasvua, about 15 %:n vuosikasvua. Se ei välttämättä tuu pelkästään niillä nykyisten ketjujen uusilla avauksilla vai mitä?

Ei, ei missään nimessä. Kyllä ne yrityskaupat on osa sitä ja jos halutaan kasvaa tätä vauhtia, niin niitä on pakko tehdä.

Se on ihan selvä.

Mihin segmentteihin siinä panostetaan?

No mä uskoisin, että...

Tai alueille, puhuttiin Lapistakin?

No joo, varmaan nää on ne tietenkin pääkaupunkiseutu ja toi Lappi on tosi kiinnostava, se on kasvava alue, esimerkiksi vaikka Rovaniemi. Rovaniemi on sellainen, missä me ei juurikaan olla ja ollaan sitä tutkittu yritysostokohteita.

Lappi kasvaa ja turismi kasvaa, se on varmasti hyvä. Mutta tota me ollaan tehty se hyvin hyvin selkeästi.

Viimeksi eilen käytiin läpi näitä meidän niinku targetteja, eli missä me halutaan kasvaa taikka etsiä yritysostokohteita, niin kyllä se pääosin liittyy ruoka-, seurustelutoimintaan, mitkä on ne ykköskohteet.

Kiitos.

Onko täällä paikan päältä vielä muita kysymyksiä? Ilmeisesti ainakaan tässä välissä ei, ja puhelinlinjoillakaan ei tällä hetkellä ole.

Muistutuksena sinne linjoille, että sielläkin voi sen käden nostaa ylös, niin saadaan tänne meille sitten tieto, mikäli siellä on kysymyksiä. Mutta pari kysymystä oli tullut tänne chatin kautta.

Tässä on todettu, että kannattavuus on edelleen erinomaisella tasolla, mutta se on kuitenkin laskenut hieman viime vuosina. Että voidaanko vielä purkaa tämän laskun syyt osiin ja onko Norjan markkinan heikkous ehkä isoin ajuri tässä taustalla?

Ja jatkokysymyksenä vielä, että onko näkemys se, että on mahdollista palata tuonne 2023 tasolle noin 10 %:n kannattavuuteen?

No jos lähdetään sieltä loppupäästä purkamaan, niin ensimmäisenä on varmasti mahdollista palata me 10 %:n marginaalitasolle, ja Norjan vaikutus on tässä merkittävä. Totta kai ei voida ihan kokonaan poissulkea sitäkään, että markkinat ovat olleet haastavat ja tota sitä kautta sillä on merkitys kannattavuuteen, ja kyllä me nyt uskotaan, että kuten uskotaan kaiken kaikkiaan toimialan kasvavan, niin kyllä me uskotaan kuluttajakäyttäytymisenkin kehittyvän positiiviseen suuntaan.

Ei nyt oteta kantaa siihen, että koska se tarkalleen tapahtuu, mutta pidemmällä aikavälillä tämmöinen tulee tapahtumaan ja sitä kautta myös tullaan saamaan se kannattavuus niille tasoille uudelleen.

Ja Suomessahan me oltiin tänäkin vuonna siellä 10 %:ssa, mikä on kuitenkin se merkittävä osuus meidän liiketoimintaa.

No sitten kun kansainvälisestä liiketoiminnasta jo tuossa aikaisemmin vähän tarkemmin puhuttiinkin, niin kysytään Norjan ja erityisesti ehkä Oslon ravintolamarkkinaa, onko se jo hieman positiivisempi kuin Q3:lla vai vaikuttaako se edelleen siltä, että suunta menee vähän alaspäin?

Vaikea ottaa kantaa, että se olisi merkittävästi muuttunut itse markkinana. Nyt keskitytään ensisijaisesti omaan tekemiseen ja sitä kautta tuloksen parantamiseen.

Olkoon se markkina minkälainen on, niin kyllä me pystytään siinä pärjäämään.

No sitten toki monia varmaan kiinnostaa tää osinkopolitiikan muutos, ja täällä kysytään, että onko oma luottamus EPSin parannukseen laskenut, kun päädytään leikkaamaan osinkoa? Tätä jo vähän sivuttiinkin, mutta tarkennetaan vielä.

No ei, ei päinvastoin, että mehän ilmoitetaan, että se kasvaa. Kasvaa tänä vuonna, eli tota sen tota kasvamiseen on vahva usko ja sen eteen tehdään niinku joka osa-alueella töitä sekä siellä alariveillä että yläriveillä ja varmasti tulee, että se ei johdu ollenkaan siitä.

Muita kysymyksiä täältä chatin kautta ei tällä hetkellä ole. Mä tarkistaisin vielä sieltä teleconfa-linjoilta, onko siellä kysymyksiä tällä hetkellä.

Ei ainakaan...

Täällä oli vielä ainakin yksi kysymys.

Täällä studiossa on ainakin yksi kysymys vielä. Otetaan se ainakin tähän väliin.

No mä voisin vielä kysyä, ehkä vaikea kommentoida, mutta ootte ennenkin kommentoinut, että pyritte BBS:ssä uudelle markkinalle, niin keskusteluja käyty, mutta voiko siitä sanoa mitään?

No ei siis oikeastaan sen enempää mitä sä sanoit, me ollaan tutkittu niitä markkinoita ja käyty ja niinku ihan konkreettisia neuvotteluita on menossa, eli sen verran.

Euroopassa ilmeisesti?

Joo joo, kyllä.

Studiosta ei tainnut olla enää enempää. Täältä tuli vielä yksi kysymys täältä chatin kautta kansainväliseen markkinaan liittyen.

Tätä meiltä usein kysytäänkin, että onko tietoinen valinta olla pois Ruotsin markkinalta?

Ruotsin markkina on toistaiseksi tähän asti ainakin ravintolaympäristössä ollut semmoinen, että ruotsalaiset ovat hinnoitelleet omat liiketoimintonsa niin korkealle, että me saamme parempaa pääoman tuottoa Tanskassa ja Norjassa ja Suomessa. Se on ensisijainen syy, miksi emme ole Ruotsin markkinassa.

Ja nyt vaikuttaa siltä, että enempää kysymyksiä ei tällä erää ole. Katson vielä kerran, meillä aina välillä täältä studiosta käsiä sitten nousee, mutta nyt ei vaikuta siltä.

Mutta kiitos kaikille erinomaisista kysymyksistä, ja mikäli joku jäi vielä askarruttamaan, niin tuolta [email protected] saa sitten vastauksia, kun laittaa meille viestiä. Mutta nyt mä haluaisin lämpimästi meidän kaikkien puolesta kiittää teitä, jotka meitä täällä tänään paikan päällä seurasitte, sekä kaikkia siellä webcastin linjoilla olleita, ja toivottaa oikein mukavaa päivänjatkoa ja kaikille myöskin oikein menestyksekästä alkanutta vuotta.

Kiitos.

Kiitos.

Kiitos.