Hyvää huomenta ja lämpimästi tervetuloa NoHo Partnersin tulosinfoon. Tänään meillä on aiheena vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaus, joka julkaistiin tänään aamulla.

Mun nimi on Sanna Sandvall, mä vastaan meillä sijoittajasuhteista ja kanssani tänään täällä on jo tuttuun tapaan toimitusjohtaja Jarno Suominen sekä talousjohtaja Jarno Vilponen. Lisäksi studiossa on paikalla yhtiön varatoimitusjohtaja Marja Koivula.

Esityksen jälkeen teidän on mahdollista esittää kysymyksiä joko sieltä puhelimitse tai webcastin chat-toiminnon kautta ja täällä studiossa paikan päällä olijoita muistuttaisin nostamaan kättä ylös, niin tuodaan sitten mikrofonia. Mutta nyt pidemmittä puheitta päästetään Jarno ääneen.

Ole hyvä.

Kiitos, Sanna. Hyvää huomenta myös mun puolesta ja tervetuloa kuulemaan NoHo Partnersin vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tulosinfoa.

Ensimmäinen neljännes alkoi Suomessa hyvin odotusten mukaisesti ja kansainvälisessä toiminnassa oli hieman kaksijakoisuutta. Vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla liikevaihto kasvoi yli 5%.

Liikevoittomarginaali jäi hieman vuoden takaisesta, mutta on edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla toimialan pienimmällä neljänneksellä. Suomen liikevaihto kasvoi ja kannattavuus pysyi edellisen vuoden tasolla.

Tanskassa poikkeuksellisen kylmä alkuvuosi vaikutti kuluttajien liikkuvuuteen, joka näkyy myös koko markkinassa hetkellisenä poikkeamana. Norjassa kannattavuustoimenpiteet etenevät ja vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevoitto oli positiivinen.

Kaikilla markkinoilla, missä toimimme, vuoden toinen neljännes on alkanut edellisvuotta paremmin. Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden aikana tehtyjen yrityskauppojen myötä 5,8%.

Myyntikate oli yli 76%, joka on erittäin hyvä taso. Henkilöstökuluissa emme onnistuneet ohjaamaan sille tasolle, missä olisimme halunneet olla.

Suhteellinen henkilöstökulu kasvoi hieman edellisestä vuodesta, johon ei voi olla tyytyväinen. Liikevoittomarginaali jäi edellisestä vuodesta.

Suomen liiketoiminta performoi ihan edellisen vuoden tasolla, mutta kansainvälisessä toiminnassa kannattavuus jäi vertailukaudesta. Jatkuvien toimintojen tulos on viime vuoden tasossa.

Kaikkiaan vuoden ensimmäinen neljännes on toimialan heikoin. Koko vuoden näkymämme ei ole muuttunut ensimmäisen neljänneksen performanssin perusteella.

Kuten mainitsin, toinen neljännes on alkanut selkeästi edellistä vuotta paremmin. Ensimmäinen kvartaali on toimialan pienin ja samalla kannattavuudessa mitattuna matalin.

Nyt saavutettu 4,9 miljoonan euron liikevoitto 6% liikevoittomarginaalilla on kuitenkin ihan hyvä lähtökohta koko vuotta ajatellen. Absoluuttisesti liikevoitto on hyvin samalla tasolla kuin aiempina vuosina.

Liiketoiminta-alueittain katsottuna liikevaihdon muodostumisessa ei ole yllätyksiä. Kasvu tulee ruokaravintoloista ja Tanskan toiminnoista.

Molemmissa on taustalla yritysjärjestelyjä, jotka kasvua ovat luoneet. Viihderavintolat ja tapahtumaravintolat ovat edelleen edellisen vuoden kaltaisia.

Norjassa, jossa on isommat markkinahaasteet, jotka alkoi edellisenä kesänä, on hieman laskua vertailukauteen. Nordean korttidata kertoo hyvin samaa Suomesta kuin meidän liikevaihtomme kehitys.

Aika tasaista on edelleen ja isompia kasvuja ravintolakulutuksessa ei olla vielä nähty Suomen markkinassa. Toivottavasti kuluvan vuoden aikana näemme myös kuluttajien ostokäyttäytymisessä positiivista kehitystä, jota on jo hetki odoteltu.

Niiden varaan emme kuitenkaan toimintaamme tai ennusteitamme rakenna. Varsinkin nykyisessä aika hankalasti ennustettavassa ympäristössä emme voi ottaa kantaa kuluttajien ostovoiman tulevaan kehitykseen, on liian paljon epävarmuuksia markkinassa.

Ravintolamarkkinan pitkän aikavälin näkymä ei kuitenkaan ole muuttunut, toimiala tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Ravintolakulttuuri kehittyy Suomessa ja eurooppalaistuu.

Suomen liikevaihto kasvoi vertailujaksoon verrattuna ja liikevoitto pysyi samalla tasolla. Myyntikate kasvoi lähes prosenttiyksiköllä, mikä on hyvä saavutus.

Henkilöstökulu nousi 0,5 prosenttiyksikköä, joka taas vastaavasti oli pieni pettymys. Liikevoitto pysyi edellisvuoden tasolla 4,2 miljoonassa eurossa 7% liikevoittomarginaalilla, joka on alalle todella hyvä taso ensimmäiseen neljännekseen.

Yleinen markkina ei ole juurikaan tukenut kasvua tai kannattavuutta, joten voidaan pitää tätä hyvänä suorituksena ja osoituksena meidän kyvystä hyvin kannattavaan toimintaan Suomen markkinassa. Liikevaihdon jakautuminen on hyvin aiempien jaksojen kaltainen.

Ruokaravintoloiden liikevaihto kasvoi vertailukaudesta yli 6% ja Jungle Juice Bar raportoidaan osana ruokaravintoloiden liikevaihtoa, jolla on selkeä rooli tässä kasvussa. Ruokaravintoloiden kasvua tukee myös meidän huippuravintoloiden vahva performanssi ensimmäisellä kvartaalilla.

Erityisesti Savoy ja Palace ovat performoineet erittäin hyvin ensimmäisen kvartaalin aikana. Viihderavintoloissa oli pientä laskua vertailukauteen.

Viihderavintoloiden startti kuitenkin toiseen kvartaaliin on ollut erityisen vahva verrattuna edelliseen vuoteen. Tapahtumaravintoloissa liikevaihdossa on hieman kasvua edelliseen vuoteen.

Kuten aiemmin mainitsin, Tanskassa oli haastava startti vuoteen. Poikkeuksellisen viileä sää vaikutti kuluttajakäyttäytymiseen Tanskan markkinassa tammi-helmikuussa.

Siellä oli kylmin alkutalvi 20 vuoteen. Oheinen data on Nordean korttidataa Tanskan ravintolamarkkinasta ja tämä myös hyvin kuvaa alkuvuoden rajuakin pudotusta markkinassa, mutta samalla kertoo, että siitä palauduttiin nopeasti sään normalisoituessa ja palattiin kasvavaan kysyntään.

Norjan kuluttajakysyntä on edelleen aika varovaista ja markkina on hieman laskenut. Meillä ei toistaiseksi ole vastaavaa dataa Norjan markkinasta saatavilla, miksi ei ole siitä esitystä.

Kansainvälinen liikevaihto kasvoi yli 10% vertailukauteen. Kasvu tulee Tanskan toiminnasta Halifax-yritysjärjestelyn myötä.

Norjan kehitys oli liikevaihdossa hieman negatiivinen. Myyntikate säilyi erittäin hyvällä tasolla.

Henkilöstökuluissa emme onnistuneet kansainvälisessä toiminnassakaan joustamaan kysynnän vaihdellessa. Liikevoitto laski 0,7 miljoonaan euroon ja oli 3,5%.

Tanskassa kylmä sää vaikutti tammi-helmikuun kannattavuuteen. Norjassa kannattavuus on selvästi vertailukautta alempana, mutta kuitenkin saavutimme positiivisen liikevoiton, joka vahvistaa, että tehdyt toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia.

Tanskan liikevaihto kasvoi lähes 30% vertailukauteen ja oli jo yli 60% meidän KV-segmentin liikevaihdosta. Kasvua Tanskassa tulee Halifax-yritysjärjestelyn avulla, joka ei vertailukausilla ollut vielä mukana ja myös markkinassa on vetoa kuitenkin pienestä alkuvuoden hikasta huolimatta.

Norjassa liikevaihto laski noin 9%. Nyt kuitenkin tämä liikevaihto on jo kannattavaa ja sitä kehitetään.

Olemme aiemmin kertomassamme aikataulussa Norjan tuloskäänteen kanssa ja vuoden toisen kvartaalin loppuun mennessä saamme kannattavuusohjelmat toteutettua. Toimenpiteiden avulla odotamme H2 aikana parempaa tuloksellisuutta myös Norjan liiketoiminnasta.

Olemme alkaneet edistämään franchising-toimintaa osana meidän skaalautuvia brändejä. Tämä toimintatapa on hyvä tapa päästä sellaisiin kohteisiin, joihin ei välttämättä ole muuten mahdollisuuksia mennä operoimaan, kuten vaikka nyt ensimmäinen avattu Meny-vähittäiskauppaketjun sisällä oleva myyntipiste Tanskassa Halifax Burger -konseptilla tai Holiday Club Vierumäki, jonne avataan Fat Lizard -ravintola ensi kesänä.

Lisäksi Pizzeria Luca -ravintola avautui alkuvuonna Kööpenhaminan Kastrupin lentokentälle. Ravintolaa operoi SSP, joka toimii kansainvälisesti usealla ravintoloilla, erityisesti lentokenttätoimijana.

Siipiravintola Hookilla meillä on jo aiemminkin ollut useampia kohteita, joita operoi franchising-yrittäjä. Franchising-liiketoiminta on toimialalla aika yleinen monissa skaalautuvissa ketjuissa.

Meillä tätä toimintaa ei ole aiemmin juurikaan tehty, vaikka aiemminkin kysyntää meidän brändeille on ollut. Nyt olemme lähteneet edistämään näitä avauksia ja haluamme kokemusta enemmän myös tästä liiketoiminnasta franchisingin antajana.

Tätä ei kuitenkaan tehdä lähellekään kaikilla brändeillä. Kyse on valikoiduista piloteista ja uusista avauksista, ei kuitenkaan mistään laajamittaisesta franchising-strategiasta.

Nyt annan puheenvuoron talousjohtaja Vilposelle. Ole hyvä.

Tervetuloa munkin puolesta linjoille. Jos tähän alkuun lyhyt kertaus meidän taseeseen, mikä viime tilikauden aikana BBS-irtoamisen myötä muodostui nykymuotoonsa.

Siinä yhteydessä tietysti taseen loppusumma pienentyi ja oma pääoma kasvoi ja muutenkin tase parantui siinä pikkuhiljaa. Luonnollisesti Q1 aikana verrattaessa vuodenvaihteeseen taseessa nyt ei ole juurikaan tapahtunut olennaisia muutoksia.

Kuitenkin hyvä huomioida, että meidän konsernin oikaistu omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste ilman IFRS-vaikutusta on molemmat parantunut viime vuodesta. No, tänä vuonna tietysti meidän fokus kohdistuu tuohon taseen vahvistamiseen, kuten aikaisemmin ollaan ohjeistettu, ja strategiakaudelle meidän tavoitteena on laskea toi meidän nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin 2 ja kuten kuvaaja osoittaa, niin me ollaan nytten tässä useamman vuoden ajan menty jo tossa noin 3 tasolla, mikä ei tietenkään vastaa sitä meidän tahtotilaa tai tavoitetasoa.

No, nyt meidän päivitetyn osinkopolitiikan myötä ja viime vuonna toteutettujen kasvuinvestointien tukemana, josta vaikutukset tietysti tulee vasta tän tilikauden aikana täysimääräisesti, niin me uskotaan, että toi meidän nettovelan suhde lähtee tästä tasaisesti laskee kohti tota meidän tavoitetasoa. Luonnollisesti Q1 osalta, kun se on meidän vuoden hiljaisin kvartaali, ihan kausiluontoisesti vuodesta toiseen, niin siinä nyt ei tietenkään vielä olennaista muutosta tapahtunut.

No, nettovelan osalta kuitenkin on hyvä huomioida, että meidän BBS-sijoituksella on merkittävä arvo meidän taseessa. Tällä hetkellä tasearvo on 46,7 miljoonaa euroa ja sitä ei tosiaan huomioida lainkaan tuossa meidän nettovelan laskennassa.

Käytännössä, jos toi meidän omistus realisoitaisiin tohon tasearvoon, niin se johtaisi siihen, että meidän kokonaisnettovelan määrä ois noin 70 miljoonaa euroa ja samalla me itse asiassa oltaisiin jo siinä meidän operatiivisen käyttökatteen ja nettovelan tavoitetasossa ja itse asiassa mentäisi jo alle sen eli 1,8:aan tän hetken luvuilla. No, äsken puhuin tuosta BBS:n tasearvosta, niin lyhyesti mainitaan BBS:n kehityksestä, eli siellähän kasvu on jatkunut erinomaisesti Q1 aikana.

Strategiset painopistealueet on ennallaan, eli tavoitteena on toimintamarkkinoissa avata 5 yksikköä per maa jokaisen tilikauden aikana. Käytännössä siinä tahdissa mennään erinomaisesti, eli Suomeen on avattu jo 3 ravintolaa tän vuoden aikana ja Sveitsissä seuraava yksikkö aukeaa lähiviikkojen aikana.

Ja strategian mukaisesti käydään neuvotteluita mahdollisesta kolmannesta markkinasta aktiivisesti. Ehkä sellainen huomionarvoinen seikka vielä mainittakoon, että tänä vuonna tullaan avaamaan ensimmäinen standalone drive-in -yksikkö Friends & Brgrsille, mikä on tärkeä päänavaus myös siinä niin kuin jatkon kasvun kannalta.

No, yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti ja uuden osinkopolitiikan mukaisesti päätettiin 23 sentin osingosta, joka tosiaan on 50% meidän viime vuoden vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Ja jo viime vuosien malliin osinko maksetaan 3 erässä, käytännössä Q2, Q3 ja Q4 aikana, mikä tukee meidän kassavirtaprofiilia.

Tilikauden ohjeistus pysyy tietysti luonnollisesti ennallaan, eli tilikauden 2026 osalta konsernin kannattavuus pysyy nykyisellä hyvällä tasolla ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos kasvaa. Ja sitten vielä loppuun kertauksena Q1 pääviestit: Eli kausiluonteisesti heikoimmalla neljänneksellä saavutettiin 6% liikevoittomarginaali ja samanaikaisesti meidän liikevaihto kasvoi, mikä on kohtuullinen suoritus tässä kuitenkin epävarmassa markkinatilanteessa, missä kuluttajien ostovoima on edelleen puristuksissa.

Suomen liiketoiminnan kannattavuus säilyi 7% tasolla, viime vuoden käytännössä tasolla, ja liikevaihto kasvoi erityisesti ton Jungle Juice Bar -yritysoston vetämänä. Tanskan liiketoimintaa rokotti kylmä alkuvuosi, mutta käytännössä maaliskuussa tilanne jo normalisoitui, kun sää lähti parantuun.

Norjan liiketoiminnan osalta työ liiketoiminnan elvyttämiseksi jatkuu ja liikevoitto olikin positiivinen kausiluonteisesti vuoden heikoimmalla neljänneksellä. Meidän toinen kvartaali on käynnistynyt viime vuotta merkittävästi paremmin ja meidän seuraavien kuukausien varaustilanne kehittyy positiivisesti.

Kiitos.

Ja sitten on aika kysymyksille. Otetaan ensin kysymykset täältä studiosta paikan päältä.

Huomenta, Sauli Vilén, Inderes. Tota aloitetaan tosta Norjasta.

Teillä tota olitte nyt voitolla, mutta teillä oli kuitenkin EBIT-tasolla, mikä ainakin meille oli ihan positiivinen yllätys, mut sit kuitenkin teidän tulitte sanamuodoissa vielä aika varovaisia siinä, niin kuin kestävä toi Q1:n parannus nyt sitten on?

No kyllä mä sanoisin, että se on kestävä. Rakennemuutoksia on tehty syksyn aikana ja nyt ensimmäisiä merkkejä siitä, että ne on oikeansuuntaisia, tulee näkyviin.

Sitä kautta me uskotaan kyllä, että Q2:lla kehitys jatkuu ja, niinkuin me ollaan aiemmin sanottu, niin tavoitteena on se, että H2 aikana tän vuoden puolella ollaan niinku tilanteessa, jossa Norja on saatu normalisoitua tuloskunnon osalta.

Tota se orgaaninen kasvuhan on edelleen miinuksella siellä. Se tiedetään, että se on pakko kääntää jossain vaiheessa, muuten ne säästöt tota ei riitä, niin mitä tota mikä teillä on näkymä siihen?

Siellä on ollut ne teidän oman portfolion haasteet, mutta sitten se markkinakin on ollut vaikea, niin...

Markkinassa on haasteita. Markkina on laskeva ollut tässä hetken aikaa, mutta kyllä sielläkään niinku eihän kuluttajalla ostovoimasta ole tosiasiallista pulaa.

Kyse on ehkä tämmöisestä niinkuin säästämismentaliteetista, myös siellä, vähän niinku Suomessakin, että kyllä se kuluttajalla ostovoimaa löytyy. En ole ollenkaan huolissani siitä, että Norjassa liikevaihto on vähän laskenut, koska ensin pitää laittaa se olemassa oleva liikevaihto sellaiseen asentoon, jotta se on kannattavaa ja siivota niin sanotusti huono liikevaihto pois kyydistä, jonka jälkeen voidaan sit katsoa uudestaan sitä, että minkä näköinen kasvunäkymä me saadaan aikaan Norjan markkinassa pidemmällä aikavälillä.

Tota onks ne teidän ottaen huomioon, että puhuitte, että H2:lla pitäisi tehdä normaalia kannattavuutta, jos oikein tulkitsin, ja nyt ollaan kuitenkin tota yli vapun jo, niin käytännössähän tää tarkoittaa, että teidän omat toimenpiteethän on pitkälti sit jo tehty siellä, et nyt se on enemmänkin, et niitten loppuunsaattaminen ja sitten toivotte markkinasta ehkä vähän vetoapua käytännössä?

Kyllä. Juuri näin, että työt, mitä kannattavuuden parantamiseksi on päätetty tehdä, suurin osa niistä on toteutettu.

Edelleen on pientä tota noin niin tekemistä sen suhteen, että ei se työ sieltä lopu, että kyllä sitä saadaan jatkaa ja pitää olla tarkkana koko ajan päivittäin erittäin tiukasti hereillä, että miten toimintaa ohjataan.

Sitten heti toi huhtikuu tai toi Q2:n startti, te sanoitte siitä aika positiivisesti, että on lähtenyt paremmin käyntiin, niin mikä sitä siellä ajaa konkreettisesti? Miksi se on parempi?

Onks tää siis nyt kun on tää BKT-data tullut, niin näette onks se niinku se, että Suomi alkaisi niinku oikeasti elpymään vai...

No toivotaan, että sillä on vaikutuksensa asiaan ja se on sitä kautta kestävää. Ei ollenkaan voi kieltää myöskään sitä asiaa, että meillä on ollut ehkä hieman paremmat sääolosuhteet vaikka Suomessa mitä viime vuoden huhtikuussa, et silläkin on osavaikutuksensa, mut toivotaan, että siellä on BKT:n kasvulla ja positiivisella talouskehityksellä on vaikutusta kuluttajan mentaliteettiin ja sitä kautta tää on niinku kestävää kasvua, jos tää tästä lähtisi liikkeelle, mutta en nyt ennusta.

Toivotaan, ei ennusteta.

Miten vielä toi jos te katsotte sitä huhtikuun kehitystä, niin onks se tuleeks se just sieltä niinku terassikaupasta se delta viime vuoteen vai onks se niinku laaja-alaisempaa?

Kyllä se on laaja...

Koko Suomeen?

Kyllä se on laaja-alaisempaa ja myös viihderavintoloissa näkyy positiivista kehitystä.

Ja te ette tunnista siellä mitään niinku yksittäistä asiaa, mikä ois, vaan et se on niinku se laaja-alaisuus on oikee termi?

Ei toistaiseksi ainakaan pystytä mitään yksittäistä määrittelee.

Sit hei noista tota toi euriborit on mennyt ylöspäin, niinku tiedetään, niin missä vaiheessa teillä rullaakaa lainat, muistatteko?

Eli meillä on muuttuvakorkoisia käytännössä 3 ja 6 kuukautta pääosa, eli kyllä ne sieltä päivittyy sitten.

Just näin.

Sit sit vielä viimeinen sana mikin eteenpäin tosta tosta tosta BBS:n tase tasearvo arvosta. Lähinnä se, että kun teillä on niinku tavallaan hassu tilanne tavallaan, että teillä on totti siellä ylälaidassa sitä teidän velkaantumistavoitetta, mut jos BBS nyt huomenna eksitoitaisiin, niin teillä ois vaikka kuinka tilaa tilaa siellä ja teidän tase ois oikeinkin hyvännäköinen ja te ootte kuitenkin aikaisemmin sanonut, että et osasyy miksi te haluatte ajaa sitä velkaantuneisuutta alas on se, että myös pankit insentivoi siihen tai rahoittajat insentivoi siihen, niin mut sillä hetkellä, jos BBS häviäisi sieltä, niin pankithan ei insentivoisi teitä laskemaan missään nimessä, vaan päinvastoin tyrkyttäisi teille lisää lisää lainaa, niin tota pitääkö tää nyt tulkita silleen, että pankit ei täysimääräisesti usko siihen BBS:ään tai niin ne jotenkin vaikea hyväksyä se täydellä vakuusarvollaan, kun se on kuitenkin listaamaton omaisuuserä, vai miten tätä pitäisi ajatella?

Pitää muistaa kuitenkin, että meillä on pitkäaikainen rahoitussopimus, mikä on ennen BBS-irtoamista jo tehty ja se on siinä kohtaa määritelty tähän muotoonsa, eli Meillä on iso elementti taseessa, millä me toki neuvotellaan meidän rahoitusta ja mikä on siellä olemassa, mutta se on juuri näin, eli insentivoi tiettyyn rajaan asti, mutta sitten kääntäen, jos se tuosta kokonaan lähtisi, niin sitten on paljon myös velkakapasiteettia lisää.

Jussi Koskinen. Toi NoHon kannattavuuden ytimessä on kilpailuedut, niinku skaala ostossa, työvuorosuunnittelu, markkina-asema.

Onko jotakin huomioita niiden kehittymisestä?

No kuten tuossa esityksessäkin mainitsin, niin myyntikatteessa me ollaan pystytty kummallakin markkinalla, sekä KV-segmentissä että Suomen markkinassa, niinkuin hallitsemaan hyvin sen kehitystä. Henkilöstökuluissa meillä oli pientä lipsumista ensimmäisen kvartaalin osalta.

Uskon, että se tilanne on jo saatu hallintaan kummassakin segmentissä, että ja nyt sitten mitä tulee siihen, että minkä näköinen tulevaisuus on, niin öljynhinnanmuutokset ja kaikki totta kai vaikuttaa meidän raaka-ainehintoihin ja niin edelleen, mutta meillä on aina ollut aika hyvä kyky hallita inflaatiokehitystä ja sitä kautta suojella meidän myyntikatetta. Meillä on neuvotteluvoimaa myöskin hankinnoissa.

Sitten toinen kysymys tästä kannattavuudesta, joka on vähän heikompi, niin onko se seurausta sitten matalammasta käyttöasteesta vai sitten hintakilpailusta?

Kyllä se on enemmän matalammasta käyttöasteesta.

Kiitos.

Sanna Perälä, Nordea. Voisin vielä vähän jatkaa tuosta Norjasta tai oikeastaan ehkä tarkentaa noihin aikaisempiin kysymyksiin, että siellähän operatiivista vastuuta siirrettiin Suomeen osittain aiemmin.

Haluatteko te vähän avata, että mitä konkreettisia toimia siellä on nyt tehty sen jälkeen ja ovatko ne niinku toimineet niinku toivoitte ja sitten vielä tarkentaisin ehkä, että miten Q2:n täytyy erota Q1:stä, että onko se se markkina, mistä nyt sitten enää Q2:n aikana toivotte vähän supporttia?

No mitä jos lähdetään niistä toimenpiteistä, mitä siellä on tehty, siellä on muutamia kannattamattomia ravintoloita on lopetettu Norjassa. Lisäksi me ollaan tehty henkilöstörakenteisiin muutoksia, tiivistetty, ohjattu tarkemmin ravintoloiden aukioloa.

Kuten sanoin tuossa, niin ei kerätä liikevaihtoa, joka ei ole kannattavaa, vaan siivotaan tämmöinen kannattamaton toiminta pois. Pyritään aktiivisesti neuvottelemaan vuokrasopimusmaailmaa parempaan asentoon meidän kannalta.

Tyyppisiä toimia ne on. Ja ehkä sen verran korjaus siihen, että ollaan siirretty vastuuta enemmän Suomeen, ei ehkä niinkään.

Vastuut on edelleen Norjassa, mutta Suomesta annetaan enemmän tukea. Se on ehkä parempi muoto sille asialle.

Oliko siinä vielä sitten...

Niin sitten mä ajattelin, että miten kuvailisit, että miten Q2:n täytyy nyt sitten erota vielä Q1:stä, että päästään sitten H1:n aikana kannattavaksi?

No varsinaisesti me nähdään, että me saadaan sitä kannattavuutta ilman isompaa markkinavetoakin sieltä niinku paranemaan. Nää toimenpiteet on pitkäaikaisia, ne on kestäviä ja näin ollen, vaikka markkinavetoa ei tulisi, mitä nyt Norjankin markkinassa niinku huhtikuu osoittaa, että kauppaa on käynyt edellistä vuotta paremmin, niin tota noin niin ilmankin sitä uskotaan, että saavutetaan ne tavoitteet, mitä ollaan asetettu.

Okei, kiitos. Mä ehkä vähän tuosta aasinsiltana sitten kysyisin tuosta teidän ohjeistusherkkyydestä, että vaatiiko teidän ohjeistukseen pääseminen tänä vuonna sitä, että Norjan tulos paranee ja tai jos se ei paranisi, niin pääsisittekö silti ohjeistukseen?

Kysytään ehkä näin päin. Toki nyt on aikaista.

No kyllä me meidän ohjeistukseen uskotaan pääsevämme ja pitää muistaa se, että kuitenkin Norjan osuus tästä kokonaisuudesta on niinkun hyvin maltillinen, jos puhutaan meidän osakekohtaisesta tuloksesta, niin se, että onko se sitten niinku 3% tai 6% itse absoluuttisissa euroissa on kuitenkin niinkun aika pieni, eli se ei ole siitä Norjasta kiinni meidän tulosohjeistus.

Kiitos. Tota toi Jungle Juice Bar tuki Suomessa tulosta, mut onks teillä mitään orgaanisia highlighteja, mitkä ois mennyt hyvin tai sitten vastaavasti onks joku mennyt vähän huonommin Q1:n aikana?

Kuten tuossa mainitsinkin, niin varsinkin siellä niinku korkeamman hintapisteen ravintoloissa, kuten vaikka Savoy ja Palace, siellä on ollut erittäin hyvä performanssi alkuvuoden osalta, eikä se rajoitu pelkästään niihin. Meillä on hyviä klassikkoravintoloita, mitkä performoi tällä hetkellä erittäin hyvin.

Toiminta on stabiilia ja hyvin kannattavaa. Nää markkinahaasteet näkyy, ne on näkynyt isosti aiemminkin jo siellä viihderavintoloissa, ehkä tämmöisissä kauppakeskusten perheravintoloissa, tän tyyppisissä segmenteissä.

Et kyllä se niinkun laadukkaasta tuotteesta kuluttaja on edelleen valmis maksamaan ja nauttimaan siitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Sit ehkä tuosta hyvänä aasinsiltana noihin viihderavintoloihin ja yökerhoihin, niin mikä tilanne teillä on sen korjausvelan kanssa? Muistutatteko siitä, kun siitä on puhuttu nyt varmaan viimeisen vuoden?

Me tehtiin viime syksynä muutamia korjausinvestointeja viihderavintolapuolella. Meillä on vielä muutamia odottamassa, suunnitelmat on valmiina, että nyt sit katsotaan, mikä on oikea ajoitus liikkua niiden kanssa.

Mutta ei puhuta mistään massiivisesta. Ehkä kolmisen yökerhoa, mitkä siellä odottaa nyt niinku toimenpiteitä.

Kiitos. Sit vielä viimeinen kysymys.

Sivuttiin kyllä tota henkilöstökulujen kasvua, mut vielä ehkä vähän haluaisin tarkentaa sitä, että mistä te luulette, että se suhteellinen henkilöstökulukasvu johtui? Oliko se ehkä toi Tanskan markkinan yllättävä heikkous vai...

No kyllä se kuten niinku toimintaa pitää suunnitella etukäteen, vaikkakin tällä toimialalla aika lyhyellä niinku näkemyksellä, niin ennustaminen siihen, että tulee kylmin jakso 20 vuoteen, niin se on haastavaa ja sitä kautta reagointikyky ei ole ihan niin nopeaa, että me pystyttäisiin täysin reagoimaan. Suomen markkinassa me nähtiin näin, että tammikuu meillä startti oli erittäin hyvä, onnistuttiin hyvin, helmikuussa tuli hieman heikompi suoritus, johon reagointi ei ollut sillä tasolla, mitä olisi pitänyt olla.

Siitä johtuen Suomessa tuli tämä pieni siitä helmikuusta. Maaliskuussa tilanne oli aivan kunnossa.

Kiitos, toi oli erittäin hyvät vastaukset. Mulla ei ollut muuta tässä vaiheessa.

Jes, Sauli Vilén, Inderes vielä. Voisin jatkaa parilla kysymyksellä.

Tota toi te sanoitte, että Jungle Juice Barissa oli se puolen millin synergiat tulee tänä vuonna. Onks se se, mitä te alun perin kuvittelittekin saavanne siinä aikataulussa?

Kyllä.

Eli se on EBIT-positiivinen tänä vuonna sitten siinä tapauksessa?

Kyllä.

Mistäs se tulosparannus nyt lähemmäs konsernin tasoja, mistä te kuitenkin puhuitte, että sen pitäisi sinne haminoille mennä, niin mistäs se sitten 2027 kaivetaan?

No kyllä se tulee tota toimipisteiden kehittämisen kautta ja karsitaan joukosta huonommin performoivia. Keskitytään parempiin liikepaikkoihin, mitä meillä on nyt tullutkin.

Juuri avattiin Tikkurilan Tiksiin, avataan Tampereen rautatieasemalle, tän tyyppisiin, missä on isoja massoja liikkuu. Haetaan parempia liikepaikkoja, sitä kautta parempaa kannattavuutta.

Totta kai toiminnanohjaukseen, mikä liittyy henkilöstöhallintaan, mikä liittyy ostotoimintaan, niin osana NoHo Partnersia Jungle Juice Barilla on paremmat ostoehdot kuin aiemmin ja niin edelleen. Sieltä ne synergiat muodostuu ja sitä kautta se kannattavuus saadaan niille tasoille, mihin me halutaan.

Tarkennuksena vielä siihen puolen millin synergioihin, niin oletan, että siihen ei nämä liikepaikkojen vaihtamiset ja huonojen yksiköiden karsimiset kuulu, vaan se synergia liittyy niinku näihin aivan puhtaasti operatiivisiin...

Ensisijaisesti operatiiviseen toimintaan ja ostamiseen, mutta totta kai osana toimintaa, niin meillä on ehkä erilainen kyky myös neuvotella niitä vuokrasopimuksia sille Jungle Juice Barille kuin Jungle Juice Barilla oli aikanaan itsenäisenä.

Mutta eikö tavallaan, kun vetää yhteen noi kaikki toimenpiteet, mitä luettelit, niin noiden nettovaikutushan on niinku kaiken järjen mukaan pitää olla reippaasti yli sen puoli miljoonaa, mutta ne ei välttämättä osu kaikki tähän vuoteen?

Juuri näin.

No niin, hyvä. Halifaxissa sama homma, tiedetään, että kannattavuus ei kaksine ollut, kun ostitte, ja se piti tulla synergioita ja kuintekroitte Tanskan operaatioon, niin missä vaiheessa se menee nyt?

Me ollaan hiukan oltu myöhässä sen suhteen, että mitä me ollaan saatu se aikaan ja tota noin niin integraatio ei mennyt ihan niin nopeasti ja operatiivista ohjausta ei saatu ihan niin tehokkaasti ohjattua, mutta nyt kvartaalin edellisen kvartaalin niinku viimeiset kuukaudet näytti jo, että nyt me ruvetaan olemaan niillä tasoilla, minne me ollaan tavoitteet asetettu ja odotetaan kyllä, että Q2:lla vuoden se kestää karkeasti, niin ollaan siinä asennossa kuin pitää.

Niin ja ehkä vielä tuohon tarkennuksena, että kyllähän me kannattavuuskäänne saatiin jo tehtyä, mutta niihin omiin tavoitetasoihin, niin ne me ollaan nyt saavuttamassa vasta sitten.

Sit tota tosta Tanskasta vielä toi, että te viette suomalaisen brändin, vietätte Lucan sinne lentokentälle, eikö se niin ollut? Lähinnä siis vaan siitä, että teillähän ei hirveän hyviä kokemuksia ole siitä, että viedään täältä ravintolabrändejä noihin muihin maihin, niin onks teillä joku teidän ajattelussa muuttunut?

Mä tiedän totta kai Campingin Norjasta tuonut tänne ja se on mennyt ilmeisen hyvin, mutta siellä koska silloin 10 vuotta sitten silloin kauan sitten kun menitte Tanskaan, niin silloinhan teillä oli ajatus kuitenkin enemmän tätä cross-border-brändivientiä, mikä ei sit oikein lähtenyt, niin ihan vaan mielenkiinnosta, onks teidän ajatusmalli jotenkin muuttunut tässä vai onks tää vaan yksittäistapaus?

Pizzeria Lucahan on toiminut itse asiassa monta vuotta Kööpenhaminassa. En nyt muista tarkkaan, minä vuonna ollaan avattu hieman mukaillen tästä Suomessa toimivasta Pizzeria Lucasta on muokattu konsepti samalla nimellä Kööpenhaminaan.

Niitä on 2 kappaletta siellä ja se on itse asiassa sen konseptin mukainen Pizzeria Luca, mikä nyt avattiin Kööpenhaminan lentokentälle. Et se on paikallisesti performoinut siellä niin, että se on paikallisesti muodostunut se kiinnostus siihen konseptiin, jota kautta SSP:n kanssa ollaan neuvoteltu ja päästy lopputulokseen, jossa Luca on nyt sitten avattu tonne Kööpenhaminan lentokentälle ja performoi oikein hyvin.

No niin, jos oikein muistan, teillä lentokentästä taitaa olla parhaat kokemukset Tanskassa, taitaa olla...

Ja no ensi alkuun meillä oli 2 ravintolaa lentokentällä ja tota noin niin toinen niistä jouduttiin lopettamaan kannattamattomana, toinen pidettiin ja itse asiassa saatiin erittäin kannattavaksi. Ikävä kyllä siitä vuokrasopimus loppui viime vuoden lopulla.

Jes, sit hei viimeinen kysymys vielä toi teidän investointihalukkuus. Te mun mielestä viestinnässä korostatte tosi paljon enemmän sitä, että velan haluatte painaa sinne tavoitetasolle, et se tulee kaikessa esiin.

Miten tota kuin paljon te koette, että teillä on kyvykkyyttä tehdä yritysostoja? Mitään isoja ette tietenkään pysty tekemään, ettekä halua tehdä, mut miten noita pienempiä täydentäviä, jos katsotaan vaikka mitä te olette viimeisen 12 kuukauden aikana tehnyt, niin onks ne edelleen ruokalistalla niin sanotusti, vai onks se fokus nyt oikeasti siinä, että haluatte painaa sen velan sinne kakkoseen?

Kyllä me halutaan se velka painaa sinne niihin tavoitetasoihin, mut kyllä me samaan aikaan katsotaan aktiivisesti markkinaa, ettei nää ihan täysin toinen toisiaan poissulkevia ole, et tota noin niin neuvotteluja käydään ja katsotaan aktiivisesti markkinaa myös Suomessa yritysostojen osalta ja tota noin niin kyllä se sitten isompiinkin on varmasti kyvykkyyttä, jos sellaisia sopivasti paikalle tulee.

All right, kiitos.

Puhelinlinjoilta ei tällä hetkellä ole kysymyksiä, joten otetaan täältä chatin kautta. Aika hyvin täältä studiosta tyhjennettiin jo tää kysymyspajatso, mutta tota täällä pyydetään vielä tarkentamaan tätä Norjan tilannetta, erityisesti ehkä sitä, että minkälaista kannattavuutta H2:lla siellä Norjassa sitten tavoitellaan.

No mehän ei olla sanottu suoraan näiden maiden kannattavuutta aiemminkaan ulos, et tota noin niin kyllä me haetaan koko KV-segmentistä sitä hyvää kannattavuutta ja Norjan pitää olla tukemassa sitä omalta osaltaan.

No sitten useampi kysymys on tullut myös liittyen näihin tota henkilöstökulutehokkuuteen ja ehkä sit vähän sen heikentymiseenkin, että mitä ajureita tän taustalla erityisesti on ollut ja minkälaista kehitystä nyt sitten odotetaan loppuvuodelle. Ja pyydetään myös avaamaan Suomen liiketoiminnan vahvistuneen myyntikatteen taustoja.

No jos lähdetään ensin siitä henkilöstökulusta, niin kuten tuossa sanoin, niin siinä on muutamia tällaisia markkinatekijöitä ja reagointitekijöitä, elikkä se liittyy operatiiviseen toimintaan, operatiiviseen ohjaamiseen, jossa meillä tapahtui pientä herpaantumista, mikä nyt on korjattu ja en usko, että se tänä vuonna tulee enää toistumaan. Et niiltä osin voidaan olla ihan rauhallisin mielin.

Myyntikatteen osalta niin totta kai portfolion eläminen vaikuttaa omalta osaltaan, mutta kyllä sit samaan aikaan tärkeänä tekijänä on meidän neuvottelut tavarantoimittajien kanssa ja oikeastaan jatkuva sopimusneuvottelu ja sopimusten uusiminen ja pitkäaikaiset ostosopimukset, joiden sisällä pystytään kehittämään myöskin meidän marginaaleja.

No entäs sitten tässä jo kysyttiinkin näistä Jungle Juice Barin synergioihin liittyen, mutta onko mahdollista Halifax Burgersin osalta avata, minkälaisia synergioita sieltä mahdollisesti tavoitellaan ja puhutaanko ehkä samanlaisesta mittakaavasta kuin Jungle Juice Barin osalta?

No varmasti puhutaan samanlaisesta mittakaavasta kaiken kaikkiaan, mutta ehkä rakenteellisesti hieman erilainen. Meillä ei ole ostopuolella ihan samanlaista synergiaa Tanskan markkinassa, mitä meillä on Suomen markkinassa ostosopimusten osalta, mutta enemmän se menee siihen toiminnanohjauksen ja operatiiviseen osaamiseen, mitä pyritään siellä Halifaxissa kehittämään ja mistä nyt on jo todistusaineistoa, että siinä päästään oikealle tasolle ja sitä kautta se kannattavuus saadaan sinne meidän tavoitetasoihin.

Ja liittyykö tää ostosynergioiden kokoluokka nimenomaan nyt sitten siihen, minkä kokoinen toimija NoHo on kyseisellä markkinalla?

Kyllä, se ensisijaisesti liittyy siihen, että Suomessa me ollaan todella iso ostaja toimialalla. Ollaan me Tanskassakin iso, mutta ei ihan samassa mittakaavassa kuitenkaan kuin Suomessa.

Juuri näin. No sitten täällä on vielä yksi kysymys liittyen itse asiassa Pohjoisen matkailuun, vaikka ehkä kuumimmasta talvisesongista ollaan siirtymässä jo eteenpäin, mutta onko minkäänlaisia suunnitelmia liiketoiminnan vahvistamiseen tuolla hiihtokeskuksissa tuleville kausille?

No kyllä me aktiivisesti katsotaan koko ajan, että mitä siellä on sopivasti tarjolla, mahdollisesti liikepaikkoja tai yritysostomahdollisuuksia.

Onko joku tietty kohde erityisen kiinnostava?

En lähde nyt erittelee sitä tässä.

Tällä hetkellä ei ole täältä chatistä enää muita kysymyksiä, eikä myöskään puhelinlinjoilta ei oo. Mä katson vielä täällä studiossa paikan päällä olijoita, onko kysymyksiä, mutta ei ole, joten vaikuttaa siltä, että tällä kertaa ollaan tältä osin valmiina ja haluan lämpimästi kiittää kaikkia teitä siellä meillä linjoilla tänään meitä seuranneita ja myöskin täällä studiossa kaikkia paikan päällä olleita ja toivottaa meidän kaikkien puolesta oikein mukavaa päivänjatkoa ja myöskin toivottavasti aurinkoista alkanutta kevättä.

Kiitos.

Kiitos.

Kiitos.