Joo, kiitos Taina ja hyvää aamupäivää minunkin puolesta. Tosiakin tän aamun varmaan tärkein uutinen ainakin meidän strategian toteuttamisen näkökulmasta oli tää, että me ostetaan Genesta ja ollaan rakentamassa nytten kansainvälistä private market platformia.

Ja vastaa meidän strategiaan ja ennen kaikkea voisi sanoa kolmeen keskeiseen strategiseen hankeosa-alueeseen, että me halutaan private equity -markkinassa kasvua, kasvua kiinteistömarkkinoilla ja sitten laajennutaan kansainvälisesti. Ja tää platformi, mikä nytten Genestan myötä pystytään rakentamaan, niin tietysti vastaa sitten näihin kaikkeen.

Mut aloitetaan ensiksi Q3 luvuilla ja mennään sitten tähän yrityskauppaan myöhemmin. Niin meidän tammi-syyskuu, niin private equity -kehitys edelleenkin se on vahvaa, strategian toimeenpano etenee ja tietenkin nyt ensimmäinen konkreettinen askel sen toimeenpanossa myöskin kasvun näkökulmasta, niin on tää yrityskauppa.

Meidän liikevaihto hieman nousi edellisvuodesta sekä Q3:lla että alkuvuosi myöskin. Liikevaihdon kasvu tuli enemmänkin sit sieltä sijoitustoiminnan puolelta, konsernitoiminnoista, myöskin corporate finance -puolelta.

Ja taas sitten liikevoitto hieman laski. Ja liikevoiton laskussa sitten keskeisenä tekijänä on tietysti meidän kasvupanostukset sitten tähän kasvuun, strategian toteuttamiseen, että me on henkilöstöä rekrytoitu, samoin kuin teknologiaan nyt parhaillaan investoidaan.

Kun katsotaan meidän liikevoitto muodostumista segmenteittäin, varainhoito, sen liikevoitto ihan suunnitellusti itse laski ton noin 10% ja 2.3 miljoonaa euroa. Ja se eniten tulee se lasku tuolta kulupuolelta, koska ne kasvuinvestoinnit tietenkin vaatii sitten myöskin panostuksia.

Corporate finance hieman paransi ja sitten erityisesti konsernihallinnossa tietysti sijoitustoiminnan tuotot verrattuna viime vuoteen on ollut sitten paremmat. Rullaavissa luvuissa ei oikeastaan isoja muutoksia, noin 60 miljoonaa liikevaihto ja noin 27 miljoonaa sitten liikevoitto.

Meidän tase on edelleenkin vahvassa asennossa, että käytännössä vakavaraisuusraameihin nähden, niin kolminkertainen vakavaraisuus ja sitten taas tällä hetkellä korollisia lainoja ei ole lainkaan. Kun mennään varainhoitoon, niin kasvuinvestoinnit kasvatti meidän varainhoidon kuluja, että siinä mielessä palkkiotuotot pikkaisen laski, hallinnointipalkkiot ennen kaikkea sieltä kiinteistöpuolelta, tuottosidonnaiset palkkiot taas nousi, mutta tietysti kulut, niin henkilöstökulut kuin sitten muut kulut, erityisesti tuonne IT-puolen investointeihin, niin tietenkin sitten heikensi tulosta, mutta liikevoitto 21.3 miljoonaa euroa tammi-syyskuussa.

Ja kun katsotaan sitten tuotealueittain, niin ihan niinkuin meidän ohjeistuksen mukaisesti, että me odotetaan, että tänä vuonna private equity -puolen palkkiot nousee viime vuoteen verrattuna ja taas kiinteistöpuolen palkkiot laskee. Ja tietysti luvut osoittaa myöskin sitä.

Osakkeet ja korot -puolella hyvin flätti kehitys. Kun katsotaan meidän palkkiotuottoja varainhoidossa, mistä osa-alueesta se tulee, niin private equity -puoli on noussut sitten jo suurimmaksi: 44% tulee sieltä, kiinteistöistä 41%, osakkeet ja korot 16%.

Ja edelleenkin hyvin vahvasti hallinnointipalkkiopainotteisesti: 91%, vaikka toki nyt tulevina vuosina me odotetaan enemmän ja enemmän sitten tuottopalkkioita tulevan sitten private equity -rahastoista tulevien exittien kautta. Varainhoidon rullaava kehitys niin hyvin samanlainen tietysti kuin konsernissa, kun ottaa huomioon, että varainhoito on kumminkin valtaosa konsernin liiketoiminnoista.

Hallinnoitavat varat hieman laski tonne itse asiassa Q3:lla, ja eniten se lasku tuli nyt sitten tietenkin pitkässä juoksussa on tullut täältä kiinteistörahastojen puolelta, mutta nytten myöskin jonkun verran tuolta osake-korkopuolelta, et siellä on noita täyden valtakirjan joidenkin kilpailutuksia oli, ja sitten kilpailutuksissa, jotka aikaisemmin on ollut meillä hoidossa, niin sitten kilpailutuksen myötä siirtyi sitten toisaalle varainhoitoon. 9.8 miljardia euroa kokonaisuudessaan on hallinnoitavat varat, toki siihen kun raportointipalvelut otetaan mukaan, niin 13.9 miljardia euroa.

Private equityssä tosiaankin alkuvuosi ollut hyvinkin vahva, erittäin vahvat tuotot venture capital -puolella, meidän IRR:it on siellä semmoiset 25% euroissa. Ja sitten taas myöskin hyvät tuotot tulee tuolta private equity -rahastoista.

Ja nytten saatiin myöskin myyntiin meidän uusi Private Equity Multi-Strategy -rahasto, joka on erittäin helppo rahasto, ja sen kautta saa hajautetun portfolion niin pohjoiseurooppalaisiin primary, secondary, direct -tuotteisiin private equity -puolella, mutta myöskin Pohjois-Amerikan sitten private equityyn ja myös sivu venture capitaliin siellä, että semmoinen hajautettu noin 1000 yrityksen portfolio yhdellä sitoumuksella. Me kerättiin se 312 miljoonaa euroa varoja tänne, mutta me palautettiin 275 miljoonaa euroa sijoittajille.

Et sijoittajat on saanut meiltä todella paljon myöskin palautuksia, että tää pienempään private equity -markkina toimii hyvin. Ja siinä mielessä tietysti odotetaan, että sitoumuksia sitten vielä uusiin rahastoihin tässä loppuvuoden aikana saadaan ennen kuin final closit sitten niihin on tulossa.

Me toteutettiin alkuvuonna myöskin jälkimarkkinamyynti, 49 miljoonaa euroa. Ja tuottopalkkioita nyt sitten on tullut se noin 7 miljoonaa euroa alkuvuoden aikana kassavirtaperusteisesti.

Ja kaksi näistä private equity -rahastorakenteista on siirtynyt nyt tuottosidonnaispalkkion piiriin, ja me odotetaan, että nyt sitten vielä loppuvuoden aikana sinne yksi tulee. Tässä näkyy tuo alkuvuoden kerätty varainhankinta, että se on tuo reilu 300 miljoonaa euroa.

Ja tietenkin sitten näistä kypsimmistä rahastoista ne alkaa olla sitten palautunut niin paljon jo sijoittajille varoja, että sitä kautta taas sitten tuottosidonnaiset palkkiot rupee myöskin meille kassavirtaperusteisesti kertymään. Kiinteistörahastopuolella niin edelleenkin tietysti kiinteistömarkkina ei oo lähtenyt vielä nousuun tai toipumaan kunnolla, että valitettavasti tää Lähi-idän kriisi nyt sitten edelleenkin pistää inflaatiopaineita sinne erityisesti energiahintoihin ja sitä kautta tietysti myöskin koronnosto-odotuksiin keskuspankeilta.

Ja tietenkin nousevat korot on sitten kiinteistömarkkinoille myös haaste. Ja me palautettiin se 88 miljoonaa euroa lunastuksista alkuvuoden aikana.

Kassavirtatuotot on hyvillä tasoilla rahastoissa, mutta negatiivisia arvonmuutoksia edelleenkin on sitten tullut, ja sitä kautta tietysti erityisesti liikekiinteistörahasto niin sitten jäi vielä negatiiviseen tuottoon. Rahoitukset uusittiin alkuvuoden aikana, 915 miljoonaa euroa, ja sinänsä meillä on rahoituksellinen tilanne rahastoissa erittäin hyvä.

Moody'sin rating myöskin on tolle sitten Yhteiskuntakiinteistöille, ja me avattiin uutena nytten ihan itse asiassa tällä viikolla niin yritystodistusmarkkina myös täällä Yhteiskuntakiinteistöt puolen rahoituksessa, jolloin me päästään hyödyntämään myöskin sitten uutta rahoituskanavaa sitten kiinteistömarkkinoiden rahoituksessa. Ja siinä mielessä niin se on toki myöskin edullisempaa sitten vielä varainhankintaa tuonne kiinteistörahastoon.

Vastuullisuusluokitukset erinomainen menestys jälleen meidän kiinteistörahastoissa, et nää saavutti korkeimmat viiden tähden luokitukset. Tällä puolella ollaan verrokkiryhmät kärjessä.

Mut kiinteistörahastojen tosiaan alkuvuoden tuotto tuolla Yhteiskuntakiinteistöissä 1.1%, Tuottoperusteisessa 5.6%, ja edelleen niitä negatiivisia arvonmuutoksia oikeastaan se, minkä takia toi tuotto sitten alkuvuodesta on jäänyt kumminkin vielä vaatimattomaksi, ja liikekiinteistöpuolella niin se oli miinuksella vielä tuo alkuvuosi: -4.5%. Osake- ja korkorahastojen puolella pääomat 2.1 miljardia euroa, ja sinänsä alkuvuonna tietenkin teknologia tekoälyyn liitännäiset osakkeet nousi alkuvuodesta hyvinkin vahvasti ja nyt sitten Q3:lla ei ehkä enää niin paljon.

Ja nyt varsinkin Q3:n jälkeen nyt viime viikot tietenkin on tapahtunut rotaatiota jo aikalaillakin siellä ja haasteita tekoälysegmentissä. Me ei olla niin paljon oltu siinä tekoälyssä, et me ollaan enemmän kumminkin sitten hajautettua aktiivista salkunhoitoa hoidetaan ja myöskin osinko-osakkeita paljon meillä salkuissa.

Niin siinä mielessä vertailuindekseihin nähden nyt meillä oli 57% voitti vertailuindeksin vuoden alusta, mutta erityisesti nyt sitten nää viime viikot tietenkin on vielä ollut sitten positiivisia suhteessa vertailuindekseihin meidän rahastoissa. Corporate financen puolella, niin itse asiassa siellä on nyt sitten transaktioita saatu toteutettua.

Me ollaan kahdessa kiinteistötransaktiossa oltu neuvonantajana tossa alkuvuoden aikana toteutunut ja sitten kolmessa yrityskaupassa, joista yksi yrityskauppa ja sen palkkiot on sitten myöskin tuloutettu, mutta kaksi yrityskauppaa ne on jo informoitu, et ne on sainattu, mutta closingit on siellä vielä odottaa, et ne on sen takia pending-tilassa, ja niitten onnistumispalkkioita ei oo vielä sitten voitu kirjata tähän Q3:lle, mutta odotetaan, että ne tulee sitten tuossa Q4:n aikana. Siinä mielessä vielä corporate financen luvut on vaatimattomat ja ollaan vielä miinusmerkkisissä luvuissa niinku viime vuonna tehtiin miinusta, mutta nytten miinus ei ole enää niin suuri ja toki nyt sitten onnistumispalkkioita tällä puolella myöskin on tulossa tähän loppuvuoteen.

Näkymissä ei oikeastaan mitään isompaa muutosta, et edelleenkin niinkuin kiinteistömarkkina, me odotetaan, että se lähtee toipumaan siinä vaiheessa, kun tietysti saadaan vähän yleensä stabiiliutta tuonne korkoympäristöön ja muuhun ja saadaan kansainvälistä pääomaa Suomeen ja transaktioaktiviteetti siellä nousee. Ja vastaavasti taas private equity -markkina, se vetää hyvin ja me on pystytty palauttamaan myöskin paljon rahaa sijoittajille, niin siinä mielessä uskotaan, että private equity -markkinassa ja tietysti meidän palkkiotuotoissa on positiivinen kehitys viime vuoteen verrattuna.

Mutta sitten tän päivän varsinaiseen uutiseen eli Genestan osto, eli tää on ensimmäinen askel nyt meidän kansainvälisen private market -alustan rakentamiseksi. Ja niinku me strategiassa silloin helmikuussa todettiin, me halutaan paluu vahvaan kasvuun.

2030 on se meidän strategia ja siellä on selkeät painopistealueet: private equity, kiinteistöt, laajentuminen kansainvälisesti ja toki laajentuminen Suomessa yksityisasiakkaisiin. Ja nyt näihin kolmeen osa-alueeseen tää kauppa on todella tärkee ensimmäinen askel, et me rakennetaan kansainvälistä private market -alustaa.

Ja tää me ostetaan koko Genestan osakekanta 50/50 käteisellä, 50% osakkeilla. Peruskauppahinta on tuo 11.5 miljoonaa euroa ja ehdollinen varainhankintaan sidottu lisäkauppahinta on 4 miljoonaa euroa.

Et siinä mielessä heidät on sidottu vahvasti tietysti sitä kasvutarinaa tekemään siellä, millä tavalla saadaan sitten niin olemassa oleviin kuin uusiin rahastoihin nettovarainhankintaa sitten Genestan puolella, niin siellä on sitten mahdollisuus tienata 4 miljoonaa euroa lisää, joka myöskin se lisäkauppahinta on 50/50 jaolla, että 50% sitten osakkeena ja 50% rahana. Ja puhutaan, että sinne pitää satoja miljoonia euroja saada sitten varainhankintaa.

Genestan luvut, ne on 9.6 miljoonaa liikevaihto ja liikevoitto 2.7 miljoonaa euroa ja hallinnoidut varat miljardi ja henkilöstöä kolmisenkymmentä henkeä. Tää on tänään sainattu aamulla tää diili ja tietenkin odottaa nyt sitten vielä viranomaishyväksyntöjä ennen kaikkea Luxemburgista ja myöskin Ruotsista, mutta me odotetaan, että ne viranomaishyväksynnät kyllä saadaan jos ei vuoden loppuun mennessä, niin sitten viimeistäänkin Q1:n aikana.

Genesta on pohjoismainen vastuullinen kiinteistövarainhoitaja, sillä on eurooppalainen asiakaskunta. Tää on 20 2003 perustettu, pääkonttori sijaitsee Tukholmassa.

Siellä on 30 ammattilaista viidessä kaupungissa: Tukholma, Helsinki, Oslo, Kööpenhamina ja Luxemburg. Ja sijoittajat täällä, tää on todellakin instituutio-varainhoitaja, et siellä on kolme rahastoa, miljardi euroa siellä hallinnoitavana, ja näissä rahastoissa nyt on reilu 20 instituutiosijoittajaa, jotka koostuu pääasiassa eurooppalaisista eläkerahastoista, vakuutusyhtiöistä, varainhoitajista.

Ja vastuullisuus myöskin Genestassa on ollut todella korkeasti arvostettua ja viiden tähden luokitus on kaikilla kolmella rahastolla. Nää partnerit, jotka on yhtiön perustaneet: David Neil, niin on yhtiön perustaja, on 30 vuotta ollut kiinteistöalalla ja todella kokenut kaveri, on pääomistaja yhtiössä.

Philip Björk, 20 vuoden kokemus kiinteistöalalta ja Genestassa vuodesta 2006, ja ennen kaikkea sijoittajasuhteet, rahastojen hoitaminen, kiinteistötransaktiot. Daniel Talkvist, 19 vuotta kokemusta myöskin alalta, kiinteistöpuolelta, pääomasijoitus- puolelta, hän on muun muassa EQT:llä ollut 8 vuotta.

Et siinä mielessä erittäin kokenut ja meille tärkee, että myös private equity -puolen osaaminen ja kokemus saadaan sieltä myös taloon. Ja Ted Söderlund, 16 vuotta kiinteistöalalla, vastaa nytten Ruotsin ja Norjan kiinteistövarainhoidosta.

Nää partnerit tulee nyt sitten vahvasti osakkeenomistajiksi myöskin eQ:hun. He ovat sitoutuneita nyt sitten tän eQ:n vahvan kasvustrategian toteuttamiseen, ja totta kai tää myöskin lisäkauppahinta on sitten keskeinen elementti tässä sitouttamisessa.

Mut se mitä me tehdään, me rakennetaan kansainvälistä private market -alustaa ja tää on ensimmäinen steppi nyt sitten tätä kansainvälistä laajentumista tehdä. Kun me mietitään, että no mitä eQ tällä hetkellä jo tekee, niin meillähän on erittäin vahva private equity -sijoitustoiminta nimenomaan Pohjois-Eurooppaan, et Pohjoismaat, saksankieliset maat, Benelux, UK, Irlanti, sinne on semmoinen 3 miljardia euroa private equityä sijoitettu.

No meillä on ollut kiinteistöt nyt pelkästään Suomessa, mutta nyt jatkossa meillä on pohjoismaiset kiinteistöt, 3.6 miljardia euroa sinne sijoitettu kiinteistöihin. Ja sitten toki meillä on Pohjois-Amerikassa sitten myöskin private equity venture capital -sijoitukset yhdessä kumppaneiden RCP:n ja TrueBridgen kanssa me tehdään, niin siellä on 1.4 miljardia dollaria.

Et siinä mielessä oikeat markkinat, missä me ollaan, ennen kaikkea Pohjois-Eurooppa niin private equity- kuin kiinteistöpuoli ja sitten taas Pohjois-Amerikka, siellä ollaan private equity venture capital -puoli. Mutta nyt tää mahdollistaa platformin ja tän rakentamisella laajentamisen, kun mietitään, että meillä on oma presenssi nyt jatkossa ei vain Helsingissä, vaan myöskin Tukholmassa, Oslossa, Kööpenhaminassa ja Luxemburgissa.

Lontoossa meillä on Pertin myötä ollut nyt presenssi sit tässä vuoden alkupuolelta. Kiinteistövarainhoidosta syntyy meille samalla myöskin pohjoismainen kokonaisuus.

Suurin painoarvo toki vielä tässä vaiheessa Suomessa: 2.8 miljardia euroa ja mutta kokonaisuus 3.6 miljardia euroa, et Ruotsissa on 500 miljoonaa euroa, siellä on toimistoa, logistiikkaa, vähittäiskauppaa; Norjassa 55 miljoonaa euroa toimistopuolella; ja Tanskassa 250 miljoonaa euroa niin toimisto- kuin asumispuolella. Meillä on kuusi aktiivista rahastoa, joista kolme on avoimia: eQ Yhteiskuntakiinteistöt tietenkin suuri rahasto, joka on myöskin Moody'sin investointitasolle reittaama, stable outlook -ratingillä siellä, 1.7 miljardia euroa; meidän Liikekiinteistöt, 800 miljoonaa euroa; ja sitten Genestan puolelta Core Plus -rahasto, joka sijoittaa logistiikkaan, asumiseen, toimistoihin, vähittäiskauppaan, reilu 300 miljoonaa euroa.

Ja sitten on kolme suljettua rahastoa: Genestan puolelta kaksi rahastoa, joissa on toimistoa, logistiikkaa, vähittäiskauppaa, ja toimistoa, logistiikkaa tuossa kolmosrahastossa; ja sitten meidän Asunnot-rahasto, joka sitten sijoittaa suomalaisiin asuntoihin. Et siinä mielessä kolme avointa ja kolme suljettua rakennetta.

Ja toki meillä eQ:n vanhat rahastot, olemassa olevat rahastot, ne on täällä suomalaisen lainsäädännön alla, ja sitten taas nää Genestan rahastot, niin ne on taas Lux-rakenteita ja Luxemburgin rahastoyhtiön hallinnan alla. Yhteensä meitä on nyt sitten 160 ammattilaista, täydentävää asiantuntemusta saadaan tän Genestan kautta, et yhdessä on tosi syvällinen asiantuntemus niin private equity -sijoituksista kuin kiinteistösijoituksista sekä varainhoidosta, rahoituksesta yleensä, pohjoismaisista markkinoista, varainhankinnasta, sijoittajasuhteista, myöskin yritys- ja kiinteistötransaktioista, et siellä on paljon transaktiotaustaa Genestan puolella, mutta tietenkin meidän myöskin oma Advium corporate finance -puolen ihmiset.

Vastuullisuus molemmille ollut tärkeätä, pitkäaikaiset kumppanit, neuvonantajat, vahva yhteinen kasvutavoite nyt sitten lähteä eQ:n strategiaa toteuttamaan ja kasvamaan, ja hyvinkin asiakaskeskeinen ja yrittäjähenkinen ajattelu ja työskentelytapa. Tää kulttuurinen voisi sanoa fitti on myöskin todella tärkeä, ja siinä mielessä tietysti tää on yrittäjähenkinen porukka, jotka nyt sitten tulee osaksi eQ-konsernia.

He ovat itse perustaneet yrityksen ja toteavat, että no hei, meidän kanssa halutaan lähteä yhdessä sitten rakentamaan. Tässä on avainluvut yhdistettynä eQ:hun ja Genestan luvut, et Genesta sinänsä on ihan kannattavaa hyvää liiketoimintaa tekevä yhtiö, nettoliikevaihto pikkaisen vajaa 10 miljoonaa euroa viime vuonna ja liikevoitto 2.7 miljoonaa euroa, ja hallinnoidut varat nytten se noin miljardi euroa ja työntekijöitä 30.

Ja yhteen kun nää laitetaan sitten eQ:n lukujen kanssa, tää on vain havainnollistava esimerkki, tässä ei oo mitään erikseen synergiaa tai integraatiokuluja tai muuta ruvettu laskemaan, ne on hyvin maltilliset. Tää ei oo mikään kulusynergia-keissi, kyllä tää on meille hyvin vahvasti kasvukeissi, et millä tavalla me kansainvälistä kasvua nyt sitten lähdetään rakentamaan.

Looginen askel kohti kasvua ja kansainvälisyyttä, tää on nimenomaan ensimmäinen askel, millä tavalla me rakennetaan kansainvälinen private market -kasvualusta ja myöskin kiinteistövarainhoidon laajentaminen pohjoismaiseksi kokonaisuudeksi. Ja kauppa vahvistaa meidän kansainvälistä varainhankintaa, laajentaa pohjoismaista varainhoitoa.

Ja tietenkin tää Genestan pohjoismainen organisaatio, kansainvälinen sijoittajapohja ja tää Luxin rahastorakenne, niin ne täydentää meidän olemassa olevia vahvuuksia private market -sijoittamisessa, mutta ennen kaikkea tukee nyt sitten uusien tuotteiden kehitystä ja kansainvälistä myyntiä. Koska nyt me voidaan ruveta rakentamaan ei vain suomalaisia kiinteistörahastoja, vaan voidaan tuoda pohjoismaisia kiinteistörahastoja, pohjoiseurooppalaisia rahastoja, ei enää pelkästään Suomi-rakenteisiin, vaan Lux-rakenteisiin, mandaatteja ja niin poispäin.

Ja totta kai sitten tuolla private equity -puolella myöskin, että joskus kansainväliset sijoittajat mieluummin haluaa tehdä Lux-rakenteen kautta, et suomalainen erikoissijoitusrahasto ei välttämättä kaikille niin helppo ja tuttu, niin tää mahdollistaa myöskin sitten näiden tekemisen ja rakentamisen. Tää luo uusia mahdollisuuksia myös Advium corporate financelle, että meillä on nyt sitten omaa porukkaa Pohjoismaissa useissa eri pääkaupungeissa ja siinä mielessä neuvonantopalveluita sitten tarjota yrityskauppoihin, kiinteistötransaktioihin.

Ja tosiaankin synergianäkökulmasta niin tänään nää tulee olemaan maltilliset. No meillä oli kolmas tiedote tänään myöskin sitten, et muutos johtoryhmässä.

Et käytännössä nyt sitten meillä varainhoitoliiketoiminta tulee olemaan kumminkin se meidän pääliiketoiminta ja niinku se tälläkin hetkellä on, se kasvaa nyt sitten myöskin yrityskaupan kautta, niin sitten ajateltiin virtaviivaistaa nyt sitten johtamisrakenteita, että konsernin toimitusjohtaja on samalla myöskin varainhoitoliiketoiminnan vetäjä ja eQ Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja. Ja Tero Estovirta, joka on ollut sinänsä rakentamassa täällä 12 vuotta, et eQ:sta Suomen johtavan kiinteistövarainhoitajan, ja tietenkin muutenkin vaikuttanut paljon eQ:n eQ:n toimintaan ja myöskin viimeiset pari vuotta ollut varainhoidon toimitusjohtajana, niin hän sitten päätti tässä vaiheessa jäädä pois.

Hän itse kokee tämän johtamisrakenteen myöskin erittäin hyväksi ja oikeaksi tulevaisuuteen, samoin kuin että no meillä on hyvä strategia ja tää kansainvälinen kasvu on oikein hyvä polku ja luottaa ja uskoo eQ:n menestykseen. Mutta tää oli hänelle toinen työpaikka, NCC ja eQ, ja ajatteli, että no ehkä hän voi lähteä sitten tekemään jotain muuta.

Ja sitten tällä porukalla me jatketaan sitten tätä eQ:n strategian toteuttamista, ja samassa nousee kaikki liiketoiminta-alueiden vetäjät suoraan johtoryhmään. Et meillä on yksi strategia, yksi johtoryhmä, yhdestä pöydästä johdetaan tän strategian toimeenpanoa.

Ja Jalo Forssell vetää corporate finance -toimintaa, mä itse vedän varainhoitotoimintaa. Kirsi Hokan vastuulla tulee olemaan nyt sitten asiakkuudet ja myynti Suomi, eli hän keskittyy kuinka me haetaan kasvua Suomesta niin eläkeyhtiöistä kuin säätiökentästä kuin myöskin yksityisasiakkaista, ja kuinka kanavia tänne rakennetaan, digimyynti ja muut saadaan kuntoon.

Ja sitten taas Pertti Vanhanen vastaa meillä nytten kansainvälisestä liiketoiminnasta, mutta myös kansainvälisistä asiakkuuksista ja myynnistä, ja sen kansainvälisen laajentumisen ja myynnin, fundraisingin rakentamisesta, samoin kuin kiinteistöpuoli on Pertin vastuulla, et kansainvälinen kiinteistösijoittaminen, niin siitä johtoryhmässä vastaa Pertti. Staffan Jåfs vastaa private equity -sijoittamisesta, Jennifer Eloheimo vastaa meidän kiinteistöjen Suomi-sijoittamisesta, Veli-Pekka Heikkinen osakkeista ja koroista.

Ja sitten tietysti rahastoyhtiön toimitusjohtaja, meidän rahastohallinnon, fund adminin vetäjä Annamaarit Peltolampi nousee myöskin johtoryhmään. Ja sitten meidän talous, rahoitus, talous-, riskienhallinta Antti Lyytikäinen, Tainalla henkilöstö- ja viestintäasiat, Arimo Leppä teknologia ja kehitys, ja Juha Surve meidän sitten lakicompliance.

Et hyvin ammattitaitoinen, kokenut porukka, jossa on tietysti valtava määrä varainhoitopuolen osaamista, mutta myöskin nyt vähän meitä uutta tuoreempaa verta, erityisesti itse ja Taina ja Pertti, ollaan tultu tässä viimeisen vuoden aikana talon sisään ja tietysti tätä uutta strategiaa nyt sitten vahvasti toteuttamaan olemassa olevan porukan kanssa. Genestan integraatiosta ja sen liiketoiminnan sitten tavoitteiden toteutumisesta vastaa Pertti, Pertti Vanhanen, et ne kaikki saadaan toteutettua, koska se on nytten tällä hetkellä tietysti vahvasti sitä kiinteistöliiketoimintaa.

Mutta Pertillä on vastuulla koko meidän kv-liiketoiminnan laajentaminen ja siinä mielessä myöskin se myynti ja sen rakentaminen ja järjestäminen niin kiinteistöpuolella kuin private equity -puolella. Ja totta kai me katsotaan myöskin eri osa-alueita, että no missä kohti voidaan laajentaa edelleenkin liiketoimintaa niin orgaanisesti kuin myöskin yhteistyökumppanuuksien, potentiaalisesti yrityskauppojen kautta ja myöskin tuotealueita, että no mitä tuotealueita sitten myöskin private market -näkökulmasta jatkossa tarjotaan.

Tässä päivän uutisia ja mielellään vastataan kysymyksiin, mitä mahtaa olla. Ja myöskin Pertti on täällä paikalla vastaamassa erityisesti Genestaan liittyviin kysymyksiin.

Ole hyvä, Sauli.

Joo, kiitos. Aluksikin yllätys yllätys Genestasta.

Siinä on nyt '25 luvut esillä, ja ymmärrän, ettette halua kauheen tarkkaan puhua, mitä tänä vuonna on tapahtunut, mutta voitteko esimerkiksi avata, että mihin suuntaan ne luvut on '26 puolella menneet? Ja toisaalta niin mikä on tän avoimen fundin tilanne?

Onks siellä lunastukset saatu hoidettua, vai onks se tällä hetkellä kiinni, ja miten siellä on tavallaan pienennetty aumeja viimeset vuodet?

Pääsetkö sä vaik tonne? Tuliskos sinne paremmin?

Kuuluu tästäkin, okei. Joo, kiitos kysymyksestä.

Elikkä tota avoinrahaston tilanne ja sen talousluvut, niin ne on oikeastaan suurin piirtein yhtenevät noiden lukujen kanssa, et siellä ei isoa muutosta ole. Jonkun verran tietysti on arvonmuutoksia, mutta he ovat tähän avoimeen rahastoon ostaneet Suomesta yhden asuntoportfolion, oliks 115-120 asuntoa, ja sitten tossa ihan tän kuun alussa niin semmosen lähes 100 miljoonan micro living -tota kiinteistökaupan tekivät Tanskassa.

Elikkä nyt se on suurin piirtein tänhetkiset pääomat siinä rahastossa on sijoitettuna ja tota sitä kautta se lähtee myöskin tuomaan heille palkkioita. Siellä ei ole lunastuksia ollenkaan, lunastuksiin liittyviä asioita ei ole tarvinnut hoitaa.

Ja nythän on semmonen hyvä muistaa, että nämähän toimii nämä Luxemburgin rahastot ihan eri periaatteella kuin nää suomalaiset erikoissijoitusrahastot, et niissä se lunastusmekanismi on aina rahastokohtainen, se on rahaston säännöissä mainittu, ja ne voivat erota jonkun verran toisistaan. Yleensä niissä on hyvin pitkät lunastusajat ja sitten siellä on myöskin lock-upit niinku alkuun, että et tota kun tullaan sisään, niin ei sieltä niinku hetkessä lähdetä pois.

Esimerkkinä siellä on eräällä ruotsalaisella eläkerahastolla 100 miljoonan sijoitus tossa rahastossa, että ja heillä on jo aikaisemminkin ollut heidän rahastossa sijoituksia tota, ja he ovat heidän kotisivulla myöskin mainitsevat, miten he ovat tehneet tän valintakriteerin päätyessään Genestaan.

Ja... No, AUM:it on pysynyt siellä, ja onko minkälaisia...

vajakäyttöasteita mitä näissä kolmessa rahastossa?

Ei pahoja vajaakäyttöasteita, ei pahoja, kyllä. Mutta nää mitä asunto-osuus tehtiin, niin sehän oli tarkkaan mietitty, katsottu nimenomaan vajaakäyttöasteita silmällä pitäen, että kyllä hyvä osa sitä tehtiin.

Ja tuota siitä tässä niinkun muistettava se, että nää kaksi, niinku Jouko näytti tuossa, niin kaksi rahastoa ovat niinku closed-end-rahastoja, jotka sitten ovat jo sen takia Norjassakin on vain yksi kiinteistö oikeastaan jäljellä, kun ne on value add -tyyppisiä, niin sieltä on voitu myydä niitä pois kiinteistöjä. Ja sitten on uusi rahasto numero 4, uusi value add -rahasto, on Luxemburgin viranomaiset sen hyväksymään, mutta sitä ei tiedetä, tuolla on nyt tuolla markkinalla tässä heikentyneessä markkinassa myöskin ollut tässä tää tilanne.

Markkinatilanne ollut heikko ja sitten pääsivät, että huhti-toukokuusta asti ollaan tätä kauppaa keskusteltu, niin siinä tilanteessa ei viitsitty tuoda mitään uusia tuotteita markkinoille.

Kyllä, kyllä. Ja tota tiedotteessa luki, että odotatte closia viimeistään Q1:sellä ja pari vuotta sitten se periodi lisäkauppasummalle, elikkä me voidaan olettaa, että se ois sit Q1 '29 teknisesti, milloin tulee ne lisäkauppahinta?

Jotta se maksetaan, niin...

Mahdollisesti.

Niin. AUM:in ja EBITDA:n pitää olla ylempänä kuin ne on tänään, jotta maksetaan?

Joo, tai no se jos ehdot täyttyy aiemmin. Kun siellä on varainkeruuseen on sidottu se lisäkauppahinta, niin jos ehdot täyttyy aiemmin, niin sitten tavallaan se triggautuu se lisäkauppahinta siellä.

Joo. Ja sellainen kysymys tulisi vielä mieleen, että tota mä katselin tossa...

Ei tuu lisäostot.

Mennään kahden vuoden yli, siinä on kaksi vuotta aikaa siinä varainkeruussa.

Joo. Niin tota sellainen kysymys vielä, kun katsotaan, että oli Q3:n lopussa 17 milliä kassassa, ja kun sieltä maksetaan tai on maksettu jo tää jatkotoimenpide, osinko, ja sit sieltä maksetaan puolet tuosta peruskauppahinnasta, niin siinä ei jää kauheen paljon pohjalle, niin tavallaan kysymys liittyen teidän osinkopolitiikkaan, että koko edellinen jaetaan ulos, niin pitääkö se vielä kutinsa?

Joo. Sinänsä tietenkin me arvioidaan ja katsotaan se läpi sitten ja tullaan ulos tietenkin tossa sitten tilinpäätöksen julkistuksen yhteydessä, että tota paljonko jaetaan sitten kuluvalta tilikaudelta osinkoa.

Mutta totta kai me katsotaan, että no meillä on likviditeettiä on niinku riittävä ja taas sitten tietysti vakavaraisuus riittävä. Et niitten perusteella tietenkin tehdään arviot.

Ja totta kai meillä tällä hetkellähän meillä ei oo velkaa lainkaan. Mutta me voidaan tietenkin käyttää ja tota niin niin pankit kyllä tota niin meille myöskin sitten luottolimiitit tarjoaa ja tota niin niin katsotaan se läpi sitten siinä helmikuun tulosjulkistuksen yhteydessä.

Onks teillä edelleen vielä se politiikka, että koko tulos jaetaan?

Meillä on strategiassa sanottu, että vahva osinko.

Okei, niin et se...

Se on vahva osinko ja siitä me halutaan edelleenkin pitää, mutta se, että no ei tarvii tota niin kokonaan jakaa aina ulos. Niin et se on vahva osinko, me jaetaan, mutta toki myöskin sitten kasvuun tarvitaan tota niin investointeja ja tietysti se kasvuinvestoinnit jotkut myöskin vaatii pääomaa.

Niin siinä mielessä, että kyllä me meinaan pitää huolen siitä, että me ollaan pääomakeveässä liiketoiminnassa. Me jaetaan vahvaa osinkoa, mutta tietenkin sen kasvun näkökulman ja likviditeetin myötä niin sitten tehdään vuosittain tietenkin osingonjakopäätökset.

Mikä teidän suhtautuminen on tavallaan niinku... Teillä on perinteisesti ollut, että ei oo hirveästi velkaa haluttu käyttää.

Mainitsit, että totta kai teillä on mahdollisuus käyttää sitä hyviin kohteisiin, voidaan käyttää, mutta tavallaan niinku se, että sitä käytettäisiin osingonmaksuun, niin mikä teillä on suhtautuminen ehkä siihen ajatukseen?

No ei varmaankaan oo tarkoituksenmukaista, että me otettais velkaa niinku osingonmaksuun, että se ei oo niinku järkevää. Et kyllä se tota niin enemmänkin me katsotaan, että pääoma ja sen rahoitus on hyvällä tasolla meidän kasvuun ja kasvuinvestointien toteuttamiseen.

Meillähän on niinku osinkopolitiikassa on nytkin sanottu, että tarvittaessa huomioidaan tietysti tota kasvuinvestoinnit, niinku mukaan lukien yritysjärjestelyt, ja sitten tää maantiede, mitä sääntely puitteissa.

Aika harva uskaltaa ottaa velkaa.

Sen aika näyttää, mihin sitten, että tota niin niin, että käytetäänkö vai ei. Ja totta kai meillä on muun muassa nyt viimeisellä kvartaalilla pitäisi tulla tuolta yksi private equity -rahastoista taas tuottopalkkion tota niin niin piiriin, ja paljonko tuloutuu nyt sitten esimerkiksi tuottopalkkioita ja missäkin aikataulussa, niin pidetään huoli, että se on järkevästi hoidettu pääomia.

Ei tota niin turhaan haluta pitää, mutta taas toisaalta tarvittava likviditeetti ja pääoma, jos tarvitaan, myöskin sen kasvun tekemiseen.

Kyllä, kyllä. Tota sitten vielä...

En tiedä, pettääkö mun muisti, niin mutta viimeinen kysymys tota... Corporate financessa se oli se kaksi pendingiä, mitä suoraan totesitte, että ei tuloutunut nyt, mikä meinaa sitä, että ilmeisesti se kulut tuloutui Q3:lla, koska se oli syyskuulle merkattu ja vielä yksi tuloutus.

Niin tota siinä mun mielestä palkkiokertymä oli aika alhainen, että onks tässä nyt mun mielestä puhuttiin aikaisemminkin tänä vuonna, että palkkiotasot näissä transaktioissa oli ehkä vähän alhaisemman puoleiset, että johtuuko tää nyt uudesta trendistä, että niistä ei saada enää semmoisia feeitä kuin aikaisemmin, vai miten se niinku menee?

Joo, en mä sinänsä no niinku lähtisi tämmöistä johtopäätöstä tekemään, että totta kai palkkiot riippuu aina toteutettavan kaupan koosta myöskin, että minkä kokoisia kauppoja sitten toteutetaan, että tota niin niin, mutta ei trendinä, et ei siellä oo tapahtunut sen isompaa muutosta.

Jees, mulla ei muuta, kiitos.

Jees, Sauli veti niitä... Tota integraatio, minkäslaisella aikataululla integraatiota ootte suunnitelleet tekevänne?

Joo, Pertti voisi vastata siihen.

Joo, eiköhän siitä tule olemaan aika suoraviivainen kuvio, että siellä aloitetaan sieltä, että mennään sitten alusta loppuun näihin. 7-9 työryhmää tulee olemaan siinä niinku ihan sijoittamisesta ja IT:hen ja HR:ään, lainanliittoon.

Eli tulee henkilöitä niihin integraatiotyöryhmiin kummaltakin puolelta. Me voidaan aloittaa se vasta sitten closingin jälkeen ja tuota sitä kautta otetaan niinku best of both worlds, niin sanotusti, ja tuota sieltä tulee niinku hyvää osaamista kansainvälistä osaamista toiselta puolelta, ja sitten meiltä tulee tähän brändiin ja tekoälyyn, back officeen ja tommoseen niinkun osaamista, myöskin sijoitustoimintaan osaamista.

Että se on niinku suunnitelma tehty, että täällä 6-7 linjalla pyritään eteenpäin. Tämmöinen time locks -piirros tehty, että miten toimitaan.

Sen takia tärkeä meidän strategisessa asiassa.

Niin tavoittelette siis, puratte tavoitteet niinku hätäisesti?

Ei siis hätäillä, meillä on overlapit on niinku hyvin vähäinen. Brändi toki tietenkin ajan mittaan eQ-brändi tulisi sinne myöskin heille, mutta voidaan tehdä se myöskin sillä lailla rauhallisesti, että halutaan varmistaa se, että meidän henkilöt ja Genestan henkilöt keskittyvät siihen, että he tuottavat parasta mahdollista lisäarvoa meidän sijoittajille tällä hetkellä, eikä niinku haaskata liikaa aikaa siihen.

Tää on niinku viime kädessä, niin jos aattelee työtä, mitä tehdään ihmisten organisaatiossa, niin tää voi häiritsee niinku hirveesti perustoimintaa se integraatio, koska meillä on overlapit niin vähäiset.

Ja siis Genestan toimari vastaa sulle?

Joo, käytännössä jatkossa, kyllä.

Kumpikin istuu Ruotsissa?

Joo, kyllä, enemmänkin siellä täällä näin kuitenkin. Tota...

Moniko henkilö Suomessa oli, muutama ihminen?

Kuusi ihmistä on Suomessa, joo.

Tota, entäs miten toi lisäkauppahinta, nää on aina vähän riski, että nää menee osaoptimointiin. Ootteks te sitonut sen johonkin varainkeruuseen?

Miten te niinku varmistatte, ettei se mene sille osaoptimointien piinataan, tiettyyn katselmoinnin, teidän kannalta väärään juoksuun? Mikä nyt tuntuu hyvältä idealta, että voitteko kertoa vähän tarkemmin, mihin se rahavirta on sidottu?

Se on hyvin tarkkaan niinku määritelty, että mihin minkälaista tuota lisävarainkeruuta pitää tapahtua, että se tulisi maksuun. Kauppakirjassa on erittäin kattavat läpimenot.

Ja sit toisaalta, että jos sieltä tulee jotain muuta, jos sieltä tulee liidejä PE:hen, me otetaan vastaan. Siellä on niinku laaja-alaisesti, että niinku Jouko sanoi tuossa aikaisemmin, niin me havainnoidaan mietitään mahdollisuuksia sitten niinku viedä myöskin pohjoista PE:tä ja niin edespäin.

Myöskin toiseen suuntaan suomalaisille sijoittajille tarjotaan Genestan tuotteita.

Niin kyllähän meidän tietenkin yhteinen tahtotila on tota niin niin tehdä se vahva varainkeruu siellä tota niin niin näihin olemassa oleviin, mutta myöskin uusiin perustettaviin rahastoihin. Ja siinä mielessä tota niin niin meidän vahva tahto ja tila ja toive on, että no se varainkeruu onnistuu ja ylittyy ne tavoitteet ja lisäkauppahinnat maksetaan.

Voinhan mä täs antaa toisen esimerkin tuosta, että meillä oli saksalainen sijoittaja tai brittisijoittaja tai ruotsalainen sijoittaja, esimerkiksi okei, että siellä on se tuota Yhteiskuntakiinteistöt Suomessa. Heitä kiinnostaa se, jos tuli uusi niinku tää liittymis...

mahdollisuus, joka on sijoittajia ruvennut katsomaan Euroopasta näitä sosiaali-infrastruktuurituotteita. Että voi tulla myöskin tämmöisiä juttuja, mitä ei tällä hetkellä osata edes ajatellakaan.

Se on positiivista.

Tossa noissa kalvoissa oli ne rahastot lueteltu, mihin te teitte kiinteistöt, kaikki nää. Miten tota noi palkkiot kattoo toi kakkosfundi on kuitenkin niinku se on niinku yli kymppivuotinen jo, ja sitten tota toi toinenkin on niinku seitsemän seitsemän vuotta täynnä toi kolmonen.

Niin miten noista niinku palkkioita, eniten hahmottaa sitä tilaa ilman uusmyyntiä niiltä? Aloitanko vaikka sit tuottaaks toi kakkosfundi vielä niinku palkkioita ihan tasaväkisesti?

Okei, no se siihen AUM:iin nähden, mitä siellä on se on tuommoinen value add -rahasto, jota rakennetaan ja sitten sitä myydään. Se on sitä myyty jo jonkin verran aikaa sitten, siellä on kolme siellä on kolme tota kiinteistöä jäljellä vain.

Ja sitä on juuri äskettäin jatkettu vuodella sitä sijoittajien kanssa yhteisymmärryksessä, koska markkina on heikko.

Eli varmaan hyvä oletus, että se on muutaman vuoden päästä niinku...

Se on kahden vuoden päästä molemmissa se deadline.

Mites sitten toi kolmonen? Se oli...

Siinä on vähän pidempään, siinä on kuusi vuotta. Siellä on seitsemän kiinteistöä jäljellä sitten.

Kaks plus yksi, tai kahden vuoden jatko on...

Mahdollista vielä, et se ei tuu niin nopeasti.

Mites sitten noi träkit? Sivullahan te puhutte hienoista numeroista, ja kaikki puhuu aina.

Mites se, jos ykkösfundi on niinku driven aikana, mihin se on mennyt miten, ja sit toi kakkonen on pitkään, siinähän se träkki on niinku relevantti, niin...

Joo. Siellähän tuota näiden fundien träkithän tällä hetkellä ei oo mitenkään ilmeiset, koska ne on value addiä, siellä on osassa vielä työt kesken.

Siis siellä on ostettu, peruskorjattu ja tehty mitä pitääkin tehdä, ei tullut jokaisesta täydellistä. Mutta sitten taas mitä he ovat tehneet exittiä, heidän kaikki exitit mitä he ovat tehneet tähän vuoteen asti, niin ne on ollut niinku selkeästi yli sen 15%:n valuaation.

Et se on niinku ollut koko träkki, et siellä ei oo lähtenyt mikään alle. Ja siellä on ollut semmoinen historiassa, että jossain vaiheessa niin meillä on ollut myöskin meidän tiimi ostamassa heiltä kiinteistöjä aikanaan Suomessa, että se että meidän tiimit tekee hyvää yhteistyötä, työskentelee yhdessä, niin se oli heille positiivinen ja tärkeä merkitys.

Se haastehan siellä on ollut se, että kun tuota mitä tässä kaikilla se, että kun on tullut nää heikot markkinat, niin ei oo sitten tehty exittejä. Jos ei joudu tekee exittejä, yleensä tuotot kaatuu kirjanpidollisesti, ei kukaan tee voittoa aikaisemmista prosenteista.

Miten te tiesitte kertoa tuosta varsinkin kun myynti koroilla isoille instituutioille, niin se träkki on kaikki kaikessa, ja se ykkösfundi on kuitenkin se on tehty ja myyty, ja pitempään aikaan tehty, niin minkälaiset tuotot siitä on saatu?

Mä en muista ulkoa tarkkoja lukuja, mutta kakkosfundissakin tulee lopullinen tuotto olemaan ihan hyvä, koska siellä on kuitenkin suuri osa on siitä jo exit...

Sijoittajat on ollut kumminkin tota tyytyväisiä, että he ovat myöskin sitten olleet seuraavissa fundeissa sijoittajana mukana. Ja tietenkin nyt on tarkoitus, että siellä on tosin jo valmiina sen seuraavan rahaston kaikki luvat, paperit, mutta että tietenkään ei voi lanseerata sitä ennen kuin tää kauppa on tota niin niin closattu.

Ja taas sitten toisaalta tietysti toivotaan, että kiinteistömarkkina yleisesti myöskin lähtee paranemaan.

Mites toi palkkiopohja, toi vajaa kympin liikevaihto, onks pelkkää hallinnointipalkkiota?

Käytännössä se on se hallinnointipalkkio, että siellä on ihan pieniä komponentteja tyyliin joku leasing fee sen tyyppistä, mutta käytännössä se on niinkun hallinnointipalkkioita.

Tota, niin ja tällä hetkellä käytössä samantien, kun saadaan kauppa maaliin ja voitais testata kuutosrahastoa, kun se nyt oli numeroltaan sitten?

Kuusi joo, ja heti aloitetaan, ja sitten...

Kyllä, mutta siis se vastaanotetaan samalla periaatteella, nelonen käytännössä...

Joo, totta, ja sitten samaan aikaan tietysti eihän heillä ole pysähtynyt nytkään tämä, että he teki sit niinkun et siellä on Core Plussaan liittyvää sijoittajakeskustelua ollut ja he teki tämän tanskalaissijoittajan eräs kiinteistötaho, joka on ollut heidän edellisessä rahastoissa mukana, niin he sanoi, että he voisi katsoa tuohon Core Plussaan niinkun tuota ensi vuoden alussa niinkun lisäsijoituksesta. Me saatiin niinkun referensseissä niin ollut tosi hyvä luottamus, että he ovat toimineet myös tuolla kansainvälisessä kentässä, saatiin erittäin hyviä referenssitietoja sekä pankeilta, neuvonantajilta että sijoittajilta.

Niin ja tuo Core Plussaan itse asiassahan Genestahan julkaisi ihan lähiviikkoina tuota niin Tanskaan tämmöisen ison ison sijoituksen.

Joo, 180 miljoonaa.

Joo, 180 miljoonan sijoituksen, se on nyt niinku karkeasti toi tuota Core Plussan niinku niin et puolet suurin piirtein asumiseen liittyvää ja puolet on logistiikkaa, elikkä just oikealla sektorilla tähän tuotemaailmaan nähden.

Miten ne on saanut pääomia? Toi '21 oli vielä hyvää aikaa, ja sitten '22 maailma muuttui, niin tota onks toi kuinka paljon tosta AUM:ista kerätty silloin?

Osa on silloin aika alussa.

Niin käytännössä nää viime vuodet on ollut vähän hiljaisempia?

Joo, kaksi vuotta.

Mites sitten te puhutte aikaisemmin, ainakin herra toimitusjohtaja puhui aikaisemmin siitä, että pitää uutta tuotetta niinku eQ:n puolelta, uutta kiinteistötuotetta ja näin, niin miten se nyt linkittyy, kun te ootte siitä puhunut ja nyt te kuitenkin tuotte sitten täällä uuden tuotteen? Näetteks te, että voitte ajaa molempia, vai onks teillä seuraava fokus saada se seuraava flagship täällä ulos?

Kyllä me ehdottomasti halutaan tota niin uusia tuotteita tuoda markkinaan ja silloin katsotaan, että no mihin tuotteisiin tulee sijoittajilta ennen kaikkea kysyntää. Ja nyt tota niin Pertti on tietenkin paljon sijoittajia tavannut tuolla maailmalla.

No mikä tota niin kiinnostaa, pelkästään Suomi-tuote ei välttämättä tällä hetkellä kiinnosta, mutta taas pohjoismainen tuote, niin kiinnostavuus onkin jo ihan eri. Ja taas siinäkin mielessä tää luo meille niinku paljon mahdollisuuksia, ja toki myöskin sitten osalle kansainvälisistä sijoittajista, niin se Lux-rakenne on taas niinku merkittävästi helpompi, koska he tuntee sen.

Me aletaan heti sitten sillain, että tota Jenniferin ja Davidin ja me kolmistaan niinku katsotaan tätä niinku uudenlaista tuotepalettia ja strategiaa. Ja voi siellä olla että esimerkiksi jos me pystytään Yhteiskuntakiinteistöissä pystytään laajentumaan esimerkiksi Ruotsiin, niin meillä on omia ihmisiä siellä, et sekin on yksi mahdollisuus.

Sitten on myöskin se, että me tehdään uusi pohjoismainen tuote, jolloin meillä on 20-30% allokaatio esimerkiksi Saksaan, että tää on Joukon sanoin, tää on ensimmäinen steppi, joka mahdollistaa meille paljon laajemman asian sijoittajille. Ja tuota se että täällä aikaisemmin herrat puhuneet, että se voi ehkä niinku katsotaan uudelleen.

Napakasti.

Tota joo, katsoin Joukoa, että jatkaisin vielä sen verran, että tota mites nyt jos mennään kuluihin, niin no kuluthan vähän sitä EBITDAa ja liikevaihdon erotus nyt, niin miten se käytännössä niinkun onks siellä niinku palkkakuluissa yhtä suuri osuus kuin teillä, niin bonuksia vai miten te kuvailisitte sitä rakennetta, kuluakennetta suhteessa teidän varainrakenteeseen?

Bonus tota niin niin varmaan kulut on ollut perinteisesti eQ:ssa merkittävästikin korkeammat mitä taas sitten tuolla Genestan puolella. Mutta totta kai me nyt katsotaan ja käydään läpi ja, voisi sanoa, kulutehokkaasti halutaan toimia.

Ja taas sitten totta kai myöskin sitten palkita henkilöstöä silloin kun tehdään erinomaista työtä, niin sitten tulospalkkiolla, että kyllä kumminkin riittävät kannustimet pitää olla. Mutta että hyvin aika tota niin niin perinteinen kulurakenne tuolla kumminkin varainhoidon näkökulmaan nähden on Genestassa, ei mitään erityistä.

Palkkakulut on kumminkin se suurin kuluerä, ja sitten ihan normaali sitten IT:hen ja toimitiloihin liittyvät kulut.

Se lopputulos mikä on iso ero meihin, on se Lux...

Joo, ehdottomasti.

...se on iso ero.

Mut se on niinku kiinteämpi rakenne kuin mitä palkkiot?

Joo, totta.

Tota, no sit hetkeksi mennään nyt hetkeksi Genestasta pois, mennään...

Oisko muita kysymyksiä?

Ei, ei sitä vaan. Joo, toisen kerran.

Miten te raportoitte sitten, kun tää menee maaliin?

Nää on osa varainhoitoa sitten niinku...

Eli te blendaatte suoraan sen kaiken sinne sisään?

Ihan normaaliin tapaan kiinteistöihin sisään se varainhoitokuluihin, eli käytännössä se niinku heti kun tää on maalissa, niin et me ei niinku nähdä enää, miten tää avausbisnes menee, tai me tiedetään vain mitä te raportoitte mallineessa.

Joo, se on osa sitä varainhoidon kokonaisuutta, ja sieltähän ne synergiat tulee tavallaan ja... Sitten joku päivä, kun me saadaan kasvatettua tää kv-liiketoiminta niin suureksi, niin katsotaan, että otetaanko se niinku omaksi raportoitavaksi osa-alueekseen.

Mutta tänä päivänä vielä ne jatketaan näin, että private equity, kiinteistöt, osakkeet, korot, ne tullaan raportoimaan, ja sinne tulee kiinteistöihin niin tota niin niin kv-kiinteistöt kuin myöskin kotimaan kiinteistöt.

Niin kuluista sen verran jatkoimme, että kun katsotaan varainhoitosegmenttiä, niin tota siinähän oli niinku, jos katsotaan sitä kiinteetä kulumassaa, sitten miten esimerkiksi henkilöstökuluissa laskee ulos, niin sehän nousi paljon Q2:lla, niinku puhuttiin, ja nyt se 700 näyttää mun mielestä niinku alemmalta. Onks tää nyt niin sanotusti normaali leveli, mitä me nähtiin Q3:lla kaikkien panostusten jälkeen?

No siis se, jos puhutaan nyt ensin muista kuin henkilöstökuluista, niin siellä on niitä IT-investointeja mitä on tehty, ja ehkä siellä näkyy sitä kvartaalikohtaista vaihtelua. Ja tota henkilöstökulujen osalta pitää ehkä se muistaa vielä, että Q3:lle meillä tulee siinä on vielä toi lomakausi heinäkuu, niin tavallaan ne kiinteät henkilöstökulut on yhdeltä kuukaudelta pienemmät, kun lomakaudella puretaan niitä lomapalkkavarauksia, että se henkilöstökulujen osalta Q2 versus Q3 ei oo sinällään täysin vertailukelpoiset.

Mutta siis tekee tavallaan hyvän vertailun...

Niin Q1, joo, kyllä. Ne on silloin ne on vertailukelpoisia, kyllä.

Et tää on tavallaan sillä tavalla katsoen aika normaali mihin voidaan ottaa niinku jatkuvasti?

Joo, toki niitä niinku IT-investointeja siellä ne ei mee niinku tasaisesti. Että nyt meillä on paljon niitä kehityshankkeita käynnissä, ja edelleen niinku ensi vuonna tulee siihen niinku asiakasportaaliin liittyviä investointeja.

Joo, okei. Ei muuta.

Tota mikäs perinteinen varainhoito, sieltä lähti aika reippaasti pääomaa sieltä VK:sta, niin tota noihin tuli vähän 200:ssa, niin tulisi se loppu Q1:llä ja Q3:lla, niin miten onks nää hävittyjä mandaatteja, nyt taputeltu vai kestaaks tää vielä?

Siellä on vielä loppuvuodelle on, kun ne on isoja salkkuja, siellä on puhutaan pari kolme isompaa salkkua, jotka on tota, niin siellä on vielä pieni sanotaanko pieni häntä.

Pieni häntä on Q4:lle.

Ja pitkälti ne on taputeltu.

Ja näkyyks se muun varainhoidon lykkäys, se on kans sataa ehkä niin?

Tästä se on juuri näin.

Mites sitten, mähän yleensä teillä on ollut tapana käsittääkseni, että teille myydään myös kiinteistöjä ja private equityä asiakkaille keskimäärin, se on ollut teidän strategia, niin tota jos en nyt ihan väärin ymmärtänyt, niin mites tota onks nää niinku pitääkö olettaa, että nää myös sit liikkuu salkkujen mukana sitten joskus, kun ne on kuitenkin isoja kokonaisuuksia ollut?

Ei oo siihen private equityyn vaikutusta, et nää on niinku likvidejä korkosalkkuja, mitkä on kilpailutuksen myötä nyt sitten lähtenyt, missä näkyy siinä osake-korko-puolella.

Onks tää... Tota onks tää puhtaasti ihan vaan, että oli kilpailutukset, eikä tullut yhtä hyvää tarjousta, halvemmat feesit parhaassa linkissä, ja tää stressi kuitenkin tuli alas ja alas ja näin, ja jotkut asiakkaat varmaan kiinteistöpuolella ei oo niin tyytyväisiä tällä hetkellä, niin?

Niin kyllähän siinä on sinänsä kilpailutukset ja osa on julkisia kilpailutuksia, ja osa taas tota niin ei-julkisia kilpailutuksia, ja siellähän tietenkin julkisista kilpailuista pystyy katsomaan tietysti pisteytykset ja tota sitten se on vähän mitä tietysti sitten salkunhoitaja odottaa, että tota niin niin kuka on kilpailuttamassa sitten siellä asiakkaan puolella. Mutta tota niin niin nyt siinä mielessä, että aktiiviselle varainhoidolle ja tota niin niin myöskin meidän strategioille, tietenkin erityisesti nytten taas viime tota niin viikot on näyttänyt, että sille on oikeasti tarvetta ja kysyntää, että nyt kyllä nytten vaikka indeksisijoittaminen, se menee todella paljon kumminkin nyt sitten teknologia-, tekoälypainoiseen sijoittamiseen ja tietysti USA-markkinoille.

Sen verran vaan korjasin, kun sanoit, että ei näy PE:ssä. Eikös tarkoituksella, että ei näy kiinteistöissä?

No ei näy kiinteistöissäkään.

Nää on käytännössä likvidejä mandaatteja.

Okei, no kiinteistöissä ei oo pystytty maksaa lunastuksia, niin...

Joo, mutta näillä siis tarkoitan sitä, että jos nää on niin isoja, että näillä ois ollut tontti kiinteistöihin, niin sitten se näkyisi. Koska siellä täyden valtakirjan salkuissa meillä ei oo muuta kuin likvidejä, että siellä ei oo...

Just niin, pelkästään osake-korko.

Kyllä, tuotteita siellä.

Mites toi kiinteistöjen lunastusten absoluuttinen määrä? Kommentoin, jos katsoo markkinaa, niin teidän näillä avoimilla kiinteistö...

ja asuntorahastoihin on tullut tosi murheellista luettavaa ne raportit. Ne floatit on kasvanut vaan, on mennyt väärään suuntaan aika raskaasti joidenkin kohdalla, niin miten ehkä semmoinen perus pulssi, mitä porukka puhuu, niin se alkaa kääntymään pikkuhiljaa laskemaan?

Q2:lla teillä oli aika toiveikkaat näkemykset, että se olisi Q3 parempaan päin, niin onks muuttunut siitä kolmoskvartaalilla?

Ei meillä ainakaan noiden lunastusten näkökulmasta ole mitään muutosta siihen, että asuntopuolihan meillä on vain suljettu.

Joo joo joo.

Ja sitten meillä kumminkin tässäkin, niin tietysti iso osa on instituutiosijoittajia.

Mites heillä toi, kuulinko mä oikein tuossa infossa, sanoit, että VC:ssä 25 pinnaa?

Kyllä, meillä on aika vahvat IRR:it sekä private equity, mutta erityisesti nytten venture capital -puolella.

Viitaten siihen kaikkiin keisseihin, mitä siellä on sattunut, siis 1:een ja 2:een?

Meillä on joo 1 ja 2, niin molemmissa on todella vahvat IRR:it.

Näkyy tietysti myös meillä omat sitoumukset siellä, niin näkyy myös siellä osavuosikatsauksessa kattoo niitä VC-rahastojen naveja, niin nehän on tullut tosi vahvasti nyt varsinkin tässä Q3:lla. Siellä on teknologia-, tekoälypainotteisia yhtiöitä ja on ollut siihen liittyviä listaantumisia myös, niin ihan näihin huippuyhtiöihin, niin näkyy siellä arvostuksessa.

Miten tavallaan jos noi IRR:it on noin hyviä, niin miten te ette saa enempää myytyä noita, kun kuitenkin träkit myy sitä tiedetään, ja VC on kuitenkin se asia, missä sinne ei oo yli-informaatiota Suomessa kuitenkaan varsinaisesti?

No totta kai me tehdään töitä nytten paljon, ja tietysti myyntirajapintaa, että me saadaan myöskin tonne rakennettua yhä enemmän ja enemmän, että meidän kautta on pääsy parhaisiin rahastoihin. Ja sinne on jono ovella, sinne ei pääse edes isot eläkesijoittajat.

Ja siinä mielessä tietysti toivotaan, että meidän asiakkaat ovat tyytyväisiä ja pääsevät meidän kautta sijoittamaan näihin. Ja näistä VC-rahastoista sieltä löytyy SpaceX:t, sieltä löytyy Anthropicit, OpenAI:t ja niin poispäin.

Että siinä mielessä on pitkät olemassa olevat suhteet, he arvostaa meitä ja taas meidän asiakaskunta saa sitä kautta hyvät tuotteet ja tuotot. Mut totta kai me nytten pyritään tekemään myyntityötä ja fundraisingia yhä enemmän niin Suomessa, mutta nyt laajentamaan erityisesti tonne kansainväliselle puolelle.

Ja tää kansainvälinen polku, no täähän nyt on ensimmäinen steppi, tää tänään julkaistu kauppa.

Entäs toi Q3:n uusmyynti sitten toi PE-uusmyynti yleipäänsä, se oli aika laihaa Q3:lla?

Joo, Q3:lla ei tullut uutta myyntiä hirveästi siihen. Totta kai kesälomakausi on Q3:lla, ja nyt tietenkin Q4:lle odotetaan, että ennen closingeja sitten tietysti monet instituutiosijoittajat toteaa, että okei, nyt haluaa tulla mukaan siihen ennen kuin sitten siihen final closingiin, niin enemmänkin syksyyn painottuu.

Miten osakeverrokkeihin vähän valitellut siitä, että varsinkin syyskuussa on ollut selvästi hiljaisempaa, että toi markkinaturbulenssi on tarttunut asiakkaisiin, niin näetteks te sitä samaa?

Se on tietenkin toi korkojen nousu nytten, ja kun sitten myöskään toi exit-markkina ei oo tuolla private equityn isossa päässä toiminut, niin se varmaan montaa, kun se on viivästynyt nyt sitten jo pidemmän aikaa, niin tietysti luo varovaisuutta sitten siihen uusien kommitmenttien tekemiseen. Mutta meillä taas ollaan palautettu niin paljon rahaa, niin siinä mielessä meidän puolella kommitmentteja, toivotaan, että se rohkaisee, kun tuotot on hyvät, rahavirta juoksee, niin sitten myöskin uskoo siihen, että uusia kommitmenttejakin halutaan tehdä.

Että te ette nyt pysty sanomaan sitten, että teette closen edelleen vanhan lossissa siinä loppuvuodesta, tuttuun tyyliin, vaikka ois vähän jäänyt vaatimattomaksi koko, niin sit lähdetään seuraavalla viidellätoista...

Niin se on tänhetkinen ainakin näkymä, että toi se final close ois vuoden lopussa, että ellei nyt jotakin ihan ihmeellistä sitten tapahdu.

Koska nää rahastosääntöjen puitteissa pystytään ottaa 18 kuukautta ensimmäisestä sulkemisesta, niin totta kai jos sitten ensi vuoden alussa vielä näyttää, että siellä on isoja tikettejä tulossa, niin ja rahasto mahtuu, niin pystytään ottamaan sit siitä vielä, että...

Siis mahtuminen ei tarkoita, että ois liian suuri, että ei oo liian pieni?

Ei, vaan että tilaa vielä mahtuu kulkuun, joo.

Miten hei, mitäs toi täällä kv-myynti? Puhuitte aikaisemmin siitä, että täällä on vähän pidempään katsottu tätä uutta kv-kenttää, niin miten vaste tuolla private equity -puolella kiinnostaa?

Miten siihen suhtaudutaan tuollaiseen sieltä tuntemattomaan suomalaiseen nimeen, jolla on pitkä private equity -tausta?

Kyllä PE-puolella varmaan se Kasper on ollut tekemässä tätä PE-puolella Staffanin kanssa, ne ovat juuri tälläkin viikolla Tukholmassa ja tiimille. Kyllä siellä on kuitenkin aika hyviä positiivisia merkkejä.

Mutta sitähän me ei olla tehty vasta kuin noin vuosi ollaan tosissaan, että se on Kasper aloittanut ja se on vähäistä, mutta olet ihan oikeassa, että meitä ei tunneta. Mutta se on myöskin yksi syy, miksi tähän kauppaan päädyttiin, että me käytetään tätä lontoolaista päärakennetta tässä, joka on pienentää kaupan tiedottamisen ei pelkästään RE-puolella, meni ohi, vaan myöskin PE-puolella meni ohi.

Mutta fund of fundsit eivät ole kaikkein suurin tuossa PE-puolessa se allokaatio isoilla sijoittajilla, mutta kyllä niihin on yhteyttä ja ehkä me aliarvioidaan vielä toistaiseksi meidän PE-puolen tuotteita tai meidän toimintaa, koska on kuitenkin 15 vuotta siellä toimittu. Se tietty luottamus heillä on, ketkä tuntevat meidät, mutta siellä on vielä paljon taloja, jotka pitää saada myöskin mukaan tähän PE-puolen tuotteisiin.

Kyllä se on tosi mielenkiintoinen, ja Tukholma on semmoinen PE-hubi, meidän VC-hubi, ja meidän tarkoitus sinne saada myyntivoimaa lisää, joka toivottavasti saadaan vahvasti poimittua tässä asiassa sitten. Mutta ei pysty sanomaan, koska se vaihtelee niin paljon sitten sijoittajapäässä.

Joo, kiitos. Tää oli tosi mielenkiintoista.

Sitten vielä tuotoista PE:ssä. Q2:lla hehkutettiin, että tulosfeejä alkaa kääntymään kassavirtaan.

Niin rahavirtaa tuli tietysti vähän vähemmän sitten kuin mitä H1:sellä, ja nyt yksi rahastorakenne siirtyi tavallaan kassavirtavaiheeseen siten, että sieltä tuloutukset 300 tonnista voitontasausvaiheen jälkeisistä. Ja nyt meillä on loppuvuodelle se kasirahasto ennusteessa, että se siirtyy kassavirtavaiheeseen, ja se on mielessä, se on iso rahasto meille.

Siellä on ennuste on 10 miljoonaa koko tuottosidonnainen ja 3 miljoonaa on se tavallaan, mitä me ollaan jaksotettu, että siellä vielä näkyy vielä isommin tavallaan se voitontasausvaiheen jälkeinen sen jälkeen ensin kun ollaan saatu se catch-up sieltä maksettua.

Okei, kello alkaa olla 12. Onko vielä jotakin kysymyksiä vai...

Jos ei, niin lämmin kiitos ja sitten helmikuun alkupuolella me kerrotaan sitten meidän tilinpäätösluvut, ja toki sitten toivottavasti tää Genesta-kaupan myöskin closing-asia kun saadaan valmiiksi, niin tietysti tiedotetaan siitä. Kiitos ja hyvää viikonloppua kaikille!