No niin, hyvää aamupäivää ja tervetuloa tähän meidän infotilaisuuteen, jossa käsitellään tänään aamulla julkistettua viime vuoden tilinpäätöstiedotetta. Päivän esitykset meille pitää toimitusjohtaja Juha Ruohola ja talousjohtaja Mika Tilli.

Minä olen Maria Siltala HKFoodsin viestinnästä ja vähän käytännön asioista sen verran, että otetaan mahdolliset kysymykset sitten vaikka esitysten päätteeksi ja te siellä striimin takana, niin voitte kirjoittaa normaaliin tapaan viestejä ja kysymyksiä sinne kuvan alla olevaan viestilaatikkoon. Mutta aloitetaan päivän presentaatiolla.

Juha, ole hyvä.

Hyvää huomenta kaikille ja tervetuloa minunkin puolestani tähän tilaisuuteen. Ja viime vuonna hyvä kannattavuuskehitys jatkui, ja myöskin Q4:llä päätettiin hyvin toi viime vuosi, ja näyttää todella todella hyvältä.

Keskeistä viime vuoden osalta oli, että jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liiketulos vahvistui jälleen kerran, ja nyt se on parantunut yhtäjaksoisesti jo 12 12 neljännestä peräkkäin vertailukauteen nähden, eli 12 kvartaalin putki on tässä takana. Myöskin jatkuvien toimintojen tilikauden tulos parani selvästi, ja jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi.

Myynti kehittyi myönteisesti Suomen vähittäiskaupassa ja Foodservice-kanavassa. Lisäksi yhtiö maksoi joulukuussa pääomanpalautuksen toisen erän, 5 senttiä per osake.

Ja Outi Henriksson jäi pois yhtiön hallituksesta. Liikevaihto Q4:llä niin kasvoi vähittäiskaupan ja Foodservicen vetämänä, eli liikevaihdon kasvu oli 1,2 %.

Kuluttajakysyntä Suomessa vahvistui hieman vertailukaudesta. Vähittäiskauppamyynnissä oli kasvua HK:n brändien tuotteissa sekä onnistuneen joulusesongin ansiosta.

Siipikarjatuotteiden, valmisruokien ja sianlihan myynti kasvoi. Foodservice-kanavan myynti kasvoi kaupallisten toimenpiteiden ja kattavan tuotevalikoiman ansiosta.

Siipikarjatuotteiden myynti kehittyi vahvasti. Myynti teollisuuteen väheni suunnitellusti, ja Kiinan lisätullit sianlihalle heikensivät sen vientiä.

Liiketuloksen osalta liiketulos vahvistui jälleen kerran, eli yhtäjaksoisesti jo 12 neljännestä peräkkäin. Ja vertailukelpoinen liiketulos kasvoi +8,4 % tasolle 11,2 miljoonaa euroa.

Liiketulosta paransi myynnin suotuisampi rakenne sekä yhtiön tehostamisohjelmassa toteutuneet kiinteiden kustannusten säästöt ja tuotannon tehokkuuden lisääntyminen. Naudanlihan niukkuudesta johtunut naudan hankintahinnan voimakas nousu jatkui, ja myyntihintojen korotus kattoi raaka-aineen kustannusnousun vain osittain.

Koko vuoden osalta keskeistä viime vuonna oli, että hyvä kannattavuuskehitys jatkui ja jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liiketulos vahvistui. Jatkuvien toimintojen liikevaihto oli edellisvuoden tasolla, myynnin rakenne parani, myynti kasvoi Foodservice-kanavassa, jossa vahvistimme myös asemaamme.

Sisäinen tehostamisohjelma eteni suunnitellusti ja toi merkittäviä säästöjä. Strategiset investoinnit tuotantoon valmistuivat.

Rahoituskulut laskivat selvästi, ja elokuussa liikkeellelaskettu 20 miljoonan euron hybridilaina tuo vuositasolla 2,4 miljoonan euron korkosäästöt. Ja myöskin korollinen nettovelka laski.

Koko vuoden osalta liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla ja päätyi tuohon 996,4 miljoonaan euroon. Myynti kasvoi Foodservice-kanavassa, jossa kasvu oli vahvinta siipikarjatuotteissa, valmisruoassa sekä ruokakomponenteissa.

Vähittäiskaupassa myynti oli vuoden '24 tasolla. Myynti kehittyi myönteisesti erityisesti HK- ja Kariniemen-brändien sianliha- ja siipikarjatuotteissa.

Kansalliset ravitsemussuositukset heikensivät lihavalmisteiden kysyntää alkuvuonna, mutta HKFoodsin omien brändien lihavalmisteiden ja valmisruokien myynti kääntyi nousuun vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Teollisuusmyynti väheni suunnitelmien mukaisesti selvästi.

Myös vientimyynti laski, sillä kotimaan kysynnän vuoksi tarve vientiin on vähentynyt. Lisätullit sianlihalle heikensivät sianlihan sivutuotteiden myyntiä Kiinaan, mutta siipikarjan myynti kasvoi sivutuotteiden viennin käynnistyttyä Kiinaan vuoden '25 alussa.

Liiketuloksen osalta hyvä kannattavuuskehitys jatkui, ja koko vuoden vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 22,9 % ja päätyi tasolle 34,1 miljoonaa euroa. Vertailukelpoista liiketulosta kasvattivat tehostamisohjelmasta kertyneet merkittävät säästöt ja tuotannon tehokkuuden kasvu sekä parempi myynnin rakenne.

Kannattavuutta heikensivät elintarvikealan lakko huhtikuussa sekä naudanlihan niukkuudesta johtuva naudan hankintahinnan nousu. Tässä näkyy sitten meidän jatkuvien toimintojen liikevaihto kvartaaleittain.

Ja tässä on liikevaihdon jakauma viimeisellä kvartaalilla viime vuonna koskien jatkuvia toimintoja. Eli tuoteryhmien osalta niin kasvua on varsinkin siipikarjan puolella ja sitten naudan ja sianlihassa, eritoten sianlihan osalta.

Tässä on jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liiketulos kvartaaleittain, eli tässä näkyy tää 12 kvartaalin parannusputki. Keskeistä koko viime vuonna oli, että ensimmäisellä kvartaalilla lanseerattiin Makusuola-innovaatio.

Sitten ensimmäisellä kvartaalilla tehostettiin myöskin toimintaa, ja Paimion yksikön toiminta päättyi. Toisella kvartaalilla elintarvikealan lakko vaikutti tuotteiden saatavuuteen, liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Olen kertonut, että sen vaikutus meidän kannattavuuteen oli noin 2 miljoonaa euroa. HKFoods jakoi pääomanpalautuksen ensimmäisen erän, 9 senttiä per osake.

Kesällä sitten Puolan tuotantoyksikön tulevaisuutta arvioitiin, mutta päätettiin, että yksikkö jatkaa osana konsernia. Strateginen investointi kypsien tuotteiden valmistukseen saatiin päätökseen Euran tuotantoyksikössä, ja uudet tuotteet tuotiin markkinoille.

Tää investoinnin kokonaistaso oli 9,7 miljoonaa euroa. HKFoods laski kolmannella kvartaalilla 20 miljoonan euron hybridilainan ja lunasti vanhan, mikä tuo vuositasolla 2,4 miljoonan euron korkosäästön.

Strategia ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet päivitettiin. HKFoods kirjasi alas Baltian liiketoimintojen myyntiin liittyneen ehdollisen kauppahinnan saamisen, ja siellä oli taseessa vielä saamista, niin 6,9 miljoonaa euroa, se kirjattiin nollaan.

Strateginen investointi Vantaan uuteen ateriantuotantolinjaan saatiin päätökseen, ja valmistus linjalla käynnistyi. Ja viimeisellä kvartaalilla uusi vastuullisuusohjelma vahvistettiin, ja HKFoods jakoi pääomanpalautuksen toisen erän, eli 5 senttiä per osake.

Tästä strategiapäivityksestä, niin painopistealueet meillä on kasvu valituissa ruokahetkissä, toiminnallinen erinomaisuus, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö ja kestävä arvoketju. Taloudellisia tavoitteita myöskin muutettiin, eli liiketuloksen osalta meidän uusi tavoite on viisi yli 5 % liikevaihdosta, aiempi tavoite oli yli 4 % liikevaihdosta.

Vastuullisuusohjelman osalta se keskittyy vuonna '26–'28 niin ympäristöasioihin, hyvinvoiviin eläimiin, hyvään hallintoon ja yrityskulttuuriin ja ihmisiin. Ja ihmisten osalta, niin meillä on hyvä kehitys tapaturmataajuuden osalta oikeaan suuntaan, eli tossa viimeisellä vuosineljänneksellä 11,6 6 oli tämä tunnusluku, mutta matkaa on siihen tavoitteeseen, meidän tavoite on nolla.

Sitten näkymät tälle vuodelle: Tänä vuonna HKFoods arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen kasvavan viime vuodesta. Sitten hallituksen esitys voitonjaosta sekä hallituksen valtuuttamisesta päättämään varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta: Eli hallitus esittää kevään '26 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa tilikaudelta '25 osinkoa 8 senttiä per osake ja että loput tilikauden voitosta kirjataan edellisten tilikausien voittovaroihin.

Hallitus esittää lisäksi yhtiökokoukselle, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattujen varojen jakamisesta harkintansa mukaan yhteensä enintään 7 senttiä per osake. Varoja voitaisiin valtuutuksen nojalla päättää jakamaan yhdessä tai useammassa erässä kevään '26 yhtiökokouksen jälkeen, ja valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti.

Ja nyt mentäisiin tähän toiseen osioon, eli talousjohtaja Mika Tilli käy tarkemmin tätä taloudellista katsausta läpi. Ole hyvä, Mika.

Kiitoksia. No niin, kiitos, Juha, ja aloitan tän oman stadionkeikkani nyt sitten tutulla ja turvallisella dialla, eli mennään tuohon meidän tuloslaskelmaan vähän tarkemmin.

Tuossa Juhan katsauksessahan tuli jo monta asiaa tästä tota esiin, mutta tosiaan liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä päättyi tuohon 270 miljoonaan euroon, ja tässä oli 1,2 % kasvua tuohon vertailukauteen. Sekä käyttökate että erityisesti liiketulos paranivat, mut tuolla on vertailukaudella niin jonkun verran ollut noita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia asioita, niin kannattaa keskittyä tuohon vertailukelpoiseen liiketulokseen, joka oli 11,2 miljoonaa euroa, ja viime vuonna oltiin tai edellisenä vuonna oltiin tuolla 10,3 miljoonassa, ja liiketulosprosentti oli 4,1.

Ja tää meidän parantunut kehitys näkyy tuolla erityisesti tuolla tulos per osake -rivillä, eli päädyttiin 2 senttiä plussalle, kun viime vuonna oltiin vielä 6 senttiä miinuksella, ja vertailukelpoisesti kun katsotaan, niin se viime vuoden luku oli sitten -0,02 senttiä. Ja tota kumulatiivisesti oltiin vertailukauden tasolla liikevaihdollisesti, 996 miljoonaa euroa.

Täällä tietysti, niinku tossa tuli jo esiin, oli niitä kevään lakkoasioita ja vähän ravitsemussuosituksia, jotka vaikutti sinne alkuvuoden myyntiin, ja tota tossa naudanlihassakin on ollut vähän tiukka tilanne vuoden aikana. Käyttökate ja liiketulos täälläkin paranivat, erityisesti liiketulos, mutta tässäkin kannattaa keskittyä tuohon vertailukelpoiseen liiketulokseen, joka oli 34,1 miljoonaa, kun edellisenä vuonna oltiin tuossa 27,7 miljoonassa, ja liiketulosprosentti oli 3,4.

Tilikauden tulos parani selvästi, ollen 14,2 miljoonaa euroa positiivinen, kun vielä edellisenä vuonna se oli tuon 1,8 miljoonaa euroa negatiivinen. Ja tietysti toi parantunut operatiivinen kannattavuus siellä on, mut myös noi meidän nettorahoituskulut laskivat 4,6 miljoonaa, joka näkyy sitten myös tällä rivillä.

Ja tota vertailukelpoinen tulos per osake positiivinen 9 senttiä, kun edelliskaudella jäätiin vielä miinusmerkille, eli 4 senttiin. Sitten mennään tonne tota rahoituslaskelmaan ja tonne taseen puolelle, ja täällä on nyt sitten lopetetut toiminnot mukana, ja liiketoiminnan rahavirta sisältäen lopetetut toiminnot oli 20 noin 28 miljoonaa.

Tässä noin 10 miljoonaa laskua, eli tää on niin kuin rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta oli hiukan parempi kuin edellisvuonna, samoin sieltä rahoituksen ja verojen kautta tuli pieni positiivinen vaikutus. Ja tää tuli nyt tuon käyttöpääoman muutoksen kautta sitten tää negatiivinen vaikutus, ja siellä käytännössä se tuli varastoista.

Eli kun tää oli vähän poikkeuksellinen vuosi, tää '25, niin me oltiin Q2:lla ja Q3:lla selkeästi alemmalla varastotasolla kuin edelliskaudella ja normaalisti, jolloin kun tää on käyttöpääoman muutosta, niin se syyskuun lopun varastotaso kun oli alempi, niin se muutos jäi sitten neljännellä neljänneksellä pienemmäksi. Meillä absoluuttinen varasto jäi hiukan suuremmaksi myös tossa vuodenvaihteessa.

Se tuli niistä Kiinan vientiasioista, että siellä on pientä viivästystä, ja sitten kerta kaikkiaan se naudan pakkasvarasto on ollut käytännössä niinku nolla, niin siellä on nyt hiukan, mutta ollaan niinku merkittävästi alemmalla tasolla edelleen kuin tämmöinen normaalitila on, mutta se on meidän arvokkain raaka-aine niinku hinnallisesti, niin se näkyy siinä varaston arvossa. Kumulatiivisesti niin noin 51 tai 51 miljoonaa ja noin 10 miljoonaa tässäkin eroa edelliseen vuoteen, mut tuolla on tosiaan 13 miljoonaa tuolla vastaluvuissa niistä lopetetuista toiminnoista, että siellä oli kuitenkin Tanskalla ihan hyvä vuosi se viimeinen vuosi, niin se kumulatiivinen selittyy sillä.

Rahavirta investointien jälkeen 22 miljoonaa, edellisvuonna oli 64 miljoonaa. Siellä on se Tanskan liiketoimintayksikön myynti, sen velaton hinta oli noin 45 miljoonaa ja siitä saatiin noin 37 miljoonaa ihan rahaa aikanaan.

Ja kumulatiivisesti 36 miljoonaa, ja siellä on peräti noin 142 miljoonaa, niin siellä on sitten vielä maaliskuulta '24 se Ruotsin liiketoimintakauppa, noin 84 miljoonaa, eli nää yritysmyynnit tossa selittää tota eroa. Tämän vuoden kumulatiivisissa luvuissa on 10 miljoonaa sitten me saatiin se viimeinen kiinteä kauppahintaerä sieltä Baltiasta.

Sitoutuneen pääoman tuotto 6,6 %, kun vertailukaudella jäätiin 0,9 %:iin. Tässä nyt vaan tuon sen virallisen luvun, mut jos samalla lailla oikaistaisiin kuin vertailukelpoista liiketulosta, niin se olisi ollut 9,5 %, eli näin niinku ollaan kyllä kovasti matkalla sinne meidän yli 12 %:n tavoitetta kohti.

Sitten korollinen nettovelka laski 8 miljoonaa ja oli tuon 142 miljoonaa, ja tossahan on mukana niitä IFRS 16 -pykälän mukaisia leasingvastuita 84 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste nousi hiukan, ollen 73,2 %, kun edelliskaudella päädyttiin 69,5:een.

Ja tietysti muistetaan sitten toimitusjohtaja Juhallakin tuli, että uusittiin se hybridi, joka oli tota pienempi kuin se edellinen, sehän on omassa pääomassa, ja toki se oli sitten myös merkittävästi halvempi. Tai korkokustannukset on merkittävästi alemmat siinä uudessa.

Ja tota nettovelan ja käyttökatteen suhde päätyi tuohon 2,2:een, kun edelliskaudella oltiin vielä 2,6:ssa. Tässä vielä tätä korollista nettovelkaa ja nettovelkaantumisastetta vähän pidemmällä aikavälillä, ja tiukimmat paikat on varmasti tuolla '23 alkupuolella ollut, kun nettovelkaa on ollut noin 370 miljoonaa euroa.

Ja tietysti ollaan saatu tätä meidän kannattavuutta, nykytoimintojen kannattavuutta parannettua merkittävästi, useita kymmeniä miljoonia on tulosparannusta tullut tässä viimeisen 3 vuoden aikana. Mut toki tuolla sitten näkyy noi Baltian liiketoimintakauppa Q3 '23 ja siellä Ruotsi Q1 '24 ja sitten Tanska-vaikutus näkyy tossa Q4 '24.

Ja viime vuosi sitten päädyttiin tuohon 150 miljoonaan euroon ja nyt tosiaan 142 miljoonaan euroon. Ja tuossa kuvaajan alapuolella on vielä muistutuksena, että meillähän tää nettovelkaantumisaste on kovenantti ja tota pankkilainojen ehdoissa se raja on 105 % ja tossa joukkovelkakirjalainassa 120 %, et nähdään, että on todella todella turvalliset puskurit niihin nähden.

No sitten vielä tota mennään tonne velkaprofiiliin ja maturiteettijakaumaan, ja tuo korollinen velka ilman niitä leasingvastuita on toi noin 110 miljoonaa euroa ja niitä leasingvastuita tosiaan oli se 84 miljoonaa. Ja sitten meillä on se 20 miljoonan euron hybridilaina, joka on tuolla meidän omassa pääomassa.

Mut tuosta piirakasta kun katsotaan, niin siellä on se tota toissa kesänä uusittu joukkovelkakirjalaina, noin 90 miljoonaa euroa, on se suurin asia. Ja sit siellä on vähempi määrä tota EIB-lainaa ja muita lainoja ja sitten noita yritystodistuksia tietysti pyöritetään sitten tarpeen mukaan.

Ja tuossa maturiteettijakaumassa näkyy se, että yritystodistukset tietenkin luonteeltaan on niinku lyhyttä rahaa, niin maturiteetti on tässä kuluvan vuoden aikana, ja sitten toi '27 kesäkuussa toi meidän senioripondi erääntyy, ja toi risuaita siellä sen päällä on toi valmiusluotto, 20 miljoonaa, joka neuvoteltiin siinä samassa yhteydessä, mut sitähän meillä ei oo käytössä lainkaan, niinku ei muutakaan pankkilainaa. Investoinneista: oikeastaan hyvin lähelle edellisvuotta niin neloskvartaalin osalta kuin koko vuoden osalta, eli toi noin 7 miljoonaa meni tuossa loppuvuonna ja reipas 25 miljoonaa sitten koko vuoden aikana.

Ja tossahan me ollaan pyritty painottamaan näitä strategisia investointeja ja tuottavuuden paranemiseen liittyviä investointeja, et saadaan tuohon meidän tulosparannukseen niinku maksimaalinen vipu myös näistä investoinneista. Ja strategisissa investoinneissa on ollut nyt nää jo Juhankin mainitsema tää Euran komponenttilinja ja sitten Vantaan uusi aterialinja, ja tuolla vertailukaudella oli vielä tota tuottavuuden parantamista aika paljon.

Se oli carryoveria sieltä edellisvuodeltakin, niin meillä oli se Rauman leikkuuprojekti ja sitten se Forssan lajittelija siellä isoimpina, jotka on siellä vastaluvuissa. Liiketoiminnan rahavirta oikeastaan tuli jo tosiaan käsiteltyä, mutta vielä ehkä hyvä tosta korostaa, kun tuossa Q4:ssä se, kun se tulee sen käyttöpääoman muutoksen kautta, niin se rasitti tota rahavirtaa, mut kun katsotaan tuota alinta kuvaa siinä, että paljonko meillä on toimintaan sitoutunut käyttöpääomaa, niin sitä oli sitoutunut 1 miljoonaa euroa, eli käyttöpääoma on kyllä niinku hyvässä tikissä, mutta muutos Q4 nyt oli mikä oli, ja koko kalenterivuoden osalta se oli se muutoskin niinku hallinnassa.

No sitten jos mennään näitten perinteisten numeroiden lisäksi vähän tänne kaupallisempiin puoliin, niin mehän lanseerattiin tammikuussa Makusuola-innovaatio, ja nyt on ensimmäinen vuosi takana, ja tosiaan meillä on jo 80 tuotetta, jossa tätä Makusuolaa on mukana, ja tota useista HK:n ja Kariniemen tuotteista me ollaan nyt pystytty vähentämään suolaa jopa 25 % siten, että tää osa tästä natriumista ja niinku perinteisestä suolasta on korvattu tällä Makusuolalla ja kuitenkin niin, että maku säilyy samana. Ja tää on kyllä niinku merkittävä kansanterveyttä tukeva teko, ja on tuonut meille tota hyvää positiivista tota, ja tuollahan on toi Vuoden elintarvikeinnovaatio -kunniamainintakin sitten saatiin keväällä tämän tota johdosta.

Ja tosiaan tammikuussa lähti liikkeelle, ja sit tuosta oikealta vielä, niin kaiken kaikkiaan meillä on noin 200 Sydänmerkki-tuotetta tällä hetkellä valikoimissa, ja meidän tavoite on, että 30 % meidän tuotteista, noilla niinku Foodservice-, verkkomyyntikanavien tuotteissa, niin olisi sitten Sydänmerkki-kriteerit täyttäviä tuotteita vuonna '28, että sanovat ravitsemussuositukset mitä tahansa, niin valinnoilla on väliä, ja tota me ollaan tähän pyritty ja pystytty vastaamaan varsin hyvin. No sitten vähän näitä alkuvuoden uutuuksia.

Tässä on ensimmäinen dia näitä Kariniemen uutuuksia. Täällä nyt tämmöinen helppokäyttöisyys ja terveellisyys paistaa, että tietysti Sydänmerkki on isossa roolissa meidän Kariniemen tuotevalikoimassa.

Ja tuossa oikealla puolella noita tuotteita on kypsiä tuotteita, siellä on vähän kreikkalaista makumaailmaa, Gyros-kepakkoa, ja sitten siellä on ikonisista nugeteista tullut tämmöinen vähän potkullisempi versio, eli liekkiversio, ja tuossa keskellä sitten on tommosia valmiita pieniä pihvejä, ja tuolta vasemmalta raa'an kanan puolelta, niin siellä on itämaista makumaailmaa, itämainen za'atar, ja sitten vähän tommosta street food -henkistä, niin myös pikkuisen pikantimmin maustettu, niin Nashville Hot. Sitten HK:n puolella: No nyt kun on kylmä talvikeli ja mukava ulkoilla ja käydä hiihtämässä, niin tuossa on tommonen haudutettava viljaporsaan uunikyljys, niin tota helppo ruoka laittaa uuniin ja lähteä ulkoilemaan, ja siellä se tulee lähes itsestään.

Sitten täällä on myös näitä helppokäyttöisiä, meillä on kananpojan lastut, tämmöinen grillibroilerimaku-uutuus, ja toimii tosi hyvin sellaisenaan vaikka salaateissa tai pannulle pastan joukkoon tai sit ihan tota lämpimän leivän väliin. Maakarit Artesaani -sarjaan on tullut kananpojan helmiuutuus.

Sitten nää meidän pizzat, ja tässä on nyt hyvin tärkeätä, nyt ei saa puhua taikinasta, vaan tämähän on juureen leivottu pizza, ja tota nyt tuli tämmönen pizza bianco, eli tää on neljä neljä juustoa -uutuus, ja sitten tonne valmisruokapuolelle, siellä on kalapullat ja muusia, ja sitten nugeteista löytyy nyt sitten valmiskin ateriaversio, eli nugetit ja muusi. Ja sitten Via-makumatkat, niin tällä kertaa menee tonne Korean suuntaan, siellä on Korean Chicken Bulgogi -uutuutena, ja Mäkitalon Farmin matkassa pääsee tällä kertaa tonne Amerikan maalle, siellä on tämmöinen Cobb-salaatti -uutuus tullut.

Tuossa oli noita uutuuksia, ja aika lailla niin kuin tutusti tää meidän raportointikin pyörii, eli tosiaan toi vuosikatsaus '25 niin julkistetaan viimeistään viikon 14 aikana, ja varsinainen yhtiökokous pidetään tuolla Turussa 22.4., ja taloudelliset raportit tulee aika lailla suht samoilla päivillä, kuin on nyt yleensäkin tullut, eli 5. 6.5.

tulee toi ensimmäinen kvartaali, ja puolivuotiskatsaus elokuun alussa, 5. elokuuta, ja kolmannen kvartaalin äärellä ollaan tuolla marraskuun 4.

päivä, ja sitten siellä kesän loppupuolella julkaistaan noi '27 tota raportointipäivät. Ja sitten kun ollaan täällä Olympiastadionilla, niin mikäpä olisi se niinku paras dia päättää tämä tota stadionkeikka esitysmielessä, eli me solmittiin tuossa joulun alla Suomen olympiatiimin kanssa tämmöinen pääyhteistyökumppanisopimus, ja me ehkä tarkemmin vielä, eli HK-brändi ja Suomen Olympiakomitea, ja tässä me halutaan olla mukana sitten tukemassa nuoria ja nuorten niinku matkaa tonne huipulle.

Ja Olympiakomiteahan ei oo pelkästään huippu-urheiluorganisaatio, et siellä on eri tasoja ja siellä on Next Generationia ja nuorten ohjelmia ja perheiden liikuttamiseen liittyviä ohjelmia, niin ollaan siellä mukana, et hyvä ravitseva ruoka, niin se on tärkeätä urheilussa ja liikunnassa, ja uskotaan, että tästä yhteistyöstä löydetään sitten myös omalle henkilöstöllekin sitten vähän uutta kulmaa tohon työhyvinvointiin. Mut tässä oikeastaan mun osuuteni esitysmielessä, ja meillä on varmaan sitten, Juha, kysymyksiä tullut, niin tota tuuppa tähän.

Kiitos, Mika, ja nyt on tosiaan aika kysymyksille. Tulisiko kysymyksiä yleisöltä?

Ole hyvä, sieltä tulee mikrofoni sulle, niin.

Pauli Lohi Inderesiltä. Kiitoksia esityksestä.

Teillä on nyt läpi vuoden jatkunut tää myynnin rakenteen muutos, eli otte pystynyt vahvistaa näitä kannattavampia kanavia ja sit teollisuusmyynti on vähentynyt. Mutta miten te näette tän trendin, jatkuuko se alkaneena vuonna, vai onko se vähän niinku jo vakaassa tilassa?

Joo, hyvä kysymys. Kyllä nähdään, että enemmän myydään yhä niinku vähittäiskauppa- ja Foodservice-kanavaan ja vähemmän teollisuusmyyntiin.

Viennin osalta niin vienti pysyy minun mielestä niin kuin aika vakaana tänä vuonna, et viennin osalta siellä nousee yhä meidän siipikarjavienti varsinkin Kiinaan. Sikapuolella on vähän hiljaisempaa, kun nää Kiinan rangaistustullit on vielä voimassa.

Kiitos. No sitten kysyisin vähän investointinäkymistä.

Ei ainakaan omaan mieleen nyt muistu suurempia strategisia investointeja tälle vuodelle, niin onko oletettavissa, että capexin osalta vähän hiljaisempi vuosi?

Kyllä me arvioidaan, että tänä vuonna niin meidän kokonaisinvestointimäärä menee tuohon haarukkaan 25–30 miljoonaa euroa. Siellä sisältyy myöskin strategisia investointeja ja tuottavuuden parantamiseen olevia investointeja, mutta semmoista megaluokan investointiajatusta johonkin yksittäiseen kohteeseen ei oo tällä hetkellä olemassa.

Hyvä. Ja sitten tosta naudanlihan hinnan noususta on ollut puhetta ja mainitsitte, että ette täysin pystyneet kompensoimaan hinnannostoilla.

Mutta onko tässä kyse enemmän tällaisesta ajallisesta tekijästä, että tavallaan se hintojen nousu on jatkunut ja ne tulee vähän viiveellä sisään?

Juuri näin, että tässä on Suomessa ollut naudanlihasta puutetta, niin viime vuonna naudanlihan keskimääräinen ostohinta koko vuoden osalta, kun katsoo tilastoja Suomessa, niin nousi noin 30 % vuoden aikana. Mut sit kun katsotaan tilastoja, miten kuluttajahinnat naudantuotteissa on noussut, niin ne nousi vain noin 20 %.

Eli naudan ostohinnat nousee nopeammin ja etupainotteisemmin ja taas kuluttajahinnat nousee viiveellä, ja näyttäisi, että sama jatkuu tänä vuonna, et tulee vähän perässä nämä hinnankorotukset tonne markkinaan.

Uskotteko, että pystyykö kuluttaja maksamaan niin paljon enemmän?

Tää on minuakin mietityttänyt, että kun aika kovasti on noussut nää naudan kuluttajahinnat, niin luulisi, että kulutus laskisi, mutta näin ei oo tapahtunut, että kyllä yhä suomalaiset kuluttajat on jauhelihakansaa ja jauheliha menee hyvin kaupaksi.

Hyvä, kiitoksia.

Kiitos. Olisiko täältä salista muita kysymyksiä?

Jos ei, niin sitten netin kautta on tullut pari kysymystä. "Näettekö joukkovelkakirjamarkkinan jatkossakin relevanttina rahoituslähteenä, vai onko tarkoitus kasvattaa pankkirahoituksen osuutta?"

Tää 90 miljoonan euron joukkovelkakirjalainahan erääntyy siinä '27 alkukesästä muistaakseni, ja tämän vuoden aikana me tullaan niinku miettimään tätä rahoitusratkaisua, mimmisellä rakenteella mennään eteenpäin. Onko se pelkästään uusi joukkovelkakirjalaina, joka tuodaan markkinoille, vai laajennetaanko tätä meidän rahoitusportfoliota?

Nytkään meillä siellä on yritystodistuksia noin 20 miljoonan euron arvosta, mutta se on niinku aika lyhyttä rahaa. Et tätä rakennetta tullaan tän vuoden aikana huolellisesti harkitsee, että lisätäänkö muita rahoitusmahdollisuuksia tähän.

Ja tota tää on yksi tärkeämpiä asioita tämän vuoden aikana miettiä. Sitten täällä on seuraava kysymys: "Onko nykyiset säästötoimenpiteet ja tehostamistoimet riittäviä nostamaan yhtiön kannattavuuden tavoitetasolle, vai tarvitaanko tehostamista vielä lisää?"

Meillähän on meneillään 3 vuoden tehostamisohjelma, joka ensimmäinen vuosi oli viime vuosi, ja nyt on tää vuosi ja ensi vuosi vielä, ja siellä on tehostamiseen liittyviä, tuottavuuden parantamiseen liittyviä tärkeitä asioita, joita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Mutta tämä ei riitä, vaan meidän pitää kaupallisella puolella edetä ja sieltä saada lisää kasvua.

Meidän kasvu viime vuonna erinäisistä syistä johtuen jäi vertailukauden tai vertailuvuoden tasolle. Eli hyvin olennaista meillä on tän vuoden osalta, että me saadaan kasvua aikaiseksi.

Ja myöskin tämä myyntimiksin parantaminen, jota tää kysymyskin oli, niin se tulee myöskin parantamaan meidän kannattavuutta. Eli tää myyntimiksin paraneminen jatkuu tämän vuoden aikana minun näkökulmasta.

No netissä ei ole enempää kysymyksiä. Onkos täällä vielä jotain mielen päällä tai kommentteja tai muuta, niin olkaa hyvä.

Hiljaiselta näyttää.

Joo.

Eli esitettyihin kysymyksiin on saatu vastaukset ja tota aletaan päättämään tilaisuutta. Muistutan kuitenkin siitä, että seuraavan kerran me nähdään sitten toukokuun alkupuolella siinä ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistuswebcastissa todennäköisesti näillä näkymin.

Kiitos, että olitte mukana. Me nähdään silloin toukokuussa ja päätetään tää tilaisuus tähän.

Kiitos.