Hyvää aamupäivää ja tervetuloa HK Foodsin tammi-maaliskuun osavuosikatsausta koskevaan infotilaisuuteen. Olen toimitusjohtaja Juha Ruohola, esittelen katsauksen talousjohtaja Mika Tillin kanssa.

Esityksen aikana voitte tuttuun tapaan kirjoittaa kysymyksiänne kuvan alla näkyvään viestilaatikkoon. Vastaamme niihin sitten tilaisuuden lopuksi.

Q1:n osalta tänä vuonna liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani vertailukaudesta. Myynti kasvoi vähittäiskaupassa ja food service -kanavassa.

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liiketulos on parantunut jo 13 neljännestä peräkkäin vertailukauteen nähden. Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos nousi selvästi vahvistuneen liiketuloksen sekä laskeneiden rahoituskulujen ansiosta.

Korollinen nettovelka laski ja näkymät vuodelle 26 ennallaan. Myynnin rakenne parani ensimmäisellä kvartaalilla.

Myynti vahvistui selvästi vähittäiskaupassa, jossa omien HK- ja Kariniemen brändien myynti kasvoi kaikissa päätuoteryhmissä. Vahvinta kasvu oli sianlihassa ja valmisruuissa.

Food service -myynti kehittyi myönteisesti erityisesti kypsissä ruokakomponenteissa sekä sian- ja naudanlihan tuotteissa. Teollisuusmyynti kasvoi siipikarjanlihan lisääntyneen kysynnän myötä.

Vientimyyntiä laski sianlihan viennin vähentyminen, mutta siipikarjan sivutuotteiden vienti Kiinaan kasvoi. Liikevaihdon osalta päästiin tasolle 242,5 miljoonaa euroa ja kasvua oli vertailukauteen 3,8 prosenttia.

Vertailukelpoinen liiketulos parani jälleen kerran. Tämän tulosparannuksen taustalla olivat myynnin suotuisampi rakenne sekä tehostamisohjelmassa toteutuneet säästöt ja tuotannon tehokkuuden paraneminen.

Kuitenkin naudanlihan hankintahinnan voimakas nousu jatkui, lisäksi kannattavuutta heikensivät palkkakustannusten kohoaminen ja huomattavasti kasvaneet energiakustannukset. Talvi oli kylmä tammi-helmikuussa.

Näitä kustannusnousuja kuitenkin pyrittiin kompensoimaan korkeemmilla myyntihinnoilla, mutta tässä onnistuttiin vain osittain. Vertailukelpoinen liiketulos jatkuvien toimintojen osalla nousi tasolle 5,7 miljoonaa euroa ja kasvua oli 23,7 prosenttia vertailukaudesta.

Tässä näkyy jatkuvien toimintojen liikevaihto kvartaaleittain, eli tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin osalta päästiin jälleen kasvun uralle verrattuna viime vuoden ensimmäiseen kvartaaliin. Tässä on liikevaihdon jakauma ensimmäisellä kvartaalilla jatkuvien toimintojen osalta.

Erityisen lahduttavaa on, että meidän osuus myyntikanavista kasvoi vähittäiskauppa-puolella. Siellä kannattavuusmarginaali on paremmalla tasolla kuin esimerkiksi teollisuusmyynnissä tai viennissä.

Tuoteryhmien kategorioiden osalta myöskin kasvua oli naudan- ja sianlihan osalta, pikkasen painoi tuo leikkele-, makkara- ja pekoni-markkinaa vielä nämä ravitsemussuositukset, jotka tuli julkiseksi silloin 24 vuoden marraskuussa. Tässä näkyy sitten tämä 13 paranevan kvartaalin kehitys jatkuvien toimintojen vertailukelpoisessa liiketuloksessa.

Sitten tapahtumia ensimmäisen kvartaalin aikana. Me käynnistettiin Etevät-tuottajaohjelma.

Tämä tuo lisää tietoa, työkaluja ja tukea lihan sopimustuottajille. Meillä on lihan sopimustuottajia Suomessa noin 1 800 kappaletta.

Tavoitteena on kestävä ja kilpailukykyinen ruoan tuotanto. Tämä tuo meille parempaa kannattavuutta ja tuotantotuloksia meidän sopimustuottajille.

Eläinten ja ihmisten hyvinvointi paranee, elinvoimainen ympäristö vahvistuu ja pystymme ympäristöjalanjäljen pienentämiseen. Henkilöstön tapaturmataajuus kehittyi oikeaan suuntaan.

Q1:n osalta päästiin tasolle 9,7, mutta tavoitteenahan on nolla työtapaturmaa tulevaisuudessa. Näkymät tälle vuodelle pidetään ennallaan, eli vuonna 2026 HK Foods arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen kasvavan vuodesta 25 eli viime vuodesta.

Tässä oli minun osuuteni ja nyt talousjohtaja Mika Tilli käy tarkemmin tätä taloutta läpi. Ole hyvä, Mika.

Kiitos Juha, aloitetaan talouskatsaus tuloslaskelman puolelta. Jo tuli tuossa Juhankin osuudessa esille, niin tosiaan meidän liikevaihto oli noin 243 miljoonaa euroa, jossa kasvua vertailukauteen 3,8 prosenttia ja kasvu tuli kaikista kotimaan myyntikanavista.

Sekä käyttökate että liiketulos paranivat. Vertailukelpoinen liiketulos oli 5,7 miljoonaa euroa, jossa parannusta vertailukauteen 1,1 miljoonaa euroa.

Liiketulosprosentti nousi näin 2,4, kun se vertailukaudella oli 2,0. Tilikauden tuloksessa myös erittäin myönteistä kehitystä.

Se oli 2,8 miljoonaa euroa positiivinen, ja tässä parannusta vertailukauteen 2 miljoonaa euroa. Tulee tietysti tuolta liiketuloksen paranemisen kautta, mutta myös meidän nettorahoituskulut ovat laskeneet 0,8 miljoonaa euroa, ja sitten noin osakkuusyhtiöiden tuloksista tuli 0,3 miljoonan euron tulosparannus, niin näin päästiin tuohon kahden miljoonan tilikauden tulosparannukseen.

Tulos per osake oli kaksi senttiä positiivinen, ja vertailukelpoinen tulos per osake oli kolme senttiä positiivinen. Tähän tulokseen per osake sitten vaikuttaa myös se meidän omassa pääomassa oleva hybridilainan, joka uusittiin siis viime vuonna pienempänä ja merkittävästi edullisemmalla korolla.

Sen positiivinen korkovaikutus näkyy tässä tulos per osakkeessa, ja sen vaikutus oli puoli miljoonaa euroa ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sitten mennään taseen ja rahavirran puolelle.

Liiketoiminnan rahavirta sisältäen lopetetut toiminnot oli 5,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Aika tyypillistä meidän toimialalla tässä ensimmäisellä vuosineljänneksellä, tulee tuolta käyttöpääoman muutoksen kautta, josta tuli 14,4 miljoonan euron negatiivinen vaikutus, ja viime vuonna myös tuli käyttöpääoman muutoksista negatiivinen vaikutus, mutta se oli kaksi miljoonaa euroa pienempi kuin tänä vuonna, niin tästä johtuu tuo pieni rahavirran heikkeneminen vertailukauteen nähden.

Rahavirta investointien jälkeen 9,9 miljoonaa, negatiivinen vertailukauden tasolla. Sitoutuneen pääoman tuotto 6,7 prosenttia, ja tätä rasittaa nyt sitten myös vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, ja siellä niitä viime vuoden lopetettujen toimintojen alaskirjauksia.

Tästä vertailukelpoisella logiikalla se sijoitetun pääoman tuotto oli 9,9 prosenttia, että siinäkin mennään oikeaan suuntaan. Korollinen nettovelka väheni 6,6 miljoonaa euroa.

Tossa korollisessa nettovelassahan on aika isossa roolissa nämä leasing-vastuut, niitä tuosta 150,4 miljoonasta oli yhteensä 82,6 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste 78,1 prosenttia, ja tässä pientä kasvua, muun muassa sen pienenevän hybridin vaikutus, noin 5 prosenttiyksikköä nettovelkaantumisasteeseen.

Näiden leasing-vastuiden osuus nettovelkaantumisasteessa on 42 prosenttiyksikköä. Nettovelkaa käyttökatteen suhde oli 2,4, kun se vertailukaudella oli 2,6.

Sitten tästä näkee tämän meidän korollisen nettovelan ja nettovelkaantumisasteen kehityksen, ja aika pitkä matka ollaan tässä viimeisen kolme vuoden aikana tultu. Tuolta 370 miljoonan euron nettovelasta ollaan nyt päästy tasoon noin 150 miljoonaa euroa, ja nettovelkaantumisaste tuolta 140 prosentin tasolta, niin nyt sitten 78 noin tässä Q1:n jälkeen.

Ja kuten nähdään, vuoden vaihteeseen nähden tässä se meidän sesonkiluonteisuus näkyy ja sen käyttöpääoman muutoksen vaikutus, että nettovelka on kausiluonteisesti noussut tuosta vuoden vaihteesta noin 12 miljoonaa euroa. Sitten velkaprofiilia.

Maturiteettijakauma, eli korollista velkaa ilman näitä leasing-vastuita oli 115 miljoonaa euroa, ja tuossa oikealla olevasta piirakasta näette sen jakauman. Siinä ei oikeastaan nyt ole mitään uutta ollut pitkään aikaan.

Siellä on tuo joukkovelkakirja noin 90 miljoonaa euroa, joka sitten ensi vuoden kesäkuussa erääntyy, ja sitten tarpeen mukaan noita yritystodistuksia sitten käytetään ja rullataan eteenpäin. Muilta osin siellä on vähäinen määrä muuta lainaa ja sitten tuo ECL-lainan häntä, joka liittyi siihen Rauman investointeihin, ja tuo ECL-lainan häntä on nyt sitten huhtikuun aikana hoidettu pois.

Kaikki näkee tuon maturiteettijakauman, ja ollaan tietysti yhtiössä hyvin tietoisia siitä, että rahoituksen uusiminen lähestyy, ja kuten tuossa edellisestä diasta nähtiin, niin yhtiö on aivan eri asemassa nyt sitten tulevalla rahoituskierroksella kuin oli vielä edellisellä kierroksella. Ja parhaillaan nyt päivitetään meidän strategiarulukuja ja rullataan niitä tuonne vuoteen 2029 asti, tehdään niistä vielä erilaisia skenaarioita, joka sitten määrittää sen meidän tulevaisuuden rahoitustarpeen.

Ja kyllä tässä ennen lomia jo tarkoitus muodostaa yhtiössä käsitys, että minkä tyyppinen rahoitusratkaisu sitten se tuleva ratkaisu tulee olemaan ja mitä instrumentteja se sitten sisältää, ja ehkä jo mahdollisesti keiden kanssa sitä lähdetään toteuttamaan. Mutta tästä sitten myöhemmin kerrotaan, että ollaan tämmöisessä esisuunnitteluvaiheessa.

Sitten vielä investoinnit. Varsin rauhallinen kvartaali, 3,5 miljoonaa euroa oli meidän investointimäärä, kun vertailukaudella se oli 4,3 miljoonaa.

Vuosina 25 ja 24 ollaan vuositasolla investoitu 25–26 miljoonaa euroa, ja ennusteen mukaan kyllä tänäkin vuonna sinne samoille tasoille varmasti tullaan menemään. Tässä nyt tämmöistä ajoituksellista kerroa.

Liiketoiminnan rahavirta tuli oikeastaan jo käsiteltyä, ja sitten käyttöpääoma, vaikka se muutos sitten aina tähän vuoden aikaan kassavirrassa näkyy, niin ei käyttöpääomaa ole kuitenkaan enempää sitoutunut viime vuonna kuin viime vuonna, eli 16 miljoonaa euroa oli käyttöpääomaan sitoutunutta, ja vertailujaksolla se oli 18 miljoonaa. Sitten makusuola-asiaa.

Tästä me ollaan tosi ylpeitä ja ollaan nyt sitten systemaattisesti laajennettu tätä makusuolan käyttöä lihavalmisteissa ja siipikarjatuotteissa, ja muistutuksena, niin makusuola-innovaation avulla on mahdollista vähentää natriumin määrää tuotekohtaisesti jopa 25 prosenttia ilman, että sen tuotteen maku, rakenne tai säilyvyys muuttuu. Tällä hetkellä meillä on yli 100 makusuolatuotetta ja noin 200 Sydän-merkki-tuotetta.

Ja viime vuonna, jos on meidän kestävyysraporttiin tutustunut, niin VK ja Food Service -myynnistä noin 28 prosenttia jo oli Sydän-merkki-tuotteilla. Tämän makusuolan lisäksi ollaan sitten julkaistu Kariniemen tuotteista ensimmäiset kuluttajille suunnatut Sydän-merkki-reseptit, jossa on kiinnitetty erityisesti huomiota rasvan laatuun ja suolan ja kasvisten määrään.

Sitten vähän tulevan kesän uutuuksia, ja tässä näkyy sitten punaisen lihan osalta, ja ollaan OK-brändissä. Ja tuolta oikealta reunalta, jos lähdetään liikkeelle, niin meidän uudet tämmöiset Special Cuts -tuotteet possupuolella on haettu inspiraatiota naudapuolelta, niin Juicy Porkia, Toma Pork -tuotteet erittäin hyvät, ja pari kertaa itsekin jo hiiligrillillä kokeillut, niin tulee tosi hyvin.

Sitten meillä on noita meheviä paistileikkeitä tuossa keskellä Sydän-merkki-tuotteilla varustettuja, ja tässä on haettu ehkä enemmän inspiraatiota tuolta kanapuolelta. Possulihaa on kovassa kasvussa, että Kantarin tilaston mukaan ensimmäisen kvartaalin kulutus kasvoi 4 prosenttia, ja HK Foodsin oman markkinanäkemyksen mukaan VK eli vähittäiskauppa myyntikanavassa kasvua oli alkuvuonna 9 prosenttia, ja jos siihen vielä noin sekoitejaavelihaa ottaa mukaan, niin mennään yli 10 prosenttiin.

Eli me suurimpana porsaanlihatuottajana tietysti ollaan nyt tässä tuotteistuksessa oltu hereillä ja tuotu hyvät uutuudet kesään. Sitten on perinteisesti uusilla makuvarianteilla grillikomboja, ollaan sitten tosta meidän klassikosta American Baconistakin tehty vaahterasiirappi-variantti, ja sitten löytyy myös kaksi ribs-varianttia kesään.

Sitten HK Uutuussarja tuolla ateriapuolella, Vantaalle investoitiin uuteen aterialinjaan viime vuonna, ja se käynnistyi tuolla loppukesällä alkusyksystä. Tuossa vähän maistiaisia siitä, eli kokkien parhaillaan nimenomaan nyt tarkoitetaan HK Foodsin omien kokkien luomaa ruokaa, ja erittäin hyvää ja terveellistä ja maistuvaa.

Ja tuossa näkyy kolme makuvarianttia, ja uuden linjan ominaisuudetkin, eli tuotteet on hyvän näköisiä ja värinsä pitäviä, niin erittäin kutsuvia. Sitten välipalapuolella, kana kebabpi, kolmioleipä toimii erittäin hyvin esimerkiksi airfryerissa, ja sitten variantti kebab, sekä tonne paniineihinkin.

Mitä kesä on ilman grillimakkaraa? Ei mitään täällä meidän molemmilla brändeillä, eli makkaralla juhlavuosi kymmenen vuotta, ja sieltä tulee kaksi varianttia: Annu ja Sam, tommoisia pidempiä ja hoikempia, sopii esimerkiksi tosi hyvin myös hodareiden väliin, ja sitten meidän klassikko kabanossihan täyttää tänä vuonna 50 vuotta, niin tuossa keskellä nyt näette Suomen ensimmäisen sydänmerkillä varustetun grillimakkaran, pikkusen parempi kabanossi, ja tässä nyt perinteiseen grillimakkaraan nähden, perusvarianttiin nähden, puolet vähemmän rasvaa ja kolmanneksen vähemmän suolaa ilman että mausta on tingitty lainkaan, kannattaa kokeilla.

Ja sitten kabanossissa vielä tämmöinen jalapeno-variantti. Ja lopuksi vielä Kariniemen kesään, niin siellä on kolme varianttia tuonne minuuttipihvien puolelle, kaikissa sydänmerkki, siellä on paistileikkeetuotteita, siellä on siipituotetta ja sisäfileetuotetta, ja erittäin hyviä uutuusmakuja, kannattaa kokeilla.

Sitten vielä viimeisenä ennen kuin mennään kysymyksiin, niin muistutuksena taloudellinen raportointi loppuvuonna, eli seuraavan kerran tavataan näissä merkeissä 5. päivä 8., puolivuotiskatsauksen yhteydessä, ja sitten kolmas vuosineljännes RRA:lla marraskuun 4.

päivä. Juha on varmaan ehtinyt jo tutustumaan kysymyksiin, niin ole hyvä.

Kiitos Mika. Joo, täällä on tullut hyvin kysymyksiä.

Ensimmäinen kysymys: Oletteko havainneet kustannuspaineita geopoliittisten jännitteiden myötä? Mikäli olette, miten uskotte saavanne vietyä nouseet kustannukset myyntihintoihin ja missä määrin vähittäiskaupan jäykät hinnoittelujaksot jarruttavat tätä?

Kyllä me näemme kustannuspainetta nimenomaan logistiikkakustannusten ja öljypohjaisten pakkausmateriaalien osalta, myöskin pidemmällä tähtäyksellä varmaan meidän sopimustuottajille, lihantuottajille kustannuspaineet nousee, pannotteiden hintojen nousun kautta ja polttoaineiden hinnan nousun kautta. Perinteisesti meillä on näitä hinnoittelujaksoja kaupan kanssa, ja nyt tämä kesäkauden hinnat on lyöty lukkoon, niitä ei lähdetä avaamaan, mutta syksykausi, joka alkaa perinteisesti syyskuun alussa, niin sinne varmaan on hinnankorotuspaineita tästä kustannusnoususta johtuen.

Sitten tuli kysymys: muistuttaisitteko vielä paljonko viime vuoden Q2 lakko painoi tulosta vertailuluvuissa? Minä olen sanonut, että sen tulosvaikutus oli noin kaksi miljoonaa euroa, joka painoi pääasiassa Q2:n tulosta.

Sitten on Afrikkalainen sikarutto on uutisten mukaan pahentunut Baltiassa viime aikoina. Onko Suomessa havaintoja toistaiseksi ja onko teillä jotain suojautumiskeinoja?

Miten iso osa liikevaihdosta tulee sianlihasta ja sen jatkojalosteista? Pitää paikkansa että Baltiassa sikarutto on tullut varmaan jäädäkseen, ja se on ollut siellä vuosikausia.

Välillä sikarutto aktivoituu ja välillä se sitten taantuu. Suomessa ei ole ikinä tavattu afrikkalaista sikaruttoa.

On paljon suojautumiskeinoja, esimerkiksi pyritään villisikakantaa vähentämään, Suomessa villisika on se yleisin tartuntalähde. Myöskin Suomen tulli tekee paljon töitä Suomen rajoilla, että tänne ei tule ulkomaista lihaa kuluttajien kautta tai matkailijoiden kautta.

Tämä on myöskin yksi tartuntalähde. Myöskin teemme paljon työtä meidän sopimustuottajatiloilla, että mahdollisimman hyvät hygieniaolosuhteet turvataan meidän tiloilla.

Sitä kautta nämä suojautumiskeinot on korkealla tasolla. Emme ole julkisuuteen kertonut, kuinka iso osa sianlihasta on meidän myynnistä, mutta koko tämä punainen liha, siis naudan- ja sianlihan osuus meidän myynnistä on 22 prosenttia.

Tämän lisäksi voin sanoa, että paljon sianlihaa tästä raaka-aineesta ohjautuu raaka-aineeksi meidän lihavalmisteiden, makkarojen ja leivänpäällysteiden, myöskin ruokakomponenttien tekemiseen. Kysymys: näettekö Q1 versus Q1 tapahtuneen marginaaliparannuksen olevan mahdollista myös tulevilla neljänneksillä?

Toistan tämän ohjeistuksen, että yhä me nähdään näin, että tämän vuoden vertailukelpoinen liiketulos paranee viime vuoden liiketulokseen, koko vuoden viime vuoden liiketulokseen verrattuna. En lähde kommentoimaan näitä kvartaaliennusteita.

Millaiset odotukset kesän grillauskaudelta, onko vähittäiskaupan ostokäyttäytymisessä tapahtunut muutoksia? Meidän myyntijohtaja Mika Tilli kävi tuossa hyvin läpi nämä kesän uutuudet, ja hyvältä näyttää ja niillä on hyvät listaukset markkinoilla, että tässä on ihan positiivinen näkymä ja lunta ei ole enää paljon maassa eli grillit on vedetty terasseille ja klosi, ja tämä kausi on lähtenyt ihan hyvin liikkeelle.

Miten iso osa varaston kasvusta on hintojen nousua versus volyymin kasvua? Kyllä se on enemmän täällä volyymin kasvun osalta, että varastotasot on määrällisesti ollut tässä alkuvuonna vähän korkeammalla tasolla.

hinnan vaikutus on marginaalinen. Ottaen huomioon, että energiakriisi alkoi vasta Q1:n loppupuolella, niin näettekö että sen vaikutus tulee olemaan suurempi Q2:lla verrattuna Q1:een?

Kyllä. Näin nähdään, mutta tuossa kun viittasin energiakustannusten nousuun Q1:llä, niin se liittyi enemmän tähän kylmään tammi-helmikuuhun, eli sitä kautta meidän energiakustannukset nousi.

Mutta Q1:n ulkopuolella nähtiin, että esimerkiksi dieselin hinta lähti nousuun ja sitä kautta logistiikkakustannukset lähti nousuun ja Q2:lla varmaan tämä kehitys jatkuu. Miten paljon energiakriisin aiheuttamat kustannukset nousivat Q1:n aikana teidän näkökulmasta?

Oletteko pystyneet jatkamaan korkeiden kustannusten siirtoa myyntihintoihin vai onko riskinä, että teidän hieno tulosparannusputki katkeaa Q2:lla? En lähde ennustelemaan tulosta kvartaaliittain, niin kuin aikaisemmin tuossa sanoin.

Mutta kyllähän kustannukset on nousussa ja painetta tulee siirtää kustannusnousua myyntihintoihin. Sen aikaisemmin kommentoin, niin vähittäiskaupan osalta se seuraava ikkuna aukeaa syyskuun alussa.

Onko naudanlihan saatavuudessa tai hintapaineessa näkyvissä helpotusta? Ei ole.

Eli saatavuuden osalta tammi-maaliskuun valtakunnan tilastojen mukaan tuotanto on vähentynyt 11 prosenttia vastaavaan vertailukauteen viime vuoteen verrattuna. Eli saatavuus jatkaa laskuaan.

Ja hankintahinnan osalta tilastojen mukaan, julkisten tilastojen mukaan myöskin naudan hankintahinnat on ollut nousussa. Mutta myöskin kuluttajahinnat on naudan osalta muistaakseni yli 10 prosentin nousussa ollut viime vuoteen vastaavaan kauteen verrattuna.

Olette laajentaneet sianlihan vientiä Etelä-Afrikkaan ja Aasiaan. Onko tavoitteena tietoisesti vähentää riippuvuutta Kiinan markkinasta siellä vellovien tullien uhan ja epävarmuuden vuoksi?

Miten suuri rooli viennillä on HKH:n kannattavuuden parantamisessa ja kasvutalkoissa? Kiina on meille tärkeä sianlihan markkina myöskin jatkossa.

Mutta kyllä me aktiivisesti katsotaan myöskin muita markkinoita. Mehän viemme sianlihapohjaisia tuotteita noin 30 maahan ympäri maailmaa.

Viennin osuushan on meillä 16 prosenttia meidän kokonaismyynnistä, ja se laski -2 prosenttiyksikköä vertailukauteen verrattuna. Eli kasvua emme saaneet tällä kertaa viennin osalta, mutta kannattavuuden puitteissa siellä on hyviä mahdollisuuksia meillä varsinkin sianlihasivutuotteiden, siipikarjasivutuotteiden ja myöskin jalosteiden osalta.

Tässä olikin kaikki kysymykset. Kiitos kysymyksistä ja yhteenvetona tässä vielä, että yhtiö pääsi Q1:n osalta jälleen kasvun uralle ja liiketulos parani hyvin vertailukaudesta.

Tästä on hyvä jatkaa. Kiitos.

Hyvää aamupäivää ja tervetuloa HK Foodsin tammi-maaliskuun osavuosikatsausta koskevaan infotilaisuuteen. Olen toimitusjohtaja Juha Ruohola, esittelen katsauksen talousjohtaja Mika Tillin kanssa.

Esityksen aikana voitte tuttuun tapaan kirjoittaa kysymyksiänne kuvan alla näkyvään viestilaatikkoon. Vastaamme niihin sitten tilaisuuden lopuksi.

Q1:n osalta tänä vuonna liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani vertailukaudasta. Myynti kasvoi vähittäiskaupassa ja food service -kanavassa.

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liiketulos on parantunut jo 13 neljännestä peräkkäin vertailukauteen nähden. Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos nousi selvästi vahvistuneen liiketuloksen sekä laskeneiden rahoituskulujen ansiosta.

Korollinen nettovelka laski ja näkymät vuodelle 2026 ennallaan. Myynnin rakenne parani ensimmäisellä kvartaalilla.

Myynti vahvistui selvästi vähittäiskaupassa, jossa omien HK ja Kariniemen brändien myynti kasvoi kaikissa päätuoteryhmissä. Vahvinta kasvu oli sianlihassa ja valmisruuissa.

Foodservice-myynti kehittyi myönteisesti erityisesti kypsissä ruokakomponenteissa sekä sian- ja naudanliha tuotteissa. Teollisuusmyynti kasvoi siipikarjanlihan lisääntyneen kysynnän myötä.

Vientimyyntiä laski sianlihan viennin vähentyminen, mutta siipikarjan sivutuotteiden vienti Kiinaan kasvoi. Liikevaihdon osalta päästiin tasolle 242,5 miljoonaa euroa.

Kasvua oli vertailukauteen 3,8 prosenttia. Vertailukelpoinen liiketulos parani jälleen kerran.

Tämän tulosparannuksen taustalla olivat myynnin suotuisampi rakenne sekä tehostamisohjelmassa toteutuneet säästöt ja tuotannon tehokkuuden paraneminen. Kuitenkin naudanlihan hankintahinnan voimakas nousu jatkui.

Lisäksi kannattavuutta heikensivät palkkakustannusten kohoaminen ja huomattavasti kasvaneet energiakustannukset. Talvi oli kylmä tammi-helmikuussa.

Näitä kustannusnousuja kuitenkin pyrittiin kompensoimaan korkeammilla myyntihinnoilla, mutta tässä onnistuttiin vain osittain. Vertailukelpoinen liiketulos jatkuvien toimintojen osalla nousi tasolle 5,7 miljoonaa euroa ja kasvua oli 23,7 prosenttia vertailukaudesta.

Tässä näkyy jatkuvien toimintojen liikevaihto kvarttaaleittain. Tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin osalta päästiin jälleen kasvun uralle verrattuna viime vuoden ensimmäiseen kvartaaliin.

Tässä on liikevaihdon jakauma ensimmäisellä kvartaalilla jatkuvien toimintojen osalta. Erityisen lahduttavaa on, että meidän osuus myyntikanavista kasvoi vähittäiskauppa-puolella.

Siellä kannattavuusmarginaali on paremmalla tasolla kuin esimerkiksi teollisuusmyynnissä tai viennissä. Tuoteryhmien kategorioiden osalta myöskin kasvua oli naudan- ja sianlihan osalta.

Pikkasen painoi tuo leikkele-, makkara- ja pekoni- markkinaa vielä nämä ravitsemussuositukset, jotka tulivat julkiseksi silloin 24 vuoden marraskuussa. Tässä näkyy sitten tämä 13 paranevan kvartaalin kehitys jatkuvien toimintojen vertailukelpoisessa liiketuloksessa.

Sitten tapahtumia ensimmäisen kvartaalin aikana. Käynnistettiin Etevät-tuottajaohjelma.

Tämä tuo lisää tietoa, työkaluja ja tukea lihan sopimustuottajille. Meillä on lihan sopimustuottajia Suomessa noin 1 800 kappaletta.

Tavoitteena on kestävä ja kilpailukykyinen ruoan tuotanto. Tämä tuo meille parempaa kannattavuutta ja tuotantotuloksia meidän sopimustuottajille.

Eläinten ja ihmisten hyvinvointi paranee, elinvoimainen ympäristö vahvistuu ja pystymme ympäristöjalanjäljen pienentämiseen. Henkilöstön tapaturmataajuus kehittyi oikeaan suuntaan.

Q1:n osalta päästiin tasolle 9,7, mutta tavoitteenahan on nolla työtapaturmaa tulevaisuudessa. Näkymät tälle vuodelle pidetään ennallaan.

Vuonna 26 HK Foods arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen kasvavan vuodesta 25 eli viime vuodesta. Tässä oli minun osuuteni ja nyt talousjohtaja Mika Tillikäinen käy tarkemmin tätä taloutta läpi.

Ole hyvä, Mika. Kiitos, Juha.

Aloitetaan talouskatsaus tuloslaskelman puolelta. Joka tuli tuossa Juhankin osuudessa esille.

Tosiaan meidän liikevaihto oli noin 243 miljoonaa euroa, jossa kasvua vertailukauteen 3,8 prosenttia ja kasvu tuli kaikista kotimaan myyntikanavista. Sekä käyttökate että liiketulos paranivat.

Vertailukelpoinen liiketulos oli 5,7 miljoonaa euroa, jossa parannusta vertailukauteen 1,1 miljoonaa euroa. Liiketulosprosentti nousi näin 2,4, kun se vertailukaudella oli 2,0.

Tilikauden tuloksessa myös erittäin myönteistä kehitystä. Se oli 2,8 miljoonaa euroa positiivinen ja tässä parannusta vertailukauteen 2 miljoonaa euroa.

Tuli tietysti liiketuloksen parannemisen kautta, mutta myös meidän nettorahoituskulut ovat laskeneet 0,8 miljoonaa euroa ja sitten osakkuusyhtiöiden tuloksista tuli 0,3 miljoonan euron tulosparannus. Näin päästiin kahden miljoonan tilikauden tulosparannukseen.

Tulos per osake oli kaksi senttiä positiivinen ja vertailukelpoinen tulos per osake oli kolme senttiä positiivinen ja tähän tulokseen per osake vaikuttaa myös meidän omassa pääomassa olevan hybridilainan, joka uusittiin siis viime vuonna pienempänä ja merkittävästi edullisemmalla korolla. Sen positiivinen korkovaikutus näkyy tässä tulos per osakkeessa ja sen vaikutus oli puoli miljoonaa euroa ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Sitten mennään taseen ja rahavirran puolelle. Liiketoiminnan rahavirta sisältäen lopetetut toiminnot oli 5,9 miljoonaa euroa negatiivinen.

Aika tyypillistä meidän toimialalla tässä ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tulee tuolta käyttöpääoman muutoksen kautta, josta tuli 14,4 miljoonan euron negatiivinen vaikutus.

Ja viime vuonna myös tuli käyttöpääoman muutoksista negatiivinen vaikutus, mutta se oli kaksi miljoonaa euroa pienempi kuin tänä vuonna. Tästä johtuu tuo pieni rahavirran heikkeneminen vertailukauteen nähden.

Rahavirta investointien jälkeen 9,9 miljoonaa negatiivinen vertailukauden tasolla. Sitoutuneen pääoman tuotto 6,7 prosenttia ja tätä rasittaa nyt myös vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siellä niitä viime vuoden lopetettujen toimintojen alaskirjauksia.

Tästä vertailukelpoisella logiikalla se sijoitetun pääoman tuotto oli 9,9 prosenttia. Siinäkin mennään oikeaan suuntaan.

Korollinen nettovelka väheni 6,6 miljoonaa euroa. Ja tuossa korollisessa nettovelassahan on aika isossa roolissa nämä leasingvastuut.

Niitä tuosta 105,4 miljoonasta oli yhteensä 82,6 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste 78,1 prosenttia ja tässä pientä kasvua, muun muassa sen pienenevän hybridin vaikutus noin 5 prosenttiyksikköä tuohon nettovelkaantumisasteeseen.

Ja näiden leasingvastuiden osuus tuossa nettovelkaantumisasteessa on 42 prosenttiyksikköä. Ja tuo nettovelkaan käyttökatteen suhde oli 2,4, kun se vertailukaudella oli 2,6.

Sitten tästä näkee tämän meidän korollisen nettovelan ja nettovelkaantumisasteen kehityksen ja aika pitkä matka ollaan tuossa viimeisen kolmen vuoden aikana tultu. Tuolta 370 miljoonan euron nettovelasta ollaan nyt päästy tasoon noin 150 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste tuolta 140 prosentin tasolta on nyt sitten 78 noin tässä Q1:n jälkeen.

Ja niin kuin nähdään tuohon vuodenvaihteeseen nähden, niin tässä se meidän sesonkiluonteisuus näkyy ja sen käyttöpääoman muutoksen vaikutus, että nettovelka on kausiluonteisesti noussut tuosta vuodenvaihteesta noin 12 miljoonaa euroa. Sitten velkaprofiilia.

Maturiteettijakauma, eli korollista velkaa ilman näitä leasingvastuita oli 115 miljoonaa euroa ja tuossa oikealla olevasta piirakasta näette sen jakauman. Siinä ei oikeastaan nyt ole mitään uutta ollut pitkään aikaan.

Siellä on tuo joukkovelkakirja, noin 90 miljoonaa euroa, joka sitten ensi vuoden kesäkuussa erääntyy, ja sitten tarpeen mukaan noita yritystodistuksia sitten käytetään ja rullataan eteenpäin. Muilta osin niin siellä on vähäinen määrä muuta lainaa ja sitten tuo ECA-lainan häntä, joka liittyi siihen Rauman investointeihin, ja tuo ECA-lainan häntää on nyt sitten huhtikuun aikana hoidettu pois.

No kaikki näkee tuon maturiteettijakauman ja ollaan tietysti yhtiössä hyvin tietoisia siitä, että rahoituksen uusiminen lähestyy, ja niin kuin tuossa edellisestä diasta nähtiin, niin yhtiö on aivan eri asemassa nyt tulevalla rahoituskierroksella kuin oli vielä edellisellä kierroksella. Ja parhaillaan nyt sitten päivitetään meidän strategiarollupuja ja rullataan niitä tuonne vuoteen 29 asti.

Tehdään niistä vielä erilaisia skenaarioita, joka sitten määrittää sen meidän tulevaisuuden rahoitustarpeen. Ja kyllä tässä ennen lomia jo tarkoitus muodostaa yhtiössä käsitys, että minkä tyyppinen rahoitusratkaisu sitten se tuleva ratkaisu tulee olemaan ja mitä instrumentteja se sitten sisältää ja ehkä jo mahdollisesti keiden kanssa sitä lähdetään toteuttamaan.

Mutta tästä sitten myöhemmin kerrotaan, että ollaan tämmöisessä esisuunnitteluvaiheessa. Sitten vielä investoinnit.

Varsin rauhallinen kvartaali, 3,5 miljoonaa euroa oli meidän investointimäärä, kun vertailukaudella se oli 4,3 miljoonaa. Vuosina 25 ja 24 ollaan vuositasolla investoitu 25–26 miljoonaa euroa ja ennusteen mukaan niin kyllä tänäkin vuonna sinne samoille tasoille varmasti tullaan menemään.

Tässä nyt tämmöistä ajoituksellista eroa. Liiketoiminnan rahavirta tuli oikeastaan jo käsiteltyä ja sitten käyttöpääoma, vaikka se muutos aina tähän vuoden aikaan kassavirrassa näkyy, niin ei käyttöpääomaa ole kuitenkaan enempää sitoutunut viime vuonna kuin viime vuonna, eli 16 miljoonaa euroa oli käyttöpääomaan sitoutunutta ja vertailujaksolla se oli 18 miljoonaa.

No sitten makusuola-asiaa. Tästä me ollaan tosi ylpeitä ja ollaan nyt sitten systemaattisesti laajennettu tätä makusuolan käyttöä lihavalmisteissa ja siipikarjatuotteissa.

Muistutuksena, niin makusuola-innovaation avullahan on mahdollista vähentää natriumin määrää tuotekohtaisesti jopa 25 prosenttia ilman että sen tuotteen maku, rakenne tai säilyvyys muuttuu. Tällä hetkellä meillä on yli 100 makusuolatuotetta ja noin 200 Sydänmerkki-tuotetta.

Ja viime vuonna, tuolta jos on meidän kestävyysraporttiin tutustunut, niin BK ja Food Service -myynnistä noin 28 prosenttia jo oli Sydänmerkki-tuotteilla. Tämän makusuolan lisäksi ollaan sitten julkaistu Kariniemen tuotteista ensimmäiset kuluttajille suunnatut Sydänmerkkireseptit, jossa on kiinnitetty erityisesti huomiota rasvan laatuun ja suolan ja kasvisten määrään.

Sitten vähän tulevan kesän uutuuksia, ja tässä näkyy punaisen lihan osalta ja ollaan OK-brändissä ja tuolta oikealta reunalta, jos lähdetään liikkeelle, niin meidän uudet tämmöiset Special-cut-tuotteet possupuolella on haettu inspiraatiota naudapuolelta, niin Juicy Pork ja Toma Pork -tuotteet erittäin hyvät, ja pari kertaa itsekin jo hiiligrillillä kokeillut, niin tulee tosi hyvin. Sitten meillä on noita meheviä paistileikkeitä tuosta keskellä Sydänmerkki-tuotteilla varustettuja, ja tässä on haettu ehkä enemmän sitten inspiraatiota tuolta kanapuolelta.

Possun liha on kovassa kasvussa, että Kantarin tilaston mukaan ensimmäisen kvartaalin kulutuskasvu 4 prosenttia, ja OK Foodsin oman markkinanäkemyksen mukaan, BK eli vähittäiskauppa myyntikanavassa kasvua oli alkuvuonna 9 prosenttia, ja jos siihen vielä noin sekoittejaveliha ottaa mukaan, niin mennään yli 10 prosenttiin. Eli me suurimpana porsaanlihatuottajana tietysti ollaan nyt tässä tuotteistuksessa oltu hereillä ja tuotu hyvät uutuudet kesään.

Sitten on perinteisesti uusilla makuvarianteilla grillikomboja, ollaan sitten tuosta meidän klassikosta American Baconistakin tehty vaahterasiirappi-variantti, ja sitten löytyy myös kaksi ribs-varianttia kesään. Sitten HK Uutuussarja tuolla ateriapuolella.

Vantaalle investointiin uuteen aterialinjaan viime vuonna ja se käynnistyi tuolla loppukesällä alkusyksystä. Tuossa vähän maistiaisia siitä eli kokkien parhaillaan nimenomaan nyt aletaan HK Foodsin omien kokkien luomaan ruokaa, ja erittäin hyvää ja terveellistä ja maistuvaa, ja tuossa näkyy kolme makuvarianttia ja uuden linjan ominaisuudetkin, eli tuotteet on hyvän näköisiä ja värinsä pitäviä, niin erittäin kutsuvia.

Sitten välipalapuolella kanakebappi kolmioleipä toimii erittäin hyvin esimerkiksi airfryerissa ja sitten variantti kebab cheddar tuonne paniineihinkin. Mitä kesä on ilman grillimakkaraa?

Ei mitään täällä meidän molemmilla brändeillä eli makkaroilla. Juhlavuosi kymmenen vuotta ja sieltä tulee kaksi varianttia, Annu ja Sam, tuommoisia pidempiä ja hoikempia.

Sopii esimerkiksi tosi hyvin myös hodareiden väliin. Ja sitten meidän klassikko kabanossihan täyttää tänä vuonna 50 vuotta.

Niin tuossa keskellä nyt nätte Suomen ensimmäisen Sydänmerkillä varustetun grillimakkaran. pikkusen parempi kabanossi ja tässä nyt perinteiseen grillimakkaraan nähden, perusvarianttiin nähden, niin puolet vähemmän rasvaa ja kolmannes vähemmän suolaa, ilman että mausta on tinkitty lainkaan.

Kannattaa kokeilla. Ja sitten kabanossista vielä tämmöinen jalapeño-variantti.

Ja lopuksi vielä Kariniemen kesään, niin siellä on kolme varianttia tuonne minuuttipihvien puolelle. Kaikissa Sydänmerkki, siellä on paistileike-tuotteita, siellä on siipituotetta ja sisäfileetuotetta ja erittäin hyviä uutuusmakuja kannattaa kokeilla.

Sitten vielä viimeisenä ennen kuin mennään kysymyksiin, niin muistutuksena taloudellinen raportointi loppuvuonna. Eli seuraavan kerran tavataan näissä merkeissä 5.

päivä 8. puolivuotiskatsauksen yhteydessä.

Ja sitten kolmannen vuosineljänneksen ARRAlla marraskuun 4. päivä.

Juha on varmaan ehtinyt jo tutustua kysymyksiin, niin ole hyvä. Kiitos, Mika.

Joo, täällä on tullut hyvin kysymyksiä. Ensimmäinen kysymys: oletteko havainneet kustannuspaineita geopoliittisten jännitteiden myötä?

Mikäli olette, miten uskotte saavanne vietyä nousseet kustannukset myyntihintoihin ja missä määrin vähittäiskaupan jäykät hinnoittelujaksot jarruttavat tätä? Kyllä me näemme kustannuspainetta nimenomaan logistiikkakustannusten ja öljypohjaisten pakkausmateriaalien osalta.

Myöskin pidemmällä tähtäyksellä varmaan meidän sopimustuottajille, lihantuottajille kustannuspaineet nousee pannotteiden hintojen nousun kautta ja polttoaineiden hinnan nousun kautta. Perinteisesti meillä on näitä hinnoittelujaksoja kaupan kanssa, ja nyt tämä kesäkauren hinnat on lyöty lukkoon.

Niitä ei lähdetä avaamaan, mutta syksykausi, joka alkaa perinteisesti syyskuun alussa, niin sinne varmaan on hinnankorotuspaineita tästä kustannusnoususta johtuen. Sitten tuli kysymys: muistuttaisitteko vielä paljonko viime vuoden Q2 lakko painoi tulosta vertailuluvuissa?

Minä olen sanonut, että sen tulosvaikutus oli noin kaksi miljoonaa euroa, joka painoi pääasiassa Q2:n tulosta. Sitten on afrikkalainen sikarutto on uutisten mukaan pahentunut Baltiassa viime aikoina.

Onko Suomessa havaintoja toistaiseksi ja onko teillä jotain suojautumiskeinoja? Miten iso osa liikevaihdosta tulee sianlihasta ja sen jatkojalosteista?

Pitää paikkansa, että Baltiassa sikarutto on tullut varmaan jäädäkseen ja se on ollut siellä vuosikausia. Välillä sikarutto aktivoituu ja välillä se sitten taantuu.

Suomessa ei ole ikinä tavattu afrikkalaista sikaruttoa. On paljon suojautumiskeinoja, esimerkiksi pyritään villisikakantaa vähentämään Suomessa.

Villisika on se yleisin tartuntalähde. Myöskin Suomen tulli tekee paljon töitä Suomen rajoilla, että tänne ei tule ulkomaista lihaa kuluttajien kautta tai matkailijoiden kautta.

Tämä on myöskin yksi tartuntalähde. Myöskin teemme paljon työtä meidän sopimustuottajatiloilla, että mahdollisimman hyvät hygieniaolosuhteet turvataan meidän tiloilla.

Sitä kautta nämä suojautumiskeinot on korkealla tasolla. Emme ole julkisuuteen kertonut kuinka iso osa sianlihasta on meidän myynnistä, mutta koko tämä punainen liha, siis naudan ja sianlihan osuus meidän myynnistä on 22 prosenttia.

Tämän lisäksi voin sanoa, että paljon sianlihaa raaka-aineista ohjautuu raaka-aineeksi meidän lihavalmisteiden, makkaroiden ja leivänpäällysteen, myöskin ruokakomponenttien tekemiseen. Kysymys: näettekö Q1 versus Q1 tapahtuneen marginaaliparannuksen olevan mahdollista myös tulevilla neljänneksillä?

Toistan tämän ohjeistuksen, että yhä me nähdään näin, että tämän vuoden vertailukelpoinen liiketulos paranee viime vuoden liiketulokseen koko vuoden viime vuoden liiketulokseen verrattuna. En lähde kommentoimaan näitä kvartaaliennusteita.

Millaiset odotukset kesän grillauskaudelta? Onko vähittäiskaupan ostokäyttäytymisessä tapahtunut muutoksia?

Meidän myyntijohtaja Mika Tilli kävi tuossa hyvin läpi kesän uutuudet, ja hyvältä näyttää ja niillä on hyvät listaukset markkinoilla. Tässä on ihan positiivinen näkymä ja lunta ei ole enää paljon maassa eli grillit on vedetty terasseille, ja tämä kausi on lähtenyt ihan hyvin liikkeelle.

Miten iso osa varaston kasvusta on hintojen nousua versus volyymin kasvua? Kyllä se on enemmän täällä volyymin kasvun osalta, että varastotasot on määrällisesti ollut tässä alkuvuonna vähän korkeammalla tasolla.

Hinnan vaikutus on marginaalinen. Ottaen huomioon, että energiakriisi alkoi vasta Q1:n loppupuolella, niin näettekö, että sen vaikutus tulee olemaan suurempi Q2:lla verrattuna Q1:een?

Kyllä, näin nähdään, mutta tuossa kun viittasin energiakustannusten nousuun Q1:llä, niin se liittyi enemmän tähän kylmään tammi-helmikuuhun, eli sitä kautta meidän energiakustannukset nousi. Mutta Q1:n ulkopuolella nähtiin, että esimerkiksi dieselin hinta lähti nousuun ja sitä kautta logistiikkakustannukset lähti nousuun.

Ja Q2:lla varmaan tämä kehitys jatkuu. Miten paljon energiakriisin aiheuttamat kustannukset nousivat Q1:n aikana teidän näkökulmasta?

Oletteko pystyneet jatkamaan korkeampien kustannusten siirtoa myyntihintoihin vai onko riskinä, että teidän hieno tulosparannusputki katkeaa Q2:lla? En lähde ennustelemaan tulosta kvartaaleittain, niin kuin aikaisemmin tuossa sanoin.

Mutta kyllä kustannukset on nousussa ja painetta tulee siirtää kustannusnousua myyntihintoihin. Sen aikaisemmin kommentoin, niin vähittäiskauppa osalta seuraava ikkuna aukeaa syyskuun alussa.

Onko naudanlihan saatavuudessa tai hintapaineessa näkyvissä helpotusta? Ei ole.

Eli saatavuuden osalta tammi-maaliskuun valtakunnan tilastojen mukaan tuotanto on vähentynyt 11 prosenttia vastaavaan vertailukauteen viime vuoteen verrattuna. Eli saatavuus jatkaa laskuaan, ja hankintahinnan osalta tilastojen mukaan, julkisten tilastojen mukaan myöskin naudan hankintahinnat on ollut nousussa.

Mutta myöskin kuluttajahinnat on naudan osalta muistaakseni yli 10 prosentin nousussa ollut viime vuoteen vastaavaan kauteen verrattuna. Olette laajentaneet sianlihan vientiä Etelä-Afrikkaan ja Aasiaan.

Onko tavoitteena tietoisesti vähentää riippuvuutta Kiinan markkinasta siellä vellovien tullien uhan ja epävarmuuden vuoksi? Miten suuri rooli viennillä on HKHuutsin kannattavuuden parantamisessa ja kasvutalkoissa?

Kiina on meille tärkein sianlihan markkina myöskin jatkossa, mutta kyllä me aktiivisesti katsotaan myöskin muita markkinoita. Mehän viemme sianlihapohjaisia tuotteita noin 30 maahan ympäri maailmaa.

Viennin osuushan on meillä 16 prosenttia meidän kokonaismyynnistä ja se laski minus kaksi prosenttiyksikköä vertailukauteen verrattuna. Eli kasvua emme saaneet tällä kertaa viennin osalta, mutta kannattavuuden puitteissa siellä on hyviä mahdollisuuksia meillä varsinkin sianliha-sivutuotteiden, siipikarjan sivutuotteiden ja myöskin jalosteiden osalta.

Tässä olikin kaikki kysymykset. Kiitos kysymyksistä.

Yhteenvetona tässä vielä, että yhtiö pääsi Q1:n osalta jälleen kasvun uralle ja liiketulos parani hyvin vertailukaudesta, että tästä on hyvä jatkaa. Kiitos.