No niin, kello on 10:00, elikkä tota hyvää huomenta kaikille. Nyt tota Atrian Q3:n kulmoseen tota osavuosikatsauksen läpikäynnin aika ja tota ihan hyvällä tuloksella me tänään ollaan.

Tässä moni on aamun aikana sanonut, että odotettu tulos, mutta kyllä meidän mielestä tää oli ihan niinku olosuhteisiin nähden ihan Atrian kielellä ihan ok-tulos. Ja tota tosiaan käydään se ensin tässä yhdessä läpi kokonaisuudessaan.

Sitten meillä on niinku aina arvovaltainen keskustelutuokio tässä sitten mukana: Tomas Back, talousjohtaja; Mika Ala-Fossi, Suomen maajohtaja; Jarmo Lindholm, Ruotsin maajohtaja; ja Hanne Kortesoja sitten vetää tätä keskustelua. Mut mennään tota ensin tuttuun tapaan pääviesteihin läpi.

Tässä on paljon tekstiä, mutta käydään yhdessä tää läpi. Elikkä ensinnäkin pääviestinä se, että jatkettiin kannattavaa kasvua epävarmassa toimintaympäristössä.

Elikkä aika paljon tapahtui tossa ihan tota Q3:n alussa, erityisesti tää ASF, ja totta kai siihen tässä viitataan. Mut kaiken kaikkiaan, niin me ollaan ihan tyytyväisiä tähän Q3:een.

Meidän konsernin liikevaihto kasvoi sen 4%, mikä johtuu vahvasta kasvusta erityisesti Ruotsissa ja Suomessa, ja niin vähittäiskauppa- kuin Foodservice-asiakkaille. Ja sitten tosiaankin tää konsernin liikevoitto säilyi karkeasti viime vuoden tasolla, ja tota tää on sinänsä meidän mielestä vahva suoritus ottaen huomioon just nää ASF-haasteet, joihin tuossa jo alussa viittasin.

Suomen liikevoitto laski sen 2,4 miljoonaa euroa, ja tässä tosiaankin tää ASF:n takia asetetut sianlihan vientikiellot totta kai pääsyynä, ja niitten vaikutus karkeasti tuon kvartaalille 2 miljoonaa euroa. Ja tota kokonaan tän vuoden osalta, niin arvioidaan Suomen liikevoiton vähenevän tämän ASF:n takia noin 4–5 miljoonaa euroa.

Ja sitten Ruotsi, erittäin positiivinen. Ruotsi karkeasti tuplasi oman liikevoittonsa tossa kolmannella kvartaalilla ja liikevoitto parani sen 2,4 miljoonaa euroa, ja hyvin paljon niinku vahvasta kaupallisesta tekemisestä, elikkä myynti-, markkinointitoimenpiteitä ja sitten suotuisa myynnin rakenne.

Elikkä erittäin vahva kvartaali Ruotsilta ja sinänsä myöskin pystyi konsernitasolla kompensoimaan sitten tätä ASF-vaikutusta Suomessa, mikä oli tosi hieno. Ja myöskin sitten Tanska-Viro, liikevoitto oli 0,3 miljoonaa euroa viime vuotta parempi.

Sit me ollaan myöskin katsauskaudella jatkettu meidän Together 2027 -strategian toteuttamista, ja tota me ollaan panostettu valmisruokaan tällä kvartaalilla vähemmän niinku uusien investointien muodossa, mut sitten sen sijaan niinku enemmän innovaatioiden ja uusien lanseerausten muodossa. Ja myös siis niinku sanottu, lanseerattu uusia tuotekonsepteja, kuten Suomessa Atria Ateriat, joka on tota julkisiin ruokapalveluihin luotu palvelukonsepti, paljon tuotteita ja tota pitkät päiväykset, että tämmönen kokonaisvaltainen palvelu julkisiin ruokapalveluihin.

Ja sitten myöskin Ruotsi Gooh, elikkä siellä uusia konsepteja ja myöskin uusia tuotteita, ja ehkä tässä voisi mainita tän Gooh Asia -konseptin, joka on tuotu markkinoille, mutta paljon niinku innovaation kautta tähän kvartaaliin. Sit me ollaan myöskin edistetty meidän ilmastotavoitteita ja erityisesti niinku energiainvestointien kautta, elikkä toi Nurmo Bioenergian biokaasulaitos otettiin käyttöön ja sitten uusia investointeja laitettu liikkeelle, elikkä Nurmo Bioenergia investoi bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon, ja sitten tuohon valmisruokatehtaaseen on sitten myöskin aloitettu 200 megawattitunnin energiavaraston rakentaminen.

Ja sit myöskin strategian mukaan, niin ei ainoastaan investoida, mutta ollaan myöskin haettu näitä cross-border-yhteistyötä, mistä on puhuttu tässä strategian osioissa aikaisemminkin, ja nyt ollaan myöskin saatu vähän asioita liikkeelle, elikkä Suomessa tuotetut rahkakakkuohukaiset lanseerattiin Ruotsissa Gooh-tuotemerkin alla, ja myöskin sitten Ruotsissa on jo aikaisemmin keväällä, mutta nytkin myöskin lisää lisälanseerauksia liittyen kanatuotteisiin Suomesta. Ja sitten vastaavasti Virossa lanseerattiin Suomessa valmistetut antibioottivapaat kanatuotteet Maks & Moorits -tuotemerkillä, elikkä valmisruokaa ja siipikarjaa nyt myöskin maarajojen yli.

Sitten tulevaisuuden näkymät on pysynyt ennallaan, elikkä meidän ohjeistus on edelleenkin se, että tän vuoden 2026 Atria-konsernin oikaistu liikevoitto arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi, ja meillä on hyvä markkina-asema ja vahvat brändit ja vahvat asiakassuhteet ja luotettavasti toimivat teolliset prosessit, jotka luovat edellytykset myöskin positiiviselle liikevoiton kehitykselle tänä vuonna. Ja sit totta kai on riskejä jonkin verran.

Näistä nyt voidaan mainita tää Suomessa todettu ASF ja muut eläintautiriskit, sitten Euroopan epävakaa sian- ja naudanlihan markkina, sitten Lähi-idän kriisistä johtuva kustannusinflaatio ja alhainen kuluttajien luottamus meidän kotimarkkinoilla. Nää on totta kai riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa liikevoittoon lähitulevaisuudessa.

Näin pääviestit. Ja sitten mennään seuraavaksi tota yksi katsauskauden jälkeinen tapahtuma.

Tultiin tosiaankin tänä aamuna ulos tällä asialla, elikkä me ollaan saatu päätökseen Jyväskylän nautateurastamoa koskeneet muutosneuvottelut. Me keskitetään naudan teurastuksen Kauhajoen tehtaalle ja lopetetaan nautateurastus Jyväskylässä.

Naudan leikkuu ja pakkaaminen, me siitä me päätettiin jo siirtämisestä viime syksynä, ja nyt tosiaankin sitten Jyväskylä laitetaan kiinni. Ja tän arvioidaan tuovan meille noin 2 miljoonan euron vuotuiset säästöt, ja päätöksen taustalla on tää hankintamäärien ennakoitu voimakas väheneminen ja myöskin tää markkinan kiristynyt kilpailutilanne.

Ja keskittämällä tää naudan käsittely kokonaisuudessaan Kauhajoelle, niin me voidaan tehostaa toimintaa ja vahvistaa naudanliiketoimintamme kilpailukykyä. Elikkä tää tuli tänä aamuna ulos.

Mennään sitten seuraavaksi lukuihin, ja tässä aloitetaan nyt sitten Q3 tuloskehitys konsernitasolla. Ensin tosiaankin toi liikevaihto oli noin 475 miljoonaa euroa, joka oli karkeasti 4%:n kasvu edellisvuoteen verrattuna.

Sinänsä aika hyvin, jos myöskin ottaa huomioon tohon myöskin toi ASF ja vienti ja tosiaankin laski kvartaalin aikana sen takia. Liikevoitto oli se 25,3, elikkä karkeasti viime vuoden tasolla, ja liikevoittoprosentti oli 5,3, elikkä laski hiukan, mut sit osakekohtainen tulos oli kuitenkin 0,67 ja viime vuotta vahvempi.

Elikkä tosiaankin ottaen huomioon kaikki nää ASF:ään liittyvät haasteet, niin voidaan meidän ainakin omasta mielestämme olla tyytyväisiä tähän Q3:een. Sitten tota seuraavaksi tuloskehitys kolmelta kvartaalilta, elikkä tosiaan kumulatiivisesti tää konsernin liikevaihto on nyt kasvanut yli 5%, sinänsä aika hyvä kasvuvauhti.

Liikevoitto on nyt se karvan alle 60 miljoonaa euroa, joka on 4 miljoonaa euroa viime vuotta vahvempi, ja myöskin tää liikevoittoprosentti on parantunut hiukan ja on nyt 4,3%. Osakekohtainen tulos on ensimmäisen yhdeksän kuukauden jälkeen 1,49 euroa, myöskin viime vuotta edellä, ja vastaavasti toi vapaa kassavirta on 10,6 miljoonaa euroa negatiivinen.

Tähän nyt tulee lähinnä korkeampien investointien seurauksena, tää on sinänsä meidän strategian mukaan myöskin näin mietitty. Oikaistu oman pääoman tuotto on parantunut merkittävästi, voisko jopa sanoa, toi on taso on 11,7, meillähän strategiassa nostettiin tavoite kympistä 12:een, elikkä tällä kvartaalilla ollaan aika lähellä, ja sit toi omavaraisuusaste 43,9 on ton meidän strategisen 40%:n tavoitteemme yläpuolella.

Hyvä. Mennään sitten katsomaan konsernin liikevaihtoa liiketoiminta-alueittain ja vähän mikä on muuttunut ja mikä on kasvanut.

Konsernin liikevaihto tosiaan kokonaisuudessaan kasvoi noin 18 miljoonaa euroa. Suomen liikevaihto kasvoi noin 11 miljoonaa euroa, ja kasvu tuli kaikista kanavista sitä vientiä lukuun ottamatta.

Ruotsissa myöskin hyvä kasvu, 8 miljoonaa euroa, ja myöskin Ruotsissa kaikki kanavat mukaan lukien Gooh olivat kasvussa. Tanska ja Viron liikevaihto laski vastaavasti karkeasti miljoonalla eurolla, ja lasku tuli Tanskasta.

Elikkä tässä näit oli Q3, ja sitten tota sama kuva, mut nyt sitten kumulatiivisesti tammi-syyskuu, elikkä konsernin liikevaihto on vuoden aikana kasvanut kumulatiivisesti noin 69 miljoonaa euroa. Suomen liikevaihto on kasvanut sen 56, Ruotsin liikevaihto vastaavasti noin 14 miljoonaa ja vähän yli, ja sitten Tanska ja Viron liikevaihto laskenut kumulatiivisesti sen 2,5 miljoonaa euroa ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana.

Sinänsä aika hyvä kasvu kaiken kaikkiaan ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana. Siirrytään liikevaihdosta sitten liikevoittoon.

Ensin Q3 liikevoitto ja tota miten se on kehittynyt liiketoiminta-alueittain. Niinku mainittuna, toi Q3 liikevoitto oli konsernitasolla karkeasti viime vuoden tasolla.

Suomessa liikevoitto laski sen 2,4 miljoonaa euroa lähinnä ASF:n seurauksena. Ruotsin liikevoitto kuitenkin parani vastaavasti hienosti ton 2,4 miljoonaa, elikkä nää menee aika nätisti päittäin.

Ja tässä pitää varmaan moneen otteeseen mainita, että Ruotsin liikevoitto lähes tuplaantui tässä kvartaalin aikana. Näitä kivoja pääviestejä on kiva Jarmo ehkä vähän punastuu tässä esityksen aikana, mut näitä on kiva vaan toistaa.

Ja sit toi Tanska ja Viron liikevoitto parani myöskin 0,3, ja tulee tulosparannus tulee Virosta. Elikkä voidaan ihan olla tyytyväisiä tähän kvartaalin tulokseen.

Ja sitten tammi-syyskuun aikana konsernin liikevoitto on kumulatiivisesti parantunut sen 4 miljoonaa, erityisesti Ruotsi, tässä näkee, on parantunut sen 4 miljoonaa, Tanska-Viro vastaavissaan 1,2, ja nyt sitten Suomi kolmen kvartaalin jälkeen, niin ollaan ton Q3:n jälkeen 0,6 miljoonaa euroa viime vuotta jäljessä, mutta sinänsä ihan hyvä suoritus ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana. Näin.

Siirrytään sitten luvuista vähän tähän niinkun markkinakehitykseen ja Atrian markkina-asemaan. Tässä on lukuja vähittäiskauppakanavasta.

Ehkä ensimmäinen pääviesti on se, että markkina on ollut vuoden aikana kasvussa kaikilla meidän päämarkkinoilla. Tää on sinänsä mielenkiintoista, kun aika usein mediasta lukee siitä, että esimerkiksi lihan kulutus on laskussa, nyt voidaan todeta, että lihan kulutus on ollut kasvussa.

Suomessa tosiaankin niin markkina kasvoi sen 4,7%, ja siellä kuluttajapakattu punainen liha kasvoi voimakkaimmin niin sitten arvossa kuin myöskin volyymeissa, mutta myöskin siipikarja ja valmisruoka olivat semmoisessa karkeassa 3,5%:n kasvussa. Ruotsissa markkina kasvoi 2,7%, myös siellä kasvua kiihdyttivät strategiassa myöskin valitut kasvutuoteryhmät, elikkä siellä tuore siipikarja karkeasti 12%:n kasvussa ja tuore valmisruoka suurin piirtein 8%:n kasvussa.

Elikkä sinänsä myöskin auttaa meitä Ruotsissa siinä mielessä, että me ollaan näissä kasvavissa tuoteryhmissä mukana vahvasti. Viron markkina kasvoi sen 3,8%, ja myöskin Tanskassa markkina oli arvossa pienoisessa 0,5%:n kasvussa.

Atrian markkinaosuudet on isossa kuvassa pysynyt suht vakaana tässä. Totta Suomessa ollaan tosiaankin voitettu jonkin verran osuuksia, erityisesti meillä oli vahva kesäsesonki.

Muissa maissa ollaan menetetty vähän osuuksia vähän eri syistä, elikkä Ruotsissa tosiaankin meillä oli tää lintuinfluenssa alkuvuodesta, joka vaikutti meidän siipikarjan saatavuuteen, se totta kai rokotti meidän noissa osuuksissa jonkin verran sillain kuvanna. Virossa toistaiseksi on myöskin PL kasvanut, ottanut myöskin meiltä jonkin verran osuuksia, ja Tanskassa tosiaankin on haastava markkinatilanne yleisesti ottaen ja myöskin PL kasvussa.

Mutta isossa kuvassa niin kuitenkin suht vakaata. Hyvä.

Siirrytään markkinakehityksestä sitten maakohtaisiin lukuihin ja käydään tää Suomen liiketoiminta-alue ensin läpi. Q3:n osalta tosiaan Suomen liikevaihto oli lähes 342 miljoonaa euroa ja kasvoi 3,4%.

Liikevoitto oli vastaavasti 19,4 miljoonaa euroa ja heikkeni sen 2,4 miljoonaa euroa viime vuoden Q3:sta. Ja myöskin liikevoittoprosentti laski tasosta 6,6 tasoon 5,7, mikä on loogista, kun liikevaihto nousi ja vastaavasti liikevoitto laski.

Tammi-syyskuun osalta niin Suomen liikevaihto kasvoi lähes 6%, nää on aika hurjia lukuja. Kumulatiivinen liikevaihto on nyt se 48 miljoonaa euroa, joka on se mainittu 0,6 miljoonaa euroa alle viime vuoden tason, ja liikevoittoprosentti on nyt 4,7, hiukan alle ton viime vuoden 5%:n luokkaa.

Sit vähän tarkemmin tota tuloskehitystä, elikkä heinä-syyskuussa tosiaankin tää Suomen liikevaihto kasvoi sen 3,4%. Kasvua tuki hyvä myynnin kehitys erityisesti vähittäiskaupassa, mutta myöskin Foodservice-asiakkaille, ja sitten yleisesti onnistunut grillaussesongin myynti, elikkä meillä tää oli oikein hyvä kesä.

Viennin liikevaihto oli selkeästi edellisvuotta pienempi, mikä on loogisesti seurausta tästä ASF:n vuoksi asetetuista sianlihan vientikielloista lähinnä Kiinaan ja Japaniin. Liikevoitto laski sen 2,4 miljoonaa euroa vertailukaudesta, ja liikevoittoa heikensi erityisesti ASF-vaikutukset, elikkä ASF:n arvioidaan heikentävän Suomen tämän vuoden liikevoittoa noin 4–5 miljoonaa euroa, ja tästä noin 2 miljoonaa euroa toteutui katsauskaudella.

Tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi vastaavasti 5,8%, ja kasvu tuli kaikista myyntikanavista vientiä lukuun ottamatta, ja myöskin naudanlihatoiminnan vertailukautta korkeammat hinnat nostivat liikevaihtoa. Liikevoitto heikkeni sen 0,6 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, ja tätä totta kai heikensi erityisesti tää ASF-vaikutukset Q3:lla, mutta myöskin kustannuspaine yleisesti jatkui kireänä sekä omissa toiminnoissa että ostopalveluissa.

Sitten ASF:stä muutama sana, elikkä tähän ASF voi sanoa rantautui Suomeen 30. päivä 7.

juuri siinä kesälomien loppuvaiheessa. Sitä on nyt löydetty villisioista rajoitetulla alueella Itä-Suomesta, ja tässä on aina hyvä muistuttaa, että ASF ei millään tavalla tartu ihmiseen, mut se on totta kai vakava sikaeläinten virustauti.

Ja taudin leviämisen estämiseksi Ruokavirasto on perustanut tartuntavyöhykkeitä, mitkä näkyy tässä kuvassa. Ja totta kai tässä on erittäin tärkeää, että nyt pyritään pitämään tää niinku erityisesti tää ASF pois sikaloista ja tuotantosioista ylipäätään, ja siinä totta kai erilaisilla torjuntamenetelmillä, mut myöskin tää bioturvalla on erittäin tärkeä rooli.

Ja Atrialla ei ole sopimustuotantotiloja vyöhykkeen sisällä ja eikä myöskään välittömässä läheisyydessä. Sitten totta kai me tultiin siinä elokuun alkumetreillä tultiin ulos tällä ASF:n tulosvaikutuksella sitten, kun me saatiin eri maiden viranomaiselta lopullisia tietoja.

Ja vuotuinen suora tulosvaikutus Suomen menetetystä ja uudelleenohjatuista vientimyyneistä arvioidaan olevan 7 miljoonaa euroa, elikkä tää on nyt se vuosittainen taso. Ja tää perustuu siihen, että sianlihan vienti muun muassa Kiinaan ja Japaniin päättyy, kun taas myynti Etelä-Koreaan jatkuu.

Ja meillä on totta kai tärkeää tässä kohtaa löytää uusia vientimarkkinoita ja asiakkaita tälle sianlihalle ja totta kai tehdä erilaisia toimenpiteitä esimerkiksi tuotannossa, jotta voidaan pienentää tän kokonaisuuden negatiivista tulosvaikutusta. Ja tässä on totta kai tosi tärkeää, että viranomaiset tekevät kaikki mahdolliset toimet estääkseen tämän taudin leviämisen ja varmistaakseen, että Suomesta voi myöskin tulevaisuudessa viedä sianlihaa EU:n ulkopuolelle.

Ja nää on totta kai suhteellisen tarkkaan laskettu nää vaikutukset ja tota mut se pitää totta kai mainita, että jos tää ASF leviä laajemmalle alueelle tai siirtyy tuotantosikaloihin, niin sitten myöskin vaikutukset Atriaan voivat muuttua. No sitten vähän iloisempiin aiheisiin, tota muutama sana Suomen investoinneista, elikkä käynnistettiin kesällä Nurmon tuotantolaitoksella investointi 200 megawattitunnin energiavarastoon, ja tämä on osa rakenteilla olevan uuden valmisruokatehtaan energiaratkaisuja.

Ja muuten tää valmisruokatehtaan ja myöskin Kauhajoen investoinnit etenivät katsauskaudella suunnitellusti. Ja uusi valmisruokatehdas valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2028 aikana.

Hyvä. Suomesta siirrytään sitten Ruotsiin.

Ja tosiaankin tässä voi vain aluksi mainita, että Ruotsilla oli kokonaisuudessaan jälleen vahva kvartaali. Q3:n liikevaihto kasvoi 8,3%, myöskin liikevoitto parani sen 2,4 miljoonaa, ja liikevoittoprosentti parani merkittävästi tasosta 3,7 tasoon 5,6%.

Kumulatiivisesti vuoden alusta liikevaihto on kerryttänyt sen 306 miljoonaa ja vähän yli ja myöskin kasvanut lähes 5%, ja myöskin tota liikevoitto on parantunut sen 4 miljoonaa euroa. Vastaavasti liikevoittoprosentti on parantunut viime vuoden tasosta 2,3 nykyiseen 3,5:een.

Porataan vähän tarkemmin tähän Ruotsin kehitykseen, elikkä toi 8,3%:n kasvu, niin tuli tosiaankin hyvästä myynninkehityksestä kaikissa myyntikanavissa, niin vähittäiskaupassa, Foodservicessä kuin myöskin Gooh. Liikevoitto kasvoi sen 2,4 miljoonaa euroa, mikä oli seurausta onnistuneesta myynti- ja markkinointitoimenpiteistä ja suotuisasta myynninrakenteesta, elikkä kasvusta ja vahvasta kaupallisesta tekemistä tää tota liikevoiton parannus tulee.

Tätä totta kai myöskin rasittaa jonkin verran kansainvälisen toimintaympäristön jännitteistä johtuvat eri kustannukset niin kuljetus- kuin tuotannon osalta. Koko vuoden osalta, eli tammi-syyskuu, niin liikevaihto on kasvanut euroissa noin 4,9 ja paikallisessa valuutassa noin 3%.

Ja alkuvuonna siipikarjan lihan saatavuutta heikentänyt lintuinfluenssatilanne on Ruotsissa rauhoittunut eikä enää vaikuta siipikarjan lihan saatavuuteen. Muuten ton tulosparannuksen ja kasvun takana on erityisesti nyt nää onnistuneet kaupalliset tekemiset.

Ja sitten ihan ehkä kuriositeettina tässä näkyy vähän tätä uutta tuotekehitystä, mitä Ruotsissa on tehty, elikkä Gooh Asia -konseptista muutama tuote, elikkä sinänsä erittäin hyvä. Mehän ollaan oltu enemmän siinä pastoissa ja ehkä perinteisessä lihapullissa ja muusissa, ja tää on ollut toinen semmonen iso segmentti siellä valmisruoassa, ja tota tosiaankin nää lanseerattu tässä syksyllä.

Mutta muutenkin niin Goohssa hienoja lanseerauksia, ja niinku tossa mainitsin alkuun, niin myöskin cross-border-tuotteita, ja tosiaankin tässä on nyt sitten lanseerattu myöskin nää rahkakakkuohukaiset, jotka on tuotettu Suomessa, Gooh-tuotemerkin alla. Ja totta kai on vielä aikaista sanoa, mutta ensimmäiset merkit näyttää siltä, että molemmat lanseeraukset on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle tota vähittäiskauppa-asiakkaissa.

Sitten vielä tää 23 miljoonan euron investointi lihavalmisteisiin, elikkä tähän uuteen makkaralinjaan Skällastossa, niin se etenee suunnitellussa aikataulussa. Siirrytään sitten Ruotsista Tanska ja Viroon, ja tosiaankin Tanska ja Viron liikevaihto laski Q3:n aikana sen 3,2%.

Viro kasvoi hiukan, Tanskassa liikevaihto vastaavasti laski, ja liiketoiminta-alueen liikevoitto kuitenkin parani sen 0,3 miljoonaa euroa. Kumulatiivisesti vuoden alusta liiketoiminta-alueen liikevaihto on laskenut sen 2,5%, mutta liikevoitto on vahvistunut 1,2 miljoonaa euroa, ja tää totta kai tulosparannus tulee Virosta.

Liiketoiminta-alueen liikevoittoprosentti on totta kai, kun liikevaihto on laskenut ja liikevoitto on parantunut, niin noussut tasosta 4,9 tasoon 6,4%. Sitten hiukan tarkemmin, elikkä tosiaankin niin tää liiketoiminta-alueen heinä-syyskuun liikevaihto oli siis 3,2% pienempi, ja liikevoitto kasvoi sen 0,3 miljoonaa euroa.

Ja tota Virossa tosiaankin niin liikevaihdon kasvu johtui myynnin lisääntymisestä vähittäiskauppaan, mut myöskin teollisuusasiakkaille. Tää on tavallaan se kanava, joka eniten otti sitten tota vaikutti tästä kesällä olleesta ASF:stä siellä täällä Virossa.

Ja liikevoiton kasvua tukivat hyvä myynnin kasvu ja alhaisemmat sianlihan raaka-ainehinnat. Atria Tanskan liikevaihto ja voitto olivat vertailukautta pienemmät.

Tanskan vähittäiskaupan leivänpäällismarkkinan volyymi laski hieman kolmannella neljänneksellä, ja myöskin Atrian myyntivolyymi laski markkinaa enemmän, elikkä jonkin verran ollaan menetetty siellä Q3:n aikana markkinaosuutta. Sitten tammi-syyskuun osalta niin liikevaihto oli edellisvuotta vuoden vastaavaa jaksoa pienempi, mikä tosiaankin johtui tosta Atria Tanskan liikevaihdon laskusta.

Viron liikevaihto ja voitto kasvoivat edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna, ja tuli tosiaankin hyvästä myynnistä tota erityisesti vähittäiskauppakanavaan. Tanskan myynti vähittäiskauppa- ja Foodservice-asiakkaille on jäänyt tän ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana viime vuoden alle.

Ja liiketoiminta-alueen liikevoitto oli kuitenkin sen 1,2 miljoonaa euroa viime vuotta edellä, tulee hyvästä kasvusta Virosta ja tota myöskin alhaisemmista sianlihan raaka-ainehinnoista, ja sit totta kai mehän saatiin silloin Q1:llä aikaisempaa vuotta suuren pidemmän eläinten hyvinvointituki, mikä myöskin nostaa tota parannusta Viron osalta. Sitten muutama nosto vielä Tanskan ja Viron osalta, elikkä ensinnäkin tota tosi hieno juttu, että me ollaan nyt myöskin Virossa siirrytty tai laajennettu tota siipikarjatuoteryhmää, elikkä Maks & Moorits -brändillä on nyt sitten myöskin lanseerattu Virossa Suomen valmistamat antibioottivapaat tuoreet kanatuotteet, ja nää on myöskin lähtenyt hyvin liikkeelle.

Vastaavasti Tanskassa, niin totta kai se fokus on hyvin paljon strategian mukaan siitä, että millä tavalla voidaan rakentaa Foodservice-valikoimaa, uusia vientituotteita, avata uusia vientimarkkinoita ja luoda tosiaankin enemmän semmoisia kannattavan kasvun kanavia, eikä olla ainoastaan sen enemmän tai vähemmän haastavan vähittäiskauppamarkkinakanavan armoilla. Sitten katsauskauden riskeistä.

Me ollaan tästä tota ASF:stä jo aika moneen otteeseen puhuttu, mut niinku sanottiin, tää rajoittaa meidän sianlihan myyntiä ulkomaille ja tota Kiinaan ja Japaniin kohdistuva vienti on loppunut, mutta Etelä-Korean vienti jatkuu vielä normaalisti. Ja tosiaankin pyritään mitigoimaan tätä sillä, että löydetään uusia vientimarkkinoita ja uusia asiakkaita sianlihalle.

Sitten niinku jo ihan alkuvuodesta puhuttiin, niin myöskin epävarmuutta lisäsi merkittävästi helmikuussa alkanut konflikti Lähi-idässä, ja tää on totta kai heijastuu erityisesti energiamarkkinoille ja öljyn hintakehitykseen, millä on suora vaikutus meidän kuljetuskustannuksiin koko ruokaketjussa. Ja lisäksi totta kai kustannuspainetta kohdistuu pakkausmateriaaleihin sekä alkutuotantoon muun muassa rehukomponenttien, lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousun kautta.

Sitten myöskin Euroopan lihamarkkinasta voidaan mainita muutama asia. Euroopassa tosiaankin sianlihamarkkinan odotetaan pysyvän epävakaana.

Epävakautta aiheuttavat afrikkalaisen sikaruton aiheuttamat vientikiellot. Jos muistatte, niin viime syksynä tosiaankin Espanjassa tota oli ASF ja sitä kautta Espanja joutunut myöskin myymään Eurooppaan paljon enemmän sianlihaa.

Sitten Kiinan tuontitullit, jotka myöskin silloin jo niinku viime syksynä aiheuttivat jo enemmän niinkun myöskin tarvetta myydä Euroopan sisässä, ja sen lisäksi myöskin Euroopan sisäinen kysyntä on matalampi kuin vuosi sitten. Sitten myöskin naudanlihamarkkina on ollut epätasapainossa, elikkä vuoden 2026 alkupuolella naudanlihan tuonti kasvoi Etelä-Amerikasta ja naudanlihan vienti EU:n ulkopuolelle väheni.

Ja tän lisäksi myöskin naudanlihatuotteiden hintojen nousun kautta, niin myöskin kuluttajakysyntä on laskenut. Elikkä näistä syistä naudanlihan hinta on laskenut vuoden 2026 alusta.

Sitten nyt syyskuussa EU totta kai ilmoitti brasilialaisen naudanlihan tuontikiellosta Eurooppaan, mikä sitten lisää myöskin markkinoiden epävakautta jollain tasolla. Ja sitten viimeisenä riskinä, tässä on aika paljon näitä riskejä, niin tota on tää kyberrikollisuus ja tietojärjestelmähäiriöt, joidenka torjunta totta kai meiltä vaatii meiltä jatkuvaa kehittämistä ja ennakoivaa lähestymistapaa.

Hyvä. Sitten siirrytään tän esityksen loppupuoleen, elikkä katsotaan näitä meidän taloudellista kehitystä vähän pidemmältä aikajanalta.

Näitä lukuja sinänsä on ihan kiva katsella. Elikkä tässä on ensinnäkin konsernin kumulatiivinen liikevaihdon kehitys viiden vuoden ajalta, ja tosiaankin nähdään, että kehitys on ollut aika positiivista ja myöskin tää vuosi on viime vuotta edellä ja korkeampi kuin aikaisemmat vuodet, elikkä sinänsä ihan hyvä kehitys meiltä, ja tota tää vahva kehitys tulee erityisesti tän vuoden osalta Suomesta, mistä nähtiin, että tosiaankin vahva kasvu ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana.

Sitten sama kuva, mut sitten oikaistusta liikevoitosta, ja tota niinku sanottu, niin tää Q3 liikevoitto oli karkeasti viime vuoden tasolla, mut meillähän oli vahva Q2, ja sen kautta me ollaan kumulatiivisesti liikevoitossa vielä viime vuotta noin 4 miljoonaa edellä. Ja tosiaankin näitä liikevoittolukujakin on ihan kiva katsella, elikkä suhteellisen hyvä trendi.

Sitten paljon lukuja konsernin tuloslaskelma vähän tarkemmalla tasolla. Tässä voisi nyt ehkä muutama nosto, mitä tässä ei ole aikaisemmin puhuttu, on tosiaan noi rahoituskulut, jotka on kolmen kvartaalin jälkeen viime vuotta matalammat, ja vastaavasti sitten noi verot, jotka on viime vuotta pikkasen korkeammat.

Mut summa summarum, niin tää kumulatiivisesti voittoon on kertynyt se 44,6 miljoonaa euroa, joka on noin 6 miljoonaa euroa viime vuotta parempi. Ja sit jos katsotaan näitä tunnuslukuja, niin tosiaankin toi parantunut tulos näkyy totta kai tuossa meidän osakekohtaisessa tuloksessa, joka on nyt sitten kolmen kvartaalin jälkeen se 1,49 euroa, joka on ihan ok parannus tohon viime vuoden tasoon 1,3.

Ja sitten ihan kiva aina mainita vielä, vaikka nyt tulee vähän toistoa, niin tää oikaistu oman pääoman tuotto 11,7%, joka on viime vuotta edellä ja suhteellisen lähellä sitä meidän päivitetyn strategian tavoitetta 12%. Sitten tota muutama lause tästä rahoitusasemasta ja omavaraisuusasteesta, elikkä ensinnäkin toi vapaa kassavirta oli tosiaankin sen 10,6 miljoonaa euroa negatiivinen, kun se viime vuonna oli 37,2 miljoonaa euroa positiivinen, ja tähän johtuu lähinnä tosta investoinneista.

Meidän bruttoinvestoinnit on suhteellisen paljon korkeammat kuin vuosi sitten, mutta jonkin verran myöskin käyttöpääoman kasvusta. Nettovelka on noussut tasoon 286 miljoonaa euroa, ja nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella on karkeasti 2.

Ja sitten toi lainasalkun keskikorko on nyt tasossa 3,31, elikkä aika lähellä viime vuoden tasoa. Sitten ihan loppuun vielä pääviestit koostettuna, elikkä Atria-konserni jatkoi kannattavaa kasvua epävarmassa toimintaympäristössä.

Meidän konsernin Q3 liikevaihto kasvoi sen 4%, ja konsernin liikevoitto oli ASF-haasteesta huolimatta viime vuoden tasolla, ja erityisesti Ruotsi paransi liikevoittoa merkittävästi, ja ehkä jos ei ollut epäselväksi jäänyt, niin Ruotsi melkein tuplasi Q3 liikevoittonsa. Ollaan myöskin jatkettu määrätietoisesti Together 2027 -strategian toteutusta valmisruoassa, paljon panostettu innovaatio-, tuotekehitykseen ja lanseerattu uusia konsepteja.

Investointien osalta, niin ollaan hyvin paljon tehty ilmastoa parantavia toimenpiteitä ja laitettu niitä myöskin liikkeelle. Ja sitten tää cross-border-yhteistyö on myöskin edennyt uusilla lanseerauksilla Ruotsissa ja Virossa.

Ja niinku mainittu tuossa myöskin ihan alussa, niin tulevaisuuden näkymät ovat pysyneet muuttumattomina, ja meidän näkymä on se, että vuonna 2026 Atria-konsernin oikaistu liikevoitto arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi, ja meillä on paljon vahvuuksia ja totta kai jonkin verran myöskin riskejä, mutta tää on meidän paras näkemys tässä hetkessä. Hyvä.

Esitys on esitetty, ja nyt sitten raati.

Kiitos Kai ja tervetuloa.

Kiitos.

Kuulusteltavaksi. Ja vastailemaan kysymyksiin.

Ja me mielellään otetaan niitä kysymyksiä vastaan sieltä netin kautta. Siellä on siinä kuvaruudun alareunassa semmonen kuin Lähetä kysymys tai kommentti meille, niin me mielellään vastataan niihin kysymyksiin.

Ja paikalla olevat katselijat voivat myöskin esittää kysymyksiä. Otetaan tähän alkuun tämmöinen pieni lämmittelykierros taas, ja lähdetään Ruotsista liikkeelle.

Jarmo, pääjohtaja tuntuu olevan varsin tyytyväinen ja ilahtunut Ruotsin liikevaihdon ja voiton kehityksestä.

Nää käy nyt suorastaan tekee vaaleanpunaiseksi elämä tässä näin.

Mutta tota, käy vielä läpi mistä se tuli tämä hyvä kasvu ja liikevoiton kehitys?

No siinä on monta tekijää, mutta itse asiassa pitää mennä vähän ajassa taaksepäin, mistä pystyy selittämään tämän tarinan, että me tehtiin tämmöinen vähän isommanlaatuinen iso organisaation muutos vuonna 2024 keväällä. Ja sanotaan, että sen jälkeen, niinkuin me ollaan saatu tämä meidän kokoonpanoryhmä toimimaan niinku parhaalla mahdollisella tavalla.

Ja silloin lähdettiin myös suunnittelemaan asioita vähän uudella tavalla. Me silloin keskitettiin markkinointituotekehitys yhteen paikkaan johtoryhmässä, ja tuota 2025 sanotaan, että enemmän suunniteltiin.

Ja tänä vuonna on sitten tullut keväällä Sibylla-konseptin lanseeraus ja nyt syksyllä sitten tiettyjä muita uutuuksia. Mut siinä samassa yhteydessä se ei pelkästään uutuustuotteiden lanseeraus, mutta tää koko sanotaan kaupallinen organisaatio on saatu toimimaan erittäin hyvin.

Ja se alkaa nyt kantamaan niinku hedelmää. Että se niinku sanottu, niin ei tullut yhdestä kanavasta tai yhdestä tuoteryhmästä tää meidän positiivinen kehitys nyt sanotaan, että koko kevään ja kesän aikana, että meillä on ollut hyvä myynti vähittäiskauppaan, meillä on ollut hyvä myynti Foodservice-kanavaan ja sitten vielä onnistuneita tuotelanseerauksia sen päälle, niin sanotaan, että kokonaisuus toimii aika hyvin tällä hetkellä.

Te ootte päässyt tuommoiseen flow-tilaan?

No toivottavasti.

Strategian mukaiset cross-border-tuotteet on myös nyt tullut Ruotsiin. Kerro niistä lisää, minkälaisia odotuksia teillä on sen suhteen?

Siis ensimmäiset varsinaiset lanseeraukset nyt cross-border-tuotteistuksille alkoi syyskuusta, että hieman aikaista sanoa, että miten tulee menemään pidemmällä tähtäimellä. Mutta tosiaan nämä rahkakakkuohukaiset, mitkä lanseerattiin, niin ensimmäisen neljän viikon aikana vasta rakennetaan peittoa isommissa asiakkuuksissa, mutta on alettu ottamaan markkinaosuuksia.

Ja tuota myös me lanseerattiin myös sitten tuota Ridderheims-tuoteperheen alle muutamia tuotteita sekä sitten näitä kanatuotteita. Sanotaan, että ei kuluttajabrändättyjä kanatuotteita, moni esimerkiksi grillinäihin koppeihin tuotu Suomesta siipikarjaa ja sekin myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle, että sanotaan näyttää hyvä alku, mutta vielä ei voi pidemmälle vetää.

Mutta sanotaan, että näyttää asiakkaat ja kuluttajat ottaneet hyvin hyvin nämä tuotteet vastaan, erityisesti rahkakakut Gooh-tuotemerkin alla.

No niin, onpa mukava kuulla. Mika, ei se oikein huonosti Suomellakaan mennyt.

Ei voi sanoa, että tuli surkea tulos. Liikevaihto on kasvanut ja liikevoittokin oli hyvällä tasolla, vaikka jäi vähän viime vuodesta Q3:n tulos.

Kertaa vielä, mitä kaikkea tässä nyt on tapahtunut, että tämmöisiin lukuihin päästiin?

No ehkä sen liikevaihdon osalta vähän kaksijakoinenkin tunne, että vähittäiskauppa ja Foodservice, niin ihan oikeinkin hyvä kehitys niitten kanavien kautta. Ja sitten se, että missä oli sitten negatiivinen kehitys, niin se oli sitten viennin puolella.

Ja syy siihen selkeästi on se afrikkalainen sikarutto, joka meillä tuohon kvartaaliin sitten niin Suomeen rantautui, ja sen myötä sitten sillä oli iso vaikutus, erityisen iso vaikutus justiin tohon kvartaaliin. Mutta sinänsä niinku sitten kuitenkin, siellä on paljon hyvää, mut sitten toisaalta tää toinen puoli oli niinku aika hankalakin.

Ja liikevoiton osalta, niin joo, mä Jarmolle sitten soitin, että voisiko sen 2,4 miljoonaa jollain tavalla järjestää, että saatais tasan maahan, mutta no ei sentäs. Mutta tota niin, joo se liikevoitto, niin jäätiin vuoden aikaisemmasta, mutta ottaen huomioon se kaikki hässäkkä ja härdelli ja koko se juttu, minkä kanssa tossa niinku elettiin, niin ehkä me nyt jollain tavalla on kuitenkin tyytyväinen sitten siihen kaiken sen ison kuvan alla, missä oltiin tuossa tilanteessa, niin ihan niinku ok ja voi olla tyytyväinen siihen, että näinkin meni, että oli siinä aineksia, olisi ollut niinku pahempaankin.

Nyt hän se on tuo ASF, joka sitten oli se, joka sitä härdelliä aiheutti. Ja kun sä oot hyvä ennustaja, niin tuota, mitä sä luulet, onko se nyt täällä Suomessa ikuisesti meidän riesana ja haittaa sitä vientiä vai minkälaiset näkymät sen ASF:n suhteen on?

Niin no, ehkä tässä nyt ei mikään ennustaja olla, mutta kyllä se tietysti ehkä jos niinku realisti on, niin noita tautitapauksia aika paljon on jo löytynyt ja sellaisilta alueilta, missä villisikakanta on aika vahva. Niin tän kun ottaa huomioon vielä lisättynä silleen, että virus säilyy luonnossa aika kauan ja on sillä lailla niinku hyvä leviämään, niin ehkä tää vuosia vuosia joka tapauksessa tässä nyt tulee olemaan, että ei kannata elätellä niinku sellaista toivetta, että tää niinku muutamassa kuukaudessa tästä niinku poistuisi, että voidaan ajatella niin, että tää on pidemmän aikaa täällä.

Miten Jarmo, teillä oli Ruotsissa sitä lintuinfluenssaa viime vuonna. Vaikuttaako se enää mitenkään?

No sitä oli silloin viime vuoden lopussa ja tän vuoden alussa, ja se vaikutti voimakkaasti silloin ensimmäiseen kvartaaliin, toiseen kvartaaliin. Mutta sanotaan näin, että kesän jälkeen me ollaan saatu se määrä lintuja sisään eikä ollut mitään tapauksia, että tällä hetkellä mennään enemmän tai vähemmän suunnitelmien mukaan, että ei oo ollut tosiaan sen alkuvuoden jälkeen niin uusia lintuinfluenssatapauksia.

No hyvä. No molemmille sitten kysymys, on Suomessa ja Ruotsissa on meneillään aika monta ja isoja investointeja.

Onko siellä ollut probleemaa tai miten ne etenee? Lähdetään Suomesta.

No joo, siis meillä on Kauhajoen investointi on tietysti hyvin monisäikeinen kenttä. Monella nurkalla touhutaan ja kohtuullisesti ollaan aikataulussa ja ei siinä sinänsä niinku mitään ihmempää, että ihan hyvältä vaikuttaa ja hyviä juttuja kyllä sitten saadaan tehtyä.

Sit tää valmisruokainvestointi, isompi sellainen, niin aikataulun mukaan touhutaan ja ihan hyvin sekin on mennyt. Ja sitten meillä on tuohon ohukaisten lisäkapasiteettiin, ja se kyllä tulee tarpeeseen nyt kun toi Ruotsin vientikin tässä niinku on lähtenyt, niin ne jutut on siinä juuri nyt tällä hetkellä niinku meneillään, että aika paljon tapahtuu tällä hetkellä ja sillä lailla niinku organisaatiolla ei varmaan tuu niinku aika pitkäksi niinku yhtään.

Ja tota niin, että paljon touhutaan ja tässä kohtaa vielä niinku isossa kuvassa, niin ihan ok, että aina jotain rapsahduksia tietysti siellä täällä, mutta iso kuva huomioiden, niin ihan hyvin mennään.

Entä Ruotsissa?

No Källbyssä investointi on siinä tilanteessa, että käytännössä vanha iso jatkuvatoiminen linja otettu pois. Me ollaan remontoitu tuotantotilat ja vaan mittakaavasta, että kuinka isosta jatkuvatoimisesta linjasta puhutaan, niin Ruotsiin on rantautunut 13 konttia sitä linjaa.

Ja ne on nyt Ruotsissa jo. Eli mutta etenee suunnitelman mukaan ja käytännössä kohta puoliin aletaan niitä kontteja sit availemaan ja sieltä sitten tulee vähän hitsaajiaakin paikalle ja moduuleista se rakennetaan se linja sinne.

Mutta käytännössä suunnitelman mukaan ja edelleen tavoite on, että ensimmäisen kvartaalin aikana niin linja on täysin käynnissä. Ja sitten tää Järnan investointi, niin siinä on käytännössä sopimukset tehty ja toimitukset on ensi vuoden alkupuolella, ja mehän on sanottu, että käytännössä tän uuden linjan kautta tuotteita tulee Ruotsin markkinoille vasta sitten ensi vuoden syksyllä, mutta se näyttää etenevän ihan suunnitellusti.

Toivottavasti sanotaan, että koeajoja tuotteille päästään tekemään jopa kenties ensi kevään aikana, että se menee myös ihan suunnitelman mukaan.

Hyvä. Oliko Kai Tanska-Virosta vielä jotakin, jota sä olisit halunnut nostaa?

Vai tuliko jo kaikki äsken sanottua?

No en oo siis vaan nyt muutama sana, et siis eihän tää tarina on aika sama, mitä mä ollaan kuultu, että Virossa menee ihan hyvin, ja siellähän pitää muistaa, että siellä oli se ASF viime kesänä. Sinänsä silloin me myöskin saatiin jonkin verran näitä valtiontukia, että ehkä se tulosvaikutus ASF:stä tuli vast sitten vähän myöhemmin kuin elosellainen, mutta totta kai se näkyy liikevaihdossa ja erityisesti tää niinku teollisuuskauppaan, että et siellä on niinku myynti ollut ihan hyvää, ja sitten myöskin tää teollisuuskauppamyynti on jollain tavalla palautunut suhteessa viime vuoteen, ja kaiken kaikkiaan niinku ihan operatiivisesti ja ihan hyvää tekemistä siellä.

Sit Tanskassa meillä on nyt se edelleenkin volyymihaaste, että et paljon tehdään töitä sen osalta, että saatais niinku niistä muista kanavista, on se sitten vienti tai Foodservice, luottaa ja nyt onneksi myöskin voitettu jonkin verran siis private label -kauppaa, jotka alkaa ensi vuonna, eikä saada sitä tuotannollista kapasiteettia täytettyä, mikä on tosi tärkeää. Sitten Foodservice-valikoimaa rakennettu, että saataisi sitä kauppaa ja uusia vientiasiakkuuksia, että paljon niinku sitä työtä, että saataisi nyt siellä niinku yhdellä kanavalla ja yhdellä tuoteryhmällä ne kaksi muuta tukijalkaa rakennettua, mutta kyllä se nyt vie aikaa se.

Hyvä. Tähän kohtaan me voitais ottaa yleisöltä kysymyksiä, ja sieltä löytyy Pauli Lohi.

Pauli Lohi Inderesiltä. Voisin kysyä alkuun tuosta vielä ASF:stä, vaikka ei ennusteta, että milloin se päättyy, mutta miten Atria sen kanssa pärjäilee?

Jos verrataan Q3:sta ja Q4:sta tai ensi vuotta, onko teillä näkymää, että te pystyisitte korvaamaan jollain uusilla vientikanavilla tätä tai odotatteko sen harmin pysyvän niinku vakaana vai mitä sille tapahtuu?

No tietysti tää Q3, niin siinähän pysähtyi kaikki, että se oli niinku siinä niinku ja sitten siinä on sitä perkaamista sitten piti suorittaa aika paljon sen kvartaalin aikana, ja vähän vieläkin perataan, mut nyt sitten on tietysti aika se, että yritetään löytää ne uudet kanavat ja vientikohteet ja se työ on tietysti käynnissä. Jonkin verran on löytynyt ja näin, että et siinä mielessä, niin joudutaan niinku vähän kääntää uutta sivua, koska nää tietyt vientikanavat, mitkä nyt poikki meni, niin on oletettavaa niin, ettei ne nyt ihan yhtäkkiseltään niin kuin ne eivät aukee, vaan uutta pitää löytää, mutta tässähän on sitten vielä se, että tää tilanne on nyt näin tällä hetkellä, mut sit että taas se, että mitä tapahtuu tämän niinku ASF:n osalta, mahdollisesti maantieteellinen laajeneminen taikka sitten, että jos tää menisi lihasikaloihin, niin täähän kaikki sitten vaikuttaa siihen, että tää peli niin sanotusti elää tässä, että me ollaan nyt tässä hetkessä tämän kaltaisessa tilanteessa, mutta jos jutut muuttuu, niin se sitten myös muuttaa sitä pelitapaa ja pelikenttää, joten tässä pitää olla niin sanotusti pelikykyinen, sanotaanko nyt näin, että tämän asian kanssa.

Hyvä, kiitos. Tota, Atrialla on nyt tosiaan niinku sanoitte, paljon tapahtuu ja paljon pienempiä investointeja valmistunut tässä tai valmistuu ensi vuoden alkupuolella.

Näettekö, että nää valmistuvat investoinnit tukee teidän tulosta esimerkiksi seuraavan 12 kuukauden aikana siitä valmistumisesta? Siellä on myös se Nurmon isompi tehdas, tuleeko siitä tavallaan mikä näiden nettomuutos on?

Kuka haluaa ottaa? Siis mille, anteeksi, mille jaksolle?

No jos ajatellaan vaikka vuodenvaihteesta eteenpäin, että siinä on paljon niinku siinä keskittyy näitä pienempiä investointeja, mitä valmistuu, ja sit samaan aikaan jumpataan sitä isompaa tehdasta. Et saadaanko näistä vähän niinku nettohyötyä jo ensi vuoden puolelle?

Siis varmaan se nettohyöty ensi vuodelle jää aika pieneksi. Et kyllä tavallaan siis nää sun ensimmäinen vaihe, niin siinähän ensimmäisessä vaiheessa, josta on päätetty, niin sehän on enemmän nyt sitten niinku rakennuksia ja linjojen vaihtoja, että meillä on vielä puuttuu joku palkki, mitä ei oo päätetty, mut en mä näkisi, että tuosta nyt tulee niinku vaikka valmisruoan osalta Suomessa mitään suurta positiivista ensi vuoteen.

Ja sit Jarmon osalta, niin sulla on nyt niinku syksyyn tulee niinku uutuuksia, että jonkin verran, mut se nyt ei mahdollisestikaan 12 kuukautta enää, että et kyllä me ollaan tavallaan strategian luvuissa, kun me ollaan laskettu ne, me ei olla nähty, että nää tois niinku ensi vuoteen vielä mitään suurta parannusta.

Joo, kiitoksia. No sitten mainitsit tuon Atria Ateria -konseptin, niin missä vaiheessa tän kaupallistaminen on ja ootteko saanut jo merkittäviä asiakkaita?

Kyllä on päästy liikkeelle, mutta ensi vuonna enemmänkin, että se on näin aikataulutettu, että ensi vuoden sanotaanko syksypuolella, niin siinä olisi sitten vähän niinku isompaa.

Ja kuinka paljon tää vaatii tuotekehityksellisiä tai tuotannollisia järjestelyitä?

No kyllä tuotekehityksellisesti on vaatinut, mutta paljon meillä on tuotteita nyt valmiina. Elikkä se työ on niinku hyvin pitkälle tehty ja myös se tuotannollinen valmius on olemassa.

Että tää on niinku näähän on ratkaisuja julkiselle puolelle ja se tiedetään sitten, mikä murros ja tavallaan ehkä tarve julkisella puolella on löytää niinku tehokkaampia niinku ratkaisuja. Ja tulee sitten niinku ehkä niinku sen infran ja rakenteen kautta, investointien kautta tai sitten tullaan niinku osaamisten ja kyvykkyyksien kautta ja näin, niin tän tyyppiset ratkaisut niinku paljon ratkoo sitten sitä julkisen puolen tulevia haasteita ja antaa siihen niinku eväitä.

Kiitoksia. Mulla ei ollut sen enempää.

Matti Karra OP:lta. Voisin tohon itse asiassa jatkaa tuohon samaan teemaan liittyen, että miten te ootte kokenut, kun te ootte lähtenyt tätä uutta konseptia myymään, että et tässähän on vähän niinku julkisella puolella, että meneekö tämän oman keskuskeittiön työpaikat tai muut vastaavat, niin ootteko te tämmöiseen niinku haasteeseen törmännyt siinä?

Niin, kyllähän se tietysti tähän liittyy kaksi puolta, että on niinku se raha ja talous ja sitten on toisaalta sitten taas se tekemisen ilo ja tota niin tätähän tässä sitten niinku nää molemmat asiathan siellä on mukana siinä niinku vaikuttamassa sitten, että miten päätökset sitten missäkin etenee. Mutta ennemmin tai myöhemmin niinku jokainen toimija tulee niinku sen niinku päivän eteen, että pitää tehdä joku ratkaisu, että joko investoida lisää tai löytää uusia niinku henkilöitä, porukkaa eläköityy, mistä löytyy ne tulevaisuuden osaajat ja näin, niin näissä murrosvaiheissa, niin sittenhän siinä on niinku luontevinta sitten katsoa niinku pöydältä sitä, että minkälaisia muita vaihtoehtoja kenties on sen perinteisen tavan lisäksi tai ohelle tai tykkänään niinku vaihdoksena verrattuna siihen, että mitenkä on siihen saakka toimittu.

Mutta kyllä siinä olet oikealla jäljillä, että siinä on juurikin nämä kaikki nämä aspektit on olemassa.

Hyvä. Voisin vielä jatkaa itse asiassa Mikan kiusaamista just tosta ASF-asiasta sen verran, että tosiaan sanoit, että 2 miljoonaa oli se tulosvaikutus nyt tähän Q3:lle, niin onko tän viennin marginaali ollut, jos miettii, mikä teidän keskimääräinen raportoitu marginaali on, niin alle varmaan on ollut sitä vai miten sitä pitäisi ajatella?

No sitä voi arvioida millä tahansa tavalla, ja mä en kiusaannu näistä kysymyksistä. Mutta tota niin, onhan se niin, että siellä on aika laajallakin niinku haitarilla se kannattavuus.

Siellä on tuotteita, jotka on sellaisia, jotka on täällä niinku meilläkin niinku tarjoamissa, mut sitten on paljon tuotteita, jotka taas me ei osata niitä hyödyntää emmekä osaa niitä niistä sillain niinku ruuaksi laittaa, kun sitten taas jossain Aasian maassa niitä kyetään niinku hyödyntämään, ja näiden osalta sitten taas se marginaali voi olla toisenkaltainen, että mut se on Nyt kyse on siitä, että mistä me löydetään ne uudet kanavat ja minkälaisen marginaalin nämä uudet kanavat sitten meille antaa.

Hyvä. Sit voisin Kaille vielä tuohon Tanskaan liittyen kysyä, että mikä tavallaan se Tanskan vähittäiskaupan haaste isossa kuvassa on?

Jos mietin mun omassa seurannassa olevia yhtiöitä, niin Anoran viinit ei käy kaupaksi Tanskassa, Olvin oluet, Olvin vedet ei käy Tanskassa kaupaksi, ja teilläkin tuntuu, että Tanskassa on haasteita, niin mikä tavallaan se niinku Eikö tanskalaiset kuluttajat kuluta vai mikä on ydinongelma, jos jotenkin pystyy tiivistää?

Niin no siis se ydinongelma on tavallaan, et se vähittäiskauppa on tosi niinku kilpailtu, ja sitten tota myöskin asiakkaiden neuvotteluasema on aika vahva. Ja sit jos sä et oo niinku merkittävä peluri, jos sä oot niinku Arla Tanskassa, sulla on vähän enemmän massaa kuin jos sä oot Atria Tanskassa.

Niin se on niinku varmaan se iso kuva. Ja siellä on aika tiukka tämmönen niinku tapa joka vuosi neuvotella uudestaan niinku ehtoja ja tota ja sitten niinku se on niinku yksi osio.

Ja nyt siellä on niinku ehkä uutena dimensiona on se, että siellä on niinku näitten vähittäiskauppaketjujen välinen hintakilpailu on niinku korostunut merkittävästi viime aikoina, et siellä on jotkut ottaneet sitten vähän etukenoa ja laskenut hintoja, muut joutuu seuraamaan, ja siitä sitten muodostuu niinku haaste, et mikä on se hintataso ja mitä kuin mikä kenenkin pitää niinku tavallaan siihen reagoida. Ja sitten tavallaan se myöskin muuttaa sitä, että vanhat kampanjamekanismit, jotka on joskus toiminut, ei enää toimi.

Mut ehkä jos tää nyt kuvas vähän sitä, et se on niinku vähittäiskaupan dynamiikka on erilainen.

Hyvä. Sit vielä viimeinen kysymys multa.

Aattelin vielä nostaa energiakustannuksista, että nehän nyt niinku periaatteessa olisi pitänyt tulla täysimääräisenä läpi nyt tässä Q3:lla, eli koko kvartaali on ollut aika lailla polttoainehinnat tapissa ja näin poispäin, niin tota ja varmaan näyttää myös siltä, ettei ne ihan heti oo tota myöskään laskemassa, niin miten niinku tästä eteenpäin, niin Odotatteko te, että se vielä tulee niinku painamaan marginaalitasoja tai miten te näette tän?

Onks sulla se kristallipallo öljyn hinnasta?

Ei ole mullakaan, mutta kyllähän niinku

Oletetaan, että se jatkuu niinku se on.

Esimerkiksi jos puhutaan meidän pakkausmateriaalista, muovipakkausmateriaalista, ne on niinku sidottu johonkin indeksiin, joka on öljyjohdannainen todennäköisesti se indeksi, ja se elää. Ja ei meillä ole kaikki sopimukset ei niinku indeksoida samana päivänä, vaan se riippuu, missä se öljyn hinta just sattuu olla olemaan silloin, kun se materiaalin indeksointi tapahtuu, niin se vaikuttaa sitten joko laskevasti tai nousevasti.

Ja kyllä me niinku nähdään, että tää epävarmuus tässäkin jatkuu aika pitkään.

Ja jos tähän vielä jatkaa, niin kyllähän tässä koko ketjussa sitten myös ottaa huomioon se alkutuotanto vielä, niin kyllä siellä niinku tää löpön hinta, niin sen merkitys on niinku se on todella suuri, että et se on kuitenkin näinä sesonkiaikoina nyt, niin yli 1000 litraa päivässä kun siellä paahdetaan, kun koneet pyörii, niin se on melkein saman verran per päivä kuin euroina. Nyt tää hintamuutos, niin nää ei oo niinku pieniä asioita, mistä nyt puhutaan, että kyllä ne paineena tuolla nyt säilyy, ja sitten myös sitten lannoitteet on vielä niinku toinen, mihin se vaikuttaa, että kyllä tässä ketjussa on tätä tällaista niinku painetta on olemassa, jota ei voi niinku sivuuttaa sitä totuutta.

Niin ja jos tuohon vielä lisää, niin siis löpöhinta ja sitä kautta kuljetuskustannukset koko ketjussa kaikilla toimijoilla, meillä, meidän asiakkaille, meidän tavarantoimittajille, ja sitten se, että esimerkiksi ei pelkästään lannoitteet, mutta esimerkiksi rehuhinta. Me tiedetään jo nyt, kyllä tässä niinku kustannuspaineita on koko ketjussa tulevalle vuodelle, mutta niitten kanssa pitää sitten löytää vaan ratkaisuja, miten niitten kanssa eletään.

Hyvä. Onko Jonilla jotakin kysyttävää?

No jos mä saan, kiitos. Joni Sandvall, Nordea.

Mä ehkä Jarmolle nyt esitän kysymyksen nyt, kun se tota liikevoitto melkein tuplaantui. Eikö se pitänyt aina esittää?

Nyt pääviesti meni läpi.

Kyllä. Niin ehkä kysymys noihin nyt noihin tuleviin investointeihin, mitä ollaan nyt niinku asentelemassa kohta ja tiettyjä linjoja otettu pois, niin onko tässä nyt kristallipallossa näkyvissä, että kuinka paljon tässä nyt on extrakuluja tietyllä tapaa seuraaville neljänneksille tiedossa näistä muutoksista?

No siis sanotaan, tilanne elää tällä hetkellä. Tuohonhan me tämän vuoden suunnitelmat otettiin huomioon tämä iso Källby-investointi, että siinä on siis sanotaan näin, että ei varsinaisesti kertalontoisia, mutta kun me otettiin tää tehokas jatkuvatoiminen linja pois, niin osa tuotteista laitettiin pakkaseen, moka kasvatettu pakkasvarastoja.

No siitä tulee pientä kustannusta, hallittavissa, mutta sitten sanotaan toinen mokoma sitten noin 10 miljoonan kilon valmistuksesta, mikä sillä linjalla on tehty, niin se tehdään tuoreena nytten hitaammin ja tehottomammin. Niin se ei sinällään oo kertaluontoinen kustannus, mutta sillä on kustannus, että me tehdään nyt samat tuotteet meidän asiakkaille tämän muutostilanteen ajan kalliimmin ja vähän hitaammin.

Mutta että ei se nyt semmoista niinku on tullut lisäkustannuksia tälle vuodelle, mutta sit taas jos puhutaan tästä Järnan investoinnista, niin ei sieltä sinällään kertaluontoisia kustannuksia tuu, että se on uusi linja ja siihen liittyy siihen investointiin rakennuskustannuksia, mutta siellä ei tuota noin oo kertaluontoisia tulossa.

Kiitos.

Ja sieltä vielä sitten Henri.

Henri Elonheimo, SalkunRakentaja. No onnittelut hyvästä tuloksesta.

Ja sitten Jarmolle mä laskin tossa nopeasti päässä, niin korjatkaa jos olen väärässä, rullaava 12 kuukauden liikevaihto ylittänyt 400 miljoonaa. Se on aika Ruotsissa, että se on aika hyvä.

Mä en tiedä, ylittikö se jo viime kvartterilla, mutta ainakin niinku näyttäisi nyt olevan. Ja liikevoittoprosentti Q3 on 5,6, Suomessa se oli 5,7 ja Tanskassa 5,2.

Mä en muista, että ne ois näin tasoissa ollut koskaan. Mutta miten sä Jarmo näet, niin että te ootte silloin tehty hyviä toimia, sä puhuit organisaatiouudistuksista lähtien, niin onks se Ruotsin tulos nyt lähivuosina sitten stabiilimmin hyvällä tasolla?

Mitä sä arvioit, kun sehän on ollut, jos kattoo viime vuosia vähän pidempään, niin aika heilu ja ei kovin tyydyttävä, niin onks nyt niinku saavutettu tämmöinen parempi taso?

Ei se niin heiluva ollut. Tota jos sen verran saan korjata, että itse asiassa viimeisen kahdeksan vuoden aikana, niin me ollaan joka vuosi parannettu tulosta pois lukien yksi vuosi, että ei se oo heiluva ollut.

Se on ollut heikolla tasolla, se on totta. Ja sitten se, että Mikalla oli 5,7, mulla oli 5,6.

Mikalla oli parempi tulos suhteellisesti, kiitos. Aina löytyy parannettavaa.

Vai mitä?

Joo, kyllä.

Ja se, että mutta sen minkä mä voin sanoa, että markkinatilanne on haastava, mutta ollaan me löydetty uusi parempi taso. Mutta se, että kustannuspaineita on ensi vuodelle ja niitten kanssa pitää pystyä elämään.

Mutta se, että pyritään jatkamaan tätä positiivista kehitystä nyt myös tulevina vuosina. Mutta koko aika sitten kun tehdään hyviä lukuja historiaan, niin ne on vastassa seuraavalle vuodelle, että toivottavasti pystytään parantamaan jatkossakin.

Mutta sanotaan näin, että kokonaisuutena me ollaan nyt paremmassa tilanteessa kuin mitä me ollaan oltu aikaisemmin.

Joo ja sit Henri niinku aika harvoin niin kun yritys lanseeraa uuden strategian, niin tavoitteena se, että pidetään tää hyvä taso ja that's it, vaan kyllä ei vaan Ruotsi, vaan ylipäätään, niin kyllä meillä on tavoitteena parantaa edelleenkin, että

Joo, mä ehkä viittaan tuohon viime vuoden tasoon, että siinähän Suomi oli niinku 4,7 ja Ruotsi 2,1%, niin siinä oli aika iso ero kuitenkin, että vähän just sitä, että voiko yhden kvartterin perusteella tehdä enempää johtopäätöksiä?

Eikös se ollut year to date Mikalla 4,7 ja mulla oli 3,5?

Sit se on aika hyvä jo.

No ei se nyt oo vielä yhtiön strategian mukainen, kun se on 5% se tavoite. Sitä kohti tässä työstetään.

Sitten tota

Mut suunta on nyt

Suunta on oikea ja vauhti on hyvä.

Niin.

Yes.

Sitten Thomakselle ehkä tuosta rahoituksesta, niin ja investoinneista, niin nettovelka 284 miljoonaa ja mitä sä sanoisit lähitulevaisuuden rahoituskustannuksista, jotka nyt syyskuussa oli 3,3, joka näyttää aika maltilliselta, 3,3% korkokulu, kuitenkin Euriborit on noussut. Mitä sä sanoisit niistä ja toisaalta niinkun investointi näkymistä, mistä oli vähän viimeksikin puhetta?

Siis joo, kyllä. Siis me investoidaan paljon ja varmaan tää jatkuu myös ensi vuonna, niinkuin taisimme viimeksikin puhua.

Että kyllä tämä investointitaso on nyt korkea tällä hetkellä ja myös ensi vuonna. Eli se todennäköisesti johtaa siihen, että meidän velka kasvaa entisestään.

Se on jo kasvanut jo tänä vuonna. Ja silloin todennäköisesti myös nettorahoituskulu kasvaa.

Ja sit se niinkuin totesit, niin tota myös markkinakorot ovat nousussa ja sekin vaikuttaa tietysti meidän lainojen korkoihin. Että sitä kautta tulee niinku varmaan isompi nettorahoituskulu tulevaisuudessa kuin meillä on nyt.

Teillä oli puolet, muistaakseni, noin puolet on kiinteitä ja

Kyllä.

Ja sit tietenkin niitä aina uudistuvat ne tietyin väliajoin.

Sitä mukaan, kun ne tulevat vastaan, ja aina

Onks se strategia, että puolet on sidottu kiinteeseen tällä hetkellä?

Meillä ei oo määritelty tarkkaa prosenttia, että kuinka paljon pitää olla kiinteetä. Se vähän riippuu tilanteesta.

Mutta nyt kun meillä on niinku velka kasvaa, niin on hyvä, että on suojattu.

Oliks tosta investointien euromääristä mitään arviota? Oliks se niinku, että onks se nyt semmosta 100 miljoonan luokkaa vuositasolla tänä ja ensi vuonna vai?

Kyllä, suurin piirtein näin.

Joo. Normaalitaso oli ehkä viis- 50?

Puolet siitä tasosta.

Tässä ehkä olennaisimmat tällä erää. Kiitos.

Kiitos. Tänne on tullut meille yksi kysymys tuulivoimahankkeesta.

Saattaapi nyt tapella, kuka pääsee vastaamaan.

Se on Kai.

Onko tuulivoimahanke Nurmossa vielä suunnitteilla? Meneekö Mikalle?

Ei pysty sanomaan, että

Ei olla.

Ei tiedä nyt.

Nyt ei oo viimeisintä tietoa tästä.

Niin.

Joo. Se on harvinaista.

Sen verran voi sanoa, että sehän ei oo ollut Atrian hanke.

Mm.

Ei oo koskaan. Että siinä mielessä voi olla, että joku rakentaa sinne tuulivoimapuiston, mutta sitä me emme osaa vastata tässä vaiheessa.

Et se on ehkä se syy, miksi me ollaan vähän niinku huuli pyöreänä, ei tiedetä, koska tää ei oo meidän hanke.

Joo. Nää taitaa olla osuuskuntien hankkeita.

Kyllä. Hyvä.

Kiitoksia. Nyt on kaikki ilmeisesti kysytty ja

Mm.

Tyytyväisinä vastaukset otettu vastaan. Kiitos teille ja tuota me jatketaan näissä merkeissä sitten helmikuun 12.

päivä, kun tilinpäätöstiedotetta julkaistaan ja aika tyytyväisen näköistä porukkaa on nyt tämän Q3:n jälkeen. Toivotaan sitten helmikuulle samanlaisia ilmeitä.

Mm.

Kiitos.

Kiitos.

Kiitos.

Kiitos.