No niin, kello on yksi, ja tervetuloa nyt Atrian tulosjulkistamistilaisuuteen. Tänään tosiaankin ihan mukavia lukuja näyttää, ja käydään tänään Q4:sta läpi ja myöskin koko 2025 vuoden luvut.

Niin kuin tuttuun tapaan, niin mä käyn tässä alkuun sitten koko tämän tulosesityksen läpi, ja sitten sen jälkeen meillä on viestintäjohtaja Hanne Korsaoja vetämä Q&A, tuttuun tapaan mukana talousjohtaja Thomas Back, Suomen maajohtaja Mika Alafossi ja Ruotsin maajohtaja Jarmo Lindholm. Mutta lähdetään isosta kuvasta liikkeelle ja lähdetään pääviestistä läpi tätä meidän Q4:sta ja meidän vuotta 2025.

No ensin tärkeää tämä pääviesti tosiaankin, että vuosi 2025 oli Atria-konsernille ennätysvuosi, eli sekä liikevaihto että oikaistu liikevoitto oli uudella tasolla, ja tämä on erittäin hieno asia. Konsernin liikevaihto tosiaankin kasvoi melkein 60 miljoonaa euroa, ja ylitettiin ensimmäisen kerran tämä 1,8 miljardin euron maaginen raja.

Tämä johtui Ruotsin hyvästä myynnin kehityksestä, ja myöskin Suomen vahvasta loppuvuoden kasvusta. Myös oikaistu liikevoitto parani noin neljällä ja puolella miljoonalla eurolla.

Me oltiin lähes tulkoon 70:ssä miljoonassa, ja tein siitä 100 000 euroa. Ja myöskin tuo liikevoittoprosentti parani 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 3,9.

Ruotsi oli tosiaankin tämän tulosparannuksen pääajuri, mutta myös tuo Suomen suoritus parani vuoden loppua kohden. Tanskan ja Viron kehitystä painoi ASF:n aiheuttamat kustannukset ja raaka-aineen saatavuusongelmat Virossa.

Mutta myös kaikki muut tunnusluvut kehittyivät positiivisesti. Tässä muutama esimerkki on tämä liiketoiminnan kassavirta, joka oli 120 miljoonaa positiivinen ja vahvistui lähes 30 miljoonaa euroa.

Oikaistu oman pääoman tuotto parani melkein prosenttiyksiköllä ja oli 11 prosenttia. Ja oikaistu osakekohtainen tulos kasvoi noin 20 senttiä vähän päälle tasoon 1,61.

Sitten Atria luopui myös Kuopion tehdasalueesta ja kirjasi sitä kautta 5,9 miljoonan euron kertaluonteisen kulun kvartaalille. Muuten strategian osalta niin me tosiaankin lanserattiin meidän uusi Together 2030 -strategia viime vuoden syksyllä, ja sitä on käynnistetty ja viestitty, ja toteutus on alkanut.

Muuten vuosi 2025 oli myöskin isojen investointipäätösten vuosi, eli Suomessa päätettiin noin 105 miljoonan investoinneista valmisruokaa ja naudanlihan tuotantoon, ja Ruotsissa vastaavasti noin 23 miljoonaa euroa Sjellestan lihavalmisteen tuotantoon. Sitten myöskin parannettiin monella muulla saralla, ja muutama esimerkki.

Yksi on tämä henkilöstön tyytyväisyystutkimus, missä tosiaankin tulokset jatkoi paranemistaan. Myös tämmöisessä ulkoisessa mainetutkimuksessa, mitä me mitataan, niin siellä me saavutimme mittaushistorian parhaat tulokset.

Ja myös Sustainable Brand Index -tutkimuksessa, eli vastuullisuuteen liittyen, niin me paransimme sijoitusta aika merkittävästi, eli sinänsä myöskin monet muut asiat ovat menneet oikeaan ja hyvään suuntaan. Sitten tulevaisuuden näkymistä niin paljon, että me tosiaankin todetaan, että vuonna 2026 konsernin oikaistu liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi.

Meillä on hyvät markkina-asemat, meillä on vahvat brändit, hyvät asiakassuhteet ja luotettavasti toimivat teolliset prosessit, ja nämä luo myöskin edellytykset liikevoiton positiiviselle kehitykselle myöskin vuonna 2026. Mutta sitten Euroopan epävaraa sianlihamarkkina, eläintautiriskit, joista tullaan puhumaan vähän enemmän tänään, ja myöskin tuo alhainen kuluttajaluottamus meidän kotimarkkinoilla.

Nämä on näitä riskitekijöitä, jotka voi vaikuttaa liikevoittoon myöskin lähitulevaisuudessa. Sitten osingon jakoehdotuksen osalta hallitus tosiaankin esittää, että jaamme vuoden 2025 osalta 0,75 euroa osakkeelta, ja tämä on tosiaankin nyt sitten ehdotus hallitukselta.

Tässä näitä pääviestejä, mennään sitten tarkemmin katsomaan näitä lukuja. Tässä sitten ensimmäisenä Q4 tuloskehitys numeroina ja konsernin tasoilla.

Liikevaihto tosiaankin oli yli 476 miljoonaa euroa, joka oli hieno 7 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevoitto 14 miljoonaa euroa, joka oli 0,8 miljoonan euron tulosparannus, ja myöskin liikevoittoprosentti oli hyvällä tasolla 2,9 prosenttia.

Osakekohtainen tulos oli 0,31 tälle kvartaalille ja hieman korkeampi kuin vuosi sitten. Eli kaiken kaikkiaan me voidaan kyllä meidän omasta mielestä ainakin olla ihan tyytyväisiä tähän Q4:een, erityisesti tuo hieno liikevaihdon kasvu kyllä näyttää hyvältä.

Sitten seuraavaksi tässä nyt sitten tuloskehitys koko viime vuodelta, eli koko vuoden konsernin liikevaihto tosiaankin ylitti sen 1,8 miljardin euron rajapyykin, ja liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan viime vuonna 3,3 prosenttia. Oikaistu liikevoitton osalta päädyttiin tasoon 69,9, eli just alle 70.

Tämä oli 4,5 miljoonan euron tulosparannus, ja myöskin tuo liikevoittoprosentti, niin kuin mainitsin, parani 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 3,9. Oikaistu osakekohtainen tulos oli vuoden osalta 1,61, eli myöskin korkeampi.

Vastaavasti tuo vapaa kassavirta oli noin 70 miljoonaa euroa positiivisena ja lähes 30 miljoonaa euroa viime vuotta edellä. Tanska ja Viro jäi kokonaisuudessaan sitten 0,3 miljoonaa euroa viime vuodesta, mutta Tanska paransi tulostaan ja vastaavasti me ymmärretään nämä syyt Viron takana.

Siellä se ASF:n vaikutukset liikentoimintaan, jotka on heikentänyt tulosta. Sitten mainittakoon vielä, että tämä oikaistu tulos 69,9 miljoonaa on liikevoittoon Atria-konsernin kaikkien aikojen korkein.

Sitten muutama sana markkinakehityksestä viime vuonna ja Atrian markkina-asemasta vähittäiskauppamarkkinassa. Ja niin kuin tuossa Q3:llakin jo vähän puhuttiin, niin Suomen markkina näytti loppuvuodesta jo piristymisen merkkejä.

Q2:n jälkeen kun katsottiin tätä markkinaa, niin nämä tuoteryhmät Suomessa olivat kokonaisuudessaan arvossa noin 1,7 prosenttia laskussa. Ja nyt kun tämä lisätään sitten se puoli vuotta, niin Suomessa nämä meidän tuoteryhmät on 0,8 prosenttia kasvussa.

Eli sitä pystyy myöskin laskemaan sen, että tämä viimeinen puolivuotinen ja erityisesti syksy on ollut kasvavaa markkinaa myöskin Suomessa. Siellä kuluttajapakattu punainen liha on kasvanut noin 3 prosenttia, myöskin siipikarja on ollut noin 3 prosentin kasvussa, valmisruoka karkeasti 2 prosenttia kasvussa ja sitten tämä leivän päälliset, joka on ollut totta kai ravitsemussuositusten osalta haastava, oli koko vuoden osalta 4,4 prosenttia laskussa, mutta tämäkin lasku on taittunut tässä vuoden edetessä.

Ruotsissa markkina kasvoi 4,5 prosenttia ja kasvua kiihdyttää erityisesti noin 15 prosentin kasvu tuoreessa siipikarjassa ja yli 8 prosentin kasvu valmisruoassa. Viron markkina kasvoi noin 2 prosenttia ja Tanskassa markkina oli arvossa hienoisessa kasvussa.

Meidän markkinaosuudet liiketoiminta-alueena on pysynyt katsauskauden aikana suht vakaana. Elikkä siinä ei suurempia muutoksia.

Mutta mennään sitten maakohtaisiin tuloksiin ja lähdetään Atria Suomesta liikkeelle. Tästä tosiaankin näkee sen, että Atria Suomen liikevaihto kasvoi upeat 6,2 prosenttia tuolla neljällä kvartaalilla.

Myös liikevoiton osalta Q4 oli Suomelta vahva, jota kuvastaa 13,6 miljoonan euron oikaistu liikevoitto, joka oli 0,7 miljoonan euron tulosparannus viime vuoteen. Myös liikevoittoprosentti oli vahva 3,9 ja samalla tasolla kuin viime vuonna.

Ja koko vuoden osalta kasvumme Suomessa liikevaihdossa on 1,9 prosenttia. Ja oikaistu liikevoitto päätyi tasoon 62,2, joka oli tosiaankin sen 1,8 miljoonan euron tulosparannus edelliseen vuoteen ja myöskin Atria Suomen ennätys liikevoitto.

Eli kaiken kaikkiaan voimme olla tyytyväisiä Suomen Q4:een ja koko vuoden suoritukseen. Sitten tässä vielä vähän enemmän tietoa tästä Q4:sta ja koko vuodesta.

Elikkä Q4:n liikevaihtoa tosi vahvisti tämä vahva myynnin kehitys lähes kaikissa myyntikanavissa. Niin kuin tuossa mainitsin aikaisemmin, niin food service oli karkeasti edellisen vuoden tasolla, mutta kaikki muut olivat kasvussa.

Myös liikevaihdon kehitys jatkui edelleen vahvana ja vaikka kustannusten nousu painoi sen kasvua ja oikaistu liikevoitto oli tosiaankin 0,7 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Sitten katsauskauden aikana me luovuttiin Kuopion tehdasalueesta ja aloitimme myöskin tehdasalueen ennallistamisen.

Tämän johdosta tälle viimeiselle neljännekselle kirjattiin 5,9 miljoonan euron kertaluontoinen kulu. Sitten jos miettii sitä koko vuotta 2025, kun me oltiin tässä tilanteessa noin vuosi sitten, niin me nähtiin tosi paljon erilaisia riskejä, joista aika monet myöskin realisoituja.

Esimerkiksi ravitsemussuositukset, jotka heikensivät lihavalmisteiden kysyntää ja myöskin lakot, jotka vaikutti alkuvuoden toimitukseen, mutta myöskin muita asioita. Sitä kautta tämä heinä-joulukuun vahva myynninkehitys, joka on kääntänyt tämän alavireisen liikevaihdon suunnan kasvuun erityisesti vähittäiskauppakanavassaan, on todella hienoa.

Vuoden 2025 hyvä tuloskehitys oli myöskin seurausta siipikarjatuotannon keskittämistä Nurmon uuteen tehtaaseen ja myöskin kanalihan viennin käynnistyminen Kiinaan vahvisti liikevoittoa. Sitten 2025 oli myöskin Suomessa suurien ja uuden strategian mukaisten investointipäätösten vuosi.

Huhtikuussa käynnistettiin noin 7 miljoonan euron investointi Oulukaisten tuotantoon ja tämä investointi arvioidaan valmistuvan Q3 tänä vuonna. Sitten heinäkuussa me julkistettiin 82 miljoonan euron investointihanke valmisruokatuotannon modernisointiin ja siihen liittyviin energiaratkaisuihin.

Siihen myöskin Business Finland antoi puhtaan siirtymän investointitukea noin 25 miljoonaa euroa. Tässä tosiaankin rakennustyöt on aloitettu marraskuussa ja tässä kuvassa tosiaankin näkee pääministeri Orpo peruskiven muuraustilaisuudessa Mikän kanssa, eli hieno kuva.

Sitten me käynnistettiin myöskin lokakuussa noin 16 miljoonan euron investointi Kauhajoen tuotantolaitoksen modernisointiin. Meillä on toisin sanoen tällä hetkellä käynnissä paljon ja mittavia hankkeita Suomessa, mitä tässä koko ajan paraikaa työstetään.

Hyvä. Suomen jälkeen mennään katsomaan vähän Ruotsin lukuja.

Tässä tosiaankin näkee edeltäen vahvoja lukuja. Ensinnäkin toi, että kasvu Q4:n aikaan on lähes 13 prosenttia ja päästiin yli 100 miljoonan euron liikevaihdossa.

Myös Q4:n liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa, joka oli 1,1 miljoonan euron tulosparannus, on tosi hienoa. Toi liikevoittoprosentti oli nyt 1,7, joka on merkittävä kasvu viime vuoden tasosta 0,6.

Eli erittäin vahvaa suoritusta Q4:llä myöskin Ruotsissa. Koko vuoden osalta Ruotsin liikevaihto kasvoi 9 prosenttia, tai lähes 33 miljoonaa euroa ja nyt me tosiaankin lähennetään sitä 400 miljoonan euron liikevaihtoa luojon kokoa Ruotsissa.

Liikevoiton osalta päädyttiin tasoon 8,3, joka on 3,8 miljoonan euron tulosparannus ja myöskin liikevoittoprosentti parani tasoon 2,1, mikä on aika merkittävä tästä aikaisemmasta 1,3:sta. Eli Ruotsilla on kaiken kaikkiaan jälleen erittäin vahva vuosi ja tässä pitää myöskin mainita, että Ruotsin liikevoitto on tässä viimeisen kahden vuoden aikana parantunut 14 miljoonaa euroa.

Eli erittäin hieno, hieno saavutus ja tosiaankin iso ajuri tämän Atrian kokonaisuuden liikevoiton parantumisen takana. Sitten vähän enemmän tietoa tästä kvartaalista, elikkä tosiaankin liikevaihto kasvoi yli 11 miljoonaa euroa.

Siellä G on jatkanut erittäin hyvää kasvua, tämä on osoittautunut meille erittäin hyväksi yrityskaupaksi. Vähittäiskauppa oli myöskin kasvussa ja sitten erityisesti food service-liiketoiminta on ollut erittäin vahva neljännes.

Tämä liikevaihdon kasvu ja tuoisuisa myynnin rakenne vahvisti kokonaisuudessaan myöskin Ruotsin liikevoittoa. Sitten tässä vuoden lopussa Ruotsissa todettiin jonkin verran lintuinfluenssatapauksia ja tämä tulee rajoittamaan siipikarjan saatavuutta koko markkinassa ja tulee myöskin jollain tavalla näkymään meidän Q1:ssä, ainakin tässä ensimmäisen kvartaalin myynnissä.

Siitä Jarmo voi varmaan tässä seuraavassa osiossa avata vähän enemmän. Tammi-joulukuun liikevaihto kasvoi yli 32 miljoonaa euroa ja tosiaankin vähittäisk Sitten viimeisenä liiketoiminta-alueina Tanska ja Viro.

Tanska ja Viron liikevaihto Q4:llä oli karkeasti viime vuoden tasolla. Tanskassa liikevaihto kasvoi noin 4 prosenttia, vastaavasti Virossa liikevaihto laski noin 3 prosenttia.

Tässä on nyt pääsyy tämä ASF. Liiketoiminta-alueen Q4 liikevoitto laski viime vuoden tasosta 0,9 miljoonaa euroa ja tulosheikennys tulee lähinnä Virosta.

Tässä tosiaankin ASF:n aiheuttamat kustannukset ja alhaisempi myynti rasitti tulosta. Koko vuoden osalta Tanska ja Viron liikevaihto laski sen prosentin karkeasti ja liikevoitto oli 4,9 miljoonaa euroa, joka on noin 0,3 miljoonaa euroa viime vuotta heikompi.

Mutta kaiken kaikkiaan Tanska ja Viro pärjäsi, ainakin mun mielestä, viime vuonna haasteista huolimatta ainakin kelvollisesti, jos ei hyvin. Tanska paransi liikevoittoa ja myöskin liikevaihto kääntyy kasvuun loppuvuodesta, erityisesti vienti siellä vetää hyvin.

Ja Viron organisaatio on hoitanut ASF:n kriisiin esimerkillisesti ja tulos on tilanteeseen suhteutettuna oikein hyvä. Sitten Q4:sta ehkä muutama lisäsana.

Eli tosiaankin Tanska ja Viron liikevaihto ja voitto heikkeni tämän ASF:n aiheuttaman liharaaka-aineen saatavuusongelman takia Virossa. Mutta se mikä on hienoa, että nämä ASF-tapausten jälkeen meidän sikatilojen työrytmi on palautunut normaaliksi nyt katsauskauden lopussa.

Eli meidän pitäisi kaiken järjen mukaan päästä tulevaan vuoteen ihan hyvistä lähtöasetelmista. Atrian Tanska liikevaihto kasvoi Q4:llä, joka on tosiaankin seurasta myyntivolyymien kasvusta erityisesti vientiasiakkaille.

Vuosi 2025 oli Atria Virolle poikkeuksellisen haastava nikolan puutteelle, sillä meillä kahdella Atrian sikatilalla todettiin tämä ASF-tartunta. Heikon paikallisen raaka-aineen saatavuuden takia vähittäiskauppaa ja erityisesti teollisuusmyyntiä on jouduttu rajoittamaan.

Mutta Atria Viro onnistui kuitenkin kasvamaan koko vuoden osalta 1,3 prosenttia vähittäiskauppakanavassa ja pystyi myöskin vahvistamaan markkinaosuuksia Virossa. Tanskan vuotta leimasi vähittäiskaupan haastava markkinatilanne, joka näkyi erityisesti alkuvuonna, jota kautta myöskin siellä markkinassa volyymi on laskenut ja kilpailu kiristynyt.

Mutta Tanskan vientiliiketoiminta on sitten kasvanut esimerkillisesti ja se on sitten auttanut koko Atria Tanskaa kasvamaan tuosta loppuvuodesta. Sitten myöskin tehdyt tuotannon tehostumistoimenpiteet ovat vahvistaneet koko vuoden tulosta.

Ja niin kuin mainittu niin Atria Tanska paransi viime vuoden aikana tulostaanan. Sitten muutama sana vastuullisuudesta.

Eli hiilineutraali ruokaketju on meidän vastuullisuustyön tärkein tavoite ja meillä on myöskin tavoitteellemme Science Based Targets -aloitteen hyväksynnät. muutama hankkeemista on kiva mainita, ensin totta kai tämä investointi valmisruokatuotannon modernisointiin ja siihen liittyviin energiaratkaisuihin Suomessa.

Tällä on myöskin merkittävä tehtävä tässä, kun me odotetaan edistysaskelia oman kunnianhimoisten ympäristötavoitteen saavuttamiseksi. Eli tässä vuosittainen energian käyttö arvioidaan pienenevän noin 50 000 megawattituntia, joka vastaa noin 21 prosenttia Atria Suomen energiankulutuksesta.

Atria voitti myöskin syksyllä jälleen World Steak Challenge -kilpailussa nurminaudan fileen tällä kertaa. Ja tässä kilpailussa korostetaan luonnonmukaista ja kestävää tuotantotapaa, joka sitten tukee kiertotaloutta ja edistää luonnon monimuotoisuutta.

Ja tämä myöskin osoittaa sen, että Atrian vastuullisesti nurmella ruokittu suomalainen nauta on yksi maailman parhaista. Myös tämä vuoden lopulla toteutettu henkilöstön tyytyväisyyskysely osoitti jälleen vahvaa parannusta erityisesti sitoutumisessa.

Mutta myöskin Atrian työnantajamielikuva on erittäin vahva ja henkilöstö kokee yrityksen arvot ja tavoitteet merkityksellisiksi ja suosittelisi myöskin Atriaa työnantajana. Mennään sitten seuraavaksi lähiajan riskeihin.

Tässä on muutama, mitä halutaan mainita. Ensin totta kai tämä Ukrainan sodan jatkuminen ja maailmanlaajuinen geopoliittinen tilanne, joka ylläpitää epävarmuutta ja tämä totta kai yhdessä Yhdysvaltain epävakaan tullipolitiikan kanssa myöskin vaikuttaa markkinoiden käyttäytymiseen sekä meidän osalta myös kuluttajien ostopäätöksiin.

Eli tämä on meillä myöskin tälle vuodelle riski. Sitten sianlihan hinta on vastaavasti laskenut Euroopassa 2022 vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja sianlihamarkkinan odotetaan pysyvän epä vakaana vähintäänkin vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Riskiä meillä on myöskin edellinen eläintaudit ja niitten aiheuttamat häiriöt. ASF toivon mukaan nyt on meillä historiassa Virossa, mutta niin kuin mainitsin aikaisemmin niin vuoden lopussa todettiin lintuinfluenssatapauksia Ruotsissa ja tämä tulee rajoittamaan siipikarjan saatavuutta koko markkinassa ja myöskin vaikuttamaan meidän myyntiin.

Tämän lisäksi naudanlihamarkkina, siellä vallitsee edelleen epätasaisapaino ja sitten viimeisenä riskinä kyberrikollisuus ja tietojärjestelmähäiriöt. Ja tähän varautuminen on meille totta kai jatkuvaa toimintaa.

Hyvä. Katsotaan sitten seuraavaksi hiukan tarkemmin Atrian taloudellista kehitystä pikkuisen pidemmällä aikavälillä.

Ja niin kuin sanottu niin näitä lukuja on kiva esitellä, eli liikevaihto ja oikaistu liikevoitto nousi konsernimme historian ennätystasolle ja sitä on aina mukava katsella. Eli tässä nähdään ensimmäisessä nyt sitten konsernin liikevaihdon kehitys viime 105.

vuodelta, ja voidaan tosiaankin todeta, että viime vuoden osalta meidän liikevaihto kasvoi noin 60 miljoonaa euroa ja ylitettiin tosiaankin ensimmäisen kerran tämä 1,8 miljardin euron maagisen raja. Sitten kuvasta voi ehkä päätellä myöskin sen, että liikevaihdon osalta meillä oli erityisesti vahva Q3 ja erityisesti Q4.

Ruotsi-liikevaihdon kehitys ei ole koko vuoden vakuuttavaa, mutta myöskin Suomi palasi kasvuun vuoden toisella puoliskolla erityisesti tuon Q4:n aikana, niin kuin nähtiin aikaisemmin luvuista. Sitten sama kuva tällä kertaa oikaistuista liikevoitosta.

Eli ylsimme viime vuonna lähes 70 miljoonan euron oikaistuun liikevoittoon ja jätiin siitä satatuhatta euroa siitä vajaksi. Tämä oli tosiaankin sen 4,5 miljoonan euron tulosparannus edellisvuoteen.

Tämä oli Atria-konsernin kaikkien aikojen korkein oikaistu liikevoitto. Ja kuten mainittu niin tähän pääsyy oli Ruotsin hieno 3,8 miljoonan euron tulosparannus ja myöskin Suomen 1,8 miljoonan euron tulosparannus oli erittäin hieno saavutus.

Sitten vielä tässä näkyy konsernin tuloslaskelma. Eli tässä voisi ehkä mainita tosiaankin sen, että noissa muissa kuluissa näkyy erityisesti tuo Kuopioon liittyvä 5,9 miljoonan euron kertaluontainen kulu.

Mutta totta kai meillä on myöskin muita kuluja, jotka ovat siellä nousseet, eli me myöskään emme ole immuuneja inflaatiolle kustannuksissa. Rahoituskulut laskivat edelleen ja olivat Q4:n aikana noin 200 000 euroa alle viime vuoden ja koko vuoden osalta rahoituskulut laskivat noin 4,7 miljoonaa euroa.

Tilikauden voitto oli kokonaisuudessaan 43,6 miljoonaa euroa, joka oli noin 600 000 euroa viime vuotta parempi. Sitten tässä vielä koostettuna tärkeimmät konsernin tunnusluvut.

Nämä on periaatteessa jo aika hyvin näillä aikaisemmilla sivuilla käyty läpi, mutta kun me Vapaa kassavirta oli karkeasti 70 miljoonaa euroa ja noin 28 miljoonaa euroa viime vuotta parempi. Investointien rahavirta oli karkeasti viime vuoden tasolla.

Nettovelka asettuu tasoon 219 miljoonaa euroa suurin piirtein ja laski noin 43 miljoonaa euroa. Nettovelka ja oikaistula käyttökatteella vahvistui, ja lopulta vähän yli 1,6, kun se vuosi sitten oli vielä yli 2.

Omavaraisuusaste parani merkittävästi, tasoon 45,7, ja myös lainasalkun keskiarvo laski noin 0,4 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan rahavirta on ollut hyvää ja taso on kehittynyt erittäin hyvään suuntaan, ja tämä kaikki antaa meille erinomaiset mahdollisuudet jatkaa tätä meidän strategian toteuttamista.

Sitten vielä loppuun pääviestit, ydinviestit vielä kertaallen, ennen kuin siirrytään Q&A-tuokioon. Tosiankin tuo vuosi 2025 oli meille ennätysvuosi niin liikevaihdon kuin oikaistun liikevoiton osalta, ja ne nousi uudelle tasolle.

Konsernin liikevaihto kasvoi tosiaankin 58 miljoonaa euroa, ja ylitettiin 1,8 miljardin euron maaginen raja. Oikaistu liikevoitto oli 69,9 miljoonaa euroa, joka parani 4,5 miljoonaa euroa, ja myös liikevoittoprosentti vahvistui, oli 33,9.

Syksyllä lanseerattiin myös uusi strategia, sitä on lähdetty käynnistämään. Sitten vuosi oli oikeastaan meille isojen investointipäätösten vuosi, eli päätettiin noin 150 miljoonasta eurosta investoida valmisruokaan ja naudanlihaan Suomessa ja Ruotsissa sitten vastaavasti 23 miljoonaa euroa shellstanlihan valmistetuotantoon.

Sitten päätettiin myös monella muulla saralla, millä ollaan kehitty, eli henkilöstötyytyväisyystutkimus, ulkoinen mainetutkimus, joka on parantunut, ja myös Sustainable Branding Index -rankingissa ollaan parannettu. Kaiken kaikkiaan vahva vuosi.

Sitten vuoden 2026 konsernin oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi, se on meidän ohjeistus, ja viimeisenä hallitus tosiaan esittää yhtiökokoukselle vuodelta 2025 osinkoa 0,75 euroa osakkeelta. Hyvä.

Se oli esitys, ja nyt siirrytään sitten tähän meidän Q&A-tuokioon. Kiitos, Kai, ja tervetuloa keskustelemaan Atrian vuoden 2025 tuloksesta ja tapahtumista.

Meidän keskustelijoille voi lähettää kysymyksiä sieltä webinaarilinkin kautta. Otetaan tähän alkuun ensin semmoinen kertaus liiketoiminta-alueiden vuodesta 2025.

Jarmo, lähdetään Ruotsista liikkeelle. Atrian Ruotsin tulosparannus ja liikevaihdon kasvu oli merkittävät.

Onnittelut siitä. Kiitos.

Käy nyt vielä sitten lyhyesti läpi niitä syitä, mitkä on tämän hyvän kehityksen taustalla. Olihan niitä.

No niin, antaa tulla. Täytyy muistaa taustalla tämän tulosparannuksen taustalla edelleen vielä vaikutti viime vuoteen päätökset ja ratkaisut, mitä me tehtiin vuoden 2023 ja 24 aikana.

Eli me tehtiin isot teolliset ratkaisut sekä sitten uudelleenorganisoinnit, jotka vaikutti positiivisesti vuoteen 2024, mutta täysimääräisesti vuoteen 2025. Mutta sen lisäksi toki Goup-yritysosto, se näkyy viime vuodessa.

Me ollaan saatu tosi hyvin tämä meidän Go-liiketoiminta kehittymään. On tehty ennätystuloksia, ennätysmyyntiä.

Ja sitten toisaalta, minkä Kai tuossa aikaisemmin sanoi, että meillä on kaksi tuoteryhmää markkinassa, mitkä on vienyt hyvin eteenpäin meidän myyntiä. Se on valmisruoka ja tuore siipikarja.

Ihan valmisteet on ollut aika, sanotaan näin, vähän alavireisiä, että markkina ei ole niin kehittynyt, mutta me on pystytty pitämään meidän asemat siellä. Mutta meillä on ollut hyvää onnistunutta myyntiä molemmissa jakelukanavissa, eli vähittäistavarakaupassa sekä vähittäistavarakaupan ulkopuolella.

Ja erityisesti näiden tuoteryhmien kautta, siipikarja ja valmisruoka, ollaan pystytty kehittämään myyntiä ja toisaalta pystytty sitten pitämään kustannukset kurissa. Sitten investointipäätös tehtiin Q4:llä.

Mitä meinaatte tehdä Sellstassa? Sellsta on yksi Skandinavian isoimmista makkaratehtaista.

Eli me tehdään erityisen paljon makkaroita Ruotsin markkinoille, ja siellä on myös korvausinvestointitarpeita. Meillä on vanhoja linjoja ollut siellä, ja nyt tällä merkittävällä investointipäätöksellä me pystytään modernisoimaan meidän tuotantolinjoja, mahdollistamaan lisäkapasiteettia, tehokkuutta sekä sitten myös mahdollistamaan vähän uudenlaisia tuotteita.

Nyt käytännössä projekti on kovaa vauhtia käynnissä, ja tahtotila on se, että varsinaisesti remontit ja linjojen purut ja uuden asennukset tapahtuu tämän kuluvan vuoden syksyn aikana, ja tahtotila on, että tammikuussa meidän pitäisi pystyä käynnistämään nämä uudistetut linjat kokonaisuudessaan. Eli tämä vuosi tulee olemaan aika kiireinen Sellstan tehtaalla, ja tietenkin me ollaan ennakoitu, että siitä tulee tiettyjä kertaluontoisia kustannuksia, mutta ne on otettu huomioon tämän vuoden suunnitelmassa, ja ensi vuoden alusta pitäisi olla uusi linja täysin käytettävissä.

Kuulostaa hyvältä. Mutta sen sijaan Kai kertoi vähän tuosta lintuinfluenssasta, mikä on vuoden lopulla levinnyt sinne tuotantokanaloihinkin.

Miten se tulee vaikuttamaan Atriaan? Vaikuttaa sitä kautta, että koko Ruotsin markkinassa meillä sekä meidän kilpailijoilla on hieman puute linturaaka-aineista, eli munia puuttuu niin sanotusti koko arvoketjusta.

Ja se tulee näkymään kaikilla toimijoilla nyt näillä tiedossa olevilla tapauksilla, joita ei ole tullut lisää onneksi nyt viime aikoina, niin se tulee vaikuttamaan siipikarjan saatavuuteen myymälöissä, meidän tuotantolaitoksilla nyt ensimmäisen kvartaalin aikana. Ja se tulee vaikuttamaan myös tulokseen ensimmäisen kvartaalin aikana.

Mutta sitä pyritään kompensoimaan sitten tulevien jaksojen aikana. Ja näillä näkymin, jos ei tule uusia tapahtumia, niin tämä on vakava tilanne, mutta on hallittavissa kuitenkin.

Mutta hetkellisesti tulee olemaan hieman pulaa linnusta, lihasta, raaka-aineesta. Täällä on kysymys nyt tuohon kasvuun liittyen.

Oletteko saaneet Ruotsissa uusia asiakkuuksia vai oletteko kasvaneet olemassa olevissa asiakkuuksissa? Pääosin olemassa olevien asiakkuuksien kautta, että siellä on saatu lisämyyntiä aikaiseksi.

Jes. Siirrytään sitten Suomeen.

Mika. Vuosi 2025 vähän nihkeästi lähti käyntiin.

Olympialaiset tulossa, jos hiihtotermiä käyttää, niin ei oikein luistanut se alkuvuosi, mutta loppuvuosi meni sitten hyvin. Kertaa nyt vielä niitä tapahtumia, mitkä johti näihin lukuihin, mitä nyt Kai tuossa esitteli.

Niin kai se just vähän niin kuin noin oli, että alkuvuosi oli liikevaihdollisesti nihkeää aikaa. Ei se ollut ihan voiteistakaan kiinni, että keli vain oli sen kaltainen, että ei suksi luistanut siihen kohtaan.

Mutta sitten loppu vuotta kohti, voisi sanoa, että siinä H2:lla markkina jonkin verran piristyi Suomessa vähittäiskaupassakin, ja se alkasi sitten kääntymään, ja viimeinen kvartaali varsinkin niistä oli ihan hyvä kasvu. Sillä lailla hyvin kaksijakoinen vuosi.

Eka puoli vuotta nihkeää, ja sitten viimeinen puoli vuotta, erityisesti viimeinen kvartaali, oli ihan hyvä kasvu. Tuloksellisesti sitten taas oli niin, että kyllä me suoritettiin tuloksellisesti vuosi 2025 joka kvartaali ihan ok:sti.

Se sitten tietysti vähän ehkä jättänyt hampaan koloonkin toisaalta, että onnistuttiin sen nihkeässä markkinassa eka Tivainen tietysti voidaan olla isossa kuvassa koko vuoteen, että erittäin hyvä liikevaihto loppupeleissä ja kuitenkin kaikkein korkein tulos, mitä me ollaan tehtykään. Sinänsä ollaan tyytyväisiä tuohon.

Tähän kasvuun liittyen on tullut sulle kysymys: mikä selittää Atria Suomen selvästi markkinaa nopeamman kasvun viimeisellä neljänneksellä, ja odotatko markkinaa nopeampaa kasvua nyt kuluvana vuonna? Siinä varmaan sitten keli parani ja myös hiihtäjiä oli edelleen kondiksessa, että pystyy vielä vähän ottamaan kropasta enemmän irti, mitä jotkut muut.

No eipä silti kyllä meillä kaikissa kanavissahan meillä tuli kasvua tässä viimeisellä kvartaalilla, poislukien food service oli ehkä samalla tasolla, että siellä ei niinkään, mutta kaikissa kanavissa, eli myös viennissä ja myös rehussa, että se on joka kanavasta tuli poislukien food servicestä. Sitten vientiin liittyvä kysymys: onko Atria Suomella tavoitteena vahvistaa kuluvan vuoden aikana vientiä punaisessa lihassa?

Niin kyllähän me koko ajan aktiivisesti kammataan sitä vientimarkkinaa, että minkälaisia mahdollisuuksia sitä löytyy. Vientimarkkina tietysti tällä hetkellä on aika turbulenceisessa tilanteessa edelleen, johtuen tästä globaalista tilanteesta ja tulliratkaisusta vähän siellä ja täällä, että se aiheuttaa sitä epävarmuutta, joka tekee sen, että tämä tällainen markkinan kampaus, niin siinä pitää olla aikalailla hykellä koko ajan, ja sitä työtä tietysti tehdään.

Atria Suomi viime vuonna innostui oikein investoimaan aika moneen suuntaan ja aika isojakin summia. Kerro niistä investoinneista vähän tarkemmin, ja milloin ne aikoo valmistua?

Nehän tuli tuossa Kaikin esityksessä tuli esille nämä suurimmat, että me ollaan päätös tehty sitä Ohukaisiin investoimisesta, saadaan lisää kapasiteettia ja saadaan myös mahdollisuuksia tehdä uudenkaltaisia tuotteita, ja ehkä sitten toivottavasti olisi myös mahdollisuuksia vientiinkin, kun kapasiteettia tulee lisää. Se investointi valmistuu meillä nyt sitten syksyllä tänä vuonna.

Sitten on Kauhajoella menossa investointi, missä puretaan vanhaa rakennuskantaa ja rakennetaan jonkin verran uutta, ja saadaan ehkä vähän uusille tuotteillekin mahdollisuuksia. Ehkä kvartaali ykkönen on realistinen 2027, missä kohtaa voi olla hyvällä tuurilla, että tämän vuoden lopussa jo, mutta ehkä realismi on se Q1 2027, kun se valmistuisi.

Sitten toi valmisruokainvestointi on nyt lähtenyt käyntiin, ja nyt päästään tekemään jo vähän ylöspäin, että sitä monttua on räjäytetty tässä menneet kuukaudet, ja nyt tehdään ylöspäin, ja valmistuisi sitten vuonna 2028. Siinä meillä on tietyt asiat on jo päätettyinä, millä me ollaan tultu ulos, ja katsotaan nyt sitten, jos pystytään tekemään siihen liittyviä vielä uusia investointipäätöksiä.

Jes, kiitos Mika. Mennään sitten vielä Atria Tanska-Virolle lyhyesti.

Kai. Oli haasteellinen vuosi viime vuosi Tanska-Virolle, ja jos katsoo numeroita, niin aika hyvin selvittiin.

Joo, sillä lasi puoltäynnä näkökulmasta niin Tanskassa oli siinä mielessä haastava alkuvuosi myynnin osalta vähittäiskauppamarkkinassa, mutta päästiin sitten kasvuun loppuvuodesta viennissä, ainakin se oli tosi hienoa. Ja niin kuin sanottu, niin Tanska pystyi parantamaan tulostaan suhteellisen merkittävästi siihen kokoluokkaan, mitä he on.

Siellä on tehostettu, ja nyt myöskin saatu sitä kasvua, niin se on sinänsä positiivinen asia. Viron osalta niin tosiaankin voi vain sanoa, että siellä on ollut paljon haasteita.

Meillä on kuitenkin kaksi omaa tilaa, jouduttu laittamaan väliaikaisesti kiinni. Tämä on vaikuttanut meidän myyntiin, tämä on vaikuttanut meidän tuotannon prosesseihin, koska meidän volyymi laskenut.

Ja kaiken kaikkiaan me ollaan kuitenkin pärjätty aika hyvin, että me jättiin maltillisesti koko vuoden osalta tuloksessa ja liikevaihdossa. Kyllä mä sanoisin, että tämä on enemmän kuin torjuntavoitto, eli mun mielestä erittäin hyvä suoritus, ja erityisesti Viron tiimi, joka on siellä hanskannut suhteellisen ison kriisin erittäin hyvin.

Tähän Viroon liittyen täällä on tullut kysymys, että kuinka suuri vaikutus näillä sikaruttotapauksilla oli vuoden 2025 liikevaihtoon Virossa? No siis mehän, siis ne suorat kulut silloin kesällä, niin me saatiin ne korvauksena valtiolta, mutta kyllähän tuossa on kuitenkin tullut satoja tuhansia euroja loppuvuonna, eli totta kai ollaan menetetty sitä myyntiä, jouduttu tuottamaan ja tekemään sitä tuotantoa ja leikkuuta ja teurastusta vajalla kapasiteeteilla ja näin.

Että kyllä puhutaan sadoista tuhansista euroista kuitenkin, mitä se vaikuttaa tuohon viimeiseen puoleen vuoteen. Tanskaan liittyen kysymys: onko Tanskan yksikkö strateginen pitkällä aikavälillä vai optimoidaanko pääoman käyttöä?

Kyllä se on meillä tuolla strategiassa ihan mukana niin kuin kaikki muutkin maat. Meidän Together-strategia perustuu siihen, että miten me voidaan näitä meidän ydinmarkkinoita kehittää vahvemmiksi.

Me ollaan esimerkiksi Ruotsissa hyvin jo tehty, jatkettu. Hyvä.

Sitten investoinneista on tullut kysymys. Thomas, ehkä voisit vastata: mitä investointien tasoa tulisi odottaa kuluvalle vuodelle?

Siis me ollaan nyt viimeisten parin vuoden aikana keskimäärin investoitu, siis kassavirta mielessä noin 50 miljoonaa vuodessa. Nyt tietysti kun nämä isot investointipäätökset tehtiin, niin tuo summa varmaan kasvaa ja kasvaa tänä vuonna ja myös ensi vuonna.

Osahan noista investoinneista maksetaan vasta tulevina vuosina. Mutta en osaa nyt tarkkaa lukua antaa, mutta kyllä ollaan lähempänä 100 miljoonaa kuin 50 miljoonaa.

Sitten kysymys suomalaaisten ja ruotsalaisten makkaransyönnistä. Voittavatko ruotsalaiset Suomen makkaransyöjinä, kun olette uskaltaneet investoida tähän Ruotsissa?

Olisiko kannattavaa Suomessa? Mika?

Eiköhän sitä makkaraa jatkossa syödä molemmilla markkinoilla. Pitää pitää huoli vaan, että tuotanto nyt on kunnossa.

Siitähän me pidetään huoli nyt. Sama juttu myös Suomessa, että Nurmossa on erittäin iso makkaratehdas, ja menneisyydessä siihen on investoitu, ja tullaan tekemään jatkossakin sitä tarpeen mukaan.

Tärkeä muistaa, että meidän uudessa strategiassa sanotaan, että me halutaan pitää huoli meidän myös ydintuoteryhmistä, ja makkara on yksi meidän ydintuoteryhmä, että tämä on pakollinen investointi. Tietyllä tavalla korvausinvestointi, mutta myös tuo uusia mahdollisuuksia ja modernisoi meidän tuotantolinjaa.

Me halutaan pitää huolta siitä, että ruotsalaiset kuluttajat jatkossakin saa syödä maistuvia ruotsalaisia makkaroita. Hienoa.

Sitten tuohon sikaruttuun vähän vakavempi asia. Osaisitko Mika kertoa, miten kun sikarutto tulee jollekin tilalle, saastuneelle tilalle, niin miten sitä käytännössä hoidetaan?

Minkälaisia toimenpiteitä siellä tapahtuu siellä tilalla? No, eläimet tapetaan ja sitten sen jälkeen tila saneerataan, ja sitten tulee sen jälkeen mahdollisuus siihen, että voidaan uudelleen täyttää.

Mutta tämä ei ole, jos nyt ajatellaan Suomessa keissiä, niin tämä ei ole ihan noin yksinkertainen vaan, koska Suomeen jos tulisi afrikkalainen sikarutto, niin se sen jälkeen sulkisi meiltä tiettyjä vientimaita tykkänään pois. Käytännössä Aasian markkina sulkisi meiltä pois, joten sen myötä se vaikutus tähän koko sikatalouteen olisi ihan järisyttävä, jos Suomeen afrikkalainen sikarutto tulisi.

Tämä vähän vaihtelee sitten maitta ja toimijoittain. Meillä esimerkiksi tämän Viron osalta, niin Virosta ei ole valtavaa vientiä ulos eikä esimerkiksi Aasian mark Case ja vaikutti siihen, että sitten poistuu tavaraa markkinasta, saneerataan tilat ja täytetään ne uudestaan ja elämä jatkuu.

Mutta taas Suomen osalta, jos tänne tulisi, niin sitten nämä vientimarkkinat meiltä sulkeutuu. Sen jälkeen menee pitkään vuosia ennen kuin nämä vientimarkkinat mahdollisesti uudestaan aukeaisi.

Se on jonkin verran variaatiota sitten, että miten kukin vientimaa sitä sitten tulkitsee, mutta isossa kuvassa kuitenkin näin. Tämä ei ole pelkästään tilaan kohdistuva kysymys, vaan paljon laajempi.

Kuinka pitkä tauko sinne tilalle sitten itse asiassa tulee? Puhutaan tietysti kuukausista, ja riippuen tietysti sen saneerauksen onnistumisesta.

Jes. Olisiko meillä yleisön puolesta kysymyksiä?

Siellä Pauli Lohi on käsi pystyssä. Kiitoksia.

Pauli Lohi, Indres. Voisin kysyä alkuun ohjeistukseen liittyen.

Tosiaan teillä nousujohtaisten tulosohjeistus, ja mainitsitkin, että viime vuonna oli tiettyjä haasteita, siellä oli lakkoja, tulleja, Viron eläintaudeja ja naudan hintaa. Kuinka iso merkitys näillä on tuohon nousujohtaiseen ohjeistukseen?

Ja toisaalta kuinka paljon te olette tavallaan olettanut sinne sitä hyvän kasvun jatkumista, mitä tuossa loppuvuonna nähtiin. Niin, totta kai.

Mehän totta kai aina tehdään budjetti ja liiketoimintasuunnitelma sen perusteella ennusteet. Mä en usko, että me ole koskaan analysoitu erikseen, että mitä on ollut tavallaan ne huonot asiat, vaikka nyt lakot tai muut.

Me ei semmoista analyysia periaatteessa tehdä. Mutta kyllä me voidaan nähdä se, että meillä on ollut aika hyvä nousujohteinen liikevaihdon kehitys ja kasvukehitys tässä.

Suomessa markkina on piristynyt, Ruotsissa se on ollut pidemmän aikaa, me ollaan tuollaisissa tuoteryhmissä, jotka kasvaa. Virossa Viro on nyt ehkä selkein, mistä tavallaan nämä ASF:ään liittyvät kulut ja tulosvaikutukset on ehkä määritettävissä.

Ja Tanskassa tosiaankin hyvää kasvua. Ei ole sillä per se analysoitu, vaan katsottu sitä, että millä tavalla tämä budjetti vastaa nyt sitten viime vuotta kehittyy.

Hyvä. No, sitten teillä on paljon investointeja käynnissä tällä hetkellä, niin odotatteko, että näillä investoinneilla olisi tässä rakentamis- tai ylösajovaiheessa negatiivista vaikutusta teidän operaatioihin tai kannattavuuteen?

No siis joo. Siinä meillä olisi kyllä tämä strategian toteuttaminen yleensä, niin ensimmäinen vuosi siinä usein investoidaan asioita, mitkä tuo sitten vasta vähän myöhemmin sitä hyvää.

Kyllä me joissain näissä tapauksissa myös Ruotsissa olemme jonkin verran myöskin budjetoitu extra kuluja sillä, että kun me tehdään tämä iso investointi, niin me joudutaan ehkä resursoimaan vähän eri tavalla ja myöskin ajamaan meidän varastoa pikkasen ylös, että me voidaan toimittaa. Kyllä me ollaan niitä myöskin huomioitu meidän budjetissa, että näihin tulee jonkin verran extra kuluja niin strategian toteutuksesta kuin sitten isommista hankkeista.

Eli onko tämä Ruotsi ehkä näistä kolmesta isommasta? Ruotsi on ehkä siinä mielessä konkreettisin, koska siellä Suomessa on niin iso organisaatio, ja Ruotsissa te ette tee tämmöistä kokoluokan hankkeita niin usein, niin siellä selvemmin joutuu resursoimaan siihen hankkeeseen kuin mitä ehkä Suomessa pitää.

Ja samaan aikaan me joudutaan käytännössä sulkemaan tiettyjä tuotannon osia, remontoimaan ja sitten rakentamaan uudelleen. Eli me ei rakenneta uusia seiniä, niin silloin se tarkoittaa, että kuitenkin tuotanto koko ajan on käynnissä, mutta me tehdään eri lailla makkaroita samaan aikaan.

Siihen liittyy sitten isommat kustannukset. Me pystytään tekemään vastaava tuotemäärä, mutta se on vähän kalliimpaa sen rakennusajan.

Mutta tämä on huomioitu suunnitelmissa, ja se on sisällä näissä meidän ohjeistuksissakin, että ne ei yllätyksenä tule ne kustannukset, että ne on ennakkoarvioitu. Joo, kiitos.

Sitten voisin vielä kysyä Ruotsista. Voitteko vähän avata tätä GooH:n kasvua, että miten volyymit on kehittyneet suhteessa markkinaan, ja oletteko ehkä laajentanut valikoimaa vai mistä tämä hyvä kehitys tulee?

Valikoima on edelleen samaa kokoinen, eli meillä on kymmenen tuotetta. Me ollaan kasvattu markkinoita nopeammin.

Me ollaan markkinajohtaja tuoreissa aterioissa yli 20 prosentin markkinaosuudella. Markkina kasvanut 8 prosenttia arvossa, niin me ollaan kasvattu kaksinumeroisesti arvossa.

Eli viime vuosi GooHille oli erittäin hyvä. Me muutettiin hieman meidän myyntikenttätoimintaa, eli käytännössä aikaisemmin GooHilla oli oma 7-8 hengen myyntikenttä, mutta nyt GooH otettiin kokonaisuudessaan Atrian myyntikenttään.

Meillä on noin 40 henkilöä myyntikentällä läheteiskaupassa, ja kaikki heistä myy GooHia. Se on auttanut kasvattamaan myymäläpeittoja, ja me ollaan pärjätty hyvin markkinassa, että tehty ennätyskuukausia viime vuoden aikana.

Hyvä. Kiitoksia.

Tässä oli mun kysymykset. Kiitos.

Sitten seuraavaksi Henri Elo, ole hyvä. Kiitos.

Henri Elo, Salkunrakentaja. Voisiko näistä strategian uusista yksiköistä jotain sanoa?

Siellä oli vientiyksikkö ja sitten oli tämä tuotannon koordinointiyksikkö. Miten niillä menee?

No siis sen viennin osalta me ollaan siinä päätetty rakentaa tämmöinen pienimuotoisempi, keskittynyt organisaatio. Siihen tulee alkuvaiheessa neljä henkilöä, ja sen rekrytointi on nyt periaatteessa saatu päätökseen niin, että ne aloittaa tässä maalis-huhtikuun vaiheessa suurin piirtein.

Sitten tämän tilaus-toimitusketjuorganisaation osalta niin siinä on periaatteessa organisoitu oman tiiminsä enemmän niin, että meillä on selkeät vastuualueet sen tiimin sisällä liittyen meidän strategiaan. Mutta siihen ei vastaavasti ole vielä ainakaan rekrytoitu uusia henkilöitä.

Mutta nämä on organisoitu kylläkin. Entä tästä cross-border viennistä, niin eteneekö se?

Joo, siinä tosiaankin meillä on myöskin organisoitu, ja aika paljon työtä siinä vielä on. Meillä on muutamia onnistumisia, esimerkiksi kebabi Ruotsissa, suomalainen kebabi Ruotsissa on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja suomalainen pekoni Virossa, mutta kyllä siellä on vielä työsarkaa.

Mutta työtä tehdään. Okei.

Mikä selittää Suomen vähittäiskaupan vahvuutta loppuvuonna? Onko siihen löytynyt syitä?

Kai siellä voi montakin syytä olla, mutta niin kuin mä sanoin, niin se kasvu ylipäätänsä meillä tuli kaikkien kanavien kautta, poislukien se food service, jossa sitä kasvua ei ollut. Ehkä lyhyesti näin.

Okei, sitten mä olisin vielä ehkä tosta, tuo ohjeistus on myös aika vahva, koska tulos on ennätyksellinen. Ohjeistetaan tuloksen kasvua, niin totta kai riskejäkin on, mutta mihin se perustuu?

Niin, mikä perustuu? Se tulosohjeistus.

Tulos kasvaa, ohjeistetaan, että tulos kasvaa tänä vuonna. Joo, no se liittyy siihen, että mitä meidän suunnitelmat ja ennusteet näyttää.

Eli me ennustetaan tälle vuodelle siinä liikevoitto on korkeampi. Ja se perustuu aika paljon näiden liiketoimintayksiköiden tulokseen totta kai, ja mitä me pystytään sitten jatkamaan tätä matkaa.

Ja niin kuin me tässä nyt ehkä ollaan nähty, niin viimeinen puoli vuotta on ollut kuitenkin aika vahvaa Atrialta. ollaan pystytty myöskin kasvamaan aika hienosti, ja Suomessa tämä markkina on kehittynyt positiiviseen suuntaan, Ruotsissa on hyvää vetoa.

Me ei uskota, että nämä suuret riskit, mitä nyt vaikka ASF ja muut, niin ei toteudu, sitä kautta Viron pitäisi olla hyvässä kuosissa ja Tanskalla on 35 prosenttia vähittäiskaupan ulkopuolella. Parhaat arviot sanoo, että Tukholman seudulla se on melkein 50–50.

Eli jos Tukholmassa menet maanantai-iltana ravintolaan, niin se on todennäköisesti täynnä. Eli Ruotsissa kotikulttuuriin kuuluu se, että syödään paljon ulkona.

Ja ei se ole muuttunut tässä, vaikka on tiettyjä huolenaiheita omasta taloudesta ja mitä tapahtuu maailmassa ja inflaatio on kuitenkin rauhoittunut. Niin Ruotsissa edelleen syödään aika paljon kodin ulkopuolella.

Niin kuin sanottuna, viime vuoden arvioit, 35 prosenttia kaikista ruokaan käytetyistä rahoista menee vähittäiskaupan ulkopuolelle. Ja kuten sanoin, nämä isommat kaupungit, puhutaan lähes 50–50 tilanteesta.

Yhdyssässä ennen pandemiaa ensimmäistä kertaa historiassa food service oli isompi kuin vähittäiskaupan myynti. Eli yritti 50 prosenttia.

vielä sellainen, että kun nämä kovat pakkaset, niin miten ne vaikuttaa? Ne ei välttämättä teillä myyntipuolella välttämättä niin hirveästi, kun nyt ei ole se grillisesonki.

Mutta sitten onko tämä sähkönkulutus tai energiankulutus, niin miten te olette jutellut siitä? Voin sen verran kertoa, että meillä tammikuussa nähtiin meidän asiakkaiden suulla kerrottuna, että fast food -ravintoloissa esimerkiksi, niin asiakkaita on ollut vähemmän, kun on ollut kylmä.

Eli ei mennä niin paljon, välttämättä sitten mennä sinne kodin ulkopuolelle, vaan syödään sitten kodin sisällä, kun on lämpöisempää. Mutta kyllä se totta kai energiakuluissa näkyy, niin kuin varmaan kotitalouksissakin näkyy, niin samalla tavalla se näkyy totta kai meidän laitoksissakin.

Okei, kiitos. Kiitos.

Kiitos hyvä. Ja otetaan tähän loppuun vielä, täällä on yksi kysymys kilpailutilanteesta.

Mika ja Jarmo, mistä tuotekategorioissa kilpailupaine on kasvanut eniten viime vuoden aikana? Kilpailu on kovaa joka kategoriassa.

Ei ole missään helppoa. Ei ole helppoa missään.

Mutta se on mahtava juttu, pääsee joka paikasta tappelemaan. Pysyy mieli virkeänä.

Hyvä, kiitos. Tähän on hyvä päättää ja kiitetään meidän keskustelijoita hyvistä vastauksista.

Ja näissä merkeissä tapaamme sitten huhtikuun 23. päivä seuraavan kerran.

Kiitos. Kiitos.