No niin, hyvää iltapäivää kaikille ja tervetuloa tähän GRK:n webcastiin, jossa käymme läpi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon tulosta. Tässä on päivän esiintyjät, eli minun nimeni on Mika Mäenpää ja toimin GRK:n toimitusjohtajana.

Ja kanssani tänään tulosta esittelemässä on uusi talous- ja rahoitusjohtajamme Perttu Piilo.

Hyvää iltapäivää.

Lähdetään käymään läpi, niin tekemisemme ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli erittäin vahvaa. Tilauskantamme nousi jälleen historiallisen korkealle tasolle ja yli miljardiin euroon.

Ja samalla kannattavuutemme oli erinomaisella tasolla. Vuoden takaiseen verrattuna tilauskannan kasvu oli 48%.

Ja kyllä tämä kuvastaa vahvaa tarjousmenestystämme sekä myös onnistumistamme strategisesti merkittävien projektien voittamisessa. Liikevaihtomme laski vertailukaudesta, mutta hankkeiden hyvän toteutuksen ja kustannushallinnan myötä kannattavuus parani sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tarkasteltuna.

Toisen vuosineljänneksen suuri uutinen oli Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n hankinta osaksi GRK:ta. Yrityskauppa on meille tärkeä strateginen askel, joka vahvistaa osaamistamme uusilla infrarakentamisen alueilla sekä lisää mahdollisuuksia yksityisen sektorin asiakkuuksissa.

Myös markkinatilanne toimintamaissamme on kokonaisuutena myönteinen. Kysyntäpotentiaali tukee kasvua myös loppuvuonna.

Kaiken kaikkiaan lähdemme tähän loppuvuoteen erittäin hyvästä asemasta. Meillä on erittäin vahva tilauskanta, kannattavuus on hyvällä tasolla ja laajentunut osaamisemme tukee seuraavaa kasvuvaihetta.

Suomessa liikevaihtomme oli suunnilleen vertailukauden tasolla, kasvaen noin 2%. Tilauskanta kesäkuun lopussa oli huikeat 653 miljoonaa euroa, eli tilauskanta siis lähes kaksinkertaistui verrattuna vuoden 2026 ensimmäiseen vuosineljännekseen.

Tätä tilauskantaa kasvattivat hyvä tarjousmenestys ja myös KSBR:n hankinta. Tilauskantaan on vielä kirjaamatta Turun raitiotie, jonka kokonaisarvo GRK:lle on noin 190 miljoonaa euroa.

Vantaan raitiotie on edennyt hienosti ja olemme kirjanneet hankkeen jo suurimmilta osin tilauskantaan. Suomen infrarakentamisen markkinat ennustetaan kasvavan noin 2% vuonna 2026, eli positiiviset näkymät myös Suomessa.

Ja tässä nostona Suomessa voitetuista projekteista, eli Valtatie 5 parantamishanke, jonka arvo GRK:lle on noin 68 miljoonaa euroa. Tämä projekti on mittakaavaltaan merkittävä, sisältää lukuisia eritasoliittymiä, siltoja, pohjaveden suojausta sekä meluntorjunnan toimenpiteitä.

Meillä on erityisen paljon kokemusta valtatiehankkeista, sillä ollaan tehneet Suomessa useita merkittävän kokoisia valtatiehankkeita, kuten Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella ja myöskin Valtatie 9. Ja on erittäin hienoa saada taas uusi merkittävän kokoinen valtatiehanke meidän tilauskantaan.

Haluan tässä yhteydessä ehdottomasti kans nostaa esiin Hailuodon kiinteän yhteyden hankkeen. Tämä hanke on mittaluokaltaan poikkeuksellisen suuri: 8,4 kilometriä uutta tieyhteyttä, kaksi Suomen suurimpiin kuuluvaa siltaa ja lähes 7 kilometrin pengertietä.

Nämä rakennustyöt alkoivat vuonna 2024 ja nyt kaksi vuotta myöhemmin yhteys on valmis noin puolen vuoden tai puoli vuotta suunniteltua aikaisemmin. Ja kyllä tämä jos mikä kertoo GRK:n kyvystä viedä laajoja ja monimutkaisia projekteja tehokkaasti maaliin.

Jos katsotaan sitten Ruotsin tilanne, niin Ruotsissa Stegran alhaisemmat volyymit näkyivät liikevaihdon laskuna ja tilauskanta laski hiukan vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen lopusta, mutta on silti hyvällä tasolla ja töitä riittää. Suurimmilta osin kehitysvaiheessa olleen Luulajan satamahankkeen osalta on myös tapahtunut edistystä, sillä nyt myös toisen vaiheen rakentaminen on siirtynyt toteutusvaiheeseen.

Ruotsissa markkinanäkymät ovat edelleen toimintamaistamme positiivisimmat ja tälle vuodelle odotetaan jopa 7% markkinakasvua ja näemme Ruotsissa paljon kasvun mahdollisuuksia ja potentiaalia vielä tulevaisuudessa. Ja Ruotsista nostona äsken mainittu Luulajan satamahanke ja tämän hankkeen tavoitteena on kasvattaa tavaraliikenteen kapasiteettia, parantaa saavutettavuutta sekä edistää alueen vihreää siirtymää.

Projekti sisältää muun muassa betonirakenteita, erilaisia maarakennustöitä, päällystystöitä sekä kunnallisteknistä infrastruktuuria. Rakennamme myös uuden 700...

400 metrin pitkän lastauslaiturin ja uusia teitä sekä huolehdimme pilaantuneiden maiden käsittelystä samalla kun toiminta satamassa jatkuu normaalisti rakennustöiden aikana. Sitten lyhyesti Viron tilanteesta, niin Virossa liikevaihtomme laski vahvasta vertailukaudesta ollen noin vuoden 2024 tasolla.

Tilauskanta on laskenut hiukan ensimmäisen vuosineljänneksen lopusta ja kehitysvaiheessa on edelleen tämä valtava Rail Baltican hanke, jonka osalta on myös tapahtunut edistystä. Taitojen väylärakentaminen sekä myös ratarakentaminen näkymät ovat Virossa hyvät juuri tämän Rail Baltica -projektin ansiosta.

Ja Virossa infrarakentamisen markkinat odotetaan kasvavan noin 2% vuonna 2026. Ja katsauskauden jälkeen ilmoitimme myös, että olemme allekirjoittaneet sopimukset kahdesta osatilauksesta Rail Baltican hankkeessa.

Tämä toinen tilauksista koskee hankkeen kehitysvaiheen jatkoa ja sit tämä toinen liittyy valmisteleviin töihin. Ja GRK:n osuus kehitysvaiheen jatkosopimuksesta on noin 1 miljoonaa euroa ja valmistelevien töiden sopimuksesta noin 12 miljoonaa euroa, eli yhteensä noin 13 miljoonaa.

Ja tämä päätöstyö tuo kyllä meille selkeyttä tulevien kuukausien työhön sekä varmistaa myös työn jatkuvuuden ja hankkeen tulevien töiden tehokkaan suunnitteluun. Ja kuten sanoin tässä alussa, niin vuosineljänneksen suuri uutinen oli Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n hankinta osaksi GRK:ta.

KSBR on suomalainen vuonna 2004 perustettu rakennusyritys, joka on erikoistunut betonirakentamiseen, infraprojekteihin ja teollisuusrakentamiseen. KSBR tarjoaa palveluja hankesuunnittelusta projektinhallinnasta aina rakentamisen toteutukseen saakka.

Yhtiöllä on erityisen vahva osaaminen paikallavalettujen betonirakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa ja toimii useilla sektoreilla, kuten uusiutuvassa energiassa, teollisuusrakentamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä pysäköintilaitoksien rakentamisen hankkeissa. Asiakkaina on sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita sekä Suomessa että Ruotsissa.

Ja kun katsomme kriteerejä, joita meillä on yritysostojen suhteen, niin näemme, että tämä KSBR täyttää ne erittäin hyvin. Sillä on yrittäjämäinen kulttuuri, hyvä kannattavuus ja se täydentää olemassa olevaa osaamistamme.

Ja olen henkilökohtaisesti erittäin iloinen, että saimme kaupan onnistuneesti päätökseen ja uskon vahvasti, että se avaa meille paljon uusia kasvun mahdollisuuksia. Yritysjärjestelyt ovat jatkossakin tärkeä osa strategiaamme ja arvioimme aktiivisesti uusia mahdollisuuksia vahvistaa markkina-asemaamme ja osaamistamme erityisesti Ruotsissa.

Ja tässä vielä lyhyenä kertauksena GRK:n taloudelliset tavoitteet, joita päivitettiin liikevaihdon osalta helmikuussa. Eli tavoittelemme siis yli 950 miljoonaa euroa liikevaihtoa vuonna 2028, huolehtien samalla kannattavuudestamme, terveestä pääomarakenteesta ja pääoman tehokkaasta käytöstä.

Omistajia palkitsemme jakamalla ajan myötä kasvavaa osinkoa, joka on vähintään 40% nettotuloksestamme yli ajan. Ja hyvän tuloskehityksen lisäksi myös turvallisuusmittarimme kehittyvät oikeaan suuntaan.

Työturvallisuus on GRK:lla perusedellytys, ei erillinen teema. Se on samalla myös liiketoiminnallinen kysymys.

Infrarakentamisessa turvallinen työmaa on käytännössä sama asia kuin hyvin johdettu työmaa. Aikataulut pitävät, laatu on tasaista ja häiriökustannukset jäävät hyvin pieniksi.

Ja tulemme jatkamaan pitkäjänteistä työtä turvallisuuden ja vastuullisen toimintakulttuurin kehittämiseksi ja turvallisuus säilyy toimintamme keskiössä. Jos vedämme alkuvuoden yhteen, kokonaiskuva on erittäin hyvä.

Eli kannattavuutemme parani ja tilauskantamme nousi ennätystasolle. Ja kyllä tämä antaa meille erittäin hyvät lähtökohdat loppuvuoteen.

Olemme onnistuneet myös kaupallisesti erittäin hyvin. Tarjouskilpailussa on tullut tärkeitä voittoja ja useat merkittävät projektit vahvistavat sekä tilauskantaa että näkyvyyttä tulevaan tekemiseen.

Ja KSBR-hankinta on meille tärkeä strateginen virstanpylväs. Se laajentaa osaamistamme, vahvistaa asemaamme valituilla infrarakentamisen alueilla ja tukee kasvua myös uusissa asiakkuuksissa.

Markkinanäkymä tukee tätä kokonaisuutta. Ja eli kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että meillä on hyvät edellytykset jatkaa strategian toteuttamista ja kannattavan kasvun hakemista.

Ja seuraavaksi annan sitten puheenvuoron Pertulle, joka käy tarkemmin läpi ensimmäisen vuosipuoliskon lukuja. Ole hyvä, Perttu.

Kiitos, Mika. Ennen kuin mennään lukuihin, niin pieni esittely lienee paikallaan.

Eli minä olen Perttu Piilo ja aloitin heinäkuussa GRK:n talous- ja rahoitusjohtajana. Oon aiemmin toiminut rakennusalan ja verkonrakennuksen talousjohdon ja business controllin tehtävissä.

Mä oon tottunut työskentelemään hyvin läheisesti liiketoiminnan kanssa ja se on tuntunut omimmalta. GRK:lla on tosi vahva markkina-asema, osaava henkilöstö ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia edessä.

Tosi hieno liittyä mukaan rakentamaan GRK:n kasvua ja pitkäjänteistä arvonluontia. Jees, mennään sitten lukuihin, eli ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto laski poikkeuksellisen vahvasta vertailukaudesta.

Alhaiseksi liikevaihtoa ei kuitenkaan voi sanoa, koska tää oli yhtiön historian toiseksi korkein ensimmäisen halfin liikevaihto. Liikevaihdon laskun taustalla on liiketoimintamme tavallinen kausivaihtelu.

Vuonna 2025 oli selkeästi leudompi talvi ja tietyt suuret projektit sellaisessa vaiheessa, että niitä pystyi edistämään läpi talven. Lisäksi Ruotsissa Stegra-projektia on tänä vuonna tehty merkittävästi alhaisemmilla volyymeilla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Ja kuten Mikakin totesi, niin kannattavuus oli erinomaisella tasolla ja parempi kuin vertailukaudella. Operatiivinen suorittaminen oli vahvaa ja me saatiin tehokkaasti vietyä projekteja eteenpäin.

Olemme edelleen kyenneet olemaan valikoivia projektien suhteen ja onnistuneet hienosti valitsemaan meille oikeat ja kannattavat projektit. Alkuvuonna kannattavuutta on osaltaan parantanut tiettyjen projektiriskien pienentyminen ja sitä kautta tietysti projektiennusteiden tarkentuminen.

Tällä saattaa projektin koosta riippuen olla suurikin vaikutus. Tässä muistutuksena, miltä kausivaihtelu GRK:n tuloksessa näyttää.

Alkuvuosi on yleensä talviolosuhteista johtuen volyymiltaan alhaisempi, mutta liikevaihdon ja tuloksen kehitys saattaa vaihdella myös käynnissä olevien projektien työvaiheen mukaan. Rakennushankkeet väistämättä etenee vaiheittain, eikä kaikki tekeminen kerrytä liikevaihtoa samalla tavalla.

Osa työvaiheista, kuten valmistelevat tai teknisesti vaativat vaiheet, on luonteeltaan sellaisia, että niiden liikevaihtovaikutus on pienempi verrattuna sitten varsinaisiin tuotantovaiheisiin. Näiden eri vaiheiden ajoittuminen kvartaalien välillä voi vaikuttaa suuresti tulokseen.

No sitten rahoitusasemasta, mikä on meillä vahva. Nettokäyttöpääoma on edelleen erittäin hyvällä tasolla ja heijastaa projektiliiketoiminnan tehokasta pääoman käyttöä sekä ennakkomaksuihin ja projektien maksuerärakenteisiin perustuvaa liiketoimintamallia.

Omavaraisuusaste on pysynyt hyvällä tasolla ensimmäisellä vuosipuoliskolla johtuen vahvasta tuloksesta. Myös oma pääoma kasvoi kesäkuun lopussa tähän KSBR-kauppaan liittyvien suunnattujen antien vuoksi.

Operatiivinen kassavirta puolestaan on heikompi laskeneen volyymin johdosta. Kassavirta yleensäkin on heikompi alkuvuonna.

Kannattavuutta parantavat erityisesti projektiennusteiden tarkennukset näkyvät tuloksessa, mutta eivät kassavirrassa. Nettovelka per oikaistu käyttökate on edelleen selkeästi negatiivinen johtuen negatiivisesta nettovelasta, joka on -161 miljoonaa.

Meidän vahva tase ja kassatilanne tarjoaa merkittävää taloudellista joustavuutta ja ne tukee kykyämme hyödyntää kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Edelleen tästä rahoitusasemasta, oman pääoman tuotto on laskenut vuoden takaisesta, mutta on edelleen hyvällä tasolla.

Oman pääoman määrän kasvu luonnollisesti vaikuttaa tähän tunnuslukuun. Ja sitoutuneen pääoman tuotto edelleen reilusti yli 20% tavoitetason.

Tilauskanta, se on tietysti tärkeä, kun tulevaisuuteen katsotaan. Se on tällä hetkellä ennätyskorkealla tasolla ollen miljardi 170 miljoonaa euroa.

Kasvu tulee lähinnä Suomesta tähän. Huomioitavaa on, että siinä missä KSBR:n luvut eivät vielä näkyneet tulosluvuissa, niin tässä tilauskannassa ne on huomioitu.

Tilauskantaan on edelleen kirjaamatta meidän allianssiprojekteja, kuten Rail Baltica, Turun raitiotie sekä Luulajan satama. Vantaan raitiotie on edennyt reippaasti ja se on jo lähes kokonaan tässä tilauskannassa.

Turun raitiotien osalta odotamme virallisen allekirjoituksen tapahtuvan syyskuussa tänä vuonna ja allekirjoitusvaiheessa projekti siirtyy sitten GRK:n tilauskantaan. Rail Balticasta ollaan saatu ensimmäiset osatilaukset ja Luulajan satamahankkeessa on myös edennyt toiseen toteutusvaiheeseen.

Tässä vielä kesäkuun lopussa päivitetty tulosohjeistus, eli odotamme liikevaihdon olevan 820 miljoonan ja 1,02 miljardin välillä ja oikaistun liikevoiton olevan välillä 70-95 miljoonaa euroa. Tulosohjeistus perustuu vahvaan tilauskantaan, uusien sopimusten kertymiseen vuoden 2026 aikana sekä arvioon olemassa olevan tilauskannan tuloutumisesta.

Odotamme kehitysvaiheessa olevien hankkeiden etenevän suunnitellusti sekä Keski-Suomen Betonirakenteen liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan jatkuvan vahvan tilauskannan tukemana. Jees, siirrytään sitten Q&A-osioon.

Kiitos oikein paljon esityksestä herroille ja hyvää iltapäivää sinne katsomoon. Minä olen tosiaan Jussi Mäki-Arvela ja toimin GRK:lla sijoittajasuhteiden päällikkönä.

Tänne onkin tullut rutkasti kysymyksiä jo ja voidaan aloittaa varmaan näistä KSBR:ää koskevista. Täällä on kysymys: Mikä oli KSBR:n tilauskannan taso Q2:n lopussa?

Me emme tätä erikseen erittele, eli meillä on maittain tämä tilauskanta määritelty, mutta tätä emme julkista.

Sen verran voidaan todeta tilauskannasta, että se oli vuodenvaihteessa noin 110 miljoonaa euroa, niin siinä 2025 lopussa.

Siitä mittaluokkaa.

Joo.

KSBR:n kannattavuus vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 14,5%. Voiko samanlaista odottaa myös toiselta vuosipuoliskolta?

No, tässä todettiin jo, niin erillistä tulosta ei lähdetä avaamaan ja näkymät erikseen, mutta sanotaan, että KSBR:llä on erittäin hyvä työkanta ja hyvät eväät saada hyvää tulosta aikaan myös tänä vuonna, että näkymät ovat erittäin positiiviset.

Sitten, GRK:n oikaistu liikevoittomarginaali oli ja tulee olemaan taloudellisen ohjeistuksen perusteella selvästi GRK:n yli 6% pitkän aikavälin tavoitetta korkeampi. Yhtiö on myös viestinyt kysynnän olevan hyvällä tasolla ja tilauskanta on GRK:n historian korkein.

Näettekö yrityksessänne tai markkinoilla merkkejä siitä, että nykyinen erinomainen oikaistu liikevoittomarginaali laskisi lähemmäksi tavoitetta lähivuosien aikana?

Toistaiseksi markkinanäkymät ovat erittäin positiiviset kaikissa toimintamaissa, tässä esityksessä tuli esiin, niin että ainakin lähitulevaisuuden näkymät ovat erinomaisen positiiviset. Jos kattoo nyttä toimialat missä me ollaan ja kaikissa toimintamaissa, niin se on totta, että tulos tulee olemaan ainakin kattoo se meidän ohjeistus, niin tulee olemaan erittäin hyvällä tasolla tänä vuonna.

Jees. Ja vielä KSBR:stä, onko KSBR:llä samantyyppistä tuloskausiluonteisuutta kuin GRK:n ydinliiketoiminnassa?

Kyllä siellä on varmaan se logiikka aika lailla sama, että tossa mitä nyt KSBR tekee, niin löytyy sellaisia töitä, joita ei tehdä talvella, niin aika lailla sama, mutta sitten ne asiakkuudet vähän poikkeavat, että ne on enemmän siellä yksityissektorin asiakkaita, niin ja me ollaan sitten julkisen sektorin puolella oltu enemmän, niin siinä ehkä vähän vaihtelee sitten, mutta kyllä se aika sama logiikka olisi.

Samantyyppinen vaihtelu, mutta toisaalta tuo sopivaa variaatiota siihen kyllä.

Mm.

Jees. Onko teillä datakeskusprojekteja käynnissä tällä hetkellä ja mitä osia datakeskushankkeista pystytte toteuttamaan?

On käynnissä useita ja tietysti on aika selvää, mitä infrarakentaja siellä yleensä tekee, että niitä osia.

Kyllähän jos mietitään tätä yrityskauppaa, niin kyllä se vahvistaa meidän asemaamme siinä selvästi, että tää vahva betoniosaaminen mitä KSBR:llä on, niin on huomattavasti vahvempi asema tässä, että pystytään kaikki pohjarakennustyöt, perustustyöt ja kaikki maanalaiset infrat, mikä nyt tulee näissä projekteissa aika merkittävän kokoisia, niin kyllä aika iso laajuus pystytään toimittamaan näissä jatkossa.

Ylöspäin emme rakenna kuitenkaan.

Joo, ei ylöspäin mennä.

Sitten Ruotsin suunnalle: Kuinka paljon Stegran liikevaihto oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja kuinka paljon siitä on jäljellä?

Kuten tuli jo esiin, niin yksittäisen projektien liikevaihtoa tai tilauskantatyökantaa ei avata.

Onko teillä osaamista sähköverkkopuolelta Ruotsissa vai tarvitsetteko yritysostoja tähän?

Ruotsissa meillä ei ole, että Suomessa meillä on tää Power-liiketoiminta pystyssä, mutta Ruotsissa ei ole vielä toistaiseksi, että yritysosto voi olla mahdollinen tällä sektorilla.

Sitten: Mikä on arvionne mukaan PPA-poistojen taso vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla ja ensi vuonna?

Se on hyvin hyvin merkittävä osa tietysti, koska tilauskanta siellä on isossa roolissa, jolloin kyllä iso osa siitä tulee poistettavaksi tän ja ensi vuoden aikana, että tänä vuonna se on noin 8 miljoonaa, ensi vuodesta vähän vähemmän.

Jees. Ja annoitte pro forma -lukuja konsernitasolla liikevaihdosta ja liikevoitosta, jos KSBR olisi yhdistelty vuoden alusta asti konserniin.

Mistä noin merkittävä ero liikevoiton 28,9 miljoonaa euroa ja oikaistun liikevoiton 41,2 välillä muodostuu?

No nimenomaan näistä PPA-poistoista, että ja muihin kertalontoisiin tähän yrityskauppaan liittyviin kuluihin.

Kiitos. Siinä olikin kysymykset tältä erää.

Hiljainen kesäkausi.

Jees, hyvä. Kiitoksia.

Kiitos.

Kiitoksia.