Nii, hyvää iltapäivää kaikille ja tervetuloa tähän GRK:n webcastiin, jossa käydään läpi vuoden ensimmäisen neljänneksen tulosta. Tässä päivän esiintyjät.

Minun nimeni on Mika Mäenpää ja toimin GRK:n toimitusjohtajana ja kanssani tulosta esittelemässä on talous- ja rahoitusjohtajamme Markku Puolanne. Vuosi lähti GRK:lla varsin mallikkaasti käyntiin.

Tilauskantamme kasvoi noin 20% 883 miljoonaan euroon, mikä on yhtiön historian tähän mennessä korkein. Erityisen hienoa on, että kasvua tuli meille strategisesti tärkeästä Ruotsista, missä kasvaminen on yksi strategiamme kulmakivistä.

Ensimmäisen neljänneksen liikevaihto laski odotetusti poikkeuksellisen vahvasta vertailukaudesta, mutta oli kuitenkin hyvällä tasolla. Liikevaihdon laskusta huolimatta pystyimme pitämään kannattavuutemme erinomaisella tasolla.

Oikaistu liikevoittomarginaalimme oli jopa vahvaa vertailukautta korkeampi. Tämä kertoo siitä, että kykenemme edelleen olemaan valikoivia projektien suhteen ja hakemaan kasvua kannattavuutta vaarantamatta.

Stegra-projektin osalta on tullut positiivisia uutisia, kun lisärahoitustarpeen järjestelyt ovat edenneet. Tulemme jatkamaan työtämme työmaalla siten, että työt painottuvat normaaliin rakennuskauteen.

Projektin jatkoa koskevat lisätiedot tarkentuvat kevään ja alkukesän aikana. Kokonaisuutta katsoen koko vuoden näkymät ovat myönteiset ja tekemistä riittää.

Suomessa liikevaihto laski hiukan vertailukaudesta. Laskun taustalla oli talviolosuhteista johtuvaa normaalia kausivaihtelua ja projektien työvaiheet.

Suomen tilauskanta laski vuoden takaisesta ja vuoden lopusta, mutta oli edelleen hyvällä tasolla. Lisäksi Suomessa on kehitysvaiheessa vielä kaksi merkittävää hanketta, Turun ja Vantaan raitiotiehankkeet.

Markkinanäkymät ovat positiiviset ja Suomen infrarakentamisen odotetaan kasvavan noin 2% vuoden 2026 aikana. Kustannuskehitys on ollut maltillista, mutta geopoliittinen epävarmuus jatkuu ja tämä kyllä näkyy kaikissa toimintamaissamme.

Nostona Suomessa voitetusta projektista Hernesaaren itärannan ruoppausprojekti. Projekti on osa Hernesaaren uuden kaupunginosan esirakentamista.

Valmistelevilla ruoppaus- ja täyttötöillä luodaan merialueelle uutta rakennusalaa ja varmistetaan alueen stabiliteetti ja kantava rakennuspohja ennen varsinaisten rakennushankkeiden käynnistymistä. GRK:lla on pitkä kokemus Hernesaaren ja lähialueiden projekteista.

Samanniemen ympärillä on käynnissä tällä hetkellä viisi erillistä hanketta, jotka ovat havainnollistettu oikealla puolella näkyvälle kartalle. On hienoa päästä jälleen osoittamaan GRK:n rakentamisosaamista tiiviissä kaupunkiympäristössä ja vaativissa merellisissä olosuhteissa.

Ruotsissa Stegran alhaisemmat volyymit näkyvät selvästi liikevaihdon laskuna. Tilauskannan osalta on kuitenkin päinvastainen, sillä Ruotsissa tilauskanta kasvoi ennätyslukemiin ja oli ensimmäistä kertaa Suomea korkeampi.

Kuten mainitsin, Ruotsissa laajentuminen sekä Stegran vähenevän työmäärän korvaaminen uusilla monipuolisilla projekteilla on ollut GRK:n strategian keskiössä ja olemme onnistuneet tässä valtavan hienosti. Olen erittäin ylpeä tästä suorituksesta ja meidän koko Ruotsin organisaatiosta.

Myös Ruotsissa markkinanäkymät ovat selvästi positiiviset ja investointien painopiste on rautatie- ja tieinfrassa. Tälle vuodelle odotetaan noin 6%:n markkinakasvua.

Ruotsissa nostona Norrbotniabananin rannikkorautatieltä maaliskuussa voitettu rakennushanke, jossa toteutetaan radan alusrakenne ja siltoja. Kuten äsken mainitsin, Ruotsissa investoidaan parhaillaan voimakkaasti rautatieverkkoon ja tulevina vuosina rakennetaan ja peruskorjataan useita keskeisiä yhteyksiä.

Norrbotniabanan on yksi niistä ja sen rakentaminen kilpailutetaan useissa erillisprojekteissa, joista GRK on nyt voittanut kolme. Norrbotniabananin projektien yhteenlaskettu arvo on noin 85 miljoonaa euroa.

Virossa liikevaihto laski vahvasta vertailukaudesta, mutta oli noin vuoden 2024 tasolla. Tilauskanta kasvoi lähes 50% vuoden 2025 lopusta ja kehitysvaiheessa on edelleen valtava Rail Baltica -hanke, jonka arvo GRK:lle on noin 160-215 miljoonaa euroa.

Juuri Rail Baltican hanke pitää Virossa taito- ja väylän sekä ratarakentamisen volyymit korkealla. Virossa infrarakentamisen odotetaan kasvavan noin 2% vuonna 2026.

GRK valittiin toteuttamaan Viron Valtatie 4:n parannustöitä. Kyseessä on merkittävä väylähanke, joka parantaa liikenneturvallisuutta, sujuvuutta ja kuljetuskapasiteettia yhdellä Viron tärkeimmistä päätieosuuksista.

Rakentaminen tulee tapahtumaan vilkkaasti liikennöidyllä alueella, jossa kulkee noin 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteestä raskaan liikenteen osuus on jopa 22%, joten työturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen on kiinnitettävä aivan erityistä huomiota.

Projektin arvo on noin 38 miljoonaa euroa. Vastuullisuuden saralla GRK:lla on keskiössä turvallisuus ja ympäristövaikutukset.

On ehdottoman tärkeää, että niin henkilöstömme kuin aliurakoitsijat voivat työskennellä turvallisilla työmailla ja palata päivän päätteeksi ehjänä kotiin. Turvallisuustavoitteiden osalta emme kuitenkaan ole vielä tavoitteessamme.

Jatkamme systemaattista työtä tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi sekä turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi koko konsernissa. Sen sijaan uusiomateriaalien käytön ja oman toiminnan hiili-intensiteetin suhteen olemme matkalla kohti vuoden 2026 tavoitetasoja.

Tässä vielä kertauksena GRK:n taloudelliset tavoitteet, joita päivitettiin liikevaihdon osalta helmikuussa. Tavoittelemme siis 950 miljoonan euron liikevaihtoa vuonna 2028 huolehtien samalla kannattavuudestamme, terveestä pääomarakenteesta ja pääoman tehokkaasta käytöstä.

Omistajia palkitsemme jakamalla ajan myötä kasvavaa osinkoa, joka on vähintään 40% nettotuloksesta yli ajan. Lopuksi vielä yhteenveto ja mitä mä toivoisin, että tästä esityksestä jää kuulijoille mieleen.

Ensimmäisenä se, että vuosi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Olemme onnistuneet voittamaan hienoja projekteja ja kasvattamaan tilauskantamme ennätyslukuihin.

Tämä yhdistettynä kasvaviin inframarkkinoihin toimintamaissamme tukee positiivisia näkymiä vuodelle 2026. Strategian toteuttaminen etenee Ruotsissa vauhdikkaasti ja kartoitamme aktiivisesti yrityskauppamahdollisuuksia.

Ja viimeisenä pointtina nostan kannattavuudesta huolehtimisen. Emme hae kasvua kannattavuuden kustannuksella, vaan painotamme hankkeita ja toimintamalleja, joissa riskit ja tuotto-odotus ovat tasapainossa.

Tämä lyhyesti, niin seuraavaksi annan puheenvuoron sit Markulle, joka käy tarkemmin läpi ensimmäisen neljänneksen lukuja. Ole hyvä, Markku.

Kiitos, Mika, ja hyvää iltapäivää minunkin puolestani. Käydään sitä vähän tarkemmin läpi, miltä GRK näytti lukujen puolesta ensimmäisellä kvarttaalilla.

Niin kuin Mika tuossa äsken mainitsi, niin liikevaihto laski odotetusti vahvasta vertailukaudesta lähes 36%, mutta liikevaihto kasvoi kuitenkin 3,5% vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan, joka on parempi vertailukohta normaalin kausivaihtelun johdosta. Tää liikevaihdon lasku oli myöskin linjassa se, mitä me tilinpäätöstiedotteessa aikaisemmin ollaan kommentoitu, eli olemme nyt palanneet normaalin kausivaihtelun pariin.

Ja meidän liikevaihto-ohjeistuksen haitari on havainnollistettu tuossa graafissa tuossa oikealla ja olemme hyvässä vauhdissa saavuttaaksemme tämän vuoden tavoitteen. Kannattavuus, kuten todettu, oli erinomaisella tasolla.

Oikaistu liikevoitto oli 5,9 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 5,3%, eli jopa parempi kuin viime vuonna. Meidän projektit on edenneet edelleen ongelmitta ja kannattavasti ja projektiennusteisiin on tehty muutoksia, jotka toivat vipua meidän kannattavuuteen.

Edelleen meille on tärkeää huolehtia siitä, että meille ei pääse muodostumaan merkittäviä kannattamattomia projekteja ja olemme onnistuneet hyvin tällä saralla. Huonosti sujuneiden projektien suunnan kääntäminen on huomattavan vaikeaa.

Ja kuten näistä Q1:n kannattavuusluvuista näkyy, materiaalien hintojen nousulla ei ole vielä ollut olennaista vaikutusta Q1:n kannattavuuteen ja tärkeämpien raaka-aineiden osalta niin pääsääntöisesti ne on sopimuksissa suojattu indeksiehdoilla. Tässä on jälleen tää havainnollistava kuva meidän kausivaihtelusta, miltä se GRK:n vuodessa näyttää.

Liikevaihdon osalta nähtiin taas sit normaali tämmöinen heikompi Q1, mutta meidän kannattavuus oli kuitenkin erittäin hyvällä tasolla. Alkuvuosi on yleensä talviolosuhteista johtuvasta kausivaihtelusta heikompi, mutta liikevaihdon ja tuloksen kehitys vaihtelee myös projektien työvaiheiden mukaan.

Rakennushankkeet etenevät vaiheittain, eikä kaikki tekeminen kerrytä liikevaihtoa samalla tavalla. Osa työvaiheista, kuten valmistelevat tai teknisesti vaativat vaiheet, ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden liikevaihtovaikutus on pienempi verrattuna varsinaisiin tuotantovaiheisiin.

Eli säät, olosuhteet, kausi ja projektien vaiheet vaikuttaa meidän tuohon kausivaihteluun. Katsotaan tarkemmin vähän tunnuslukuja.

Meidän nettokäyttöpääoma on edelleen erittäin hyvällä tasolla, yli -156 miljoonaa euroa. Yhtenä merkittävänä eränä siinä näkyy Q1:n lopussa kirjattu osingonjakovelka, 21,7 miljoonaa euroa.

Osingonjakopäätös tehtiin maaliskuun lopussa ja maksettiin osingot huhtikuun alkupuolella. Meidän omavaraisuusaste on pysynyt edelleen erittäin hyvällä tasolla, yli 54%, vahvasta tuloksesta johtuen, vaikka meidän jaetut osingot on kasvanut kuitenkin merkittävästi.

Operatiivinen vapaa kassavirta on ollut heikompi vertailukauteen nähden laskeneen volyymin johdosta. Yleensäkin kassavirta on heikompi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Myöskin se, että kun projektiennusteita parannetaan, niin silloin nää luvut näkyy tuloksessa, mutta ei kassavirrassa. Ja meidän nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen on edelleen selkeästi negatiivinen johtuen meidän selkeästi negatiivisesta nettovelasta.

Oman pääoman tuotto, se on edelleen pysynyt hyvällä tasolla vahvan tuloksen ansiosta. Meillä on strategiatunnusluvuissa sitoutuneen pääoman tuotto, mutta teknisistä syistä se on vähän haastavaa raportoida tällä hetkellä, koska meidän sijoitettu pääoma on negatiivinen, niin se antaisi vähän haastavia lukuja, sen takia olemme raportoineet oman pääoman tuottoa tässä tapauksessa.

Hyvän tuloksen johdosta niin kassa on pysynyt hyvällä tasolla Q1:n normaalista kausivaihtelusta huolimatta. Meillä oli kassassa 235 miljoonaa euroa, sijoituksia 35 miljoonaa euroa ja ollaan käytännössä velaton.

Meillä on osamaksuvelkoja 23 miljoonaa ja IFRS 16 -velkoja 13 miljoonaa euroa. Katsotaan sitten hieman tarkemmin tilauskantaa.

Kuten Mika mainitsi, niin tilauskanta on ennätyskorkealla, 883 miljoonaa euroa, jossa on yli 20%:n kasvu vuodenvaihteessa. Ja huomioitavaa on se, että tilauskanta on kasvanut suurimmaksi Ruotsissa.

Ja kuten tuolta oikealta ylhäältä näkyy, missä näkyy vuosittaiset luvut, niin vuoden 2026 osalta niin tilauskanta näyttää oikein hyvältä. Ja tuosta vuoden 2026 tilauskannasta puuttuvat muun muassa noi Vantaan ratikka, jonka 80 miljoonaa euroa viimeinen osa, jonka on tarkoitus allekirjoitetaan nyt ihan lähipäivinä.

Lisäksi mainittu Turun raitiotien osalta niin odotamme päätöksiä, mahdollista rakentamispäätöstä, myös lähiaikoina. Mikäli positiivinen päätös tulee, niin silloin sen osuus on 190 miljoonaa euroa GRK:lle.

Rail Baltican osalta se ei ole lähdössä liikkeelle yhtenä isona kokonaisuutena, vaan pienemmissä osaprojekteissa. Ensimmäisenä alkaa aikataulun kannalta kriittiset vaiheet ja odotamme ensimmäisiä osatilauksia jo Q2:n aikana tänä vuonna.

Tässä vielä ohjeistus vuodelle 2026. Se on pysynyt muuttumattomana.

Odotamme, että liikevaihto on 720-870 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto on 45 miljoonasta 60 miljoonaan euroon. Kiitos.

Tervetuloa tänne webcastiin myös omasta puolestani. Kiitoksia paljon kysymyksistä.

Olen siis Niemen Tiina ja työskentelen GRK:ssa viestinnässä ja nyt kyselen näitä kysymyksiä Mikalta ja Markulta, ja niitä saa tässä edelleen laittaa tulemaan, mutta niitä on jo tässä aika hyvin tullutkin, niin aloitetaan niistä. Ja aloitetaan Ruotsin puolelta tällä kertaa.

Tässä oli kyse siitä, että Stegrasta oli tullut positiivisia uutisia, ja haluttaisiin tietää, että kuinka kauan sitä projektia vielä työstetään ja onko arviota siitä, että paljonko siitä on laskutettavaa jäljellä?

No aikataulusta oli meidän osariraportissa kansa avattua, että se aikataulu tarkentuu tässä loppukeväästä alkukesällä, että kun se tarkentuu, niin kerrotaan lisää siitä. Ja sitten vielä mitä on jäljellä, niin ei paljasteta yksittäisten projektien numeroita, mutta työt jatkuu vielä ja olemme työmaalla parasta aikaa.

Juuri näin. Täällä oli itse asiassa kysymys liikevaihdosta, mut siitähän me ei olla kerrottu myöskään siitä Stegran liikevaihdosta.

Mutta kun tästä vihreän siirtymän hankkeista puhutaan, niin mitä muita kuulumisia Ruotsista näihin vihreän siirtymän hankkeisiin liittyen?

Joo, kyllähän näitä on suunnitteilla ja myöskin käynnistymässä, että esimerkiksi seuraava terästehdas on jo alkukuopilla, eli tää SSAB:n terästehdas, ja me ollaan kans ensimmäinen sopimus solmittu NCC:n kanssa ja käsittää uuden terästehtaan paalutustyötä, niin ihan hyvällä mielellä.

Milloin me saadaan kuulla tästä SSAB:n projektista lisää?

Kyllä varmaan, kun on tiedotettavaa, niin tiedotetaan lisää sitten, kun työt ovat käynnissä, että tässä vaiheessa niin meillä on sopimus olemassa.

Juuri näin. No Ruotsistahan on tullut mukavia uutisia rautateiden puolelta, ja täällä kysytäänkin, että onko tuolta rannikkorautatieltä tulossa ennen kesää vielä lisää projekteja?

Miltä tilanne näyttää?

No projektihan etenee ja tulee lisää paketteja laskentaan vielä, eli sehän on monivuotinen projekti, että paljon sanotaan paketteja on vielä kilpailuttamatta.

Ja eikö näin, että kolme projektia tällä hetkellä käynnissä?

Juuri näin, kyllä.

Kyllä. No sitten tilauskannasta on kysymys.

Nythän oli ennätyksellinen tilauskanta ja siitä haluttaisiin vielä tietää lisätietoja. Ja kysytään, että voidaanko avata jotain tilauskannan tuloutumisesta ajallisesti?

Ehkä Markku voi...

No meillä on tuossa esityksessä se graafin mukaan, elikkä suurin osa meidän tilauskannasta on vuodelle 2026, mutta myöskin vuodelle 2027 rupee olemaan jo näitä isommat projektit ja vuodelle 2028 myös, mutta suurin osa tilauskannasta on vuodelle 2026 selkeästi.

Kiitos Markku tästä vastauksesta. Sitten kausivaihtelu oli kansa tässä yhtenä aiheena esillä, joka nyt näkyykin Q1:llä.

Tähän on tullut kysymys: mitä voitte sanoa kausivaihtelujen osalta Q2 2026 ajatellen?

No kyllä se varmaan nyt kun tää varsinainen rakentamiskausi käynnistyy, niin sehän varmaan normalisoituu ja tulee normalisoitumaan, että asfaltointityöt saadaan käyntiin ja ratatyötä lisääntyy tässä kesän aikana, että kyllä palataan siihen normaaliin käyrään sitten.

Lähdetään kiivainta kesää kohti.

Joo, kyllä volyymit tulee selvästi kasvamaan Q1:een nähden.

Just näin. Sitten täällä on tosta liikevaihtotavoitteesta vuoteen 2028 nähden, joka on tosiaan se yli 950 miljoonaa euroa.

Halutaan tietää, että kuinka paljon siitä on mahdollisten yritysostojen vaikutusta ja mikä orgaanista kasvua?

No se on sekä että, että kuten ollaan kerrottu, niin kyllä tää tavoite edellyttää yritysostoja kans, että kuinka suuri osuus, niin siitä ei oo tarkkoja numeroita olemassa, mutta se käsittää sekä orgaanista kasvua että yritysostoja.

Katsotaanpa sitten vielä. No nyt tuli lisäkysymyksiä, kiitos niistä.

Täällä puhutaan nyt näistä kehitysvaiheessa olevista projekteista. Tässä on kerrottu, että Q4 lopussa listatut kilpailutukseen tulossa olevat oli yhteenlaskettu yli miljardi euron edestä.

Mikä on vertailukelpoinen luku Q1:n lopussa? Yhteenlasketut mainitut keskimäärin 477 miljoonaa euroa ja Ruotsista ei ole annettu lukua.

Tää varmaan viitannee siihen kalvoon, joka meillä on ollut, missä on kerrottu markkinatilanteesta.

Markkinatilanteesta. Meillä ei nyt tässä tällä hetkellä ole vertailtavaa lukua, mutta erityisesti Ruotsin puolella niin on merkittävä määrä hankkeita koko ajan työn alla, ja onhan Suomessakin isompia hankkeita.

Että edelleen on hyvä tilanne sen osalta.

Kyllä. Onko siitä tietoa, pystyttekö avaamaan sitä, että mitä esimerkiksi Ruotsissa on siellä, millaisia projekteja tai hankkeita tulossa kilpailutukseen?

No ne on hyvin monipuolisia, että useita Norrbotniabanaan liittyviä hankkeita, eli pakettia on tulossa laskentaan ja laskennassa ja mutta myöskin tieprojekteja, ja sitten näitä teollisia hankkeita ja vihreän siirtymän hankkeet, niin hyvin monipuolista siellä Ruotsin puolella.

Hypätäänpä vielä Viroon tässä nopeasti. Tossa olikin yhdestä valtatiehankkeesta jo tietoa, että oltiin se voitettu, mutta miltäs tää Rail Baltica nyt näyttää, että miten se etenee?

No vielä ollaan kehitysvaiheessa, että se on työn alla ja tässä varmaan tarkentuu sekin aikataulu lähiaikoina ja tiedotetaan silloin, kun on enemmän tiedotettavaa. Mutta kehitysvaihe on edelleen käynnissä.

Kyllä vain. Tässä näyttää, että kysymykset on kysytty, ja näyttää siltä, että niitä ei oo nyt tänne lisää tullut, joten omasta puolestani kiitän kovasti kysymyksistä.

Ja kaikki osavuosikatsauksen materiaolithan löytyy sitten meidän verkkosivuilta, ja sinne tulee myös tää webcastin linkki ja myös englanninkielinen lähetyslinkki sitten myöhemmin. Eli kiitoksia omasta puolestani ja hyvää iltapäivän jatkoa.

Kiitoksia.

Kiitos.