No niin, hyvää iltapäivää kaikille ja tervetuloa seuraamaan GRK:n tuloslähetystä. Tässä lyhyesti päivän agenda ja esiintyjät.

Ja minun nimeni on Mika Mäenpää ja toimin GRK:n toimitusjohtajana. Kanssani tulosta esittelemässä on talous- ja rahoitusjohtajamme Markku Puolanne, joka tulee lavalle vähän myöhemmin.

Koska olemme suhteellisen tuore pörssitulokas, niin aloitetaan lyhyellä kertauksella GRK:sta. Olemme yksi johtavista toimijoista Pohjois-Euroopan infrarakentamisessa.

Toimimme kolmessa maassa: Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomen inframarkkina on pitkään ollut ydinalueemme.

Ruotsissa ja Virossa olemme kasvaneet nyt tasaisesti, ja erityisesti Ruotsin markkina tarjoaa meille jatkossa paljon mahdollisuuksia. Vuoden 2025 liikevaihto oli hieman yli 870 miljoonaa euroa, josta noin puolet tuli Suomesta.

GRK:lla työskentelee noin 1 200 alan ammattilaista. Meillä on erittäin vahva yrittäjämäinen kulttuuri ja henkilöstön laaja omistus.

Se näkyy meidän tekemisessä, päätöksenteossa ja siinä, että projektit aina viedään vastuullisesti ja tehokkaasti maaliin. Meillä on neljä toisiaan tukevaa liiketoiminta-aluetta, joiden avulla pystytään tarjoamaan hyvin kattavan infrarakentamisen palveluvalikoima.

Taito- ja väylärakentaminen on perinteisesti suurin liiketoiminta-alueemme, ja se käsittää tiet, kadut, sillat, kunnallistekniikka ja teollisuuden infrarakentaminen. Rataliiketoiminta tarjoaa radan koko elinkaaren palvelut Suomessa ja rakentamista Ruotsissa ja Virossa.

Lisäksi tarjoamme Virossa kunnossapitopalveluita. Rataliiketoimintamme kattaa myös metron ja raitiotiet.

Ympäristöteknologia ja kiertotalous on kasvava liiketoiminta-alue, jossa tarjoamme esimerkiksi jätemateriaalien käsittelyä ja uusiomateriaalien valmistusta. Tämä tukee asiakkaiden ympäristötavoitteita ja parantaa myös hankkeiden kustannustehokkuutta.

GRK Power on meidän tuorein, mutta nopeasti kasvava liiketoiminta. Me rakennamme sähkönsiirtoverkkoja, sähköasemia ja hyödynnetään tässä vahvaa infra- ja kiertotalousosaamistamme.

Energiasiirtymä luo meille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Nämä neljä liiketoiminta-aluetta muodostavat sellaisen kokonaisuuden, joka vastaa hyvin kasvavan markkinatarpeisiin, kuten kaupungistuminen, liikenteen sujuvuuteen, energiasiirtymään ja teollisuuden investointeihin ja vastuulliseen rakentamiseen.

Siirrytään nyt tarkastelemaan vuotta 2025 ja viimeistä vuosineljännestä. Vuosi oli meille ennätyksellisen kasvun vuosi.

Liikevaihto nousi yli 870 miljoonaan euroon ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 6,7 % ja tilauskanta oli vuoden lopussa 723 miljoonaa euroa. Jos mietimme, millaisiin odotuksiin lähdimme vuoteen 2025, tämä oli kyllä hurja suoritus koko yhtiöltä.

Me saavutimme myös pitkän aikavälin liikevaihtotavoitteemme. No mistä tämä kasvu sitten tuli?

Liikevaihto ja kannattavuus paranivat kaikissa toimintamaissamme, mikä oli ehdottomasti yksi vuoden merkittävimmistä onnistumisista. Ennätyksellisen liikevaihdon kasvuun vaikutti suurempien projektien eteneminen suunniteltua paremmin.

Positiiviseen tuloskehitykseen vaikutti myös käynnissä oleviin projekteihin saadut lisätilaukset sekä myös yleiskulujen pysyminen maltillisella tasolla. Ympäristöteknologian liiketoimintaa vahvistettiin sekä yritysostolla ja maakaupoilla ja Virossa sähköalan osaamista kasvatettiin yritysoston kautta.

Ympäristöteknologia ja kiertotalouden palvelut tuovat meille tärkeää jatkuvaa liikevaihtoa. Myös Rail Baltica -megahankkeen kehitysvaihe eteni suunnitellusti ja se tukee tulevien tilauskantaa ja työmäärää.

Jos lyhyenä yhteenvetona, niin voisi sanoa, että vuosi päättyi selvästi odotuksia paremmin ja vahvemmin. Projektit etenivät hyvin, kannattavuus parani ja strategisia laajentumisia saatiin vietyä eteenpäin.

Tässä muutama konkreettinen esimerkki viimeisen vuosineljänneksen onnistumisista. Vantaan ratikkahanke nytkähti viimein eteenpäin ja allekirjoitimme sopimuksen ratikan itäosan ensimmäisen vaiheen toteutuksesta.

Hanke on merkittävä ja vahvistaa asemaamme kaupunkiraideliikenteen rakentajana. Ruotsissa meidät valittiin toteuttamaan maarakennustöitä ja siltoja Norrbotniabananin projektille.

Urakan arvo on noin 158 miljoonaa kruunua eli noin 14,5 miljoonaa euroa ja Ruotsi on meille strategisesti tärkeä kasvualue ja tämä hanke asimoi [asmoi?] meitä entistä vahvemmin Ruotsin kasvavalla inframarkkinalla.

Voitimme myös urakan Helsingistä, Mäkelänkadun peruskorjaus sisältää sekä katurakentamista ja monipuolisia kunnallisteknisiä töitä. Kuten jo todettiin, niin isot projektimme etenivät vuoden aikana odotettua paremmin ja tässä nähdään muutamia esimerkkejä vuoden aikana merkittävistä liikevaihtoa tuottaneista projekteista.

Ensimmäisenä tuolla Stegran-hanke, joka on ollut yksi tämän ja edellisen vuoden keskeisimmistä projekteista ja erittäin tärkeä referenssi GRK:lle yksityiseltä sektorilta. Rakennustyöt ovat siirtymässä nyt seuraaviin vaiheisiin ja joten infrarakentamisen työlmäärä Stegran kanssa tulee laskemaan tai vähenemään tänä vuonna.

Hailuodon kiinteä yhteys on merkittävä hanke, joka eteni katsauskaudella hyvin ja näkyy selvästi liikevaihdossa. Myös Espoon kaupunkirata -väylähanke on edennyt suunnitellusti ja tuottanut merkittävää työlmäärää vuoden aikana.

Radan kunnossapito on meille tärkeä tasaisesti liikevaihtoa tuottava osa-alue. Tämä tasaa projektien kausivaihtelua ja parantaa kaluston käyttöastetta.

Aloitimme Lounais-Suomen rataverkon kunnossapidon vuonna 2022 ja nyt pääsemme toteuttamaan Väyläviraston kanssa solmitun kunnossapitosopimuksen optiokauden. Tämä jatkokauden lunastaminen tarkoittaa ja osoittaa, että ollaan onnistuttu tässä ratojen kunnossapitourakassa.

Muita merkittäviä hankkeita ovat olleet muun muassa Postipuiston kaupunginrakentaminen Helsingissä sekä Vasalöpsvägen Ruotsissa. Haluan tässä myös nostaa esille, että äsken mainittujen isompien projektien lisäksi liikevaihtomme koostuu myös tärkeistä pienemmistä projekteista sekä myös jatkuvasta liiketoiminnasta.

Jatkuvaa liikevaihtoa meille kertyy muun muassa kunnossapidossa ja ympäristöteknologian kiertotalouspalveluista. Suomen osalta nämä jatkuvat toiminnot tuottavat noin 10 % liikevaihdosta.

Kuten äsken totesin, jatkuvan liikevaihdon kertyminen ja osuuden kasvattaminen on meille tärkeää, sillä se tasaa kausivaihtelua ja tuloksen heilahtelua. Iso osa liikevaihdosta muodostuu pienemmistä puroista ja kuten oikeanpuoleinen graafi kertoo, meillä on käynnissä noin 300 projektia, joista yli 90 % on suuruudeltaan alle 10 miljoonaa euroa.

Vaihtelevat projektien koot kertovat GRK:n kyvykkyydestä palvella tehokkaasti ja kannattavasti niin pieniä muutaman hengen työmaita kuin laajoja allianssikokonaisuuksia. Käyn nyt sit seuraavaksi läpi markkinanäkymiä, GRK:n strategiaa, sen tavoitteita ja miten aiotaan päästä niihin tavoitteisiin.

Suomessa väylärahoituksen painopiste siirtyy suurempiin investointeihin. Puhtaan siirtymän investoinnit, kuten tuuli- ja aurinkopuistot, vetyhankkeet ja kantaverkon vahvistaminen alkavat näkyä rakentajien tilauskannoissa ja tarjoavat tulevien projektien määrissä.

Ratarakentamisen näkymät ovat valitettavasti edelleen maltilliset ja kuten kommunikoimme viime vuoden syyskuussa toteuttaessamme muutosneuvottelut toiminnassa. Suomen markkina kokonaisuudessaan kasvaa ennusteen mukaan noin 2 % ja useita merkittäviä projekteja on tulossa tarjottavaksi.

Laajentuminen Ruotsissa on meille erittäin tärkeä ja strategian keskiössä ja juuri Ruotsissa markkina kasvaa nopeiten. Energiasiirtymä, turvallisuuspoliittiset tarpeet ja historiallisen suuren väylärahoituksen kehys tulevat kiihdyttämään investointeja.

Rautatiehankkeissa investointitaso pysyy korkeana ja panostuksia kohdistuu myös satamiin, puolustukseen ja muuhun kriittiseen infraan. Infra-alan kokonaisinvestointien ennakoidaan kasvavan jopa 8 % vuonna 2026.

GRK:lla on erityisen paljon voitettavaa nimenomaan Ruotsissa. Virossa inframarkkinan kasvu on vahvasti yhden suuren hankkeen vetämänä.

Rail Baltica kasvattaa erityisesti maarakennus- ja siltarakentamisen volyymejä. Lisäksi investoinnit uusiutuvaan energiaan, vihreään vetyyn ja liikenneinfrastruktuuriin tukevat koko sektorin kasvua ja Viron rakennusalan ennakoidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2026.

Positiivista on, että kaikissa toimintamaissa kaupungistuminen, energiasiirtymä, turvallisuus ja kriittinen infra muodostavat selkeät kasvunajurit meille ja nämä luovat meille vahvat edellytykset hyvälle projektivolyymin jatkumiselle tulevina vuosina. Siirrytään sit tarkastelemaan yksityissektorin roolia.

Julkinen sektori on ollut pitkään GRK:n tärkein asiakassegmentti, mutta kuten graafista näkee, viime vuosien aikana yksityissektorin merkitys on kasvanut selvästi. Kasvua vauhdittavat erityisesti teollisuuden suuret investoinnit, kuten datakeskukset, energiaintensiivinen teollisuus ja uudet tuotantolaitokset.

Nämä mittavat projektit vaativat merkittävää infrastruktuuria: väyliä, perustus- ja verkostoinfraa sekä liikenteen ratkaisuja. Kohdemaiden sitoutuminen päästövähennyksiin ja energiasiirtymä tulevat tulevaisuudessa näkymään kysynnässä.

Vaikka tuuli- ja aurinkopuistojen sekä vetyhankkeiden saralla on ollut viime vuosina aika hiljaista, ei tarve puhtaalle energiaratkaisulle ole kadonnut minnekään. Energiamurroksen saadessa taas vauhtia kantaverkon kasvavat kapasiteettitarpeet edellyttävät laajoja infra- ja sähkönsiirtorakenteita, mikä lisää yksityisten toimijoiden tilauksia.

Viime vuosina epävakaa geopoliittinen tilanne on kasvattanut logistiikan ja huoltovarmuuden merkitystä. Yritykset investoivat varastoihin, terminaaleihin ja logistiikkakeskuksiin ja julkinen sektori varmistaa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden.

Lisäksi kiertotalous ja ympäristöteknologian merkitys tulee korostumaan ja näiden ratkaisujen hyödyntäminen tulee olemaan yhä tärkeämpi osa teollisuuden investointitarpeita. Olemme tänään julkaisseet tiedotteen, jossa kerromme päivittäneemme strategiamme sekä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita.

Muutokset strategiassa ja taloudellisissa tavoitteissa heijastavat paremmin meidän kasvutavoitteitamme. Käyn siis läpi GRK:n strateginen tahtotila ja ne päävalinnat, jotka ohjaavat yhtiön kehitystä vuoteen 2028 saakka.

Meillä on kolme selkeää pitkän aikavälin tavoitteita: kilpailukykyisin joukkue, kannattava kasvu ja kestävän rakentamisen edelläkävijyys. Nämä muodostavat koko strategiamme selkärangan.

Meillä on strategiset kasvualueet, joissa haluamme menestyä sekä toimintatavat, joilla tavoitteisiin päästään. Aloitetaan strategisista kasvualueista.

Haluamme menestyä kriittisen infran ja puolustushallinnon hankkeissa, vahvistaa rooliamme vihreän siirtymän projekteissa sekä laajentaa toimintaa uusille infrarakentamisen alueille erityisesti Ruotsissa, jossa me nähdään, että potentiaali on suuri. Käyn näitä läpi tarkemmin vielä tulevissa esityskalvoissa.

Strategian onnistuminen edellyttää meiltä yhtenäisiä toimintatapoja ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Päätöksenteon tulee olla lähellä asiakasta ja jokaisen kantaa vastuuta projektien onnistumisista.

Kannattava kasvu on toimintamme keskiössä. Me pidämme huolta, että projektit ovat hallittuja, riskit arvioituja ja kustannusrakenne terve.

Jotta voisimme olla kilpailukykyisin joukkue, meidän täytyy vetää puoleemme parhaat osaajat, kasvattaa heitä ja saada pidettyä heidät talossa. Panostamme johtamiseen, osaamisen kehittämiseen ja siihen, että arjen toimintatavat tulevat onnistumisia jokaisessa työmaassa.

Mitä sitten olemme tehneet tänä vuonna strategian toteuttamiseksi? GRK Power on nyt täydessä käynnissä ja keskittyy 110 ja 400 kilovoltin siirtoverkkojen ja sähköasemien rakentamiseen.

Ensimmäiset hankkeet on jo aloitettu ja liiketoiminta tukee sekä energiasiirtymää että nykyistä infraosaamistamme. Ruotsin laajentumista varten olemme vahvistaneet Etelä-Ruotsin organisaatiota rekrytoimalla sinne kokeneet johtohenkilöt.

Avasimme Tukholmaan uuden toimipisteen, joka toimii kasvun tukijalkana ja parantaa alueellista peittoamme. Olemme myös voittaneet ensimmäiset projektit Etelä-Ruotsin alueelta.

Virossa taas laajensimme ostamalla Akapelin. Kauppa vahvistaa sähköalan osaamista ja parantaa kykyämme toteuttaa laajoja infra- ja sähköistysurakoita.

Suomessa ostimme ASM Kiviainespalvelun sekä hankimme uuden toimipisteen Tarasteen kiertotalousalueelta. Lisäksi teimme kiertotalouteen liittyviä maakauppoja, joilla laajennamme ympäristöteknologian liiketoimintaa.

Kokonaisuutena tarkastellen olemme tehneet määrätietoisia ja strategian mukaisia siirtoja kaikissa toimintamaissa sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Näillä toimenpiteillä tavoittelemme kasvua tuleville vuosille.

No mitä nämä strategiamuutokset tarkoittavat numeerisesti? Käytännössä taloudelliset tavoitteemme ovat pysyneet pääosin ennallaan, mutta olemme nostaneet pitkän aikavälin kasvutavoitteitamme eli erityisesti liikevaihtotavoitteen tasoa.

Uusi tavoitteemme on yli 950 miljoonaa euron liikevaihtoa vuoteen 2028 mennessä. Aiempi tavoite oli 750 miljoonaa euroa.

Kaikki muut taloudelliset tavoitteet säilyvät ennallaan ja ohjaavat meitä edelleen kannattavaan kasvuun, terveeseen pääomarakenteeseen ja vahvaan pääomatehokkuuteen. Kuten jo mainitsin aiemmin, niin viime vuosien kasvu on ollut ennätyksellisen vahvaa orgaanista kasvua.

Päivitetyn liikevaihtotavoitteen, 950 miljoonaa euroa vuonna 2028, saavuttaminen edellyttää onnistunutta liiketoiminnan laajentamista uusille maantieteellisille alueille sekä palveluvalikoiman laajentamista infrarakentamisen eri osa-alueille. Kasvutavoite perustuu myös harkittuihin yritysostoihin.

Avaan nyt hieman enemmän strategisia prioriteettejamme tälle strategiakaudelle, joista jo aiemmin mainitsin. Ensimmäiseksi geopoliittinen tilanne lisää investointeja puolustukseen, rajaturvallisuuteen ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin.

Lisäksi haluamme menestyä kriittisen infran ja puolustushallinnon hankkeissa. Meillä on jo kokemusta vastaavista hankkeista kaikissa toimintamaissa ja aiomme vahvistaa rooliamme tässä segmentissä.

Toiseksi laajentuminen Ruotsissa. Ruotsin infrakysynnän odotetaan kasvavan selvästi muita toimintamaita nopeammin.

Siksi tähtäämme markkinan avaamiseen Etelä-Ruotsissa ja markkinaosuuden kasvattamiseen koko maassa. Kasvua tukevat energiasiirtymän ja teollisuuden suuret investoinnit, sähköverkkojen vahvistaminen sekä kriittisen infran kehittäminen.

Olemme onnistuneesti saattamassa omaa osuuttamme loppuun Stegran työmaalla, missä olemme todistaneet kyvykkyytemme. Ja sitten kolmanneksi vihreän siirtymän ja teollisuuden investointien hyödyntäminen.

Sähköverkkojen vahvistaminen, vetyhankkeet, teollisuuden uudet investoinnit lisäävät koko ajan infran tarvetta. GRK Powerin perustaminen ja sen laajentaminen tukevat suoraan tätä kasvusegmenttiä.

Strategiset prioriteettimme perustuvat siihen, että pystymme hyödyntämään Ruotsin vahvaa markkinakasvua, kasvavaa kysyntää kriittisessä infrassa ja energiasiirtymän avaamia mahdollisuuksia. Nämä kolme painopistettä ohjaavat kasvua ja kilpailukyvyn strategiakaudella.

Mitä me sitten haemme yritysostoilla? Yritysostot tulevat olemaan entistä tärkeämpi osa kasvustrategiaa ja niitä tehdään kahdella selkeällä tavoitteella.

Ensinnäkin haluamme vahvistaa erikoisosaamistamme eli täydentää niitä palvelualueita, joissa näemme kasvua ja joissa asiakkaiden tarpeet muuttuvat nopeasti. Toiseksi yritysostot ovat meille väline epäorgaaniseen kasvuun erityisesti Ruotsissa, joka on selvästi nopeimmin kasvava markkina.

Yrityskauppojen avulla voimme avata uusia alueita ja vahvistaa paikallista markkina-asemaa nopeammin kuin pelkällä orgaanisella kasvulla. Yritysostojen pitää kuitenkin täyttää tietyt kriteerit.

Ensinnäkin ostettavan liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Lisäksi yrityksen on täydennettävä GRK:n palvelutarjoomaa lisäarvon tuottamiseksi.

Ja lopuksi kulttuurilla on iso merkitys eli etsimme yrityksiä, joilla on yrittäjämäinen tekemisen tapa ja haluaa sitoutua pitkällä aikavälillä. Emme siis hae yritysostoja vain volyymin kasvattamiseksi, vaan vahvistamme osaamista laajentuaksemme markkinoilla ja rakentaaksemme pitkän aikavälin kasvua.

Ja ennen kuin annan puheenvuoron Markulle, haluan kiittää henkilöstöämme, yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme erinomaisesta työpanoksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Mutta seuraavaksi annan puheenvuoron Markulle, joka käy tarkemmin läpi vuoden 2025 luvut ja ohjeistus vuodelle 2026.

Ole hyvä, Markku.

Kiitos, Mika. Hyvää iltapäivää minunkin puolestani.

Olen Markku Puolanne ja toimin talous- ja rahoitusjohtajana GRK:lla. Kuten Mika tuossa aluksi totesi, niin meillä vuoden 2025 luvut olivat erittäin hyvät.

Liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan noin 20 % päätyen 872 miljoonaan euroon. Viimeisellä vuosineljänneksellä meidän liikevaihto kasvoi Virossa, laski pikkuisen Suomessa ja Ruotsissa, mutta viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli käytännössä samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Koko vuoden kasvuun vaikutti meidän isojen projektien eteneminen ennakoitua nopeammin ja myöskin se, että saatiin olemassa oleviin merkittäviin projekteihin lisätöitä, joita pystyttiin jatkamaan samantien paljon. Mä oon paljon puhunut meidän liiketoiminnan kausivaihtelusta ja tuossa graafeissa näkyy hyvin esimerkiksi ensimmäisen kvartaalin osalta, niin näkyy poikkeuksellisen suuri pylväs tuossa vuoden 2025 osalta.

Meillä alkuvuosi viime vuonna oli erittäin onnistunut ja kasvu oli merkittävää aikaisempiin vuosiin, mutta edelleenkin noista kvartaaleista näkyy, niin meillä on kvartaalien välillä merkittäviä eroja. Nyt jos katsotaan vähän meidän kasvua maittain, tuossa näkyy viimeisen kolmen vuoden kasvu.

Suomessa kasvu on ollut 15 %, lähtötaso on ollut tuolla 350 miljoonassa, pystytty kuitenkin kasvamaan jatkuvasti ja selkeästi. Ruotsin osalta kasvu on ollut todella selkeätä, 44 % keskimäärin viimeisen kolmen vuoden aikana ja myös Virossa ollaan kasvatettu yli 50 %.

Eli tältä erää nähdään, että Suomen lisäksi niin Ruotsi ja Viron markkinat on kasvanut meille merkittäväksi tukijaloiksi. Tällä hetkellä niin Suomesta tulee vajaa 50 % liikevaihdosta, Ruotsista jo 40 % ja Virostakin noin 10 %.

Viime vuoden kokonaiskannattavuus oli erittäin hyvällä tasolla, oikaistu liikevoitto 6,7 % ja me ollaan pystytty myöskin kannattavuustasoa nostamaan tuossa viimeisten vuosien aikana. Tuossa näkyy noissa graafeissa hyvinkin se, että meidän kannattavuus vaihtelee yksittäisellä kvartaalista toiseen liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi.

Myöskin sen takia, että meillä on isoja projekteja ja yksittäiset muutokset projekteissa, niin mille kvartaalille osuu, niin niillä on iso vaikutus. Kuitenkin viimeisellä kvartaalilla, niin oikaistu liikevoitto oli 4,7 % eli ihan kohtuullisen hyvällä tasolla.

Kannattavuuteen myös on vaikuttanut se, että me saatiin kasvatettua meidän liikevaihtoa ja volyymejä ja kuitenkin meidän yleiskulut ovat pysyneet kohtuullisen hyvin kasassa. Lisäksi meidän projektit on edenneet hyvin, niin me ollaan pystytty purkamaan myöskin projektien riskivarauksia, joka näkyy tuolla kannattavuudessa.

Tässä näkyisi vähän tarkemmin liikevaihdon ja oikaistun liikevoiton muutoksia kvartaaleittain. Tuossa näkyy, niin liikevaihto on ensimmäisellä kvartaalilla selkeästi pienin ja kasvaa kolmanteen kvartaaliin saakka ja sitten neljäs kvartaali liikevaihdon osalta laskee taas hieman.

Tämä on perinteinen kausivaihtelu. Talvisaikaan on hankalampi rakentaa ja se vaikuttaa tuohon.

Myöskin päällystys tehdään pelkästään kesäkaudella. Mut liikevaihdon osalta tuossa on kumminkin suhteellisen säännöllisyyttä, oikaistun liikevoiton osalta, niin tuossa on vielä selkeämpää vaihtelua.

Kuten tuosta näkyy, niin ensimmäinen kvartaali on ollut useimmiten hyvinkin maltillinen tulos, joskus jopa negatiivinen tulos ja se ruvennut kasvamaan Q2:lla, että se on painottunut hyvin paljon tuonne vuoden loppuun. Q3 on ollut hyvä ja Q4 onkin myöskin.

Viime vuoden osalta niin näkyy tuo selkee onnistuminen jo heti alkuvuodesta, korkea liikevaihto ja korkea kannattavuus alkuvuonna, projektien osalta tuloutuminen ja muut. Meillä oli tasaisempaa läpi vuoden, siitä osoituksena toi viimeinen kvartaali on ollut vähän heikompi.

Mutta näkee tästä näin, niin meidän liiketoimintaa ei pitäisi katsoa kvarttaalitasolla. Meillä on isoja ja pitkiä projekteja, niin vuositason seuraaminen on paljon järkevämpää.

Ja tulos on ollut erittäin hyvä, niin tämä näkyy kyllä myöskin meidän tunnusluvuissa. Nettokäyttöpääoma on ollut erittäin hyvällä tasolla, -150 miljoonaa.

Tämä tulee pitkälti tämä muutos siitä, että meidän asiakassopimuksiin perustuvat varat on kasvanut, elikkä nää on ennakkomaksuja, projektivarauksia, etupainotteisia maksuaikatauluja projekteista saatu, eli ollaan pystytty rakentamaan hyvin paljon asiakkaiden varoilla. Omavaraisuusaste kasvanut merkittävästi myöskin yli 50 %:iin.

Tuossa on muutama syy: IPO toteutettiin viime vuonna, sieltä saatiin 34 miljoonaa euroa varoja, lisäksi tilikauden voitto 43 miljoonaa euroa, niin nostanut meidän omavaraisuusastetta. Operatiivinen vapaa kassavirta erittäin hyvällä tasolla.

Siellä on meidän liiketoiminnan rahavirta +158 miljoonaa, joka sitten näkyy tuolla operatiivisessa vapaassa kassavirrassa. Investoinneissa vielä näkyy meidän rahastosijoitukset ja meidän uusien liiketoiminnan hankinnat.

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen meidän strateginen tavoite alle 1,5, ollaan onnistuttu erittäin hyvin, ollaan tuolla alle -3:ssa. Tämä johtuu siitä, että meidän nettovelka on negatiivinen, niin antaa erittäin hyvät tunnusluvut.

Oman pääoman tuotto erittäin hyvällä tasolla, 27,8 %. Meillä on oma pääoma kasvanut, mutta silti meidän tulos on ollut niin vahva, niin oman pääoman tuottoaste pysynyt erittäin hyvällä tasolla.

Ja äsken totesin, niin nettovelka on negatiivinen, 246 miljoonaa. Johtuu siitä, että meillä on rahavaroja 249 miljoonaa, sijoituksia 35 miljoonaa ja velkoja hyvin maltillinen määrä.

Meillä on pankkirahoitusvelkoja 24 miljoonaa ja IFRS 16 -velkoja 14 miljoonaa euroa. Tilauskanta.

Tilauskanta 723 miljoonaa, se laski edellisen vuoden lopusta, jolloin oli 846 miljoonaa, mutta kuitenkin nousi tuolta Q3:n lopusta. Meillä on aika hyvin toi näkyy tuossa oikeinpuoleisessa maittain jakaantunut toi tilauskanta, eli meillä jokaisesta maasta löytyy hyvin tilauskantaa.

Ja tuolta oikealta ylhäältä näkyy, niin meidän tilauskanta on erityisen vahva vuodelle 2026. Vuodesta 2027 ja eteenpäin, niin selvästi tarvitaan lisää tilauskantaa.

Tuossa oikealla alhaalla näkyy myöskin nämä meidän allianssi- ja kehityshankkeet, joista ollaan voitettu, mutta jotka ei näy tilauskannassa, niin niiden arvo on noin 400 miljoonaa. Sieltä löytyy muun muassa Vantaan ratikan toinen osa, Turun raitiotie, Rail Baltican projekti Virossa sekä Ruotsissa Luulajan sataman projekti.

Katsotaan sitten meidän tulosohjeistusta vuodelle 2026 ja osingonjako ehdotusta. GRK:n osingonjakopolitiikka ja strategian mukaisesti jaamme osinkoa vähintään 40 % nettotuloksesta yli ajan ja kasvavaa osinkoa.

Hallitus esittää osingonjaoksi 0,43 euroa per osake, joka on tämä meidän osingonjakopolitiikan mukainen osinko. Lisäksi vuoden 2025 tulos oli poikkeuksellisen hyvä, konsernin kassatilanne on erittäin hyvä, niin hallitus esittää tämän lisäksi vielä 0,10 euron lisäosinkoa per osake eli yhteensä 0,53 euroa per osake.

Sitten vuoden 2026 näkymät, Mika tuossa kävikin osittain läpi. Me nähdään, että infrarakentamisen markkina on kasvava jokaisessa toimintamaassa.

Kuitenkin kilpailu säilyy suhteellisen kireänä johtuen asuntorakentamisen, talonrakentamisen suhdanteen heikkoudesta. Markkinassa on eroavaisuuksia eri liiketoiminta-alueiden välillä.

Muun muassa sähköverkkorakentamisessa, kiertotaloudessa on erittäin hyviä mahdollisuuksia Suomen puolella ja Ruotsissa nähdään kasvupotentiaalia taito- ja väylärakentamisen osalta sekä vihreän siirtymän hankkeissa. Puolustushallinnon ja rajaturvallisuuden investoinnit on myöskin kasvamassa.

Ratapuolella, niin Virossa on Rail Baltican hankkeita, mutta Suomessa me nähdään ratapuolen liiketoiminnan supistuvan. Ja näiden perusteella meidän ohjeistus vuodelle 2026 on: liikevaihto on 720 miljoonasta 870 miljoonaan ja meidän oikaistu liikevoitto on 45 miljoonasta 60 miljoonaan euroa.

Ja taustassa on se, että oletamme meidän tilauskannassa olevien projektien tuloutuvan normaalisti, myöskin kehityshankkeiden etenevän normaalisti vuoden aikana. Ja kun olemme maininneet tässä kausivaihtelusta ja kun katsotaan uloskin tuolta ikkunasta muuten, niin siellä on talvi.

Tänä vuonna me tullaan olemaan kausivaihtelu selvästi suurempaa kuin aikaisempina vuosina eli meidän Q1 liikevaihto ja oikaistu liikevoitto tulemaan olemaan heikommalla tasolla kuin vuonna 2025. Siinä lyhyesti taloudellinen katsaus ja sitten on aika kysymyksille.

Hyvää iltapäivää ja tervetuloa tähän tuloslähetykseen omasta puolestanikin. Olen Niemen Tiina ja työskentelen viestinnässä.

Kiitoksia tosi paljon kysymyksistä. Niitä on tullut tänne mukavasti.

Ilo myös saada lisää, eli laittakaa ihmeessä kysymyksiä tulemaan lisää. Täällä on tämmöinen ilahduttava, että on paljon kysymyksiä, mutta täällä on myös ensimmäinen kommentti, että joku on täällä kirjoittanut, että kova tulos.

Aloitetaan tällaisella kommentilla. Kiitoksia siitä.

Mä ajattelin, kun mä oon kattonut näitä kysymyksiä, niin mä aattelin, että jaetaan nää semmosiin teemoihin, että aloitetaan Suomesta, siirrytään Ruotsiin, jätetään loppuun yleisiä kysymyksiä. Suomesta on ratapuoleen liittyen tullut kysymyksiä ja ensimmäinen oli tähän kehitysvaiheessa olevaan Turun raitiotiehankkeeseen.

Ja täällä kysytään, että millä aikavälillä odotetaan sitä Turun raitiotietä, että se toteutuu ja siirtyisi tilauskantaan?

Näillä näkymin aikataulu on sellainen, että päätös pitäisi tehdä tuos kesäkuun aikana, mutta sanotaan kehitysvaihe on mennyt ja edennyt hyvin ja se on hyvällä mallilla ja nyt poliitikot päättää sitten, mitä seuraavaksi, mutta kesäkuun aikana.

Eli kesällä kuullaan sitten lisää siitä. Sitten täällä viitataan varmaan tähän sekä markkinanäkymiin, mutta myös vähän taustoitukseen, eli kysytään tästä, että onko täällä Suomessa ratapuolella ongelmana kysyntä vai kilpailu, miten näette?

No se on varmaan kombinaatio tästä, että mä tossa esityksessä nostin, niin tiehankkeita on menossa ja siihen menee nytten paljon rahaa Väylän budjetista, niin sitten on laskennassa vähemmän tuolla ratapuolella, kun on toimijoita saman verran tai jopa vähän enemmän, niin sitten kilpailu kiristyy.

Juuri näin. Hyvä, siinä näyttääkin olevan Suomeen liittyvät kysymykset ja seuraavaksi sit hyppy seuraavaan maahan eli Ruotsiin.

Täällä kysytään yhteisesti oikeastaan, että miten Suomen ja Ruotsin nää puolustusinfrahankkeet etenevät, näettekö kasvua 2 vuoden aikana näissä ja tähän liittyen oli tullut toinenkin kysymys, joka liittyy näihin puolustushallinnon ja kriittisen infrahankkeisiin, että millaista roolia ne näyttelee meidän liikevaihdossa tällä hetkellä?

Kyllähän me nähdään kasvua ja sehän on poliittisesti kans päätös, että tullaan panostamaan enemmän tähän kriittiseen infraan ja ja satsaamaan rahaa sekä Suomessa että Ruotsissa, että se näkyy näissä väylähankkeissa. Kun puhutaan siitä sotilaallisesta liikkuvuudesta, niin se vaikuttaa siihen, että tulee tiehankkeita ja siltahankkeita ynnä muuta, että kriittiseen infraan panostetaan sekä Ruotsissa että Suomessa, että ja nähdään sama trendi myös Ruotsissa, että on käynnissä olevia hankkeita, mutta joista ei voi puhua, mutta tulee lisää.

Juuri näin. Eli meillä on liikevaihdossa näitä puolustushallinnon ja kriittisen infrahankkeita, joista me ei voida kertoa ja sitten on välillisesti näitä hankkeita, joista sitten taas voidaan puhua eli normaalia taito- ja väylärakentamista.

Onko antaa esimerkkejä vaikka Suomesta ja Virosta tämmöisistä hankkeista, joissa on otettu huomioon tää huoltovarmuus ja kriittinen infra nyt viime ajoilta?

No meillähän on ollut Viron puolella tää Ämarin rakentaminen esimerkkinä ja sama myöskin Suomessa, mitä on ollut julkisuudessa. Sitten tuore esimerkki on tää VT 19, mitä me luovutettiin Väylävirastolle myös viime vuoden puolella, joka myöskin sisältää laskupaikan lentokoneille, että tällaisia esimerkkejä löytyy sitten.

Juuri näin. Tää on ehkä vielä tähän kriittiseen infraan liittyen täällä kysytään, että onko meillä arviota liikevaihtovaikutuksesta?

Sitä ei ole arvioitu, mutta siinähän jos katsotaan poliittisesti, että se 1,5 % infrabudjetista pitäisi mennä tähän, niin jokainen voi sitten laskea, jos on infrabudjetti tiedossa, niin paljon rahaa. Mutta se varmaan kohdistuu erilaisiin kohteisiin, että se on vaikea sit sanoa, että miten se vaikuttaa.

Mutta tulee vaikuttamaan selvästi.

Kyllä. No niin, sitten julkiselta puolelta yksityiseen puoleen ja täällä on muutamia kysymyksiä Stegrasta.

Lähdetään rullaamaan niitä eteenpäin. Täällä kysytään Stegran liikevaihtoa vuodelta 2025 ja meidän odotuksia liikevaihdolle vuodesta 2026, mutta onko niin, että näitä liikevaihtolukuja ei kerrota ulos?

Joo, meillä on yksittäisten projektien lukuja lähdetty avaamaan sen tarkemmin, mutta kaiken kaikkiaan meidän projektin kokonaisvolyymi on yli 600 miljoonaa, niinku on avattu tilinpäätöksessä ja myöskin se, että se tulee selkeästi laskemaan vuonna 2026 se volyymi.

Juuri näin. No sitten Stegrasta kysymys, puhuttiin tuosta kausivaihtelusta.

Täällä on kysymys siitä, että miksi Stegran hankkeen tämän vuoden työt painottuvat loppuvuoteen, onko syynä sääolosuhteet vai joku muu asia?

No niinku tossa katsausraportissa tulee ilmi, niin sanotaanko Stegran työmaa on lähtenyt liikkeelle huomattavasti pienemmällä intensiteetillä nyt tänä vuonna ja on ollut kova talvi. Kyllä aina sääolosuhteet vaikuttavat, mutta myöskin niin, että nytten se painopiste tulee siirtymään, että hyödynnetään se kesäkausi paremmin nyt tänä vuonna mutta meillähän on maatyöt siellä käynnissä, mutta kuitenkin ollaan loppusuoralla, että sopimus on voimassa tämän vuoden loppuun ja silloin pitäisi meidän osuudet olla taputeltu, että siltä näyttää.

Sitten Stegrasta on kysytty, viitataan Stegran rahoitustilanteeseen ja kysytään, että onko Stegran liittyen mahdollista tai merkittävää luottotappioriskiä?

Tää kuuluu siihen normaaliin riskienhallintaan niinku yleensä kaikissa projekteissa, että sitä hallitaan ja seurataan tarkasti ja siinä on erilaisia sopimusteknisiä ratkaisuja olemassa, että niitä pääse tapahtumaan, että seurataan tarkasti.

Katsotaanpa oliko Stegran liittyen vielä kysymyksiä. Nyt näyttäisi, että ne on käyty läpi.

Seuraavaksi vähän niinkun Pohjois-Ruotsiin ja samantyyppiseen projektiin. Haluttaisi tietää, että missä tilanteessa on SSAB:n vihreän teräksen hanke Ruotsissa?

No kyllähän ollaan julkisen tietojen varassa, että projekti on lähdössä käyntiin ja se lähtee tämän vuoden puolella, että kyllä siinä sitten yritetään olla mukana siinä kans meidän osaamisella.

Täällä on sitten kysymys myös vähän sinne Pohjois-Ruotsiin päin ja kysytään näistä meidän satamahankkeista ja täällä halutaan tietää ennen kaikkea Luulajan satamahankkeesta, kysytään, että onko ne työt jo lähteneet käyntiin?

Ne on kehitysvaiheessa parasta aikaa, että siinä on suunnittelut käynnissä, että se on tää Ruotsin samverkansmalli, että Suomen allianssimalli siellä, että ensin suunnitellaan ja sitten siirrytään toteutusvaiheeseen myöhemmin.

Mitäs Uumajan satamahanke?

Uumajan satamahanke on käynnissä. Se on käynnistetty, se on ihan normaali urakkamalli.

Joo. Sitten selataan, tänne on tullut lisää kysymyksiä, kiitoksia niistä.

Lähdetään ottamaan niitä. Täällä kysytään Norrbotnian radasta, että miten se hanke etenee ja onko meille tulossa mahdollisesti sieltä lisää töitä?

No me ollaan, kuten tuli tuossa esityksessä esiin, me ollaan useammassa urakassa siellä Norrbotniabanan-projektilla mukana ja niitähän on nyt tulossa laskentaan sanotaanko useita projekteja nyt tämän vuoden puolella, että iso hanke on, että kyllä mä näen, että meillä on iso potentiaali ja voittaa lisäurakoita siinä ja siihen tullaan panostamaan ja satsaamaan, että se on strategisesti meillä hyvä markkina ja myös maantieteellisesti, että meillä on hyvä paikallinen organisaatio, että uskotaan kovasti.

Minkä kokoinen hanke se on kokonaisuudessaan?

No jos katsotaan koko Norrbotniabanan-hanke, niin se valtion budjetti, se on noin 5 5 miljardia euroa, että on iso.

Tekemistä riittää.

Tekemistä riittää.

Kyllä. Sitten täällä on nyt näitä yleisiä kysymyksiä ja täällä viitataan tähän meidän datakeskusprojektiin, josta kerrottiin, että ollaan ensimmäinen semmoinen saatu ja halutaan tietää, että mikä on meidän rooli näissä datakeskushankkeissa ja onko niitä odotettavissa mahdollisesti lisää?

No Suomessa on vilkasta nyt datakeskuksia tulee ja paljon ja siihen liittyy paljon infraa eli normaali pohjanrakentamista, pohjanvahvistustoimenpiteitä ja tällaista maanalaista ja putkia ynnä muuta, missä ollaan oikeasti hyviä ja vahvoja, mutta myöskin betonitöihin, eli betoniperustuksia ja tällaista, että isoja kokonaisuuksia, isoja investointeja, että siinä on kans isoa potentiaalia.

Sitten lähdetään yritysostojen pariin. Niistä kanssa tuossa esityksessä oli asiaa.

Mihin yritysostot tulevat keskittymään: Suomi vai Ruotsi, sähköverkot, mitä muuta?

Tossa oli varmaan lueteltu aika hyvin, että Suomi ja Ruotsi ja myöskin Viro, että kyllä me haetaan hyviä ja potentiaalisia yrityksiä kaikissa toimintamaissa ja sitten tulee kohdistuu näihin kasvualueisiin kanssa, että laajennetaan esimerkiksi sähkönrakentamisen markkinoille mutta myöskin muita yrityksiä.

Tässä ei oo yrityskaupoista, mutta investoinneista ja vähän liittyy aiheeseen, onko GRK:lta tulossa investointeja erikoiskalustoon, kuten porapaalutukseen, louhintaan, stabilointiin? Lähinnä varmaan viitataan nyt kalustoon.

No kalustoon investoidaan jatkuvasti, korvausinvestointeja tehdään joka vuosi ja porapaalutus, pohjanvahvistus yksikköjä löytyy meiltä, että varmasti siinä kanssa, että tulee korvausinvestointeja jatkuvasti ja jos nähdään, että tarvetta lisäkapasiteettia, niin sitten lisätään, mutta se on tämmöinen strateginen päätös sitten.

Sitten puhutaan hetki tarjouskilpailusta. Täällä tiedustellaan, että nyt viitataan tähän tammi-kesäkuuhun, että miltä näyttää tarjouskilpailu ja päätöksentekotilanne, onko mahdollista, että tilauskanta alkaa kääntymään kasvuun?

No potentiaali on iso markkinoilla nytten, että Suomessa ja varsinkin Ruotsissa on erittäin vilkasta. Niin on paljon laskennassa, niin se tarkoittaa kanssa, että on potentiaalia voittaa urakoita.

Ja tämä koskee myöskin Suomea, että nyt isoja hankkeita oikeasti laskennassa ja tulossa laskentaan, niin on ainakin mahdollisuuksia.

Sitten Markulle täältä muutamia kysymyksiä väliin. Täällä kysytään, että mikä on nousseiden rahoituskustannusten taustalla viimeisellä kvartaalilla, millä tasolla uskotte rahoituskustannusten olevan tänä vuonna?

No meillä rahoituskustannukset suurin osa tulee meidän Ruotsin Ruotsin yhtiöiden euromääräisestä valuutasta, eli ne on realisoitumattomia valuuttakurssitappioita tällä hetkellä, että varsinaiset rahoituskustannukset itsessään ei ole nousussa. Että meillä on itse asiassa varsin hyvä varsin hyvä kassatilanne ja saadaan varsin hyviä tuottoja meidän kassavaroista, että nämä nämä kulut on enemmänkin tota realisoitumattomia valuuttakurssitappioita meidän euro- Ruotsin kruunumääräisistä valuuttaeristä.

Aivan. Ehkä en tiedä kummalle tulee vai haluatteko molemmat kommentoida tätä, niin täällä kysytään osingosta, mihin lisäosinko perustuu ja miksi se oli niin pieni huomioiden ylisuuren kassan, voimmeko odottaa huomattavan kokoisia yritysostoja?

No jos mä ensiksi kommentoin sen ensimmäisen kysymyksen, niin hallitus esittää ja yhtiökokous päättää, että tähän on nyt päädytty, että meillä oli hyvä vuosi ja tämä on ehdotus, että ylitettiin meidän tavoitteitamme ja sen takia lisäosinkoa ja se on ihan mun ymmärryksen mukaan osinkopolitiikan mukaisesti menty. Niin jos Markku haluaa lisätä jotain tähän, mutta...

Joo, kyllä se on nimenomaan se viime vuoden poikkeuksellisen hyvä tulos ja kassatilanne, mutta niinkuin me ollaan tuossa aikaisemmin todettu, niin meillä on aikomuksia yrityskauppaostoksille, niin sen takia myöskin halutaan pitää kassa vahvana, että pystymme toteuttamaan nämä toivotut yritysostot.

Aivan. No nyt on tullut paljon lisää kysymyksiä, ehkä siirrytään takaisin taas Suomeen.

Kysytään, että Pohjois-Pohjanmaan tilannetta, onko millainen markkina siellä? Oulu–Liminka-kaksoisraide ja toisaalta sitten kysytään myös kaivosteollisuudesta ja Lapin inframarkkinoista.

Jos lähdetään Pohjois-Pohjanmaata ensin ylöspäin, miltä se näyttää?

Ilman muuta se on kiinnostava markkina meille, että mikä on sopivan kokoisia hankkeita ja meille sopivaa, joka sopii paljon meidän palvelutarjoomaan, niin se on kiinnostavaa, että ja sitten sama jos mietitään Pohjois-Suomessa, että väylähankkeet aina kiinnostaa ja isoja muutenkin kuin jos kaupungit investoi, esimerkiksi Oulun kaupunki, jos tällaista tulee, niin on yhtä kiinnostavaa kuin pääkaupunkiseutu, että kyllä se koko Suomi on meidän markkina. Sitten tuonne kaivosteollisuuden puolelle ei olla menty, että ei oo tässä vaiheessa osa meidän strategiaamme.

Sitten voitaisi puhua osaamisesta ja tästä meidän yhdestä strategisesta tavoitteesta, joka liittyy tähän osaajien pitämiseen talossa ja heidän hankintaansa. Täällä kysytään, että miten varmistetaan, että päteviä toimihenkilöitä löydetään uusille hankkeillemme?

No kyllä tää on osa meidän strategiaamme, että panostetaan henkilöstöön ja myöskin yritetään jatkuvasti saada uusia pelaajia ja harjoittelupaikkoja on tarjolla paljon joka vuosi. Viime vuonna meillä oli yli, jos mä muistan oikein, 110 työharjoittelijaa ja niitä koulutetaan, mentoroidaan ja sitten siitä se jatkuu sitten, että siihen pitää panostaa.

Täällä juuri olikin sit seuraava kysymys, että panostatteko nuorten osaajien kouluttamiseen, mutta näin sanoit, että tosiaan kesätyöntekijöitä on pyritty paljon ottamaan joka kesä ja oppimaan ammattiin GRK:ssa ja näin tehdään myös tänä kesänä.

Kyllä.

Sitten kysymys vaihtuvuudesta, oletteko onnistuneet pitämään avainhenkilöt vai onko ollut vaihtuvuutta?

Kyllä mä sanoisin, että aika hyvin, että meillä on hyvä kannustinjärjestelmä, joka myöskin on tärkeä elementti tässä, että ihmiset haluaa olla meille töissä ja myöskin tietenkin on tärkeää, että satsataan ja panostetaan viihtyvyyteen, että ihmiset viihtyvät talossa, että sanoisin, että ollaan onnistuttu hyvin siinä.

Täällä on kysymys, että sitoutatteko henkilöstönne osakkeilla?

Että me on nyt tuolla listattu pörssiyhtiö, niin meillä on erittäin laaja omistus eli, jos mä muistan oikein, yli 400 henkilöomistajaa on talossa jo, että aika iso merkittävä osuus.

Joo, tällä hetkellä ei ole olemassa osakepalkkiojärjestelmää. Meillä on kyllä erinäköisiä ajatuksia siitä, mutta tosiaan meillä viime vuoden annin jälkeen niin 35 % henkilöstöstä omistaa osakkeita, joka on meidän kokoisessa yrityksessä aika korkea luku.

Kiitoksia, nyt näyttää siltä, että me ollaan käyty kysymykset läpi. Lämmin kiitos niistä vielä.

Täällä oli vielä viimeinen kommentti, että sisääntuleva urakoiden maksuposti, rahankierto hyvin hoidettu, niin tällainen kommentti vielä tähän loppuun. Lämmin kiitos omasta puolestani näistä kysymyksistä ja kiitoksia kaikille lähetyksen seuraajille.

Kaikki materiailihan löytyy sitten meidän verkkosivuilta myöhemmin, että voi käydä katsomassa esitystä, myös tämä tallenne jää sinne ja materiaali muutenkin siellä. Omasta puolestani toivotan oikein mukavaa tulospäivän iltapäivää kaikille.

Kiitos.