No niin, hyvää iltapäivää ja tervetuloa EcoUpin ensimmäisen vuosipuoliskon tulosjulkistusinfoon. Nimeni on Pauli Anttila, toimin yhtiön toimitusjohtajana.

Otsikoksi olen laittanut askeleita oikeaan suuntaan ja tällä haluan sanoa sitä, että kun moni muistaa, että meillä Q1:sellä oli kaikenlaista haastetta, niin Q2:sen aikana on sitten, eli puolivuoden loppua kohti ollaan saatu monia asioita sitten menemään enemmän oikeaseen suuntaan ja tarkoitan tällä miten myynti kääntyy liikevaihdoksi, miten tuotanto toimii, mitä tapahtuu teknologiassa ja mitä meidän toimintaympäristössä tapahtuu, niin enemmin on positiivisia asioita kuin sitten, että ois tullut jossain takapakkia. Aloitetaan tästä meidän toimintaympäristöstä ja moni tietää, että tää pientalo- ja uudisrakentamismarkkina on meille keskeinen kysyntätekijä ja monta vuotta on mennyt aika alamaisissa.

Vuonna 25 oli jonkun verran kasvua rakentamisluvissa ja aloituksissa Suomessa ja nyt sitten H1:sen aikana, eli eilen tuli kesäkuun luvut ja sitä kautta H1 on valmis, niin siellä on vähän heikompaa kehitystä, eli rakentamisluvat on tänä vuonna toistaiseksi 15 % alle viime vuoden ja aloitetut hankkeet 8 % alle. Eli ei näiltä osin historialliset luvut mee oikeeseen suuntaan.

Mut sitten jos katsotaan meidän keskeistä asiakassegmenttiä, joka sitten tekee näitä taloja, niin eli pientaloteollisuus ja hirsitaloteollisuus, niin heillä ensimmäisellä vuosipuoliskolla kävi kauppa pikkuisen paremmin kuin viime vuonna, eli he myi 3 % kappaleissa enemmän taloja kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla 25. Tilauskanta kasvoi Q2:sella heillä 8 % maaliskuun loppuun nähden ja sitten tietenkin kaikki haluaisi katsoa kristallipalloon, että mitä tapahtuu tulevaisuudessa, niin nää talotehtaat, kun ne juttelee asiakkaiden kanssa, että kiinnostaako pientalon ostaminen ja sit kun katsotaan kuluttajaluottamusta, joka on nyt neljään vuoteen korkeimmalla tasolla ja Suomessa on vihdoin päästy talouskasvun makuun, niin tästä on sitten tullut näkemys, että parempaa on edessäpäin ja sitten nää pientaloteollisuus ja hirsitaloteollisuus näkee, että ne odottaa kasvun jatkuvan sitten toisella vuosipuoliskolla.

Jos katsotaan muita ennusteita, miten markkina kehittyy, niin Rakennusteollisuus RT odottaa, että tänä vuonna omakotitaloja aloitettaisi pikkuisen enemmän kuin viime vuonna ja rivitaloja sit selkeästi enemmän kuin viime vuonna. Sitten mennään Ruotsiin, joka on meidän toinen kotimarkkina ja siellä viralliset tilastot tulee vähän viiveellä, mutta se mitä tiedetään niistä, niin viime vuonna 25, niin oli sekä luvissa että aloituksissa pientä kasvua, mut sitten nyt Q1:sellä 26 % laskua.

Siirrytään EcoUpin omaan tekemiseen ja aloitetaan Q2:sesta. Meillä liikevaihto 5,7 miljoonaa euroa ja raportoiduilla luvuilla siinä on laskua 11 % ja moni tietää, että me myytiin tää Uudenmaan Imupalvelu viime vuoden kesäkuussa ja se laski liikevaihtoa noin miljoonalla vertailukelpoisesti ja jos tää otetaan pois, niin meidän liikevaihto kasvoi 5 %.

Ja kasvu tuli aika laaja-alaisesti, että lähes kaikki meidän myyntisegmentit kasvoi ja mä oon erityisesti iloinen siitä, että kasvu tuli niissä segmenteissä, missä meidän omalla aktiivisuudella on tekemistä, eli ollaan suoraan sen tilauspäätöksen tekijän kanssa jutuilla, niin niissä me kasvettiin ja se on tietenkin meillä onnistuminen myyntitiimiltä ja taas sitten segmentit, missä ollaan jälleenmyyjien tai sitten vuosisopimusten varassa, niin ne oli enemmän sitten plus miinus nolla -kehitystä. Strategisesti meillä on tietenkin tärkeätä Ruotsin kehitys ja siellä me kasvettiin Q2:sella selkeästi viime vuoteen nähden.

Mennään sitten kannattavuuteen. Raportoitu kannattavuus laski aavistuksen viime vuoden Q2:sesta, mut sitten jos otetaan tää Uudenmaan Imupalvelun vaikutus viime vuoden tulokseen pois, mikä oli reilu 0,1 miljoonaa euroa, niin meidän sitten vertailukelpoinen käyttökate parani hieman.

Ruotsissa meidän kannattavuus parani hieman. Sitten investoinneista, niin niihin liittyy nyt sekä raportoitavalla jaksolla että vertailukaudella aika paljon erilaisia järjestelyjä, eli vertailukaudella on tää Uudenmaan Imupalvelun myynti, niin sen takia vertailukauden investoinnit on negatiiviset ja tällä raportoitavalla kaudella, eli Q2 2026, niin nettoinvestoinnit on hyvin alhaiset ja tässä syynä on se, että on toki me investoitu bruttona, mutta sitten me ollaan myös kateltu vähän nurkkia ja takapihoja, että missä on laitteita pölyttymässä, mitä me ei tarvita, niin ollaan sitten myyty ne semmoisille, ketkä niitä tarvii ja otettu niistä sitten rahat kassaan.

Seuraavaksi katsotaan H1:sen kehitys. Liikevaihto 11,3 miljoonaa euroa, raportoiduilla luvuilla laskua 15 % ja aavistuksen kasvua sitten, kun putsataan tää Uudenmaan Imupalvelun vaikutus pois.

Meidän liikevaihto kasvoi Ruotsissa ja tässä ei oo nyt mitään adjektiivia, niin se tarkoittaa, että Q1:sellä kasvu oli jonkun verran ja Q2:sella se kasvu kiihtyi. Ja Uudenmaan Imupalvelun vaikutus oli toi noin 2 miljoonaa vertailukauden liikevaihtoon.

Meidän tilauskanta on kehittynyt edelleen niinku Q1:selläkin, niin selkeästi paremmin kuin meidän toteutunut liikevaihto ja tää tuo sitten tietenkin hyvät lähtökohdat H2:sen suoriutumiseen. Käyttökate -0,9 miljoonaa euroa, hieman alhaisempi kuin viime vuonna ja siinä keskeisen syy on meidän tuotanto-ongelmat, joita oli erityisesti alkuvuonna ja ne toi sitten erilaista epätehokkuutta ja ylimääräistä kulua ja sähkö- ja logistiikkakulut oli myös korkeammat kuin 25 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Uudenmaan Imupalvelun vaikutus viime vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon tulokseen oli hieman alle 0,1 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit 0,6 miljoonaa euroa ja tässä on vähän samat syyt kuin Q2:sella, että on erilaisia laitteiden tai bisnesten myyntejä, jotka sitten johtaa siihen, että raportoidut nettoinvestoinnit on alhaisempia kuin meillä keskimäärin.

Teknologiassa meidän investoinnit nettona laski. Siinä on tänä vuonna pieni laitemyynti ja viime vuonna taas sitten tavallaan alla oleva luku oli oikeasti korkeampi, koska silloin me saatiin Business Finlandilta tuki, joka sitten laski näitä nettoinvestointeja viime vuonna.

Mutta se mitä tästä on hyvä lukea, että teknologialiiketoiminnassa me ollaan siirrytty tästä kehitysvaiheesta kaupallistamisvaiheeseen ja sitten se tarkoittaa sitä, että ne erilaiset kehitykseen menevät investoinnit, niin laskee merkittävästi. Siirrytään ohjeistukseen, joka on ennallaan, eli ohjeistetaan, että liikevaihto on suunnilleen samalla tasolla vuonna 26 verrattuna vuoteen 25 ja käyttökate kasvaa vuonna 26 verrattuna vuoteen 25.

Ja jos katsoo meidän alkuvuoden kehitystä, niin täähän tarkoittaa sitä, että me ennustetaan, että me kasvetaan ja parannetaan kannattavuutta sitten vuoden toisella puoliskolla. Käydään sitten läpi meidän alkuvuoden tapahtumat.

Tammikuussahan me järjestettiin osakeanti, jolla me kerättiin rahaa meidän pääomarakenteen vahvistamiseksi ja kasvumahdollisuuksien tukemiseksi. Se meni onnistuneesti, saatiin täysimääräisesti 3 miljoonaa kasaan ja sitä kautta onnistunut projekti.

Helmikuussa julkistettiin yhteistyö Rakennusbetoni- ja Elementin kanssa ja tässä taustalla on yhdistää meidän erilaista materiaaliratkaisuja materiaaliosaamista näissä kiertotalousratkaisuissa ja reseptejä ja muuta osaamista ja sitten taas Rakennusbetonin ja Elementin teollista kyvykkyyttä, että hehän on merkittävä betonituotteiden valmistaja Suomessa ja myy niitä paljon, niin tässä on sitten tarkoitus kehittää yhteistä liiketoimintaa. Raportointikauden jälkeen heinäkuussa me julkistettiin kaksi sopimusta Consolis Parman kanssa.

Ensimmäinen niistä on jauhetun masuunikuonan toimittaminen heidän Suomen-toiminnoilleen ja taustalla tässä on se, että me ollaan opittu vuosien varrella, että meidän tällä Wastex-myllyllä pystyy jauhaa masuunikuonaa. Me hankittiin viime vuonna siihen CE-merkintä noin vuosi sitten ja sitten sen jälkeen on ajettu teollisessa ympäristössä näitä testejä, miten tehdään ontelolaattoja meidän materiaaleilla ja ne on onnistunut erinomaisesti ja nyt sitten menty kaupallisesti eteenpäin ja Parman kanssa on tehty sopimus toimituksista ja ne on jo aloitettu tässä kesäaikana ne toimitukset.

Lisäksi me solmittiin sopimus tämmöisestä kehitysyhteistyöstä, eli kehitetään erilaisia vähähiilisiä vaihtoehtoisia sideaineita sitten betoniteollisuuden käyttöön. Tän kuukauden alussa, eli elokuun alussa julkistettiin myös muutoksia meidän johtoryhmän kokoonpanoon, jotka tulee voimaan ensi kuun alussa.

Taustalla tässä on se, että meidän pitkäaikainen myynti- ja markkinointijohtaja Kimmo Pyörälä päätti siirtyä uuteen tai oikeastaan vanhaan työpaikkaan, eli hän palaa takaisin Kaskipuulle ja sitten mietittiin, että miten tää korvataan ja meillähän on osaavia ja hyvin tuloksia aikaansaavia ja vieläpä mukavia kollegoita ja ei tarvinnut paljon miettiä siinä, että miten tää hoidetaan, että jaettiin sitten Kimmon rooli kahtia ja meidän nykyinen ammattilaismyyntitiimin päällikkö Markus Koivukangas tulee johtoryhmään ja hän vastaa jatkossa ammattilaismyynnistä ja talotehdasasiakkaista ja Ville Koskelo, joka on meidän pientalosaneerausliiketoiminnan liiketoimintajohtaja, niin hän tulee myös johtoryhmään ja vastaa sitten markkinoinnista ja jälleenmyynnistä ja pientalosaneerauksesta. Että hyvä mies lähtee, mutta saadaan hyviä miehiä tilalle johtoryhmään, tai hyviä henkilöitä.

Meidän keskipitkän aikavälin tavoitteet seuraavaksi, eli me viime joulukuussa päivitettiin ne ja eristeliiketoiminnassa me tavoitellaan selkeätä kasvua, eli 28 vuonna meidän pitäisi saada liikevaihtoa yli 40 miljoonaa aikaiseksi ja käyttökatteen pitäisi ylittää 10 %. Teknologialiiketoiminnassa meidän tavoite on vähän lähempänä, elikkä vuoden 26 lopussa jo ja siinä me tähdätään, että operatiivinen kassavirta kääntyy positiiviseksi.

Lisäksi meillä on tavoitteena, että me palataan osingonmaksajaksi keskipitkällä aikavälillä. Q3-raportti tullaan julkaisemaan 28.10.

tän vuoden puolella sitten, eli muutaman kuukauden kuluttua. Sitten siirrytään kysymyksiin ja niitä on jonkun verran tullut.

Aloitetaan teknologiapuolelta, eli kysymys on, että: Kerroitte käyttöomaisuuden myynneistä, millaisia omaisuuseriä myitte? Jos käydään ensin tää teknologiapuoli läpi, niin teknologiapuolellahan on monta vuotta kehitelty kaikenlaista ja ollut monenlaista vaihetta ja sinne on kertynyt kaikenlaista tavaraa, niin yksi laite, mitä me ei sitten tällä hetkellä tarvita nykyisessä liiketoiminnassa, niin päädyttiin myymään sen sijaan, että kun sitä on pidetty useampi vuosi siellä takapihalla, niin semmoinen ratkaisu.

Ja sitten eristepuolella meillä on kans historiasta kertynyt enemmän ehkä tähän asennus- ja villankierrätyspuoleen, niin kaikenlaista kalustoa, niin niitä sitten myytiin, mitä ei sitten enää nykyään käytetä. Toinen kysymys oli: Oliko käyttöpääoman sitoutumisessa jotain poikkeuksellista vai enemmän tavanomaista heilumista liiketoiminnan mukana?

En ainakaan mitään kovin erityistä tuu mieleen, että aika business as usual tää käyttöpääomakehitys minun mielestä meidän H1:sellä. Kolmas kysymys: Voiko H1:n tuotantohaasteita yksilöidä jollekin tuloslaskelman riville, jos kyllä, mille?

No ensimmäisenä tulee mieleen se, että silloin kun linjat ei käy niinku pitäisi, niin monesti sitten, että saadaan se tarvittava tuotanto aikaiseksi, niin linjaa pitää ajaa enemmän kuin mitä tehokkaalla toiminnalla tehdään, niin muuttuvat henkilöstökulut on ainakin suhteessa sitten liikevaihtoon korkeammat. Ja lisäksi on sitten erityisesti ehkä muuttuvissa liikekuluissa on sitten jotain varaosia ja muuta sitten enemmän ehkä kuin voisi ideaalitilanteessa olla.

Neljäs kysymys on, että: Milloin Wastex-teknologian pitäisi ensimmäisen kerran näkyä olennaisesti liikevaihdossa ja käyttökatteessa? No tähän vastaus on vähän kaksi erilaista katsantokantaa, että meillähän tää eristeliiketoiminta on tämmöinen kypsä liiketoiminta ja tuo käytännössä valtaosan meidän konserniliikevaihdosta tällä hetkellä, joten siihen suhteutettuna, niin ei kannata ehkä kovin nopeasti odottaa, että tulisi merkittävää lisäystä teknologiasta.

Mutta sitten taas kun lähdetään tämmöistä kaupallistamisvaiheessa olevaa liiketoimintaa kehittää, niin se taas sitten muutos aiempaan voi olla aika iso, että siinä mielessä merkittävää kehitystä ja tää tietenkin tää Parma-yhteistyö on yksi tärkeä askel ja toivottavasti päästään sitten kertoo muista askeleista ennemmin tai myöhemmin. Ja ehkä vielä sen haluan nostaa, että meidän tavoitteenahan on operatiivisen käyttökatteen kääntyminen tän vuoden aikana ja operatiivisen kassavirran kääntyminen tän vuoden loppuun mennessä ja se ei kuluja vähentämällä tule, vaan liiketoimintaa kasvattamalla.

Tammikuun osakeannilla kerättiin noin 3 miljoonaa euroa, kuinka pitkälle nykyinen kassapositio realistisesti riittää ilman uutta rahoituskierrosta? No meidän nykyinen arvio on, että meidän tase on kunnossa ja sillä pärjätään, että siltä osin ei oo mitään muuta kerrottavaa, että tarkoitus on parantaa tulosta ja sitä kautta sitten saada liiketoimintaa eteenpäin.

Hyvä, tässä oli kaikki kysymykset tältä erää, niin kiitän mielenkiinnosta ja toivotan mukavaa loppukesän jatkoa. Kiitos.