Tervetuloa EcoAPin vuoden 2025 tulosjulkistustilaisuuteen. nimeni on Pauli Anttila ja toimin yhtiön toimitusjohtajana.

Aloitin tehtävässä tämän vuoden alussa. Tänään käydään läpi EcoAPin vuoden 2025 tulos, markkinatilannetta, meidän näkymiä eteenpäin ja lisäksi käydään meidän joulukuussa julkistettua strategiapäivitystä läpi.

Aloitetaan markkinatilanteella. Eli varmaan moni muistaa, niin pientalojen uudisrakentamismarkkina on meille se tärkein kohdemarkkina ja siinä Suomen markkina on se suurin.

Tässä on dataa ja näkemyksiä meidän toimintaympäristöstä. Eli rakentamisluvat ja aloitetut hankkeet on vuonna 25 jonkin verran korkeammalla tasolla kuin vuonna 24.

Eli semmoinen 7-8 prosentin kasvu siellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että me ollaan edelleen hyvin alhaisilla tasoilla.

Useampi vuosi on mennyt pientalomarkkinassa vähän lamavuosien tasolla, mutta siinä meidän nyt pitää pärjätä. Tietenkin nämä luvut osoittaa, että ehkä suunta on hieman paranemassa, mutta ei mitään radikaalia vauhtia.

Jos katsotaan pientaloteollisuuden näkymiä, niin pientaloteollisuus PTT ry:n jäsenyritykset sai myytyä omakoti- ja paritaloja hieman enemmän Q4:lla kuin vuosi sitten Q4:lla. Mutta koko vuonna 2025 volyymi jäi kappaleissa 2 prosenttia alle vuoden 24 tason.

Tilauskanta heillä pieneni kappaleissa 4 prosenttia Q4:n aikana ja vuoden 25 lopussa heidän tilauskanta oli 14 prosenttia alle vuoden 24 lopun tason. He julkistaa tämmösiä suhdanneodotuksia ja ne on pikkuisen tullut alas syksystä, mutta on vielä positiivisen puolella.

Eli se indikoi sitä, että lähikuukausina he ei odota markkinassa paranemista, mutta sitten H2:lle odotetaan parempaa markkinatilannetta. Sitten rakennusteollisuus RT on toinen, joka ennustaa markkinakehitystä ja heidän ennusteet on syksyltä 25.

Sen perusteella omakotitaloja ja rivitaloja rakennettais tänä vuonna 26 tai aloitettais rakentamaan reilu 10 prosenttia enemmän kuin 25. Sitten jos mennään EcoAPin suoriutumiseen vuonna 25 ja aloitetaan tästä Q4:sta, niin mä ehkä silleen summaraisin, että etenkin tuloskehitykseen me ei olla missään määrin tyytyväisiä.

Mutta jos aloitetaan läpikäynti liikevaihdosta, niin liikevaihto oli 9,3 miljoonaa euroa. Siinä on raportoiduissa luvuissa laskua 8 prosenttia vuoteen 24 ja sen Q4:een.

Mutta sitten jos poistetaan siitä yritysjärjestelyiden vaikutukset, niin kasvua oli 1 prosentti. Meillä kasvo vienti hyvin ja sitten näiden yritysjärjestelyiden vaikutus oli tosiaan negatiivinen.

Eli me myytiin kesäkuussa 2025 Uudenmaan Imupalvelu, joka oli meidän tytäryhtiö ja sitten 25 vuoden alussa meidän pitkäaikainen asiakas Ruotsista, tämmöinen myynti- ja asennusyhtiö kuin Isoleringslandslaget, tuli osaksi konsernia ja näiden nettovaikutus liikevaihtoon oli negatiivinen. Rautakaupoissa oli myös hiljainen neljännes ja jos katsotaan sitten markkinaa, niin siellä näiden PTT:n jäsenyritysten omakoti- ja paritalojen toimitukset kasvoivat 1 prosenttia.

Jos katsoo meidän siihen kohdistuvaa liiketoimintaa, niin suurin piirtein samanlainen tai hieman parempi oli sitten meidän kehitys. Sitten jos mennään käyttökatteeseen, niin käyttökate oli 0,8 miljoonaa euroa.

Selkeä lasku vuodesta 24, jolloin Q4:lla se oli 1,3 miljoonaa euroa. Siinä keskeiset syyt oli tämä Ruotsin liiketoiminnan heikko kannattavuus.

Siinä on sinänsä Ruotsissa saatu hyvin asioita eteenpäin ja kannattavuus on H2:lla ollut parempi kuin H1:llä, mutta meille sinne vuoden loppuun osui useampia semmoisia pienempiä ehkä kertaluonteiseksi katsottavia asioita, jotka sitten paino tulosta yhteensä semmoista suuruusluokkaa pari sada tuhatta euroa. Jos mä vähän avaan sitä, niin ne liittyy esimerkiksi siihen, että siellä vaihdetaan Ecovilla-brändiin, niin siihen on tullut tavallaan ylimääräisiä kuluja siitä, että aiemmin siellä on toimittu Isoleringslandslaget-brändillä ja siinä nyt tuodaan tämä konsernin brändi sinne.

Toinen tekijä liittyy toimitiloihin ja siellä tehtyihin muutoksiin. Kolmas tekijä oli liittynyt tämän Isoleringslandslagetin aikaisen yrityssaneerausprosessin siitä aiheutuneisiin kuluihin.

Sitten me katsottiin vuoden lopussa vähän myyntisaamisten tilannetta ja todettiin, että on syytä alaskirjoittaa tiettyjä saamisia, jotta ollaan varovaisella puolella ja viides tekijä oli vähän semmoinen erityisempi. Eli kun Ruotsissa meillä on hieman erilainen kirjanpitökäytäntö kuin Suomessa, niin tässä vuoden lopussa korjattiin se vastaamaan sitten Suomen käytäntöjä ja se rasitti loppuvuoden tulosta, mutta tämä on tavallaan, jos toiminta jatkuu, niin se on enemmän semmoinen yhden kerran tuleva vaikutus kuin että se tulee jatkuvasti.

Lisäksi meillä on ollut hieman henkilöstösruotsissa vaihtuvuutta ja siitä on tullut sitten epätehokkuutta sekä myynnissä että asennuksessa, mutta näistä mennään eteenpäin tietenkin lähikuukausien aikana. Lisäksi meillä Q4:lla myynnin jakauma kannattavuusmielessä oli jonkin verran heikompi kuin vuosi sitten ja sitten tämä Uudenmaan Imupalvelun tulos jäi kun se oli myyty, niin se ei tullut enää sitten tietenkään Q4:lta mukaan toisin kuin vuosi sitten.

Nettoinvestoinnit oli Q4:lla 0,5 miljoonaa euroa ja siitä teknologia- ja liiketoiminnan osuus oli 0,2 miljoonaa euroa. Sitten jos mennään koko vuoden tasolle, niin ehkä pääviestit on aika samantyyppisiä.

Meidän liikevaihto oli 29,3 miljoonaa euroa. raportoiduilla luvuilla laskua 4 prosenttia ja sitten jos katsotaan ilman yritysjärjestelyiden vaikutusta, niin kasvu oli 2 prosenttia.

Meillä kasvo hyvin vienti ja kotimaan uudisrakentamiseen liittyvä liikevaihto ja yritysjärjestelyiden vaikutus nettona oli negatiivinen, niin kuin Q4:llakin. Ja lisäksi meidän asfalttikuituliiketoiminnan myyntivolyymit oli selkeästi alle vuoden 24, johtuen siitä, että niitä asfalttilaatuja, mitkä on semmoisia, mihin käytetään meidän tuotteita, niin niitä tehtiin selkeästi vähemmän Suomessa kuin 24, ja se sitten näkyy meidän liikevaihdossa ja kannattavuudessa.

Jos katsotaan PTT:n jäsenyritysten omakoti- ja paritalojen toimitusten kasvua, niin se oli 5 prosenttia ja me ollaan meidän vastaavissa myyntisegmenteissä tämän yli, eli kasvattiin markkinaa paremmin. Jos siirrytään käyttökatteeseen, niin käyttökate oli vain 0,7 miljoonaa euroa, selkeä lasku vuodesta 2024.

Ja siinä syyt on vähän samantyyppisiä kuin Nelosella, eli Ruotsi ja sitten on tämä Uudenmaan Imupalvelu. Ja siinä Uudenmaan Imupalvelussa vaikutus tuli kahta kautta.

Toinen oli, että sen kannattavuus alkuvuonna 2025, kun se oli vielä osa EcoUpia, oli alhaisempi kuin 2024 ja lisäksi tulos loppuvuodelta jäi tietenkin pois, kun se ei ole osa konsernia. Lisäksi tuotannon tehokkuus oli meillä 2025 alhaisempi kuin 2024.

Siinä oli muutama ehkä taustatekijä, että yksi oli alkuvuonna ajatus siitä, että ollaan kasvumarkkinassa ja resursoiduttiin sen mukaan, ja sitten kun markkina ei kehittynyt sen mukaisesti, niin meillä oli vähän ehkä liikaa resursseja tuotannossa. Lisäksi me tehtiin aika paljon investointeja vuoden 2025 aikana, joissa meillä oli omaa henkilöstöä siellä joko töissä tai vähän muuten vajaakäytöllä ja nämä tuli sitten kuluna meille, eikä niitä aktivoitu taseeseen.

Ja 2024 taas oli enemmän resurssit linjassa tuotannon kanssa. Jos katsotaan investointeja, niin investoinnit vuonna 2025 oli 1,7 miljoonaa euroa, ja tässä on hyvä huomioida näiden yritysjärjestelyiden vaikutus, mikä sitten vaikutti tähän nettoinvestointilukuun.

Teknologialiiketoiminnan osuus oli 1 miljoona euroa ja se on alhaisempi kuin 2024. Jos katsotaan näkymiä eteenpäin, niin me ohjeistetaan, että liikevaihto on suunnilleen samalla tasolla 2026 kuin vuonna 2025 ja käyttökate kasvaa 2026 verrattuna vuoteen 2025.

Tässä on hyvä huomioida se, että kun me myytiin tämä Uudenmaan Imupalvelu ja tehtiin tiettyjä pienempiä muita muutoksia, niin tässä 2025 liikevaihdossa on 2,2 miljoonaa tämmöistä ei-jatkuvista liiketoiminoista tulevaa liikevaihtoa. Joten se, että me päästään 2025 vuodelle tasolle liikevaihdossa, edellyttää noin 8 prosentin kasvua jo nykyisessä toiminnassa.

Jos katsotaan näitä 2025 vuoden tärkeimpiä tapahtumia, niin on tosiaan nämä kaksi yritysjärjestelyä, tämän ruotsalaisen myynti-asennusyhtiö Isoleringslandslagetin osto heti vuoden alussa. Kesällä oli tämä Uudenmaan Imupalvelun myynti.

Ja sitten joulukuussa me julkistettiin meidän uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ja päivitetyt lähivuosien strategiset painopistealueet. Ja mä käyn niitä kohta läpi.

Sitten meille tuli johtoryhmässä useampia muutoksia, jotka julkistettiin 2025 puolella. Eli allekirjoittanut nimettiin yhtiön toimitusjohtajaksi tammikuun alusta alkaen, ja sitä ennen mä oon toiminut talousjohtajana ja jatkan myös niiden hommien hoitamista.

Yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja Matti Kaski palasi takaisin hallituksen puheenjohtajaksi nyt tässä alkaneen vuoden alussa. Me nimitettiin Ville Saareen meidän uudeksi tuotantojohtajaksi ja hän aloitti nyt tämän kuun, eli helmikuun alussa meillä hommissa.

Ja kolmas muutos oli se, että teknologialiiketoiminnan vetäjä Sami Pitkäne jäi pois yhtiön palveluksesta lokakuussa 2025 ja hän siirtyi toisen yhtiön toimitusjohtajaksi. Mutta on sinänsä käytettävissä meidän teknologialiiketoiminnan tarpeissa osin, jos niin halutaan.

Sitten me järjestettiin suunnattu osakeanti, jonka julkistettiin tai aikomus julkistettiin vuoden 2025 puolella, ja me kerättiin noin 3 miljoonan bruttovarat onnistuneesti. Merkintähinta oli 1,37 euroa per osake ja tämä vastaa seitsemän päivän kaupankäyntipäivän vaihdolla painotettua keskiurssia ajalta ennen tätä asiaa koskevan ylimääräisen yhtiökokouksen kutsua, eli ei ollut minkäänlaista alennusta markkinahintaan siinä.

Onnistuneesti saatiin rahat kasaan ja merkitsijöinä oli sekä yhtiön suurimpia omistajia että valikoituja kotimaisia sijoittajia. Ja nämä osakkeet vastasivat noin 24,5 prosenttia yhtiöosakkeiden kokonaismäärästä ennen osakeantia.

Sitten syyt tämän osakeannin järjestämiseen, niin me vahvistettiin meidän pääomarakennetta ja rahoitetaan meidän kasvumahdollisuuksia. Nämä kasvumahdollisuudet tietenkin liittyy Ruotsiin, teknologialiiketoimintaan ja sitten kolmas syy on kohdennetut investoinnit tuotannon tehostamiseen, jotka pitäisi näkyä meidän kannattavuuden parantumisena lähivuosien aikana.

Sen jälkeen mennään meidän strategiapäivitykseen. Mä ajattelin, että aloitetaan siitä, että käydään lyhyesti läpi, mikä EcoUp on.

Eli EcoUp on kiertotalouskonserni. Me otetaan vastaan puu-, kuitu- ja kiviainespohjaisia jätejakeita ja käsitellään niitä meidän tuotantolaitoksilla ja sitten toimitetaan näitä tuotteita ja niitä tukevia palveluita asiakkaille.

Tämä meidän toiminta mahdollistaa jätemateriaalien uusiokäytön ja sitten me edesautetaan rakentamisessa päästövähennyksiä, kiertotaloutta ja energiatehokkuutta. Tämä puukuitupohjainen puoli on tätä meidän eristeliiketoimintaa, joka kulkee Ecovilla-nimellä ja on vuodesta 1979 toiminut tämmöinen hieno kiertotaloustuote ja palvelut sen ympärillä.

Eli on eristeitä ja siihen liittyviä muita tuotteita, asennuspalvelua, saneerauskonseptia ja sitten on tämä asfalttikuituliiketoiminta. Teknologiapuolta mä käyn vähän myöhemmin läpi, mutta se pohjautuu sitten taas kiviainespohjaisten jätejakeiden kierrätykseen.

Jos aloitetaan näiden strategisten painopistealueiden läpikäynti tästä eristeliiketoiminnasta, niin tässä meillä on neljä eri teemaa. Ecovilla Suomessa.

Suomessa meillä on vahva markkina-asema ja me uskotaan, että se on vahva myös tulevaisuudessa, jos me vaan toimitaan meidän arvojen mukaisesti. eli ollaan asiakaslähtöinen, ekologinen, luotettava ja tuloksellinen.

Meillä on ainoana toimijana koko maalaajuisen asennusverkosto, mikä on meidän kilpailuetu. Ja jos mä yhden noston teen siitä, mitä me halutaan parantaa Ecovilla Suomessa on tämä tuotanto, ja siinä yritetään kehittää tehokkuutta ja sitten tehdään sen tukemiseksi tiettyjä investointeja lähivuosina.

Tässä tosiaan me palkattiin uusi tuotantojohtaja, joka on nyt täysipäiväinen resurssi sitä edistämään, ja uskotaan, että saadaan siinä hyvää edistystä aikaiseksi. Toinen teema on Ecovilla Ruotsi, josta on tullut meidän toinen kotimarkkina.

Tarkoitus on siellä tosiaan ensin fokusoida siihen, että me saadaan vahva pohja. Meillä on kannattava liiketoiminta, eli laitetaan prosessit kuntoon, saadaan nykyporukka aktiviteetti sopivalle tasolle, ja sen jälkeen ollaan valmiina painamaan kaasua.

Seuraavan kolmen vuoden aikana on sitten tarkoitus moninkertaistaa liikevaihto Ruotsissa. Siellä tietenkin tärkeitä tekijöitä on myynnin onnistuminen, että myyntiä johdetaan hyvin ja myyjät saavat tuloksia aikaiseksi nykyisessä asiakaskunnassa, mutta sitten myös, että laajennetaan sitä asiakaskuntaa rautakauppajakeluun Ruotsissa, ja se on ensimmäiset askeleet siinä otettu.

Lisäksi pyritään saamaan muuten asiakaskunnan laajentamisen kautta lisää potentiaalista asiakaskuntaa, esimerkiksi sitten isojen rakennusliikkeiden kautta. Kolmas teema on kansainvälisen liiketoiminnan kasvattaminen, eli meillähän on pitkäaikaisia asiakkaita ja jakelijoita monessa Itämeren alueen maassa, ja pyritään sitten heidän ja uusien asiakkaiden kanssa tekemään enemmän bisnestä nykytuotteissa ja ehkä vähän sitten uusissakin tuotteissa lähivuosina ja sitä kautta hakemaan kasvua.

Meillähän on nykyisessä markkinatilanteessa, mikä on Suomessa, niin meillä on kyky tuottaa merkittäviä määriä enemmän tuotteita meidän nykyisillä tehtailla, jos vain saadaan järkevästi myytyä. Neljäs teema on uusien tuotteiden ja käyttökohteiden kehittäminen, ja siinä ehkä ajatus on se, että me pyrittäis vähentämään riippuvuutta rakennusalan suhdannevaihteluista.

Se tulee meille kahta kautta, eli toinen on se, että kaikki tietää, niin rakennusala, välillä mennään kovaa ylös ja sitten välillä mennään kovaa alas. Tietenkin semmoinen liiketoiminnan tasaisuus olisi monessa mielessä hyvä asia, niin jos meillä on vähän enemmän muuta kuin suoraan rakennusala-asiakkaina, niin se voi olla yhtiölle hyvä asia.

Toinen mikä on se, että erityisesti Suomen markkinassa kaikilla on hirveä kiire eristää talot just ennen talvea ja joulua. Sitten taas keväällä meillä olisi paljon kapasiteettia tehdä kaikenlaisia muita asioita, niin jos saadaan tuotannolle tasaisempi kuorma, niin sitä kautta saadaan sitten ajettua firmaa paremmin.

Meillä on erilaisia käynnissä olevia hankkeita, millä me pyritään tutkimaan, että löydettäiskö me uusia tuotteita tai käyttökohteita. Mainitsen muutaman esimerkin, jotka kaikki on sinänsä käynnissä, mutta ei ole vielä markkinassa.

Eli me voidaan tehdä uudenlaisia levytuotteita, esimerkiksi pinnoittamalla levyjä tai tekemällä jotain muuta nykyportfolio ulkopuolella levytuotteissa. Puukuitupohjaisia pakkausratkaisuja voidaan tarjota.

Eli tällä hetkellähän pakkausteollisuudessa on paljon ratkaisuja, jotka ei ole oikein kierrätettäviä, ja siirtymällä puukuitupohjaisiin ratkaisuihin, niin se kiertotalouden toteutuminen mahdollistuisi. Tämä on tosi iso mahdollisuus, mutta tietenkin vaatii meiltä isoa onnistumista, että siihen päästäis.

Kolmantena nostona on pelletoidut kuidut, eli me tuotetaan paljon irtokuitua ja ollaan nyt rakennettu tämmöistä pelletointikyvykkyyttä ja mietitään miten se saatas kaupallistettua. Se voi olla esimerkiksi tämmöisiä kuivikkeita tai sitten asfalttiteollisuuden tuotteita esimerkiksi, mitä voitais tehdä.

Seuraavan kolmen vuoden aikana meidän tavoitteena on onnistua ainakin yhdessä näistä avauksista siten, että saadaan sitten keskipitkällä aikavälillä merkittävä liikevaihto, eli seuraavan kolmen vuoden aikana pitäisi saada tuloksia aikaiseksi. Sitten siirrytään teknologialiiketoimintaan.

Tässä on monta vuotta tehty T&K:ta ja kehitystyötä, ja nyt sitten ollaan kaupallistamisvaiheessa. Meillä on tällä hetkellä kolme keskeistä aihiota.

Yksi on nämä veistekslinjastot, eli me ollaan rakennettu semmoinen linja, millä voi jauhaa eri jätejakeita ja meillä on siitä pienemmän mittakaavan laitos Tarvasjoella olemassa, millä me voidaan itse toimia. Meillä on tarkoituksena sitten myydä näitä linjastoja ja niihin liittyviä palveluita.

Sitten ehkä vähän semmoisen kuutena ajatuksena, että ehkä se arvo eniten syntyy siitä, että on osakkaana operoimassa tämmöistä veistekslinjastoa kuin että tekee sitä kertakauppaa. Mutta sinänsä katsotaan vaihtoehtoja, miten tämä aihio etenee parhaiten.

Toinen teema on jauhetun masuunikuonan tuottaminen. Eli sehän on helppo tapa betoniteollisuudessa vähentää sementin käyttöä, joka on se iso CO2-ongelma.

Käytetään laajasti, ja sillä alalla toimivat yhtiöt on hyvin kannattavia. Me huomattiin, että me pystytään tällä meidän linjastolla jauhamaan sitä, ja me hankittiin 25 vuonna C-merkintä, ja meillä on Finslag-tuote, ja ollaan toimitettu ensimmäiset toimitukset asiakkaille.

He on niistä toimituksista tehnyt onnistuneesti testejä tuotteita ja nyt ollaan sitten siinä vaiheessa, että koitetaan saada kaupallisia sopimuksia aikaan ja tuotantoa isommalle vaihteelle sitten tuolla Tarvasjoella. Lisäksi me käytetään jonkin verran itse myös tätä jauhettua masuunikuonaa näissä meidän betonikaltaisissa lopputuotteissa.

Me myös tutkitaan mahdollisuuksia, että mentäis isommin tähän jauhetun masuunikuonan tuottamiseen, mutta lähtökohtaisesti se tehtäis jonkun kumppanin kanssa, joka on tässä arvoketjussa jollain tavalla mukana, ettei yksin ehkä lähdetä mitään isoa loikkaa siinä ottamaan tässä vaiheessa. Sitten kolmas teema on nämä betoninkaltaiset lopputuotteet.

Me ollaan kehitetty portfolio toimivia tuotteita, myyty niitä pilottitoimituksina, ja tässä ehkä se keskeinen muutos aiempaan on se, että enemmän kumppanien kanssa mietitään sitä tekemistä. Meillä on nyt kaksi tuoretta avausta.

Toinen on Peab Asfaltin kanssa, jossa heidän kierrätetystä asfaltista tehtäis betoninkaltaisia tuotteita. Toinen on sitten rakennusbetoni ja elementin kanssa, joka on hieno betonituoteyhtiö.

Heidän kanssa se konsepti on sen tyyppinen, että meidän raaka-ainetta hyödynnetään ja sitten heidän teollista kyvykkyyttään ja kykyä viedä tuotteita markkinaan. Uskotaan, että tästä saadaan sitten askel eteenpäin aikaiseksi näiden betonituotteiden kanssa.

Ja ehkä vielä ylätasolla nostan sen teeman, että me ollaan aika paljon vuosien varrella tehty itse yksin hallissa hommia näiden eteen. Ja nyt yhä enemmän ajatus siirtyy tämmöiseen kumppanimalliin, että eri tavoin katsotaan kumppaneita, että on ne sitten yksittäisiin hankkeisiin, tuotteisiin tai muualle.

Ja isommilla resursseilla yritetään sitten saada asioita eteenpäin. Aika näyttää sitten, miten nämä erilaiset kumppanijutut etenee joko yksittäisillä tasoilla tai sitten koko liiketoiminnankin tasolla.

Sitten otin esimerkiksi tähän, että miltä tämä veistäjälinja näyttää piirrostasolla. Tämä yhdistelee muualta saatavaa teknologiaa ja sitten meidän itse kehittämää ja patentoimaa teknologiaa ja lähtee siitä, että ensin puhdistetaan materiaali ja sitten se syötetään ja sitten on tämmöinen kuulamylly, joka jauhaa sen materiaalin ja kuivaa ja sitten se erotellaan ja varastoidaan.

Sinänsä melko simppeli juttu, mutta jos vertaa tätä meidän ratkaisua muihin markkinoilla oleviin ratkaisuihin, niin tämän etuna on se, että tämä pystyy jauhaa useita erilaisia jätejakeita, esimerkiksi mineraalivillaa, tiiltä, lasia, betonia, kipsiä ja masuunikuonaa. Tämä on melko yksinkertainen laite, niin tämän investointikustannus on melko alhainen.

Ja kaiken lisäksi nämä meidän pienimmät versiot on sen tyyppisiä, että ne pystytään tarvittaessa pakkaamaan takaisin kontteihin ja siirtämään toisaalle, eli ei ole sinänsä paikkasidonnaisia, että voi olla monessa tapauksessa kilpailuetu ja hyöty asiakkaalle, että ei ole yhteen paikkaan sidonnaisia. Täällä sivulla on kuvia näistä meidän betonituotteista, mitä me ollaan tehty ja toimitettu asiakkaille pilottitoimituksina.

Tuolla on tämmöisiä puploiksi kutsuttuja legopalikoita, millä voi tehdä esimerkiksi karsinoita, ja keskellä on ihan perinteinen betoniporsas, joka tässä tilanteessa hymyilee, ja sitten oikealla on enemmän tämmöisiä puistotuotteita, pihakiviä ja keppihevosrataa esimerkiksi. Tämmöisiä ollaan tehty ja tarkoitus on näitä sitten myydä enenevissä määrin eteenpäin yksin ja kumppaneiden kanssa.

Sen jälkeen, jos katsotaan taloudellisia tavoitteita, niin meidän eristeliiketoiminnassa tavoitellaan yli 40 miljoonan liikevaihtoa vuonna 2028 ja yli 10 prosentin käyttökatetta samana vuonna. Tässä ehkä on hyvä pitää se mielessä, että aikaisemminhan Ecoapin tavoitteet perustu normaaliin rakentamismarkkinaan Suomessa.

Ja nyt me ajateltiin, että meidän pitää pärjätä siinä ympäristössä, mikä on, ja tämä on nyt semmoinen, mikä on itse tehtävissä käytännössä nykymarkkinassa tai pikkuisen optimistisemmassa volyymimarkkinassa kuin nyt, mutta käytännössä omissa käsissä tämä tekeminen. Teknologialiiketoiminnassa me pidettiin käytännössä meidän sama tavoite, eli kassavirta kääntyy positiiviseksi tämän vuoden aikana, ja se tehdään käytännössä sitten tämän masuunikuonabisneksen ja tuotemyynnin kautta.

Ollaan siihen tällä hetkellä hyvin sitoutuneita, että siihen sitä ajetaan, ja sinänsä kulukehitys, minkä verran tähän kassavirtaan menee, on menossa tuohon suuntaan, mutta nyt tarvitaan tietenkin volyymikehitystä, että säästämällä saa jonkun tulemaan, mutta liiketoimintaa siinä loppupeleissä synny, että volyymikasvua pitää saada. Lisäksi meillä on tavoitteena, että me palattais osingon maksajaksi tämän seuraavan kolmen vuoden aikana.

Sitten jos katsotaan meidän sijoittajakalenteria, niin 18.3. julkistetaan meidän toimintakertomus, yhtiökokous on tarkoitus pitää 16.4.

ja Q1-raportti julkistetaan 28.4. ja puolivuosikatsaus sitten elokuussa.

Kiitoksia ja seuraavaksi siirrytään kysymysosioon. Täällä ensimmäinen kysymys on, että kuinka paljon kertaluontoisia kustannuksia Q4:lle aiheutui Ruotsista?

käyttäisin tämmöistä pyöreää lukua kuin pari sataa tuhatta euroa. Toinen kysymys on, mikä selitti eristeliiketoiminnan vertailukautta heikompaa kannattavuutta viimeisellä neljänneksellä Suomessa?

Tässä keskeinen tekijä on meidän myyntimixi, eli liikevaihto painottuu myyntisegmentteihin, joiden kate meille on heikompi. Kolmas kysymys: mikäli markkina kehittyisi odotettua paremmin 2026, miten ketterästi tuotantomäärien kasvattaminen onnistuu tilikauden aikana?

Mitkä ovat keskeiset rajoitteet tällaisessa tilanteessa? Meillä on suuruusluokkana mahdollisuus kasvattaa meidän kapasiteettia tai tuotantomääriä tuplaksi nykyisillä tuotantolaitteilla, että se ei ihan heti tule vastaan.

Siinä tietenkin keskeiset tekijät on, että saadaan raaka-aineet. Niissä meillä on ihan hyvä tilanne.

Tietenkin jos volyymit tuplaantuu, niin kyllä se jonkun verran aiheuttaa tanssiliikkeitä, mutta se ei ole nyt ensimmäisenä huolena. Ja sitten pitää saada työvoimaa tehtaille.

Tällä hetkellähän työvoimaa on aika hyvin saatavilla, että tietenkin jos se tilanne muuttuu, niin sen jälkeen työvoima voi olla haaste, mutta tällä hetkellä ei ole minkäänlainen haaste löytää työvoimaa. Eli aika vähän on mitään esteitä sille, että me pystyttäis vastaamaan parempaan kysyntään.

Meillähän se on siinä mielessä helppo tilanne, että me pystytään kuitenkin seuraamaan sitä, miten näiden uudisrakentamisen aloitusmäärät kasvaa, ja tämä eristäminen tulee sitten myöhemmässä vaiheessa. Ensin tarvitaan rakennuslupaa ja perustusten tekoa, ja eristeet tulee sitten myöhemmässä vaiheessa.

Meillä on jonkun verran enemmän aikaa reagoida kuin sitten jollain muulla toimijalla arvoketjussa. Neljäs kysymys on, minkälaisia tehokkuusinvestointeja eristeliiketoimintaan on suunnitteilla?

Näiden osalta mä ehkä sanoisin, että ne on aika tämmösiä perinteisiä, eli lisätään automaatiota. Jonkun verran meillä on teknisen käyttöiän loppusuoralla olevia laitteita, joita jos me ne korvattais uudemmilla, niin saadaan aika kiinnostavia takaisinmaksuaikoja.

Ja myös se, että tulee vähemmän häiriöitä tuotannossa, niin sillä on tämmöisessä teollisessa toiminnassa hyvin iso merkitys, että mikä on sitten todellinen käyttöaste tuotantokonestolle, niin se näkyy aika nopeasti viivaalla sitten tämän tyyppisessä toiminnassa. Se olikin viimeinen kysymys ja kiitän mielenkiinnosta ja toivotan mukavaa talvisen päivän jatkoa kaikille.

Kiitoksia.