Pyytikäinen ja ihan pian annan puheenvuoron toimitusjohtajalle, joka käy läpi tämän meidän vuosikatsauksen, mutta koska me tänään julkistettiin puolen vuoden tulokset lisäksi myös meidän kirkastettu brändi, niin tässä pieni lyhyt esittely liikkuvan logon muodossa myös siitä. Mutta näillä sanoilla Joko.

Kiitos Taina ja tervetuloa myöskin mun puolesta. Itse ainakin olen tosi tyytyväinen, että myöskin meidän logo freshantuu ja on rakennettu tietysti tukemaan nyt sitten meidän kasvustrategiaa ja sen toteuttamista ja erityisesti myöskin digitaaliseen maailmaan.

Joka toivottavasti meidän uudet verkkosivut saadaan tuossa vuoden loppupuolella myöskin liveen ja siellä se varmaan toimii merkittävästikin paremmin. Meidän strategia päivitettiin silloin helmikuussa, ja tavoitteena on paluu vahvaan kasvuun.

Meidän strategiset tavoitteet ovat selvät. Meillä on strategiset hankkeet myöskin, miten me vahvistamme private equity-puolta edelleenkin.

Sieltä haetaan vahvaa kasvua. Kiinteistösijoitusmarkkina nykköne me ollaan ja halutaan sitä myöskin kasvattaa tulevaisuudessa laajentua ennen kaikkea kansainväliseen instituutiokenttään private equityn ja kiinteistöpuolella ja sitten yksityisasiakkaisiin laajentuminen täällä Suomessa.

Tätä strategiaa me nyt sitten määrä tietysti toteutetaan kvartaali kvartaalilta, ja totta kai se edellyttää myöskin investointeja. Se edellyttää tietenkin, että meillä on paras porukka, tehdään tarvittavia rekrytointeja, panostetaan koulutukseen ja kehittämiseen, ja niitä rekrytointeja tietysti alkuvuoden aikana myös tehty ja sen lisäksi me tarvitaan myös kumppaneita.

Kumppaniverkostoa, yhteistyömyynti- ja jakelukumppaneita, millä me tavoitetaan parhaiten niin yksityissijoittajat Suomessa kuin myöskin kansainväliset instituutiot ja mahdollistetaan myös parhaat ratkaisut asiakkaille. Teknologiaan ja tekoälyyn investoidaan.

Sitten tällä hetkellä mekin tehdään paljon nyt, todella paljon tapahtuu tällä hetkellä yhtiössä ja paljon viedään uusia asioita eteenpäin ja ne tietysti sitten rupeaa näkymään myöskin julkisuuteen ja asiakkaille step by step, kun ne sitten valmistuu. Mutta tietysti tämä on tätä nykyaikaa ja tietysti myöskin parempaa asiakaskokemusta asiakkaalle, mutta myöskin tehokkaampia prosesseja toimeenpanon puolelle.

Meidän alkuvuoden tulokset, voisi sanoa, että private equity-rahastoissa vahva varankeruu ja palautukset sijoittajille. Siinä mielessä itse konserniliikevaihto kasvoi 5 prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja tulos oli samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin huolimatta näistä investoinneista, joita me tietysti tämän kasvun toteuttamiseksi tehdään.

Kuten näette, nämä liikevaihtoluvut, liikevoittoluvut, on hyvin pitkälti samalla tasolla, puhutaanpa nyt sitten H1:stä tai Q2:sta. Siinä mielessä siellä ei isoja muutoksia ole.

Hallinnoidut varat myöskin samoilla tasoilla. Tietysti hallinnoidut varat raportointipalvelut mukaan lukien kasvoivat muutaman prosentin 14,3 miljardiin euroon.

Mutta erityisen positiivinen on tämä private equity -markkinan veto ja meno kokonaisuudessakin. Meillä tämä pieni keskisuuri pää, mihin me nimenomaan keskitytään, niin Pohjois-Eurooppaan kuin Pohjois-Amerikkaan, niin se markkina toimii, sijoitetaan, siellä on hyvät tuotot, siellä myöskin exit-markkina toimii ja me palautettiin tosiaankin lähes 200 miljoonaa euroa alkuvuoden aikana.

Tätä kautta, kun markkina toimii ja myöskin exit-markkina toimii, niin nyt sitten näette sen, että kassavirtaa myöskin rupeaa tulemaan niiden tuottopalkkioiden muodossa, jota aikaisempina vuosina on sinne jaksotettu. Se noin 20 miljoonaa euroa taseessa oli vuodenvaihteessa.

Mehän ei tälle vuodelle otettu yhtään uutta rahastoa jaksotuksen piiriin. Vain ainoastaan ne, mitä aikaisemmin on aloitettu jaksottamaan, niitä jaksotetaan, mutta taas sitten kassavirtarealisaatio on lähtenyt tulemaan ja se kassavirta, tietysti tuli ensimmäiset kassavirrat meille Q4:lla viime vuoden lopussa ja nyt sitten tässä H1:llä toisenkin 6 miljoonaa euroa.

Tästä kuudesta miljoonasta eurosta yksi miljoona euroa kirjautui tulosakelman kautta ja muuten ne itseasiassa aikaisempien jaksotuksen purkuja. Kiinteistörahastopuolella erityisen positiivista tietysti on tämä, että me haettiin se Moody’s rating, saatiin yhteiskuntakiinteistölle Moody’sin VA3 Stable Outlook -rating, ensimmäinen pohjoismainen kiinteistörahasto, jolla on julkinen reittaus, ja totta kai se edesauttuu myöskin meidän uudelleenrahoituksia.

Me uudelleenrahoitettiin sekä yhteiskuntakiinteistörahaston että liikekiinteistörahaston syndikoitut luotot yhteensä 215 miljoonaa euroa. Rahoitusehdot on merkittävästi paremmat, sekä marginaalitasoiltaan että myöskin muuten ehdoiltaan.

Siinä mielessä se tukee nyt jatkossa näiden kiinteistörahastojen tuottokehitystä ja muutenkin sen rahaston toiminnan pyörittämistä. Strategian toimeenpano etenee ja jo tietenkin näitä investointeja tehdään.

Me ei ole näistä investoinneista, mitä nyt muun muassa brändiin tai IT-puolelle on tehty, niin me ei ole aktivoitu niistä euroakaan, että ne on käytännössä kaikki kirjautunut toistaiseksi kuluksi, ja katsotaan siinä vaiheessa, kun esimerkiksi asuntoportaalia vahvemmin rakennetaan, että totta kai ne on normaalien IFRS-säännösten mukaan, että onko joitakin osioita, mitä sitten olisi järkevää sieltä aktivoida, mutta käytännössä kaikki nyt mitä ollaan tehty, on kirjattu suoraan kuluksi, ja se osaltaan tietenkin nostaa myöskin kuluja ja kulutottosuhdetta tuossa alkuvuoden aikana. Kun katsotaan liiketoimintasegmenteistä, niin varainhoito, siellä hieman tulos on pudonnut.

Se on ihan meidän suunnitelmien mukaisesti, koska me ollaan investointeja tehty sinne ja nimenomaan nyt kulupoistot siellä on kasvaneet. Corporate Finance, me saatiin kaksi toimeksiantoa maaliin tuossa alkuvuoden aikana, yksi kiinteistötransaktio, yksi yrityskauppatransaktio.

Siellä on hieman edellisvuotta parempi tuloskehitys ja nettoliikevaihto edelleenkin se teki tappiota. Totta kai siellä on paljon toimenpiteitä käynnissä ja toimeksiantokantaa on vahvasti, mutta sitten se riippuu asiakkaista, että meneekö toimeksiannot maaliin vai ei ja mikä on pääomamarkkinoiden tilanne.

Konsernihallinnon puolella on viime vuotta paremmat tulokset. Osaltaan sitä selostaa myöskin viime vuoden vertailukauteen kirjautunut asuntorahastoista tullut alaskirjaus ja sitten myöskin taalan heikkeneminen viime vuonna toi tietysti vastatuulta niihin lukuihin sijoituspuolelle.

Mutta käytännössä konsernin liikevaihto on vähän kasvussa ja tulos samalla tasolla, mitä oltiin viime vuonna. Tässä näkyy se rullaavassa kehityksessä oikeastaan, että lähtötilanteessa toimi oli, että viime vuosi olisi se pohjakosketusvuosi meillä, niin liikevaihto kuin liikevoittonäkökulmasta.

Liikevaihto on jo kääntynyt kasvuun ja liikevoitto ollaan samoilla tasoilla kuin vuotta aikaisemmin. Meidän tase on vahva.

Me olemme käytännössä nettovelaton yhtiö, meillä ei ole korollista velkaa lainkaan. Meidän omien varojen suhde vakavaraisuusvaatimuksiin on yli 300 prosenttia.

Liquiditeetti tietenkin on parantunut nyt vielä alkuvuoden aikana, koska nyt kassavirtaa tulee näistä tuottopalkkioista. Meidän pääbisnes on varainhoito, ja varainhoidon tuloksia kun katsoo, niin hyvin pitkälti suunnitelmien mukaan mennään, ja tietysti liikevaihtoluvut on hyvin samoilla tasoilla, missä ollaan viime vuonnakin oltu, Q2:ssa vähän nousua viime vuodesta.

Mutta sitten kulupuolella tietenkin nyt sitten tämä investoinnit näkyy jonkun verran kuluissa, mutta ne on ihan suunniteltuja, hyviä kasvuinvestointikuluja, mitä me ollaan sinne tehty. Sitä kautta kulutuottosuhde on hieman nyt 50 prosentin yläpuolelle noussut, ja pitkän aikavälin tavoitehan meillä on, että me ollaan konsernissa alle 50 prosentin kulutuottotavoitteessa.

Osakekorkopuolella palkkiotuotot on flätti viime vuoteen verrattuna, kiinteistöpuolella palkkiotuotot on laskeneet, mutta ihan meidän odotusten mukaisesti, ja private equity-puolella taas sitten kasvaneet ihan meidän odotusten mukaisesti. Siinä mielessä hyvin samoilla tasoilla nettona ollaan palkkiotuotoissa viime vuoteen verrattuna.

Meidän palkkiotuottokehityksessä, kun private equity-puoli kasvaa, samaan aikaan kiinteistöstä vielä lunastus sen kautta, niin tuotto vähän laskee, niin private equity on nyt sitten suurin palkkiotuottotuotealue meille 43 prosenttia alkuvuodesta, kiinteistöt 41 prosenttia, osakkeet ja korot 15 prosenttia. Ja hyvin vahvastihan tämä tulee hallintopalkkiopuolelta, tuotto sinänsä palkkiot on noussut, niin se on 9 prosenttia nyt sitten tuon alkuvuoden tuloksesta.

Siinä mielessä varainhoito menee ihan meidän suunnitelmien mukaisesti, ja investointeja siihen kasvuun erityisesti me tehdään ja halutaan saada taas vahvalle kasvuuralle, ja sitä haetaan nyt sitten niin kotimaasta kuin myös kansainvälistä kasvua rakentamalla. Hallinnoidut varat, niin täällä tietysti näkyy tämä, voisi sanoa, että nämä avoimet kiinteistörahastot, että ne on tullut alaspäin, ja tietysti tämä Suomen kiinteistömarkkinan, voisi sanoa vähän niin kuin haasteet, ne on jatkunut tässä nyt jo voisi sanoa viisi vuotta, mutta nyt pikkuhiljaa onneksi Suomen taloudistahan on tullut positiivisia uutisia.

Nyt viimeisimmät kvartaalit BKT-kasvuluvut on nyt Suomen osalta alkaa olla Euroopan mittavuussakin kärkitasoa, ja tietysti nyt odotetaan, että Suomen talous pikkuhiljaa lähtee liikkeelle, joka on kuitenkin ensimmäinen tekijä, kun kv. investori katsoo, että minne maahan se lähtee investoimaan.

Onko Suomi houkutteleva maa tuoda pääomia tänne ja investointeja. Sitten toki Suomen kiinteistösektori on niin paljon tullut alas viimeisten vuosien aikana, pikkuhiljaa se alkaa olla sitten kiinnostava kyllä tälle markkinoille tulla.Transaktioitahan nähtiin tuossa alkuvuodesta, tietysti eläkeyhtiöuudistukseen liittyen, kyllä se aktiviteetti rupeaa täälläkin nousemaan.

Se on maailmalla noussut jo Euroopassa ja Pohjoismaissa, mutta pikkuhiljaa viiveellä se tulee sitten tänne Suomeenkin. Osakekorkorahastot, tälle ei oikeastaan mitään isompaa muutosta.

Korkorahastopuolella meillä on hyvä performanssi suhteessa vertailuindekseihin. Osakepuolella alkuvuodesta teknologia- ja tekoälyliidennäiset osakkeet oli kovin vahvassa vedossa.

Silloin jäätiin, kun meillä on kuitenkin enemmänkin kasvuyhtiöitä, hyviä osingonmaksajayhtiöitä meidän salkuissa. Ihan strategian mukaisesti me ollaan indeksistä poiketaan.

No nyt sitten korjausliikettä tuli kesäkuun lopulla ja erityisesti heinäkuussa, niin performanssi tältä osin myös vertailuindekseihin nähden heinäkuussa sitten jo merkittävästi korjaantui. Private equity on se keihäänkärki meillä, ja siellä on vahva varankeruu ja palautukset sijoittajille.

Tosiaankin me tuotiin uutena nyt sitten silloin alkuvuodesta tämä rinnakkaissijoitusrahasto Direct 1 lanseerattiin, ja nyt meille on tulossa nyt sitten Q3:lla multistrategiarahasto, uusi rahasto myyntiin myöskin. Avaan sitä pikkaisen tuossa seuraavalla dialla.

Mutta erityisen vahvat tuotot ja kassavirrat, sekä keruu että asiakkaat haluavat sijoittaa näihin rahastoihin, mutta toki palautukset myöskin asiakkaille näistä. Ja kun tämä kone toimii, niin sieltä tulee sitten ne tuottopalkkiot ja tuottopalkkiokassavirrat myöskin meille.

Nehän tehtiin alkuvuodesta Q1:llä silloin tämä jälkimarkkinamyynti myöskin 49 miljoonaa euroa, joka osaltaan tietysti tuo myöskin pääomapalautuksia asiakkaille. Mutta tuotto, siinä onlaiset palkkiot kun varmaan voi olla, että oliko analyytikoillakin vähän usko koetuksella, että tuleeko ne sieltä vai eikö ne tule.

Kyllä ne tulee sieltä. Ja tietysti tämä varmaan teho 1 osoittaa sen, että kyllä ne tulee.

Tuotot on hyvät, aitakorot saavutetaan ja asiakkaat on tyytyväisiä ja sitten tulee osuudet myöskin meille niistä tuotoista. Mutta tämä multistrategia-tuote, tälle on nyt markkinointiluvat olemassa jo Finanssivalvonnasta, ja tätä lähdetään nyt sitten myymään asiakkaille.

Tuodaan helppo tapa sijoittaa private markkinoille, erityisesti tähän meidän kohdemarkkinaan, eli pienet keskisuuret yritykset niin Pohjois-Euroopassa kuin myös Pohjois-Amerikassa ja vielä myöskin venture capital -yritykset Pohjois-Amerikassa. Ja siten, että siellä on niin primary-sijoitukset, secondary-sijoitukset, directit kuin venture capitalistit.

Yhdellä rivillä asiakas saa hajautetun portfolion, pääsee private markkinaan sijoittamaan, pääsyn parhaisiin rahastoihin näillä markkinoilla, kaksi maailman suurinta markkinaa ja yli tuhannen yhtiön hajautus. Siinä mielessä asiakkaalle helppo, vaivaton tapa päästä tähän private markkinaan, joka pitkässä juoksussa tuottaa merkittävästi paremmin kuin listattu markkina.

Tämä on edelleenkin ammattimaisille sijoittajille tarkoitettua, että pitää ymmärtää se likviditeetti, että kun pistät rahan töihin nyt, niin sitten se palautetaan 10 vuoden päästä ja niin poispäin. No tässä on myös secondary mukana, että siinä mielessä kassavirroissa ehkä J-kurvi ei ole ihan niin pitkä kuin normaalissa private equity -rahojen sijoittamisessa.

Tätä me ajatellaan, että erityisesti pitäisi olla helppo, hyvä tuote pienemmille instituutiosijoittajille, säätiöille, niin poispäin, mutta myöskin yksityissijoittajille. Puolen miljoonan era ammattimaisen sijoittajan minimiraami, mikä Finanssivalvonta tulee, niin tietysti se on edelleenkin tässä olemassa, että pitää ymmärtää tuote ja sen profiili, mutta sitten muun muassa vakuutuskuorien alla voi tehdä pienemmilläkin sijoituksilla kuin puolella miljoonalla, vaikka 100 000 euroa sijoittajaan ja niin poispäin.

Tätä lähdetään nyt sitten myymään ja markkinoimaan tässä Q3:ssa. Onko tämä evergreen?

Ei. Me ei nähdä, että private credit -markkina pitäisi olla evergreen.

Se on epälikvidi markkina, niin siitä ei kannata lähteä tekemään likvidiä markkinaa tämmöisellä evergreen-rakenteella. Te voitte tarjota tätä jonkun kautta?

No tämä muun muassa sopii longi high network -asiakkaille, pienemmille säätiöille, jakelijoille, jakelukumppani näkökulma myöskin. Totta kai meidän oma porukka tätä myy ehdottomasti, mutta sitten myöskin tämä sopii varmaan myös kumppaneille sitten tuotetarjoomaan.

Meillä on meidän kautta pääsy näille parhaille markkinoille ja myöskin niihin parhaisiin rahastoihin. Ja sitä pääsyä ei ole edes isoilla sijoittajilla.

Niihin rahastoihin on tosi hankala päästä. Meillä on pitkät hyvät suhteet, niin se mahdollistaa sen.

Milloin voi odottaa, että voisi kertoa jostain mahdollisesta kumppanuudesta? No emme.

Strategia toteutetaan määrätietoisesti ja me kerrotaan sitten, kun aika on kypsä. Emme lähde etupeltoa mitään asioita kertomaan tai Strategia toteutetaan, ja tämä nyt on tulossa myyntiin.

Private equity -rahastot, sinänsä varainkeruu, nyt se on 300 miljoonaa euroa tähän puoleen vuoteen kerätty. Ja totta kai meillä on vahvasti myynnissä flagship-rahastot, ja tarkoitus jatkaa vahvaa varainkeruuta loppuvuoden aikana myöskin näihin.

Ja toki tuo multistrategia toivottavasti myös tuo lisää tähän varainkeruuseen. Se verran infoa multistrategiaa, miten teidän palkkiorakenne menee, otat laskutatteko te turvallisesti siinä palkkioissa?

Te otat tuotten sijaan, vai siinä? Usein tuote päällä lähinnä palkkion.

Ei juurikaan. Kyllä meillä on se pääsy.

Tässä tehdään helppo rakenne, helpotetaan asiakkaille sijoittamista näihin rakenteisiin. Ei tässä ole tarkoitus, että ruvetaan kululajereita lisäämään.

Kyllä se on enemmänkin meidän perusrahastoista, meidän perustuotteista tulee ne palkkiot. Mutta ennen kaikkea se helppuus sijoittaa, vaivattomuus.

Yhdellä sijoituksella, yhdellä merkinnällä sä pääset hajautettuun portfolioon. Ja parhaisiin rahastoihin, se pääsy.

Tämä on siinä mielessä itse ainakin olen tästä todella tyytyväinen, tämmöinen tuote on nyt tulossa markkinoille ja päästään tätä myymään. En ainakaan itse tunnista, että kyllä keneltäkään löytyisi vastaavaa näillä markkinoilla.

Kiinteistöpuoli. Kiinteistösektorilla edelleenkin valitettavasti on haasteita Suomessa.

Ja se riippuu nimenomaan pitkälti tästä Suomen taloustilanteesta. Mutta myöskin Lähi-idän kriisi ja Hormuz-salmen kiinniolo aiheuttaa inflaatiopaineita ja korkojen nostopaineita.

Ja korkojen nousu ei tietenkään ole oikein millekään omaisuuslajille hyväksi, mutta erityisesti kiinteistöille se ei ole hyväksi, ja pitkät korot ovat nousseet. Siinä mielessä arviokirjoissa, jotka ulkopuoliset arviokirjat meille aina tulee, sitä kautta edelleen oli negatiivisia arvonmuutoksia erityisesti liikekiinteistöpuolella, mutta jonkun verran myöskin yhteiskuntakiinteistöpuolella.

Kun katsotaan kokonaisuudessa meidän kiinteistörahastojen alkuvuoden tuottoja, niin yhteiskuntakiinteistöt oli plussalla 0,5 prosenttia. Koska molemmissa näissä rahastoissa, liikekiinteistöissä ja yhteiskuntakiinteistöissä meillä on kumminkin nettovuokratuotot yli 5 prosentin tasoilla.

Ihan hyvillä tasoilla nettovuokratuotot, mutta sitten ne arviokirjeen muutokset, joka on kumminkin diskontataan tulevia kassavirtoja, niin sitä kautta on tullut ne miinukset nyt tässä jo pitkän pitkän aikaa. Ja tietysti sitä nyt odotetaan, että pikkuhiljaa ne tuottovaateet ei enää nousisi, vaan pikkuhiljaa kääntyisivät laskuun suuntaan, joka sitten tukee sitä tuottokehitystä.

Lunastuksia on nyt molemmista maksettu. Nyt sitten lunastukset pidempään on ollut haasteissa tuolla liikekiinteistöissä, koska siellä vajaakäyttö erityisesti toimistosektorissa tietenkin on etätyökäytäntöjen myötä edelleenkin liian korkea.

Mutta sielläkin nyt sitten maksettiin lunastuksia pois. Rahoitukset on näihin molempiin nyt sitten uudistettu.

Toki kun rahoituskustannukset laskee marginaalitasoina, niin se tuo positiivista. No tietenkin nyt korkotaso, pohjakorkotaso on taas sitten noussut.

Siinä mielessä on korkoriippuvuutta kumminkin linkkaa kiinteistöpuolelle. Voisin kysyä.

Onko tämä terveen logiikan vastaista, että liikekiinteistöjen hinta on matala, yhteiskuntakiinteistöjen, missä on merkittävästi pidemmät kassavirrat, turvallisemmat kassavirrat ja justeet, todennäköisemmät kassavirrat. Liikekiinteistö on vähän 5,1 ja toisissa 5,6.

Eikö tämä ole aika toisissaan vahvisti, toisissa 5,6? Jos mä saan kommentoida, niin sehän tulee käytännössä tuosta vajaakäytöstä.

Niin se tulee itse kohteisiin. Ja jilejä ja muita, niin onhan ne liikekiinteistöissä paljon korkeammalla kuin yhteiskuntakiinteistöissä.

Tuossa se näkyy, että kun sieltä kassavirtaa puuttuu käytännössä 14 pinnaa, ja yhteiskuntakiinteistöstä vain 4 pinnaa. Siinä näkyy suoraan sitä kautta.

Siinä mielessä nimenomaan, vaikka vajaakäyttö on 14 prosenttia, niin se on kumminkin yli 5 prosenttia on nettovuokratuotto. Ja vajaakäytöt on nimenomaan se vajakäyttö on toimistopuolella.

Se on ollut edelleenkin liian korkea. Ihmiset pitäisi tulla töihin.

Ja toisaalta myös työllisyys saada nousuun. No se on hyvin pitkälti riippuvainen siitä, miten Suomen talous kehittyy.

Suomen talous on onneksi lähtenyt kasvuun, työllisyysluvuissa se ei ole vielä hirveästi näkynyt, mutta kyllä se odotetaan, että se rupeaa näkymään myös työllisyysluvuissa. Sitten ennen kaikkea työtä tehdään työpaikoilla, eikä niinkään kotikonttoreilla.

Haluaisin vielä kysyä, te ette noita lunastusmääriä nyt halunnut sanoa, mutta voitteko te millään tavalla antaa osviittaa siitä, kuinka iso osa lykätyistä lunastuksista on nyt saatu maksettua? Jos mitenkään antaa osviittaa?

Ei välttämättä nyt aikaa. Toisaassa se on enemmän.

Tuosta näkyy, että jos lunastuksissa on pidempi jono, niin siellä on suhteellisesti enemmän. Totta kai siellä näkyy se, että 40 prosenttia on toimistoissa ja tuotto on ollut vähän heikompi kuin yhteiskuntakiinteistöissä.

Nimenomaan se nyt tuosta näkyy, että ok, nettomerkinnät oli -20 ja me maksettiin 60 prosenttia ennen lunastuspäivää lunastuksista. Kyllähän siellä toki lunastuksia on jouduttu lykkäämään edelleenkin.

Ja tietysti ei kannata lähteä markkinaan, jos markkina ei oikein ole, tekemään realisaatioita. Ja tietysti yhteiskuntakiinteistöt puolella taas on vähemmän niitä.

Maksaksi. Voisin vain vähän, että varmaan perustuotettu olettamaan se, että suhteessa rahaston kokoon liikekiinteistöön on tullut lunastuksia vähintään yhtä paljon.

Mutta jos me katsotaan, paljonko teillä on yhteiskuntakiinteistöistä maksettu lunastuksia tässä viimeisen kolme vuoden aikana mitä liikkeistä ei ole tehty, niin se on kaikki siellä odottamassa. Niitä ei voi ihan yksi yhteen tietysti laskea.

Sitten näissä on pientä eroa asiakaskunnassa. Liikekiinteistöissä on selvästi enemmän isompia sijoittajia kuin yhteiskuntakiinteistöissä.

rahaston koothan on aika erilaiset. Miten sen nyt tavallaan muotoilisi sitä kokonaisuutta.

Mutta sehän johtuu just tästä, mistä Antti sanoi, että euromäärät voi olla aika erilaisia ja sitten se muuttuu koko ajan. Koska sijoittajillakin, niin kuin mekin ollaan nähty, niin osa niistä on myöskin perunut lunastuksia.

Sehän riippuu ihan just siitä ajahetkestä, että miltä se näyttää se markkina just siinä ajanjaksossa ja miten se eteenpäin näyttää. Mutta jos mä sanon oikeitaan asian, niin euromääräisesti liikekiinteistöissä on vähemmän lunastuksia yhteiskuntakiinteistöissä, mutta suhteellisesti se on toisinpäin.

Siinä mielessä se on nimenomaan, että sitten kun ollaankin sitä rahaa palauttamassa, niin sitten onkin ok, me välttämättä nyt onko se oikea hetki ottaa ne rahat pois kiinteistöistä. Kun miettii, että viimeisen 4–5 vuoden aikana tuotot on ollut tietenkin negatiivisten arvonmuutosten kautta heikot, mutta mikä se näkymä on seuraavalla vaikka 5 vuodelle.

Kannattaako nyt mieluummin olla hajautetussa portfoliossa mukana ja olla siinä arvonnousussa, kun se tuottopaare sieltä lähtee kääntymään. Tähän on tärkeä kysymys, eli siis mitä tällä hetkellä on maksamatta, niitä on liikkeessä huomattavasti vähemmän.

Tämä oli hyvä. Sen verran vielä tuohon punastumiseen.

Jos te laitatte aikajanan alle nämä eri ikkunoiden lunastukset, havaitsetteko mitään trendiä siinä, että lunastusmäärä tulisi supistumaan päin? Jos siedetään pois se ihan aluse, se on yksi, mikä silloin lähti isona.

Koska kysyntä, niin teidän verokeen vahvistunut kirja-asiakaskunta isolta osin, niin siellä ei ole mitään trendiä lunastusten laajentumisesta. Kyllähän nyt mitä tuli vaikka uusia lunastuspyyntöjä tähän kesäkuussa päättyneeseen ikkunaan, niin on pienemmät kuin mitä puoli vuotta takaperin.

Nähty siellä harempaan trendiä. Kyllä.

Nimenomaan uskon että nyt kun kuitenkin sijoittajan pitäisi koko ajan katsoa, mikä on se tuleva tuotto-odotus. Kannattaako minun nyt mihin sijoittaa, mistä vapauttaa rahoja ja minne sijoittaa.

Niin siinä mielessä itse ainakin odotan kiinteistössä, että ne on tullut nyt niin paljon alas, että nyt se tuleva tuotto-odotus taas tuleville vuosille pitäisi olla paljon positiivisempi. Kyllähän nyt taas esimerkiksi nämä uudet rahoitukset tukevat myös tulevaa tuotto-odotusta.

Corporate Finance puolella tosiaankin kaksi transactiota. Yksi yrityskauppa, jossa Dane Studios myytiin, tai puolet siitä, oltiin siellä neuvonantajina.

Ja sitten yksi kiinteistöjärjestely, jossa retail-portfolio myytiin Sibukselle. Niin oltiin siinä myöskin neuvonantajina.

Nämä toteutuivat tuossa Q2:lla, ja sitä kautta Q2:n tulos on nolla. Q1 oli miinuksella ja ollaan sitten H1:ltä edelleenkin liikevoitto on miinus 0,6 miljoonaa euroa.

Toimeksianto-kanta täällä on vahva. Paljon uusia toimeksiantoja alkuvuorenkin aikana voitettu tarjouskilpailuja on ollut ja sieltä on paljon niitä voitettu, mutta nyt se on aina kiinni siitä, miten tämä markkina sitten vetää ja nämä toimeksiannot toteutuvat, koska hyvin pitkälti tämä on kuitenkin bisnestä, jossa se liikevaihto syntyy vasta siinä vaiheessa, kun sitten saadaan toimeksiannot maaliin.

Näkymät, meidän näkymissä oikeastaan ei mitään isompaa muutosta. Kiinteistösektori, niin tuottovaatimukset ei ole vieläkään lähteneet laskuun, ja se on hyvin riippuvainen siitä, miten Suomen taloudella menee.

Onneksi Suomen talous on kuitenkin kääntynyt kasvuun. Viimeisimmät BKT-kasvut Q1:ltä Q2:lta on ollut itse asiassa yllättävänkin vahvoja.

Toivottavasti se jatkuu vahvana myös jatkossa. Ja sitten ulkomaista pääomaa me tarvitaan.

Eläkeuudistus siinä mielessä kiinteistösektorin näkökulmasta tuli vähän haastavaankin aikaan, koska nyt enemmänkin eläkeyhtiöt on kiinteistösektorista mieluummin vähentämässä kuin lisäämässä sinne panostuksia. Toki velkavipua nyt varmaan kaikki eläkeyhtiöt käyttää kiinteistön puolelle, kun se laki antaa siihen mahdollisuuden.

Mutta me odotetaan, että kiinteistörahastojen hallinnointipalkkiot laskee tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, mutta vastaavasti private equity-puolella myynnit on hyvällä tasolla, tuotot on hyviä, pääomia palautetaan asiakkaille, joka tietysti sitten kannustaa sijoittamaan uusiski näihin tuotteisiin. Täältä puolelta me odotetaan, että palkkiot kasvaa viime vuoteen verrattuna.

Osakekorko-puolella tietysti se on pitkälti riippuvainen siitä, miten markkinat kehittyy ja totta kai myöskin miten performance kehittyy suhteessa benchmarkiin. Tässä keskeiset asiat, ja mielelläni vastaan kysymyksiin, mitä paikan päällä tai linjoilta mahdollisesti tulee.

Siitä kiinteistötuotteista Q1:lle, kyllä tässä pitää katsella, mutta Q1:lle silloin kun olitte siinä, että suunnittelitte uuden lanseerauksen, niin tässä raportilla ei mainittu sanallakaan asioista siihen liittyen. Me koko ajan katsotaan, mitä uusia tuotteita tuodaan markkinoille, ja sitten kun ne saadaan valmiiksi ja markkinointiluvat, niin silloin tuodaan ne julkisuuteen ja markkinointiin.

Mutta meillä kiinteistöpuolellakin on aihioita parhaillaan työpöydällä ja suunnittelussa, ja sitten katsotaan, mihin löytyy se kysyntä. Mutta se kysyntä pitää löytää, ja sijoittajat, ja ne sijoittajat lähtökohtaisesti kyllä pitää löytää tuolta maailmalta.

Miten vielä jatkat tuohon vielä Q1:stä ihan vähän, että olitte suhteellisen optimistisia sen suhteen, pääsette tekemään Q2:lla tämmöisen tuotteen jonon. Onko se edelleen sama optio?

Meillä edelleenkin on tavoite tehdä näitä tehdä, ja me halutaan vahvaa kasvua strategian mukaisesti sekä private equity-puolella mutta myöskin kiinteistöpuolella. Me ollaan Suomen vahvin kiinteistötoimija, ja siinä mielessä halutaan sinne tuoda ja rakentaa semmoisia tuotteita, mitkä sitten houkuttelee sijoittamaan niihin kiinteistötuotteisiin ja myöskin tuomaan pääomaa maailmalta tänne Suomen kiinteistömarkkinaan, koska sitä me tarvitaan.

Meidän kansainvälistymisen kärki on kaksi henkeä tällä hetkellä, Kasperi Putkonen aloitti silloin viime vuoden lopulla ja Pertti Vanhanen aloitti maaliskuussa. Paljon kaverit on kerenneet jo kontaktoimaan ja käymään asioita läpi ja tietysti EQ:n nimeä myöskin viemään eteenpäin.

EQ:n tunnettuus maailmalla on kuitenkin vielä vaatimaton, ja meidän pitää vain rakentaa sitä. Mutta tämähän on pitkäjänteistä työtä.

Me tehdään tätä nyt ja strategia on 2030. Siihen mennessä me tullaan liikevoittoa ja sillä polulla ollaan.

Nyt joudutaan tekemään niitä kasvuinvestointeja ja niitä kasvuinvestointeja rupeaa tuottamaan tulosta. Ja tietenkin kun saadaan uusia rahastoja pystyy...

Meillä on valmius tehdä ne uudet rahastot ja on voi sanoa ehdot ja kaikki muut aika pitkälti olemassakin. Meidän pitää löytää vain ne sijoittajat, jotka on alkaa sijoittamaan ja riittävän isot määrät, että se tuodaan lanseerata.

Pientä kiinteistörahastoa ekana rakennetaan. Voisin kysyä kustannuksista, mitä vähän sivuttiinkin ihan aluksi.

Eli jos katsotaan teidän pääomien kustannuksia pois lukien tuottiksets, niin ne on nyt noussut sen takia, että teillä on toki näitä panostuksia pysyvällä laadulla, teillä on uusia työntekijöitä, mutta sitten teillä on myös vältä luonnollisesti hankkeita. Ja nämä jatkuu ainakin vuoden loppuun.

Eli tavallaan se nykyinen cost base on kestävää, jos katsotaan loppuvuotta. Kuten kuvien kehitysinvestoinnit nyt tulee tämän loppuvuoden aikana osittain ensi vuoden alkupuolella vielä IT-kehityshankkeisiin, että tehdään nettisivuprojekti, joka loppuvuoden aikana valmistuu, ja sitten mikä on iso on asiakasportaali.

Se on ensi vuoden alkupuolella sitten ensi vuoden ekalla vuosipuoliskolla hyvällä mallilla ja niitä kustannuksia vielä silloin tulee. Ja ne on pääosin, IFRS-standardin mukaan tehdään, niin ne menee suoraan tuonne kulukskululaskelmaan.

Pilvi pohjoiseen maailmaan viedään käytännössä kaikki. Datavarastot on viety sinne jo, ja nyt sitten rakennetaan uudet nettisivut, ostopolut, koska digipalvelut, digiprosessit pitää olla kunnossa silloin kun lähdet laajenemaan erityisesti tuonne yksityisrahoitussegmenttiin.

Näitä rakennetaan ja prosessikehitystä meillä on paljon käynnissä ja niin poispäin. Mutta nämä kaikki on nimenomaan kirjattu kuluksia ja meneekin tässä kuluksia.

Mutta asiakasportaali on ehkä semmoinen, mitä katsotaan sitten. IFRS-äänesten puitteissa siinä kulmalla tehdään, ja tietysti tilintarkastajan kanssa käydään läpi.

Onko sitten perusteltua olettaa nykytietämyksen valossa, että se cost base ensi vuoden H2:lla tulee vähän alas, vai onko sitten taas uusia panostuksia? Kyllä se pitkässä nyt investointivuosi tämä vuosi ja osittain ensi vuosi vielä, mutta sitten kun meillä on omassa tulosurassa, että sitten päästään säästöjä siellä IT-kustannuksissa.

Mutta samaan aikaan tietenkin sitten katsotaan, että miten me saadaan kasvua aikaiseksi, ja jonkun verran se tarkoittaa, että myyntivoimaa pitää olla riittävästi, että sitten saadaan nämä tehtyä. Mutta kyllä meillä on strategia on tasapainoinen strategia, vahvaa kasvua haetaan, mutta se kannattavuus pitää olla kunnossa, että kulutuottosuhde 50.

Nyt ollaan vähän yli, ja tietenkin se on luonnollista, koska tehdään kasvuinvestointeja. Nyt pitää palautua sinne 50 tasolle jatkossa.

Teidän henkilöstö... vähän...

ekaa kertaa... 100-henkiälöiseen tiimillä päästään strategia...

yksittäisiä lisäyksiä tulee siellä. Joitakin yksittäisiä täsmärekrytointeja voi tulla, ja kyllä meillä ihmisistä se on kiinni, että onko meillä parhaat ihmiset täällä tekemässä.

Ne kuitenkin sitten tekevät sen kasvun. Voisin kysyä private equityn tuottipset, niillä kuitenkin huolella on osittaiselle väellekin aika iso merkitys.

Teillä on aika hyvin edennyt ne asiat siellä, ja me ollaan kohta puolivälissä tätä Q3:sta, niin onko sitten perusteltua olettaa, että se alkaa enemmän näkyä tuloslaskelmassa pikkusen joku kolmekin vai pitääkö meidän odotella sinne Q4:een? No kyllä se nyt alkaa vähitellen totta kai näkyä siellä, kun siellä on ohjelmarahasto puolella on kaksi rakennetta, kasassa virallisesti nyt kotosrahasto pääsi kassavirallisesti tuohon tuottopalkkion piiriin, että nyt kun niitä jaksotuksia on päästy sieltä purkamaan, niin käytännössä sitten rahastot kun palauttaa pääomaa, niin me saadaan meidän osuus tuottopalkkioista, ja se kirjautuu sitten aina suoraan tulokseen sitä mukaan kun rahasto palauttaa.

Mutta nyt ja nimenomaan tälle vuodelle me ei otettu mitään uutta rahastoa jaksotusten piiriin, mutta nyt loppuvuodesta todennäköisesti sinne tulee taas saavuttaa aida korot, ja sitten päästään niitä purkamaan. Mutta se on semmoinen, mitä me ei halutakaan lähteä ennustamaan.

tarkalla tasolla me ei ole annettu arviot tilinpäätöksessä. Siellä on se 165 miljoonaa euroa tuottopalkkioita oletettavissa.

20 miljoonaa oli jaksotettu siitä, ja nyt niitä on alkuvuodesta jo kuusi miljoonaa tullut sisään, niitä viisi miljoonaa jaksotuksina ja yksi miljoona tuloslaskelman kautta. Mutta halutaan olla konservatiivisia tässäkin, että millä tavalla ne sitten rupeaa tulemaan sieltä.

Mutta pääasia, että tuotot on hyviä, koska se on sijoittajalle pääasia, meille myöskin, että meidän tuotteet on erinomaisia, ja sitten kun sijoittajat saa hyviä tuottoja, niin siitä taas sitten tuottopalkkio tulee myöskin yhtiölle, ja toki me sitten taas palkitaan myöskin tiimejä ja henkilöstöä, että maksetaan hyvät myös tulospalkkiot. Jos ollaan täällä sijoitukset kautta muun segmentissä, niin tuo kulukohja, se on nyt ollut alkuvuodesta 20 miljoonaa.

Onko se? No siellä näkyy osittain myös näitä kehityshankkeita, mitä on tehty, että brändityötä ja muuta, niin siellä näkyy osittain myös.

Mutta totta kai siellä on myös henkilömäärä lisääntynyt. Ihmistä nyt...

Henkilömäärä lisääntynyt siellä konsernihallinnossa, että kasvaa siitä. Onko se logiikaltaan samaan toimintaan, että on investointivuosi ja ensi vuonna jonkin verran, ja sitten jossain vaiheessa sen täytyy kautta vähän korjaa alaspäin?

No joo, siinä näkyy ne itse investoinnit näkyy siellä, mutta osin totta kai se on varainhoitoon liittyviä itse investointeja. Mutta kyllä ollaan edelleen kustannusten kanssa ollaan tarkkoja, että ne on tietoisia investointeja, mitä nyt tehdään ja strategian mukaista kasvua.

Meillä on selkeä strategia, että me halutaan palata vahvaan kasvu-uraan. Se on orgaanisen kasvun strategia, ja samaan aikaan me katsotaan myöskin koko ajan, miten me voimme kasvua vauhdittaa kumppanuuksien kautta, M&A:n myös avulla.

Miten tämä tuotetarjonnan laajentaminen, sä oot itsekin sanonut, että ootte kiinnostuneita, jotka on ollut infra- ja private equityn ja näitä, niitä muuta... Ei sen kummemmin.

Kyllähän me ollaan tietysti vahva private market -talo, ja tietysti nyt erityisen vahva private equityssä ja kiinteistöissä. Mutta sitten katsotaan, mistä löytyy kenties semmoisia sopivia täydennyksiä meille.

Jos pitää löytyä se, niin kuin on kerrottukin ulos, että arvoa asiakkaille ja arvoa osakkeenomistajille. Semmoisia kumppanuuksia yritysjärjestelymällä erittäin mielellään katsotaan läpi ja ollaan myöskin toteuttamassa sitten kun nämä pelinmerkit löytyy, että se arvo syntyy niin asiakkaalle kuin osakkeenomistajille.

Meillä on selvä suunta, selvät tavoitteet, ja sitä vaan nyt määrä tietysti kvartaali kvartaalilta toteutetaan, mutta etukäteen ei haluta mitään luvata, vaan mielummin annetaan sitten kvartaali kvartaalilta, mitä me on saatu aikaiseksi. Ja nehän tulee semmoisena sitten, nehän on sitten tavallaan kertaluontoisia juttuja, että kyllähän tämä perus on tässä, mitä pitää pystyä, niin kuin näkee nyt läpi, että mikä se on se meidän juttu.

Kyllä se on tämä orgaaninen kasvu, ja sitten jos tulee jotain muita, niin ne on sitten siihen päälle. Mutta voi nopeuttaa jotain asioita siinä meidän 30-vuotisstrategiassa.

Mutta kyllähän tämä on se, mihin panostetaan, ja voidaan kyllä todeta tässä, että kyllä me tullaan olemaan erittäin täpäkkä tässä kulupuolessa. että tämä kirpasee nyt vähän aikaa tässä jo mennään, mutta kyllä se meidän DNA:ssa on, että me ollaan tosi kulutehokkaita ja halutaan olla.

Se pitää myöskin organisaation aika oikealla tavalla tehokkaana, että kaikki miettii sitä, että mietitään jokainen euro, että meneekö se oikeaan paikkaan, toteuttaako se sitä meidän perustehtävää ja niitä tehokkuuksia. Kyllä se on ihan selvää, että siihen tullaan palaamaan.

Mutta nyt näette esimerkiksi tuossa logoja kaikki muut, niin täällä on tämän tyyppisiä asioita, ja ne on kaikki. Osa niistä on tietysti ihan kertaluontoista kulua, ja sitten kun ne saadaan kuntoon, niin niillä taas mennään aika pitkään, että muistaakseni viimeksi kun tehtiin näitä, niin niitä käytettiin varmaan 6–7 vuotta.

Kyllä ne pitää sitten näkyä myöskin siellä, että kyllä se ihan selvää on, että se on meille yksi keskeinen tekijä, että me ollaan myöskin tehty. Henkilöosakkeenomistaja on kuitenkin 10 prosenttia firmasta, että kyllä täällä yrittäjähenkisyys on vahvasti läsnä, ja halutaan tehdä hyvää bisnestä ja tuotteita asiakkaille, mutta pidämme myöskin kulut kurissa.

Sitä kautta tietysti kun ollaan pääomakevyessä liiketoiminnassa, niin sitten omistajille maksaa hyvät osingot. Pidättekö realistisena, että nyt kerroksessa oleva Nordti pääsisi siihen 24 vintigeen kokoon?

Kyllä meillä tahtotila ja tavoite ainakin on vahvasti kasvattaa näitä, ja siinä mielessä myöskin sitä täytyy tukea osaltaan, että kun nyt on pystytty palauttamaan niitä rahoja. Ja monet private equity -toimijat eivät ole kyenneet palauttamaan.

Se on erityisesti haaste siellä large buyout -puolella. Meillä tämä small medium case, niin tämä toimii ja pelaa.

Me ollaan kyetty palauttamaan. Nyt tietysti toivotaan, että nyt saatais näitä, kun kv-sijoittajia on paljon tavattu, että he näkee, että täällä on erinomainen tiimi, täällä on hyvät tuotteet, tähän kannattaa sijoittaa.

Tätä kautta he saavat sen accessin näihin parhaisiin rahastoihin ja niihin tuotteisiin. Kyllä, ei se tänä päivänä tietenkään ihan helppoa ole.

Me joudutaan vielä tekemään hommia, mutta positiivista virettä ainakin näyttäisi olevan tällä hetkellä. Mutta se, että räjähtääkö se jossain vaiheessa, niin tuskinpa, mutta semmoinen oikea suunta, se on nyt keskeistä, että päästään siinä liikkeelle.

Ja totta kai kaikki talousuutiset ja muut, ne eivät todellakaan tee huonoa näille asioille. Sitä kautta sitten pikkuhiljaa.

Ja koko tämä moodi pitäisi saada käännettyä just siihen, että haetaan kasvua. Ollaan valmiita kasvamaan oikeasti ja haetaan sitä.

Ja meillä on ainakin vahva tahto täällä kasvaa. Ja sitten pääfokus on nyt nimenomaan toteuttaa se kasvu, että haetaan.

Ja totta kai se vaatii vain aktiiviteettiä ja vakuuttamista. No hei, tämä on se paikka, jossa kannattaa se kasvu tehdä ja sä saat hyvät tuotot, ja kyllä se kasvu ja työpaikat syntyy kuitenkin tänne pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Niitä toivotaan, että yhä enemmän ja enemmän sijoittajat ovat valmiita myöskin tukemaan, ja meidän kautta pääsee siihen markkinaan. Ja ne käyttää pääosin myöskin niitä toimitiloja.

Kyllä. Onko vielä kysymyksiä linjoilta?

Jollakin tai muuten? Mennään vielä sitä sanomaan, että meillähän on pöydällä useampia juttuja.

Kyllähän nämä on maailmalla tosi tunnettuja nämä avoimet rakenteet. Se on hyvin tunnettu ja mielessä, ja sehän on myöskin sitä, että minkälaiseksi sen tekee.

Eihän se tarkoita sitä, että se on käytännössä. Nythän tulee vähän semmoinen maailma, että se ei ole joko tai.

Jos ajatellaan noissa avoimissa rakenteissa siinä rakennemielessä, niin siinähän on tosi paljonkin järkeä. Kysymys on sitten niistä, että minkälainen se asiakaskunta siellä on ja minkälaiset elementit sinne rakennetaan, sitten merkintöjen lunastusten ja muiden kanssa.

Siellä on myöskin paljon tavallaan uusia elementtejä, mistä se saattaa muotoutua. Tässäkin ollaan paljon puhuttu muun muassa Runkaassa siitä, että mikä se tulevaisuus tulee olemaan.

Kyllähän tässä nyt luodaan ehkä generaatio kolmosta jo, että minkälainen se tulee olemaan. Eihän kaikkiin sovi ihan puhtaasti semmoiset soveltuvat rakenteet.

Se voi olla, että se pääoma myös vaihtuu siellä, ja silti ne peruselementit voi pysyä siellä. Varmasti jotain välimuotojakin tulee, mutta ei me osata ja pystytä vielä sanoa, että minkä mallisia ja muotoisia ne sitten on, mutta kyllä siellä aika paljon nyt seurataan.

Joku aina ratkaisee jotain. Eihän nämä mökit täältä mihinkään katoa eikä niiden käyttö katoa mihinkään.

Se on enemmän, että jotkut ne ratkaisee. Me ainakin pyritään olemaan siinä yksi tekijä, tarjoomaan ainakin omia vaihtoehtoja ja olemaan siinä ratkaisussa mukana.

Mitäs Nillillä, esitetty julkisuudessa, että se on ikäinen jälkimarkkina rahasto suksille? No se on taas sitten oma juttunsa, että kun ruvetaan miettimään sitä, että jos siinä on ihan puhdas jälkimarkkina, joka periaatteessahan tämmöisen nykyisenkin meidän lainsäädännön mukaisen avoimen kiinteistörahaston voisi ihan vaikka listata.

Mutta sitten se elää listattu maailma. Kaikkiahan näitä varmaan tarvitaan.

Me tarvitaan listattuja yhtiöitä, me tarvitaan suljettuja rakenteita, mutta siinä välissä voi olla myöskin jotain muuta. Ja katsotaan, mihin se sitten menee.

Maailmallahan on kaikennäköisiä esimerkkejä kyllä olemassa, että Suomikin aina tulee pikkuisen perässä alleissa ja muodoissa. Mutta yhteistyössähän me tietysti asiakkaiden ja kysynnän kanssa pyritään mahdollisimman parhaat ratkaisut sitten muodostamaan.

Nyt on näitä tämän tyyppisiä elinkaarineuvo, niin varmasti niissä tulee sitten jonkinnäköisiä uusiakin elementtejä mukaan. Hyvää.

Onko vieläkin jotakin kysymyksiä ja kommentteja? Jos ei, niin lämmin kiitos, ja me tullaan Q3 julkisuudella ulos 23.

lokakuuta, ja katsotaan, mitä kaikkea meillä on silloin siitä kerrottavaa. Vahvaa kasvua me haetaan, ja strategiaa määriteltyä toteutetaan pala palalta, ja aina kun saadaan jotakin uusia asioita maaliin, niin tietenkin ne tuodaan sitten julkisuuteen.

Hyvä, kiitos paljon. Kiitos.

Kiitos.