Oikein hyvää aamupäivää kaikille sekä siellä linjoilla että täällä Aleksilla. Nimeni on Taina Kyllönen.

Olen EQ:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja. Minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleeksi meidän Q1:n tulosjulkistustilaisuuteen.

Toimitusjohtaja Jouko Pölönen käy kohta läpi tuloksen ja paikalla on myös meidän CFO Antti Lyytinen. Lämpimästi tervetuloa.

Tervetuloa myöskin minun puolesta Q1:n tulosjulkistukseen. Q1:lle me päivitettiin meidän strategia ja tuotiin se tulos: paluu vahvaan kasvuun on meidän strategian keskeinen tavoite.

Strategia pohjautuu meidän vahvalle pohjalle ja missio on rakentaa kestävää vaurautta asiakkaille. Strategiset tavoitteet tietenkin lähtee asiakkaista, kilpailukykyiset tuotot hyvä asiakaspalvelu, se on kaikista tärkein.

Se tehdään meidän erinomaisen henkilöstön kautta ja sitä kautta meidän pitää olla myös vetovoimainen työyhteisö. Vahva kannattava kasvu tavoitteena tuplata liikevoitto 2030 loppuun mennessä.

Toimelaadukas toiminta kulut on alle 50. ja sitten me ollaan kivyessä kevyttä tasetta edellytytä liiketoiminnassa, eli vahva osinko on mahdollista maksaa.

Strategiset hankkeet halutaan vahvistaa erityisesti meidän private equity puolta, hakea sieltä vahvaa kasvua, mutta myöskin kiinteistösijoitusmarkkinan ykkönen, mikä me ollaan Suomessa, vahvistaa sitä asemaa edelleen. Ja sitten hakea erityisesti laajentumista ja kasvua kansainvälisestä puolesta, eli kansainvälisistä instituutioasiakkaista private equity, real estate kärjellä ja sitten täällä Suomessa myöskin yksityisasiakkaaiden palveluiden laajentamalla.

Visio on rakentaa EQ:sta haluttu ja luotetun varainhoidon kumppani. Tämä kasvustrategia perustuu meidän ainutlaatuisiin vahvuuksiin, pitkään kokemukseen asiantuntijoiden huippuosaamiseen.

Ihmisistä tämä on pitkälti kiinni. EQ on aikanaan kasvanut aika kovaa ja vauhtia, ja tietysti tuli tuossa nollakorkoaikaan vähän ylimääräistäkin boostia, kunnes sitten tuli sota ja sen myötä inflaatio ja korkojen nousu ja kiinteistösektoriin haasteet Suomessa.

Tulos on laskenut viimeiset neljä vuotta, mutta nyt olisi on tavoitteena sitä kääntää takaisin kasvuuralle. Mitä se onnistuminen edellyttää, niin tietenkin meillä pitää olla ammattitaitoinen, hyvä, sitoutunut yrittäjähenkinen henkilöstö.

Me on tehty rekrytointeja myöskin henkilöstön vahvistamiseen. Meillä pitää olla hyvät kumppanit, ja kumppaniverkosto, niin yhteistyö myynti- ja jakelukumppanit, millä me tavoitetaan asiakkaat, niin sijoittajat Suomessa, mutta myös kansainvälisesti instituutiot.

Mutta mahdollistetaan myös asiakkaille parhaat ratkaisut. Ja tietenkin teknologia ja tekoälyn hyödyntäminen on erittäin isossa roolissa myös.

Meidän johtoryhmää päivitettiin myös tässä Q1:n aikana. Samalla me siirryttiin kahteen liiketoimintasegmenttiin.

Aikaisemmin meillä oli raportoinnissa myöskin sijoitukset erillisenä, mutta käytännössä meidän liiketoiminta muodostuu varainhoitoliiketoiminnasta, jota vetää Tero Estovirta, ja sitten corporate finance -liiketoiminnasta, jota harjoitetaan Advium-brändin alla, jota vetää Jaakko Forsell. Johtoryhmään Kirsi Orkka, meidän asiakkuuksien vetäjä, myöskin tuli.

Sitten uutena rekrytointina EQ:lle Pertti Vanhainen liittyi meidän porukkaan maaliskuun alussa. Pertillä on erittäin pitkä kokemus kansainvälisestä kiinteistöliiketoiminnasta.

Hän nousi Aberdeen Asset Managementin kansainvälisen kiinteistöpuolen vetäjäksi ja oli viimeisimmät vuodet, noin viisi vuotta, australaisen Groveland Property Groupin Euroopan ja Singaporen toimintojen vetäjä. Mutta nyt on EQ:n kansainvälistä kasvua rakentamassa.

Ensimmäinen rekrytointi kansainvälisen kasvun puolelle tehtiin Kasperi Putkonen, aloitti meillä viime syksynä. Kasperi erityisesti private equity-taustaisena ihmisenä ja Pertti taas kiinteistötaustaisena ihmisenä on sitten draivaamassa meidän kansainvälistä kasvua.

Henkilöstöviestintäjohtajaksi Taina aloitti myöskin Q1:n aikana, siellä tammikuun puolivälin jälkeen. Ja nyt rakentamassa työssä henkilöstökäytäntöjä, mutta myöskin viestintää ja brändiuudistusta parhaillaan työstämässä.

Sitten teknologiakehitys, Arimo Leppa on pitkään ollut jo meillä töissä, mutta nousi nyt johtoryhmään, vastaa teknologiakehityspuolesta. Antti on pitkään CFO hommissa ollut ja Juha Surve sitten meillä laki-compliance-puolen vastaava.

Tietenkin liiketoimintajohtajat on meille erittäin tärkeässä roolissa. Missä varsinaisesti meidän tuotealueet on, eli private equity, jota Ståffan Jås vetää, kiinteistö, Tero Evo-Eimo ja osakkeet, korot, Peli-Pekka Heikkinen.

Meillä on hyvä porukka koossa, ja tällä sitten vauhditetaan tämä strategia toimeenpanoa. Sitten Q1:n lukuihin kun mennään, niin meidän nettoliikevaihto oli 14,2 miljoonaa euroa, se oli hieman suurempi kuin vuotta aikaisemmin vastaavana aikaan.

Liikevoitto 5,5 miljoonaa euroa, mikä oli 4 prosenttia, edellisvertailukauteen heikompi. Tulos per osake 11 senttiä, samalla tasolla.

Kulutouttosuus konsensuksessa 60,6 prosenttia, eli se vähän heikkeni. Kokonaisuudessa kun katsotaan, niin ehkä varainhoito meni ihan meidän odotusten mukaisesti, ja Advium edelleenkin oli Q1:llä haastava markkinatilanne, vaikka yrityskauppamarkkina jonkun verran on piristynytkin, niin Advium-puolella, vaikka toimeksiantokanta meillä on hyvä, niin Q1:n aikana ei ollut maaliin menneitä transaktioita, ja sitä kautta onnistumispalkkio on sieltä kokonaan puuttunut.

pientä riitainen palkkio projekteista saadaan, mutta kyllä se hyvin pitkälti keskittyy onnistumispalkkioon, että silloin kun transaktio menee maaliin, niin sitten Adviumille tulee vasta palkkio. Hallinnoitavat varat 10,1 miljardia euroa, hyvin samalla tasolla, mitä oltiin vuodenvaihteessa.

Q1:n aikana me kerättiin 205 miljoonaa euroa private equity venture capital rahastoihin ja myös erittäin merkittävä jälkimarkkinamyynti tehtiin Q1:n aikana, joka oli 49 miljoonaa euroa ja toteutui silloin maaliskuun lopussa. Kiinteistöpuolella erityisen positiivinen asia oli EQ Yhteiskuntakiinteistöt rahastolle haettiin ulkoinen rating Moody's BAA3, stable outlook, eli investointitasoinen rating.

Tämä on ensimmäinen pohjoismainen kiinteistörahasto, joka on ulkoisen luottoluokituksen saanut. Siinä mielessä ollaan uran uurtajia myös tällä osa-alueella.

Meillä on parhaillaan kiinteistörahastojen rahoitusneuvottelut käynnissä, niin yhteiskuntakiinteistörahastoon kuin liikekiinteistörahastoon. uudelleenrahoitetaan niitä, ja tietenkin tämä edesauttaa ja helpottaa uudelleenrahoitusta ja myöskin on ulkopuolisille sijoittajille kuin myös rahoittajille kansainvälisille, tietenkin osoitus ja tae, että rating on hyvällä tasolla.

Strategian julkistus tosiaankin oli johtoryhmän uudistaminen, mutta myöskin kasvuinvestointeja. Tietenkin me on tehty sitten henkilöstöön, kumppanuuksiin, teknologiaan, ja rakennetaan tätä kasvupolkua sinne 2030 loppuun mennessä.

Kun katsotaan miten liikevoittokehitys, niin tosiaankin varainhoidon puolella tultiin 0,8 miljoonaa euroa vertailupuolesta alaspäin eli 11 prosenttia. Corporate Finance ei vuosi sittenkään ollut Q1:ssa onnistumispalkkio Onnistumispalkkioita, ensinnäkin pikkasen näiden, voisi sanoa, kuukausipalkkioiden myötä parani, ja konsernihallittoon on sisältynyt myös sijoitustoimintaa.

Se myös parani. Sijoituspuolella oli viime vuoteen verrattuna kuvikkainen parempi, kun taas Q1:ssa taas oli arvojen alentumisia ja niitä vastaavia, samalla tavalla ei ollut.

Kun katsotaan rullaavaa 12 kuukautta, niin hyvin stabilissa tilanteessa ollaan. Tietenkin meidän toive ja tahtotila on, että viime puolisko olisi se pohjakosketusvuosi, ja siitä lähdettäisiin taas kasvuradalle tulemaan konsernin liikevoitto kehityksessä.

Meidän tase vajaa 100 miljoonaa euroa, että siinä mielessä ollaan kevyt tase, mutta taas vakavaraisuussääntelymielessä vahva tase, että kolminkertainen vakavaraisuus omien varojen suureen vakavaraisuusvaateeseen. Velkaa meillä ei ole lainkaan ja likvidit varat semmoinen 20 miljoonaa euroa plus meillä on pääoma kiinteistörahastosijoituksia siellä reilu 16 miljoonaa euroa.

Sitten jos mennään varainhoitoon, niin varainhoidon liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa, eli 4 prosenttia heikompi kuin vuotta aikaisemmin. Varainhoidon kulutuottosuhde edelleenkin hyvällä tasolla 48,9 prosenttia.

Ja toki varainhoitoon kasvupanostukset myöskin vahvasti kohdistuu, että siellä puolella me haetaan nyt sitä vahvempaa kasvua. Ja mikä varainhoidon palkkiotuottoissa tulee alaspäin, niin valitettavasti kiinteistöpuoli on edelleenkin se haastavin osa-alue.

Kiinteistöjen hallinointipalkkiot tuli puoli miljoonaa euroa alas. Kiinteistöistä myöskin on tehty myyntejä, esimerkiksi Q1:n aikana liikekiinteistöpuolella tehtiin myynti, ja sitä kautta rahastojen koko on ollut laskevalla uralla tässä nyt muutaman vuoden näiden myyntien seurauksena, mutta toki myöskin edelleenkin arvostukset.

Ulkopuoliset arvioikirjat saadaan, ulkopuolisten arvioikirjojen perusteella sekä liikekiinteistöissä mutta myöskin hieman yhteiskuntakiinteistössä käyvän arvon muutokset oli negatiivisia. Osake- korkopuolella aika stabiili tilanne ja private equityssä myöskin.

Private equityssä tietysti odotetaan, että siellä tuottopuoli tulee kasvamaan. Meidän palkkiotuotot tosiaankin, ei isoa muutosta.

Kiinteistöt ja private equity on tällä hetkellä palkkiotuottonäkökulmassa tasavahvat, 42 prosenttia kokonaisuudesta molemmat, ja osakkeet ja korot on 16 prosenttia. Ja hallinnointipalkkiotuotto 92 prosenttia, tulosjohdannaispalkkiot puhtaasti private equityn puolelta.

Se oli 1,1 miljoonaa euroa, jossa on jaksotuksia, niistä mitä on jaksotuksessa ollut rahastoja, niihin liittyvää jaksotusta, se on 0,9 miljoonaa euroa, ja sitten kassavirtana tulleita tulosvaikuttajia, sitten jaksotuksista tuottopalkkioita on 0,2 miljoonaa euroa. Ja näiden me odotetaan, että tulevaisuudessa kasvavan, kassavirta-näkökulmasta tulee lisää, mutta myöskin sitten exitien myötä ne rupeaa tulemaan myöskin kirjautumaan tulosohjelmaan.

Me ei tälle vuodelle otettu yhtään uutta rahastoa jaksotuksen piiriin, että ainoastaan ne rahastot, mitkä on aikaisemmin ollut jaksotuksessa, niihin liittyviä jaksotuksia tänä vuonna tehdään. Varainhoidon rullaavat kehitykset myöskin hyvin nyt stabilissa tilanteessa tällä hetkellä.

Hallinnitusvaroissa ei tosiaankaan juurikaan muutoksia tapahtunut, että se 10,2 miljoonaa euroa, ja miten se jakaantuu, niin private equity on 41 prosenttia, osakkeet ja korot 41 prosenttia, että siellä taas nämä menee yhtä suuriksi kiinteistöt, 18 prosenttia. Osake- korkorahastojen tuotot, alkuvuosi lähti liikkeelle hyvin, voisi sanoa sijoitusrintamalla Q1:lla, kunnes tuli Lähi-idän kriisi ja sota ja Hormuzin salmen haasteet, jotka on edelleenkin haastavassa tilanteessa, ja joka tietenkin sitten loi maailmantalouteen aika tavallakin negatiivisen vaikutuksen ja öljyhinnan nousun, inflaatiopaineet ja korkojen myös kääntymisen nousuun.

Tämä vei sitten alkuvuoden tuottoja aika moneltakin osa-alueelta negatiiviseen kehitykseen. Osakemarkkina on yllättävän rauhallinen ja positiivinen kuitenkin ollut, että useilla markkinoilla ollaan kuitenkin odaamaan tarjouksia tehty, mutta yksin korkotuotoinen liike on negatiivinen, ja nyt on keskuspankkiyhdistyksiä tällä viikollakin useita, ja markkinat odottaa, että nyt korot jonkun verran kuitenkin nousisivat ja keskuspankit joutuisivat nostamaan korkea inflaation uhkaa torjuakseen.

Kiinteistöpuolella keskeiset tapahtumat oli tosiaankin luottoluokituksen saaminen. Se on äärimmäisen tärkeä ja hyvä asia meille.

Tuotot valitettavasti jäi aika heikoiksi. Yhteiskuntakiinteistöissä on 0,2 prosenttia plussalla, liikekiinteistöt jäi miinukselle arvomuutosten myötä.

Sitten rahoitusneuvottelut on sinänsä hyvässä vaiheessa, ja hyvä kyllä tarjonta nytkin rahoitukseen on näissä rahastoissa, ja siinä mielessä saadaan hyvä rahoittajapaketti sinne, saadaan maturiteetit hajautettua uudelleen rahoituksia hajautettua, saadaan myöskin covenanttia ja hinnoittelunäkökulmat hyviksi. Kiinteistörahasto tuotot tosiaankin, yhteiskuntakiinteistöt toi 0,2 prosenttia Q1:llä.

Perustamisesta lähtien 57 prosenttia, kun taas liikekiinteistöissä haastavampi alku, -2,9 prosenttia. Ja nyt siellä erityisesti haastaa edelleenkin vajaakäyttö toimistopuolelta.

Vajaakäyttö kokonaisuudessaan oli 14 prosenttia liikekiinteistöissä, ja arvonmuutokset edelleenkin negatiiviset. Private equity puolella varainkeruu tosiaankin startannut tähän vuoteen hyvin, Q1:n aikana 205 miljoonaa euroa kerätty, ja myöskin ensimmäinen rinnakkaissijoitusrahasto Direct 1 lanseerattiin Q1:llä.

Tuotot on rahastoissa sinänsä hyvällä tasolla, ja nettokassavirta myöskin meillä selkeästi positiivinen meidän sijoittajille. Se on iso asia myöskin, että koska private equity markkinassa exit-markkina on ollut vähän haastava, mutta me on kumminkin kyetty palauttamaan varoja sijoittajille, ja tietenkin tämä jälkimarkkinamyynti oli myöskin yksi keskeinen merkittävä tekijä Q1:llä, että 49 miljoonaa euroa palautetaan tätä kautta sijoittajille.

Viidestä meidän private equity -rahastosta myytiin yhteensä 28 rahastositoumusta. Ja sinänsä se ratkaisu tietysti aikaa, mitä palautuksia, mutta tuo rahastosijoittelu kassavirta on sitten kakkosneljänneksellä, eli tällä kuluvalla kvartaalilla.

Totta kai me toivotaan, että sieltä myös tulisi uusia sijoituksia merkittöjä meidän rahastoihin myöhemmin. Tuotto palkkiot, tosiaankin kassavirtaa, ensimmäiset kassavirrat tuli Q4:llä, ja nyt sitten tähän Q1:lle tuli kassavirtaa 1,6 miljoonaa euroa niistä, mitä oli aikaisemmin jaksotettu, ja sen päälle sitten 200 000 euroa semmoista, mikä kirjautuu sitten tulosyhtenä puolelle, eli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.

Ja niin kuin tästä itse näette, niin Q1:n aikana reilu 200 miljoonaa euroa, niin varainkeruu jo ihan on suurempi kuin koko viime vuoden varainkeruu yhteensä. Toivotaan, että tämä varainkeruu, päästään taas kunnon rahastokoot keräämään.

Nyt parhaillaan myynnissä oleviin Eurooppa-rahastoihin, ja toki siellä on myöskin venture capital -rahasto tuonne USA-markkinoille. Tuottojennollisen palkkioita, näitä me odotetaan, että nämä tulevina vuosina tulee kasvamaan.

Yhtään ei otettu jaksonuksen piiriin, mutta tietenkin nyt exit-markkinat ja sitä myötä kassavirranäkökulmasta niitä pitäisi tulla. Tottakai, että jälkimarkkinamyynti myöskin edesauttaa sen tuottopalkkiokertymän sitten tulemisessa tänä vuonna kuin tuleville vuosille.

Corporate Finance -puolella tosiaankin ei yhtään transaktiota maaliin menneenä Q1:n aikana. Meillä on toimiksiantoja kantaa hyvin, että me ollaan voitettu lisää toimeksiantoja Q1:nkin aikana useita, ja nyt se on enemmänkin painottunut milloin sitten ostaja- ja myyjäintressit kohtaa, aina transaktiot saadaan vietyä maaliin.

Tätä kautta meidän avainluvut täällä nyt sitten jäi negatiivisesti. Liikevoitto 600 000 miinuksella, viime vuonna oltiin 800 000 miinuksella.

Nettoliikevaihtoa tuli vain 0,2 miljoonaa euroa, joka on enemmänkin tämmöistä kuukausipalkkioista näihin toimeksiantoihin liittyen. Näkymät loppuvuodelle, näkymissä ei oikeastaan isompia muutoksia.

Varsinaisessa tulosohjausnäkymät on pidetty täysin ennallaan. Siinä mielessä kiinteistörahastojen hallintopalkkioiden arvioidaan laskevan tänä vuonna verrattuna viime vuoteen.

Sitten vastaavasti private equity -puolella palkkiot, uskotaan, että ne kasvaa verrattuna viime vuoteen. Siinä mielessä tämä on oikeastaan iso kuva.

Tietenkin tämä yleinen tilanne nyt erityisesti tämän Lähi-idän kriisin, Hormuzin salmen kriisin myötä luo haastetta koko sijoitusmarkkinaan ja kansantalouksien kehitykseen. Toivotaan, että siellä saataisiin ratkaisuja ja myöskin se öljy virtaamaan, koska kyllä sillä on tosi iso merkitys sitten, mikä se maailmantalouden kasvutapa tulee olemaan.

Tottakai sitä myöten myöskin millainen inflaatiokehitys, korkokehitys, sijoitusmarkkinakehitys meillä tulee olemaan, ja siihen tietysti paljon linkkaantuu sitten erityisesti osake- korkopuolen sijoittaminen. Totta kai inflaatio ja korko on sitten monessa muussakin sijoitusomaisuusluokassa arvostettavassa mukana ja myöskin sitten vaikuttaa siihen kiinteistöpuoleen.

Kiinteistöpuolella muuten, vaikka transaktiovolyymi on nyt kasvanut, ja Suomessakin nähtiin isoja transaktioita, eläkeyhtiöpuolelta eläkeuudistus on parhaillaan menossa ja lainsäädäntövaiheessa. Siinä mielessä transaktiovolyymi on jonkun verran kasvanut, mutta ei se vielä yieldeihin ole heijastunut.

Siinä mielessä edelleen se yieldikehitys toi negatiivista arvomuutosta kiinteistöpuolella. Mutta me uhkutaan, että kiinteistöpuoli väistämättä tarvitsee kansainvälistä pääomaa.

Transaktioaktiviteetti nousee, ja sitä vasten me ollaan sitten onneksi saatu nyt Pertti, nyt sitten vahva kansainvälisen kiinteistöpuolen ammattilainen osaaja meille juoksemaan myöskin läpi sieltä kansainvälisistä markkinoista pääomaa ja rahastoja. Tässä keskeiset luvut.

Mielelläni vastaan kysymyksiin, mitä täällä linjoilla tuli. Saluti, Investors.

Tosta kiinteistöuudisesta rahoituksesta, siinä me ajattelimme rahoittaa siis koko rahan uudestaan, vaikka meillä molemmissa liikkeissä olisi 70 ehkä tälle vuodelle erääntyvää, joka on ehkä 300 miljoonaa. Onko se koko potti vai vain nämä hännät?

Me ollaan uudistamassa molemmissa syndikoidut luotot sekä yhteiskuntakiinteistössä että liikekiinteistössä, niin niitä potteja me ollaan kokonaan uudistamassa. Eli ei pelkästään tämän vuoden erääntyviä, vaan se tarkoittaa, että yhteisössä se on noin lähes 900 miljoonaa euroa, jotka me uudelleenrahoitetaan.

Ja siellä on toki tiettyjä rahoituksia molemmissa rahastoissa, jotka ei kohdistu tähän syndi-pankki-rinkiin. Yleensä on korkosuoja ollut käytössä, niin eikö ne ole eri instrumentteja?

Ei. Tavallaan tässä yhteydessä.

Ei korkosuoja. Tietenkin me katsotaan läpi myös, että miten korkosuojat.

Korkosuojat ei tarvitse olla suoraan kytkettynä siihen rahoitukseen, vaan korkosuojauksia tehdään ihan muutenkin. Mutta totta kai samassa yhteydessä käydään läpi myös se uudelleenrahoitus, mutta myöskin se korkoriskinhallinta siihen liittyen.

Meillä on tehty ylipäänsä tästä rahoitusmarkkinasta, että odotan nousuja. Markkina, mikä oli aktiivinen alkuvuodesta, niin on mennyt taas vähän sellaiseen pending-modiin.

millä mieli te lähdytte nyt neuvottelemaan vähän haastavampaan markkinaan kuitenkin. Sitä se on.

Verrattuna siihen, milloin nämä on aikaisemmin rahoitettu, markkinahan on merkittävästi myönteisempiä, positiivisempia, ja pankeilla tuntuu olevan halukkuutta lähteä myöskin meidän rahoituksiin vahvasti mukaan. Kyllä ne rahoituskierröt, itse vanhana pankkitaustaisena ihmisenä oon ollut vahvasti mukana näissä rahoituksissa, niin meillä on merkittävästi enemmän kysyntää, mitä meillä on tarjolla nyt sitten antaa rahoitteiden ja tarvetta niihin rahoituksiin.

Sitä kautta myös ehdot myöskin, niin covenant-ehtoina kuin myöskin marginaaleina tulee olemaan merkittävästi paremmat, mitä nykyiset rahoitukset näissä kummassakin rahastossa on. Tarkoitus on saada loppuun tämä Q2:n loppuun mennessä, elikkä kevään loppuun mennessä.

Sinänsä pankki-rinki on jo tiedossa, ketkä kaikki tulee. Sinne tulee uusia pankkeja, uusia rahoittajia verrattuna meidän nykyisiin.

Nykyiseltä joudutaan leikkaamaan myöskin sitten osuksia, ja siinä mielessä maturiteetit erityisesti hajauttamalla. Meillä uudelleenrahoitusriskejä ei ole sellaisia, mitä tyypillisesti nyt on, että ne tulee jakaantumaan 3+3+3+1+1 vuotta, 4 vuotta ja 5 vuotta hyvin tasaisesti, että siellä on fiksu hyvä rahoitusrakentaminen.

Se hyvä edesauttaa totta kai myös näiden kiinteistörahoituksen tuottajia. Koska rahoitusyhtiöiden merkittävä rahoitusnous näissä kummissakin rahastoissa, niin se parantaa tuottonäkymää tuleville vuosille.

Sitten kansainvälinen myynti kiinteistöpuolella, vielä on aikaisemmin lähtenyt, myymään nimeäkin tälleen. Jos mietitään TBB Rockea Suomessa, niin Suomi strategia Podimainen kiinteistöjen erkkari.

Kukaan ei ole pystynyt sitä myymään KV:hen käsittääkseni Suomessa. Nordi-strategiota on pystytty myymään jonkin verran, ja tekäyviässä rakenteita on ollut vain enemmän sitten pääomaa sujettuja.

Mikä se meidän fiilis sieltä ketä. YKI:n myyntiä, sitä hän teillä kanavassa, käsittääkseni, mikä olisi estynyt.

Kyllä sinänsä. Tietenkin mä olen erittäin tyytyväinen, että me saatiin Pertti tänne meille EQ:lle.

Pertti Vanhainen on aikanaan perustanut Suomen ensimmäisen kiinteistörahaston. Se oli Aberdeenin kiinteistörahasto silloin reilu 20 vuotta sitten.

Hänellä on vahva kokemus Suomen kiinteistörahastomarkkinasta ja totta kai tehnyt niitä rahastoja paljon maailmalle. EQn Aberdeenin aikana hallinnoimme 50 miljardia kiinteistöportfolioita.

Pertti totta kai tuntee Suomen kiinteistömarkkinan ja myöskin tuntee kansainväliset sijoittajat, ja tietenkin on jo paljon. Käyn nyt tapaamassa heitä ja millainen se halukkuus kiinteistömarkkinoilla edes on.

Ja nyt Q1:n aikana oli MIPIM, kansainväliset suurimmat kiinteistöalan tapahtuma, jossa Pertti meidän tiimin kanssa oli myös mukana. Suomen kiinteistömarkkina näyttää tällä hetkellä kumminkin taas, että tulo tälle markkinalle, se voi olla ajoituksellisesti nyt jo aika hyvä.

Kiinteistöt on tullut niin paljon alaspäin ja muualla markkinat on pikkuhiljaa jo lähteneet nousemaan. Niin taas siinä mielessä se ulkomaisen pääoman tuleminen tänne markkinaan, se on tietysti meidän markkinanäkökulmasta toivottavaa.

Ja sitten samalla kun on eläkeuudistus käynyt, jossa kumminkin ehkä enemmän eläkeyhtiöt on kiinteistöjen myyntilaidalla kuin ostolaidalla, niin me tarvitaan myöskin uusia sijoittajia tänne. Mutta se, että kyllä me katsotaan.

Me ei katsota pelkästään, että meidän nykyrahastot on Suomi-kiinteistörahastoja, vaan me katsotaan, että millä tavalla me voidaan tarjota asiakkaille myöskin semmoisia tuotteita, palveluita, mihin he haluaa sijoittaa. Suomalaiset eläkeyhtiötkin valtaosin kiinteistöbassa on Suomessa.

Niin totta kai me katsotaan, millä tavalla me voitaisiin tarjota esimerkiksi tulevaisuudessa sitten platformi, jolla sä voit kiinteistöjen sijoittamisen edelleen myöskin kansainvälisesti. Ja Pertti on sitä tehnyt tietenkin erittäin paljon.

Mikä sitten toisin päin? Tuo sama.

Pertti on hetken aikaa kerännyt olla kuitenkin talossa, ja osaltaan verrokista on tehnyt myös sitä, että ne on kansainvälistä pääomaa tuonut Suomeen jonkin omaan vehikkeliin, puhutaan, on se sitten mandaati- tai klubipohjainen mikä rakennemuoto, mutta se tuttuu. Niin se niin päin silloin teet töös jumissa sen ERKKarin rakenteen kanssa, missä vielä eluunlastuksiin.

Jos voi kuvitella, että se ei ole palastmyyntivaltti välttämättä sanoa, että nyt maksa vaan näillä TRR:llä noi vanhat omistajat ulos. Miten se näet realistisesti tapahtuvan?

Siis sinänsä me katsotaan erityyppisiä tietenkin rakenteita. Tietenkin nämä meidän niin suljetut rahastot, avoimet rahastot kuin sitten myös erityyppiset esimerkiksi JV-kuviot tai mandaattit tai moni, niin ei me mitään suljeta pois.

Ennen kaikkea me tuodaan ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Mikä on asiakkaille onko hyvä, niin tuodaan siihen fiksut järkävät ratkaisut.

Ja taas se, että meidän ekspertiseä on kumminkin se kiinteistösektori ja sen kiinteistösektorin fiksu hallinnointi ja rakentaminen. Teillä on strategiaa kova räihinä päällä, miten uskot, että tänä vuonna saattaisitte mahdollisesti tuoda jonkun uuden kiinteistötuotteen?

Mikä se sitten on kyse? Ainakin meidän tavoitteissa.

Kyllä se on selkeästi strategiaan kirjattuja tavoitteissa on ja kyllä se on Pertillekin asetettu tavoitteeksi. Sen eteen me nyt juostaan koko ajan, että se on se tavoitteena.

Oli yksi kysymys, Antti. Sotikolla.

Täyystökokouksessa siinä katsauksessa sanoitkin suoraan sen, että te tutkitte infraa sekä private equityä. Tässäkin sijoittilaisesta sama asia kuitenkin, niin julistamatta velkaan.

Voitko vähän avata lisää sitä? No siis sinänsä aika suora lause.

Strategiassa me on todettu, että meillä on ensinnäkin orgaaninen kasvustrategia ja tietysti näiden meidän nykyvahvuuksien varaan se rakentuu. Mutta samaan aikaan me ollaan tietenkin halukkaita käymään erityisesti kumppanikeskusteluja niin kotimaassa kuin myöskin kansainvälisesti.

Millä tavalla me voidaan löytää yhteistyömyynti- jakelukumppanuuksia ja sitä kautta tietysti myöskin kenties kumppaneiden tuotteita, parhaita ratkaisuja tuoda meidän asiakkaille. Tarjolla kaikkea ei tarvi rakentaa itse.

Ja omaa tiimiä rakentaa tänne, vaan voit tuoda kumppani tuotteita. taas meillä on tietyt osa-alueet private equity ja kiinteistörahastot, joita kumppani voisi ottaa jakelukanaviksi.

Tämän tyyppiset yhteistyöt. Mutta samalla totta kai me ollaan myöskin halukkaita katsomaan myös potentiaalisesti M&A-näkökulmasta.

Mikä luo arvoa asiakkaalle, mikä luo arvoa osakkeenomistajille, niin näissä keskusteluissa me halutaan olla aktiivisesti mukana ja tietysti käydäänkin keskusteluja näistä kumppanuuksista ja eri näkökulmista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Mitä mieltä itse asiassa parantaa.

Mainitsit kotimaassa jakelukanavasta, että sitä kun aikaisemminkin teidän on aika tiukkaa semmoiseen segmentti, jossa aika paljon laje päättää, ketä kumppaneita. Mitkä olisi sun mielestä ne keihäänkärkituotteet, mitä sinne kumppanin kanavaan kannattaisi tarjota?

Olisi kuitenkin private equity. No sinänsä meidän tietenkin, meiltä löytyy nämä tuotteet.

Private equity, kiinteistörahastot kuin ihan normaalit osake- korkorahastot. Ehkä osake- korkorahasto puolelta, niin erityisesti meidän vahvuuksia on kehittyvät markkinat, jossa tietysti me ollaan pitkään toimittu kehittyvät markkinat osakestrategialla, ja siinä on oma tiimi, hyvä trackki ja instituutiosijoittajatkin sijoittajina siellä.

Ja nimenomaan jos mietitään instituutiosijoittajien kokonaisallokaatioita, niin voisi sanoa valtaosin, kaikki maailman instituutiot on oikeastaan alipainossa kehittyvissä markkinoissa. Se on haastava yleisestikin omaisuusluokka sijoittaa ESG-n mielestä, mihin sä voit sinne sijoittaa.

Sitten toki indeksin kautta nyt sitten jatko lähtee sijoittamaan. Mutta meillä on puhtaasti aktiivisesti hoidetut rahastot ja hyvin pitkälti siellä esimerkiksi osinkoa maksaviin yhtiöihin pohjautuva strategia.

Niin kyllä sieltä löytyy osa-alueita, jotka varmasti soveltuu kumppaneiden jakeluun. Sinänsä on positiivista ollut katsoa, että suomalaisia varainhoitoyhtiöitä useampia on tässä viime vuosina lähtenyt kansainvälistymään ja myöskin tehneet hyviä tuloksia sieltä.

No viimeisimmäksi taisi tulla Evli. Eilen ilmoitti, että on rekrytoinut kansainvälisen liiketoiminnan vetäjän, ja heidän omistaan jo noin neljännes tulee kumminkin kansainvälisistä asiakkaista.

Sama Aktia on nyt ollut myös kumppanuuksia rakentanut ja hakee laajentumista sieltä kansainvälisistä asiakkaista. EQ on voisi sanoa vähän niin kuin tämän polun nyt alussa.

Vertasit samaan KV-jakeluun, niin tavallaan nämä kumppanit, jotka placementit, itse asiassa se, mikä vaatii, niin siinä se kärki on tosi kapea. Siinä muutamat mainitsemallasi taloudilla on muutamat keihäänkärkifundit, mitä ne tarjoaa.

Näkisitkö teillä siis jo kehityspankit tosi kovo voi voisi olla? Pystyykö tuommoisen kanavan läpi miten PE:tä?

Kansainvälisessä näkökulmassa siellä on meillä selkeästi kaksi kärkeä. Ne on private equity ja kiinteistöt.

Ne on ne, mitä me kansainvälisille instituutiosijoittajille erityisesti halutaan siellä laajentua ja kasvaa. Mutta totta kai esimerkiksi kehittyvät markkinat, osinkostrategiat varmasti sopii sinne myöskin.

Sehän on muun muassa vaikka suomalaiset on lähteneet korkopuolella liikkeelle, joka on kumminkin noin, että sulla on hyvä tiimi, hyvä track record, ja tietenkin hyvä myynti, jakelu pitää olla siellä, että sä saat mandaattia sieltä. Voisin jatkaa tästä.

Antti, IOB. Yhteistyöajattelu.

Jos mietitään kotimaata, niin ei varmaan täällä ole tarvetta kauheasti hankkia instituutioiden myyntivoimaa, koska teillä on se erittäin hallussa. Ehkä näen, että jos halutaan laajentua retailiin.

Onko tämä oikein kulkinta, mitä kotimaassa Mutta kuinka me nyt tarjotaan. Instituutiot luottaa, hyvät tuotteet, palvelut, kuinka niitä voisi viedä myös yksityishenkilöpuolelle.

Meillä on omia henkilöitä myynnissä myöskin ja joitakin rekrytoitu nyt muun muassa sille puolelle, jotka sitten keskittyvät parakaimpiin perheisiin yksityishenkilöiden varallisuuspalveluihin. Mutta sitten ihan retailiin, mä sanoisin, että se tapahtuu enemmänkin digikanavien kautta ja jakelukumppanuuksien kautta.

Miten te näette sitten tässä puolella? Mikä se teidän tärkein olisi?

Onko se lähtöisesti private equityä viemää retailin saataville, missä mitä on tehty, mutta missä on toki tietyt haasteet liittyen vai onko se edelleen kiinteistöt vai just näkettävät markkinat tätä mainostaa? Meillä ei ole tarkoitus private equity on private equity -tuote, ja siinä pitää ymmärtää siihen liittyvää rahan sitoutuminen ja arvonluonti, ja se on pitkäjänteistä sijoittamista.

Se ei ole tämmöinen Evergrande-tuote meidän mielestä, silloin kun se on oikeata private equityä. Siinä mielessä se ei siihen.

Mutta kyllä sielläkin varmaan... Nyt meillä on se instituutioille raja, että vähintään 500 000 euroa yksittäiseen rahastoon, mitä nyt esimerkiksi on tällä hetkellä meillä varakeruussa.

Kyllä me sitä katsotaan, että on mahdollisuus luoda kenties vähän matalammalta se kynnys sijoittaa myös private equityyn ja kenties tuoda tuotteita, että se saisi saman tien ei ole hajautetumpaa portfolioa sinne. Kyllä meillä on tuotekehityksessä, ideoinnissa ja läpikäynnissä tietenkin nyt sitä ajatuksia, että kuinka me tuodaan, madalletaan kynnystä sijoittaa myös yksityishenkilöille tiettyihin tuotteisiin.

Mutta tuotteen pitää olla hyvä ja ymmärtää sijoittajan se tuote, sen ominaisuudet. Private equity sijoittamisessa on epälikvidisyys.

Samoin kuin totta kai kiinteistösijoittamisessa myöskin epälikvidisyys. Mutta sitä kautta sitten premium pitäisi myös olla listattu markkinana.

Kyllä. Sitten tekninen kysymys vielä, kun te laitatte yhteensä konsernihallinnan ja sijoitukset, niin eikö sitä käytännössä pitäisi lukea niin, että kun se on liikevaihto 0,3, niin se on niistä sijoituksista, ja sitten käytännössä kun tulos on miinus 0,9, niin konsernihallinnon kulut olisi 1,2 miljoonaa.

Näinhän se käytännössä näkyy siellä. No just näin, kyllä.

Hajotettuna kaksi segmenttiä, sitten yhteetään. Top lineissa ja konsernihallinnossa on tiettyjä konsernisisäisiä palveluita, muuten siellä on sijoitustuotot.

Onko tämä 1,2 miljoonaa niin tämmöinen kestävä konsernihallinnon kulu? Tässä se on aika iso suhteessa siihen, mitä se on ollut aikaisemmin.

Siellä oli tiettyjä, sanoitaisi, kertaluontoisia henkilöstökuluihin liittyviä eriä Q2:lla tai Q1:llä nyt tässä. Että se run rate ei ole nyt henkilöstökuluien osalta noin.

Eikä konsernihallintoa meillä ei ole tarkoitus ruveta paisuttamaan. Kyllä me enemmänkin, voisi sanoa, keskitytään siihen liiketoimintaan ja rekrytoinnit sinne myyntiin ja sijoitustoimintaan.

Mutta tietysti tiettyjä konsernihallintanäkökulmia, esimerkiksi henkilöstö- ja viestintäjohtaja on tullut kokonaan uutena henkilöä tänne ja totta kai katsotaan myös kaikki, miten tehdään konsernistrategian eteen töitä ja siinä liiketoiminnassa menestytään. Mutta just tämä, että ollaan täysin vertailukykyinen vanhaa, vaikka me laitettiinkin yhteen, että siinä ei ole mitään laskentatapamuutoksia.

Ei ole sinänsä. Totta kai kertaluontoisia arvonmuutokset oli siellä isot negatiiviset arvonmuutokset, niin näkyy vertailussa positiivisesti sitten.

Kyllä. Sitten ehkä jos voitaisiin katsoa sitä kuvaa niistä private equity fundeista ja tuottoluvista, että jos me nyt kun tässä alussa vähän aloitettiin puhelu, niin puhuttiin siitä, että kun te olette myynyt sieltä ja muuta, niin voisitko käydä läpi tavallaan, että mistä on myyty nyt, ja missä on tapahtunut asioita näissä vanhimmissa, mitä voi olettaa, että saadaan likvidoitua tämänä tälle vuosiajalle?

Joo, eli tiedotteessa mainittiin, niin siellä on viidestä rahastosta myyty niitä. Toki tavoitteena on, että yksittäisestä päästä saadaan likvidoitua niitä rahastoja ja luotua sitten sijoittajille likviditeettiä.

Eli siellä on ollut nämä meidän kaksi ensimmäistä jälkimarkkinarahastoa, eli SF1 ja SF2 -rahasto. SF1:nessähän ei tuottopalkkiorakennetta ole, ja SF2:n osalta niin kuin me silloin vuoden vaihteessa arvioitiin, että se ei ylitä aitakorkoa.

Ja sitten siellä on näiden SF-rahastojen lisäksi kolme näitä vanhinta Euroopa-rahastoa, mistä on myyty. Eli totta kai se painostuu vanhempaan päähän sitten se likviditeettirahastosta, ja sitten noista vähän uudemmista rahastoista sitten pienemmät osuudet on.

Täällä luodaan sitten sijoittajille sitä likviditeettiä. Tuottoennusteissa siinä kokonaisituotossa on, niin kuin tässä kuvassa on.

Ja on kuitenkin, milloin nämä on perustettu nämä rahastot, että nehän on täällä kumminkin jo reilu kymmenen vuotta kulu. Siinä mielessä, että ne loppuhännät pitäisi myöskin saada sieltä mielellään sitten realisoitua.

Ja siinä mielessä tämä oli kuitenkin merkittävä jälkimarkkinakauppa, mikä tehtiin nyt sitten Q1:llä. Ne on pitkiä prosesseja neuvotella, että neuvottelut oli jo viime syksystä pitkälä käytiin läpi ja sitten finalisoida dokumentaatiot ja muut vaatii aika tavalla työtä.

Mitä jos ajatellaan se helmikuussa annettu päivitys, mikä tämä aina kunnioitusyhteisö annatte, että miten te uskotte, että ne tulee tuottikset sieltä, niin asiat on mennyt eteenpäin, niin kuin on nähty, mutta toisaalta myös markkina on mennyt happamammaksi tietyllä tapaa. Miten, onko teidän luottamus kasvanut vai heikentynyt siihen, mitä se oli helmikuussa?

Asiat menee näissä. No kyllä meidän luottamus on enemmän kasvanut siihen ja osoitetaan myöskin, että kyllä ne kassavirrat sieltä tulee.

Me ollaan kuitenkin varovaisia siinä tuottopalkkioiden jaksottamisessa, ja sitä varovaisuutta osoittaa myöskin se, että me ei tänä vuonna otettu yhtään uutta rahastoa jaksotuksen piiriin. Mutta taas toisaalta ne mitä me on jaksotettu, niin kyllä ne sieltä tulee, niin kuin nyt nähtiin.

Okei, sieltä tuli niitä ja sieltä tuli noita tulosaskelmaankin se pieni summa 0,2 miljoonaa euroa, mutta nyt mitä esimerkiksi tämä tehtiin, tämä jälkimarkkinamyynnit, niin käytännössä niitä rupeaa tulemaan enemmänkin tässä taas sitten Q2:selta, niihin liittyviä tuottopalkkiot. Eli Q1:llä mitä nähtiin just tuottopalkkioihin liittyvästä kassavirran, on tullut sieltä yhdestä rakenteesta, mikä oli viime vuoden Q4:lla siellä kassavirrallisesti tuottopalkkiovaiheessa, ja nyt Q2:lla nähdään sitten positiivista kehitystä nyt myös tämän myyntiprojektin.

Se myyntiprojekti oli ajettu sinne ihan kvartaalin loppuun, niin siitä ei ole sinänsä Q1:lle vielä kirjautunut mitään tuottopalkkioita, että ne tulee vasta Q2:lle. Mutta sinänsä meillä tämä kumminkin kysymys, että onko meillä usko vahvistunut, niin kyllä meillä on vahva usko, että se mitä me ollaan tuottopalkkioita sanottu täällä, totta kai ne on vuoden vaihteen arvioita, se on 165 miljoonaa euroa.

Me on jaksotettu siitä noin 20 miljoonaa euroa. Nyt näemme, että se kassavirta, se tulee.

Ja totta kai tämä tulee vuosien aikana. Me odotetaan, että tämä on kyllä kasvava tuottopalkkiovirta, sekä kassavirrallisesti kuin totta kai tulosrakenelmaankin.

Jaksotuksessa me halutaan olla maltillisia, niin jaksotetaan vain voitontasaukseen saakka. siihen aikakoron saavuttamiseen.

Ja sitten kun exitit oikeasti tapahtuu ja sijoittajat saa hyviä tuottoja, niin siitä tietysti osuus tulee tuottopalkkiona myöskin meille. Ja silloin se tulee kassavirtaan ja tulokseen samanaikaisesti.

Oliko se vaan sattumaan tänä vuonna, se jaksotuksen piiriin ei otettu uutta, vai onko se osittain sitä, että niitä on otettu sinne ja tämä on kestävä ja kestävä, että ei haluta paisuttaa sitä tasessa olevalla tuottopalkkiomäärällä? Me katsottiin sitä läpi, että osa todettiin, että ei oteta nyt tälle vuodelle uusia rahastoja.

Ja totta kai me halutaan myös katsoa ja seurata, mikä se exit-markkina on, miten markkinadynamiikka ja muu toimii siellä. Niin todettiin, että okei, näitä jaksotetaan.

No niistä rupeaa ne kassavirrat pyörimään ja tulemaan, mutta taas uusia jaksotuksia ei aloitettu. Se tietysti riippuu myöskin, missä kypsyysvaiheessa rahastot on.

Olisitteko te halutessanne voineet ottaa jaksotukseen? No joo, totta kai näitä IFRS-standardin mukaan arvioidaan niitä.

Siellä on ehkä kuitenkin se jaksotuskynnys on aika korkealla, että pitää olla vahva varmuus siitä, että ei tule sellaista peruutusta siellä. Totta kai sitä vastaan me feilataan sitä arvioa.

Me jatketaan kuitenkin näitä jaksotuksia tulevaisuudessa, ehkä ymmärrettävämmäksi. Oma fiilis on, että tämä on ihan järkevä tapa, että jatketaan sitä jaksotusta, koska se jaksotus on maltillinen.

Se on vain siihen voitontasaukseen raakkaa. Ja siinä mielessä tämä menettelytapa on fiksu ja järkevä, mutta sitten ehkä itsekin vanhana kohteen tilintarkastajana ja Anttikin on vanha tilintarkastaja, niin me halutaan kumminkin mieluummin olla ehkä varovaisella laidalla kuin optimistisella laidalla, nyt kun teetään näitä jaksotuksia.

Me jaksotetaan sitä voitontasauksen osuutta. Jos katsotaan meidän portfolioa, niin rahoittajarahastoissa tarkeasti noin kolmasosa on se voitontasauksen osuus.

Ja se on se, mikä on jaksotuksen piirissä. Sitten sen jälkeen se tulee tulokseen, sitten sitä mukaan sieltä kassavirtaa realisoituu.

Mitäs tuolla private equityn puolella ohjelmien tässä mandaattien alla, mikä se virallinen rivi nyt onkaan, mitä siinä lukee? Niin private equity -ohjelmarahasto tässä nykyään mandaattissa.

Se tuli se 300 alas, päättyy varmaan joku. Joo, siellä oli määräaikaisia ohjelmia, niin siellä päättyi, tuli määräajat loppuun.

Eli ne ei ole siinä aktiivisessa sijoitusvaiheessa enää, niin ne on siirtynyt sitten raportointipalveluiden piiriin. Totta kai meillä on koko ajan aktiivisesti keskustelussa myös näistä rahoitusohjelmia.

Toivotaan, että näitä tulee nyt tämän vuoden aikana tietysti taas uusia commitmentteja sinne ohjelmapuolelle. Mutta siinä se kun katsoo se yhteenlaskettuna AUM, myöskin ottaen huomioon nämä raportoitavat, niin AUMihan kasvoi sitä kautta.

Mutta kun se putosi siihen raportoinnin piiriin, sitä kautta oli prosentti sitten taas tämä miinus suuntaan AUM laskettuna näin. Mitä tuosta Nordista, toista 17 miljoonaa, miten paljon siitä tuli ohjelmista?

On iso osuus. Vai sitten aina kuitenkin ohjelmista rahoa, merkittävästi suoraan.

varsinkin silloin, historiassa on aika iso määrä vaahto. tai aika paljon, ja myynti vetää ohjelmiin.

Onnistuuko ne ohjelmaton, sitä asiakas ei välttämättä, että se päätös on tehty ajallaan. No siis ensimmäisestä sulkemisesta suurin osa on tullut ohjelmien kautta.

Ensimmäinen sulkeminen oli silloin tamikuussa, niin siitä päämassasta suurin osa on tullut ohjelmarahastoista. Entä kun toi ohjelmat tulee alas, niin tarkoittaako se myös sitä, että seuraavaan vinkkiin ohjelmista tehtävä first close, just arvio pysyy ennallaan, niin pieni pinnoi?

Joo, no nyt se näkyy jo tässä. Tuo ohjelmarahastojen päättyminen näkyy jo tässä ensimmäisessä sulkemisessa.

Niin, se tulee alas. Niin, että tavallaan vaikuttaa myös sinne, että ne ei ole enää sijoitusvaiheessa.

Mutta meillä tietenkin on keskustelussa ja myynnissä myöskin ohjelmanäkökulmia, ja uskotaan, että kyllä me siellä... Huolto on kumminkin ollut hyvää, ja asiakkaat tyytyväisiä, ja sitä kautta commitmentit.

Toivotaan, että ne saadaan tämän vuoden aikana. Tietenkin likviditeetti on monelle sitten se kysymys, että mistä likviditeettiä saa ja mihin se taas se uuden likviditeetti sitten sijoittaa.

Yksi juttu vielä voisi pysähtyä osakkuapuolelle liittyen, niin onko teillä ollut ajatuksissa lähteä passiivisia tuotteita rakentamaan vai teette te sitä? Meillä on passiivituotteet Vanguardin kanssa yhteistyössä indeksituotteet siellä.

Eli te ette silleen näe siinä? Ei, me itse noin niitä, ne on yhteistyökumppanin kautta indeksituotteet.

Parhaiden heksu määrä oli sen 101, jos mä oikein muistan nyt. Miten lähellä ollaan sitä staffingia, mikä te tähän haluatte tasavahvaa?

No sinänsä kyllähän me katsotaan, minkä mukaan nyt sitten tarvitaan henkilöstöä sen kasvun tekemiseen. Totta kai myöskin top line pitää kasvaa, että kyllä me halutaan manageerata kuluja myöskin järkevästi, mutta kyllä nyt on tehty keskeisiä rekrytointeja myös strategian toteuttamiseen, myynnin näkökulmasta kuin myöskin kehityksen näkökulmasta, että nyt tämä teknologiapuolen kehitys vaatii panostuksia, ja tiedetään, että digitalisaatio, teknologia, tekoäly, se on vain pakko sinne panostaa.

Ne hyödyt tulee sitä puolelta. Mutta ei meillä mitään tälle vuodelle ole sitten suunniteltu isoja enää henkilöstömääräkasvuja.

Nyt muun muassa saatetaan ensi viikolla aloittaa yksi rekrytointiheikille muun muassa private puolen myynnissä ja tämän tyyppisiä, täsmärekrytointeja ainoastaan. Jos mietitään loppuvuotta, että jos ei mitään ihmeempää tapahdu, että me uusista strategioihin tai muuta, niin puhutaan kouraamisesta.

Juu, niin kuin nytkin on. Nyt meillä oli seitsemän henkeä, taisi olla FTE-näkökulmasta.

Nyt meillä on itse asiassa harjoittelijaresursseja ennätysmäärä. Me halutaan tuottaa yhteiskunnallinenkin näkökulma, että koettakaa tarjota kesätöitä ja harjoittelupaikkoja ja muuta.

Meillä taitaa olla 12 henkeä nyt tällä hetkellä harjoittelussa. Halutaan tarjota myöskin nuorille mahdollisuuksia sitten tulla harjoittelemaan ja tekemään töitä.

Mutta he ovat erittäin fiksuja ja myöskin jeesaa meidän monta asiaa tämän kasvustrategian toteuttamisesta myöskin. Ja teknologian ja tekoälyn hyödyntämisessä he ovat varmaan meidän vakihenkilöstöä merkittävästi edellä.

Mitäkö toi heksu, se oli 15 loppu, se oli pieni lukema kuitenkin ihan selvästi alle year on year. Sillä kuitenkin se 15 ihmistä enemmän.

Joo, meistä on tullut pitkin vuotta, mutta ei ihan alitellu lukema. Kasvanut, ja ei ihan ilmaisia ainakaan kaikki resurssit ole ollut, ketä teille on tullut.

Se bonusvarauksen ihan luennon pitäisi liittyä, mitä tässä on? No joo, siellä on myös vähän sitä kertaluontoista erää vastaavasti kuin aina aiemmin, että kun meillä Q1 loppu menee vuosibonukset maksuun, ja sitten jos siellä poikkeaa varaus versus mitä on mennyt maksuun, niin siellä tulee pieni vaikutus siihen henkilöstökuluihin sitten tässä Q1:ssä nähdään.

Niin, että ihan toisen. Tämä on vuosittain.

Lopputehdas. Kilipäätöksessä tehdään, sanotaan paras arvio kuitenkin niistä vuosibonuksista, mutta sitten tässä Q1:n aikana täsmätty, kuinka paljon mitä menee maksuun sitten.

Mihin suuntaan tämä yhdistyy tällä kertaa Q1? Siis varaus oli suurempi kuin mitä maksuun meni.

Se on se määrä. Tietenkin viime vuosi, kun katsotaan viime vuoden tulokset, ei ollut niin hyviä kuin mitä oli suunniteltu ja ajateltu, ja sitä kautta tietysti sitten kun tulostavoitekeskustelut käydään läpi ja arvioituna, mikä se suoriutuminen oli, missäkin, niin sitten se maksu on mennyt tulospalkkioosuus jäi vähän pieremmäksi.

Tietenkin viime kysytti minulta tuo kiinteistörahasto ja muuta. Niitä varsinkin se liikekiinteistöpuoli on siinä nyt.

Se on niin pahasti. Se liike, se kuitenkin tulee karkuun, kun se täyttyy.

Joka on oikeasti pitkäjänteistä. Te olette juuri purkanut.

Oletteko te miettinyt jotain muita toimenpiteitä, tai kuinka pitkään voi vaan vedota siihen, että markkina on vaikea, että se kiistetään. Jos kuitenkin asiakkaita olisi vaikka, että asiakkaita olisi vaan kiitolliseksi pääomasta, tulee pois.

Joo, totta kai se on haastava tilanne, erityisesti liikekiinteistöpuolella ja varsinkin se toimistomarkkina. Se toimistomarkkina on kaikista haastavin.

Ehkä liikekiinteistössä vielä kauppakiinteistöt, niin siellähän tapahtuu kuitenkin jonkun verran transaktioita. Mekin myytiin itse asiassa yksi kauppakiinteistö tuossa maaliskuun lopulla.

Samalla tietysti arvot on tulleet alaspäin, niin tietysti joudutaan koko ajan manageraamaan myöskin rahoitusnäkökulmaa ja covenantit ja niin poispäin. että milloin päästään vapauttamaan pääomia sijoittajille.

Mutta kyllä minä toivoisin, että tämän vuoden aikana päästäisiin myöskin liikekiinteistössä maksamaan sijoittajille pääomanpalautuksia. Mutta se nyt markkina näyttää.

Kiitos. Onko linjoilta ei myöskään ole kysymyksiä tai kommentteja?

Jos ei, niin kiitos. Ja Q2:n luvut julkaistaan silloin elokuun alkupuolella, ja silloin Taina on luvannut meille uudella brändillä myös sen tulosjulkistuksen, että tämä brändinäkökulmaa varmaan kirkastuu siihen mennessä.

Hyvä, kiitos paljon ja hauskaa vappua kaikille! Kiitos.

Nyt en kysy. Nyt on linja auki, mutta tämä sama ongelma kaikille, mutta siis aktiivisesti hoidetut fundit, niin siellä on vaikeaa.

Me nyt vaan sitä, että tietysti oikeasti haluaa saada.