Tuli ilo avata tätä tilaisuus. Ja oikeastaan pidemmittä puheitta pyydän meidän toimitusjohtaja Jouni Pölösen käymään läpi sekä meidän tulospresentaation että sitten kertomaan meidän strategiasta kohti vuotta 2030.

Ja paikalla on tietysti myös CFO Antti Lyytikäinen ja muita yhtiön edustajia. Mutta Jouni, ole hyvä.

Kiitos, Aina. Hyvää huomenta ja tervetuloa myöskin minun puolestani.

Meidän Q4 tulos ja koko vuoden tulokset tänään raportoitiin. Q4 tulos itsessään oli hieman vuotta aiempaa parempi.

Liikevaihto kasvoi 4 prosenttia, meidän liikevoitto 15 prosenttia 8 miljoonaan euroon, ja tulos per osake oli Q4:ltä 15 senttiä. Kokovuoden tulos ja toki liikevaihto laskivat edellisvuoteen verrattuna, liikevaihto on 11 prosenttia pienempi ja liikevoitto 21 prosenttia pienempi, ja tulos per osake oli 52 senttiä, osinkoehdotus yhtiön kokoukselle on, että tulos vuodelta 2025 jaetaan osinkona, eli toi 52 senttiä.

Hallinnoidut asiakasvarat ilmaraportointipalvelta hieman laski 2 prosenttia, 10,2 miljardiin euroon. Varahoito keräsi 230 miljoonaa euroa uutta pääomaa, ennen kaikkea tuonne private equity-puolelle, mutta myöskin tuohon infrastrahasto-puolelle.

Advium ja sijoitustoiminta kärsi molemmat yhä vaikeasta, haastavasta markkinaympäristöstä, ja heidän tulokset jäi negatiiviseksi tämän vuoden 2025 osalta. Ja tosiaankin strategiatyötä EQ:ssa on tehty voisi sanoa oikeastaan koko viime vuosi, lähtien varainhoidon strategian työstämisestä nyt sitten konsernistrategia on vahvistettu, ja siellä on tavoitteena vuoden 2030 loppuun mennessä kaksinkertaistaa meidän liikevoitto.

Tosiaankin liikevoiton muutos, suurimmat heikennykset edelliseen vuoteen verrattuna tuli corporate finance-puolelta ja sijoituksista, ja varainhoito myöskin jonkun verran tuli alaspäin. 27,4 miljoonaa euroa oli liikevoitto.

Kun katsotaan vähän pidempää aikasarjaa, niin EQ:lla on erittäin vahva kasvu ollut taustalla ja historia siellä, ja vahva menestys, mutta tietenkin erityisesti Suomen talouden heikkouden ja kiinteistömarkkinahaasteiden myötä viimeiset 3-4 vuotta ollaan tultu tuloksissa ja liikevaihdossa alaspäin, mutta nyt pikkuhiljaa näyttäisi, että pohja toistaiselta osin on saavutettu ja tästä lähdetään taas sitten vahvaa kasvua. Meidän tase on vahvassa asemassa, tämähän ei sido juurikaan pääomaa, ja vakavaraisuuteen nähden meillä on kolminkertainen määrä pääomaa, meillä ei ole lainaa lainkaan, ja sitten meillä on likvidejä varoja ja sijoituksia tietysti pääoma-kiinteistörahastoissa.

Varainhoidon osalta itse asiassa se tulos oli hyvin lähellä edellisvuotta, 5 prosenttia heikompi. Ja siellä tietysti kiinteistöpuoli edelleenkin kärsi markkinasta ja kiinteistölunastuksia on myöskin maksettu siellä, sen tuotot laski 9 prosenttia, osakkeet, korot hieman alas, mutta private equity-puoli taas sitten kasvaa.

Niin hallinnointipalkkiot kuin myös tuottosidonnaiset palkkiot. Nyt se kasvu tuli viime vuonna private equity-puolelta.

Ja palkkiotuottojakauma, kun mietitään, miten se eri osa-alueissa tulee, niin private equitytista 41 prosenttia, kiinteistöistä 43 prosenttia, osakkeista, koroista 15 prosenttia, ja tuottosidonnaisten palkkioiden osuus on edelleenkin kohtuullisen pieni, 8 prosenttia. Varainhoidon rullaavassa kehityksessä tässä kuvassa nähdään, että tosiaankin se on tullut alaspäin viimeiset 3-4 vuotta, mutta nyt pikkuhiljaa siitä on käännetty myöskin tällä puolella, ja me odotetaan, ja tarkoitus lähteä vahvaa kasvua.

Ja tietysti palkkiotuotto kehityksessä kun katsotaan, niin vahva kasvu oli kiinteistöpuolella kiinteistörahastojen myötä, ja taas sitten viimeiset vuodet ennen kaikkea sieltä se heikentyminen on tullut, kun samaan aikaan taas sitten private equity-puolen, ennen kaikkea hallinnointipalkkio on kasvanut tasaisesti, ja myöskin tuottopalkkio-osuus sitten sillä puolella. Osakkeet ja korot on hyvin tasainen ollut läpi näiden vuosien.

Meidän hallinnoitavissa varoissa nyt tällä hetkellä private equity, osakkeet ja korot on samansuuruiset 41 prosenttia, kiinteistöjen osuus 18 prosenttia. Pieni lasku siinä edellisvuoteen verrattuna.

Osake- korkorahastojen menestys suhteessa benchmarkkeihin on kohtuullisen hyvä, 54 prosenttia näistä rahastoista voitti benchmarkit niin 2 kuukauden vertailussa, kuin 3 vuoden vertailussa, ja myöskin 5 vuoden vertailussa. Kiinteistörahastoissa yhdyskuntakiinteistöjen tuotto viime vuodelta oli positiivinen, jäi kohtuullisen vaatimattomaksi kuitenkin, 1 prosentti positiivinen.

Tuotto perustamisesta on 5,8 prosenttia. Tämähän on Suomen suurin kiinteistörahasto, 1,7 miljardia on siellä sijoitettu pääoma.

Tuotto väljyys on kohtuullisen matala, alle 40 prosenttia, 39,3. Liikekiinteistöpuolella taas sitten tuotto jäi edelleen negatiiviseksi 6,7 prosenttia, tuotto perustamisesta on 3,2 prosenttia plussalla.

Liikekiinteistöpuolella erityisen haastavaa on ollut toimitilasektori viimeiset vuodet, ja sitä kautta vajaakäyttö siellä myöskin rahastotasolla suurempi, että se on 15 prosenttia. Asunnot on suljettu rahasto ja sinänsä siellä on noin 1 400 asuntoa ja hyvä portfolio, ja siinä mielessä asuntojen pikkuhiljaa arvostyksyt ovat lähdössä syvällä nousuralla.

Private equity-rahastoja me on systemaattisesti tehty vuodesta toiseen, ja rahastojen varainhankinta-koot kasvoivat 2022 asti hyvinkin vahvasti, sen jälkeen on pikkaisen haastavampia varainkeruuvuosia ollut, exit-markkina nyt viime vuosina on ollut vähän haastavampi, jota kautta varat eivät voi irtaudu sijoittajille, joilla he voisivat uusiin rahastoihin taas sijoittaa, niin ihan samaa tahtia. Nyt tammikuussa me tehtiin ensimmäiset sulkemiset meidän Eurooppa-rahastoihin, samoin kuin nyt uutena tuotuu rinnakkaissijoitusrahastoon, ja reilu 150 miljoonaa euroa kerättiin tässä ensimmäisessä sulkemisessa.

Tämä on tietysti merkittävä vuosi, nyt myydään näitä rahastoja koko vuosiä, ja ennen kaikkea nyt Eurooppa, pienet, keskisuuret yritykset, joihin täällä sijoitetaan. Ja se kasvu tapahtuu nimenomaan pienissä, keskisuurissa yrityksissä.

Ja tietenkin tässä geopoliittisessa tilanteessa myöskin toivotaan, että enemmän ja enemmän myöskin vähän home market biasia olisi, että Eurooppaan me tarvitaan tätä kasvua, että toi meidän liittolainen tuolla USA:ssa on välillä vähän arvaamaton. Tähän tuotiin uusi kuva oikeastaan tästä tuottosidonnaisista palkkioista, koska kaikille ei ole aina ollut niin selkeää, miten me tuottosidonnaisten palkkioiden osalta mennään.

Tässä on itse asiassa rahastojen perustamisvuodet, milloin me on mitäkin rahastoja perustettu, minkä kokoisia ne on, ja paljonko on se arvioitu tuottosidonnainen palkkion kokonaismäärä. Meidän tilinpäätöksessä on kerrottu, että arvioitu tuottosidonnainen palkkion määrä on rahastoille arvioitu, ja se arvioitu määrä tulee siitä, mikä se ennustettu tuotto kerroin on.

Sitten kun aitakorko on ylitetty, niin siitä tuottokelvonnanista sen ylittävästä osasta meidän tuottosidonnainen palkkio on keskimääräisesti 7,5 prosenttia ylittäjästä, jota kautta tuo 65 miljoonaa euroa sinne on tullut. Me hyvin maltillisesti jaksotetaan, ja vain toi voitontasausvaiheeseen saakka.

Sen jälkeen kaikki, mitä tuottopalkkioita meille syntyy, ne tulee käytännössä realisoitumaan kassavirtojen kautta. Siinä mielessä tämä on hyvä ymmärtää ja mieltää, että nyt tämä, mitä me täällä katsotaan, tämä voitontasausjaksotuksessa ennustevuodelle 2026 noista rahastoista jaksotettu tuottopalkkio-osuus on 3,4 miljoonaa euroa.

Me ei nyt otettu yhtään uutta rahastoa jaksotuksen piiriin. Jaksotus on ainoastaan niistä rahastoista, mitä on nyt tähän mennessä jaksotettu.

Mutta sitten niistä ohjelmarahastoista, 6 näitä ja 26 lauttavista, niin niistä siis realisoituu, ne kautta tulee, realisoituu kyllä tuottopalkkiovirtaa sitten jo tänä 2026 vuonna. Siinä mielessä kyllä meillä omissa korteissa odotukset on korkeimmista tuottopalkkioista kuin pelkästään tuo jaksotus 3,4 prosenttia.

Ne tietysti saatiin jo se realisointi viime vuonna. No se ei tullut ohjelman kautta tullut, eikä alkuun tulekaan, mutta tuloslaskelman kautta rupeaa tulemaan sitten nämä realisoituvat kassavirrat, kun jaksotusosuus on mennyt täyteen.

SFR-tutkimus taas tehtiin suurimmille instituutiosijoittajille Suomessa. Me ollaan toiseksi käytetyin instituutiovarainhoitaja 68 prosentin osuudella.

Kokonaislaatuarvio valitettavasti on vähän pudonnut tässä viime vuosina. No se on ihan kohtuullisen hyvällä tasolla edelleenkin 3,85 niinku se arvosana.

Pieniä kymmenyksiä tietysti erot on, mutta kyllä me nyt olemme tyytyväisiä tähän sijoitukseen, että me ollaan seiskoja. Kyllä me halutaan täältä nyt nousta takaisin ylös päin.

Ja tietenkin keskeisenä tekijänä siellä on esimerkiksi nämä kiinteistösektoriin liittyvät haasteet. Me ollaan tosiaankin käytetyin varainhoitaja niin private equity puolella kuin kiinteistösektorin puolella, ja tietysti tuotot ei ole ollut sitten kiinteistösektorilla, ei meiltä eikä koko kiinteistömarkkinassa, kenellekään viime vuosina kovin hyvät.

Tässä näkyy tämä private equity ja kiinteistö meidän osuudet. Private equityssa 60 prosenttia vastaajista käyttää meidän palveluita ja myös kiinteistövarainhoidossa 57 prosenttia.

Ollaan merkittävästi suurempia kuin sitten muut toimijat tällä osa-alueella. Corporate Finance.

Viime kvartaali meillä oli kaksi transaktiota, mitkä meni maaliin. Oltiin neuvonantajina niissä noissa ylväkiinteistöissä myyjän puolella ja LogiCorp kiinteistössä myöskin myyjän puolella.

Nämä diilit ja niitten tietysti sitten palkkiat näkyy siellä Corporate Financessa, mutta Corporate Finance vuosikokonaisuudessaan oli vaatimaton. Tulos jäi tappiolle.

Ennen kaikkea siellä on toimiksaantokantaa kyllä hyvin, mutta tulospalkkiot tai palkkiotuotot realisoituu vasta sitten, kun nämä transaktiot menee maaliin. Sijoitukset jäi myöskin miinukselle 0,7 miljoonaa euroa, ja sen taustalla on oikeastaan kiinteistöihin asuntorahastoon sijoituksiin, niihin tehtiin alaskirjauksia, ne jäi miinukselle, ja myöskin USA taala on heikentynyt, ja sitten myöskin sen taalan kurssivaikutukset näkyy tähän.

Näkymät, mitä me uskotaan tältä vuodelta, niin oikeastaan kiinteistösektorin tilanne on ollut nyt tämän muutaman vuoden haastava, ja nopeita paranemista me ei siihen tänä vuonnakaan vielä odoteta. Nyt kiinteistötransaktiomarkkina on selkeästi lähtenyt jo piristymään.

Tietysti eilen tuli erittäin iso transaktio julkisuuteen, kun Ilmarinen myi tuhat asuntoa norjalaiselle kiinteistörahastolle. Sitä me oikeastaan tarvitaan myöskin tänne Suomen markkinalle, että kiinteistömarkkina kunnolla lähtee toipumaan.

Tietysti pitää Suomen talouden toipua, luottamuksen voisi sanoa Suomen talouteen ja kotitalouksien luottamuksen nousta, että työpaikat säilyy ja uskalletaan lähteä asuntokaupoille ja investoimaan taas. Mutta ulkomainen pääoma, kyllä me sitä myöskin tarvitaan tänne, ja maailmalla näyttää, että kiinteistösektori pikkuhiljaa jo toipuu, osakkeet on aika korkealla arvostettu PE-näkökulmasta, niin poispäin, epävarmuutta on paljon.

Kiinteistö on kuitenkin maailman suurin omaisuusluokka ja tarjoaa kohtuullisen hyvää ajallista ja turvaa sillä puolella. Siinä mielessä ohjaus edelleenkin, hallinnointipalkkioiden kiinteistöpuolella mä uskon laskevan tänä vuonna, kun taas sitten private equity puolella myynti on hyvällä tasolla ja uskotaan, että tänä vuonna saadaan Eurooppa-rahastoja hyvin myytyä, ja taas hallinnointipalkkiot mutta myöskin tuottopalkkiot, eli yhteensä palkkiot private equity-puolella, ne kasvaa viime vuoteen verrattuna.

Ne kasvaa myöskin 25. Osakekorkopuoli on tietysti hyvin pitkälti riippuvainen, minkälainen markkinakehitys on.

Markkinahan on ollut yllättävän vahva, voisi sanoa kaikista tästä turbulenssistä huolimatta. Mutta ei siten enää semmoista markkinaa odoteta, missä mitä viime vuosi vaikka Helsingissä oli.

Siinä tuloskatsaus viime vuodesta, ja sitten me päivitettiin tosiaankin strategia vuoteen 2030, ja paluu vahvaan kasvuun on se strategian teema. Historiaa te suurin piirtein tiedätte.

Tämä on ollut edelläkävijä tässä ihan EQ Onlinen perustamisesta lähtien. Oltiin vahvoja internetvälityksessä, elektronisessa kaupankäynnissä, niin poispäin.

Laajennettiin pankki- ja varainhoitotoimintaan, myytiin EQ islantilaiselle, ja sitten vahvan kasvun uralle. Me ollaan kokenut varainhoitaja, neuvonantaja.

Tiedätte ja meillä on sitoutuneet pääomistajat myöskin täällä. Meillä on 80 000 osakkeenomistajaa.

Tietenkin erittäin tärkeä on meidän 120 ammattilaista täällä varainhoidon ja neuvonannon parissa, jotka omistaa noin 10 prosenttia myöskin yhtiöstä. Meillä toimii tosiaankin 120 yrittäjähenkistä ammattilaista, palvelee sijoittaja-asiakkaita laajasti ja hakee heille parhaat sijoituskohteet.

Tietysti sitä kautta sijoitustuottoja, kasvua, ne tehdään sitten laajalla rintamalla. Toimintaympäristö tarjoaa kasvuun mahdollisuuksia.

Kaikki tietää, että tämä geo- ja kaappapoliittiset epävakaudet, ja se on selvää, että investoinnit nyt puolustusenergia- ja huoltovarmuuspuolella tulee kasvamaan. Julkinen talous velkaantuu, kasvua tarvitaan kipeästi ja investointeja siirtyy yksityisyyspuolelle.

Tämä ikääntymisen myötä eläkesote-järjestelmien paine kasvaa. Nyt Hesarissa ja muuallakin mediassa kirjoiteltiin aika vahvasti eilisistä ulostuloista, että pitäisi eläkkeitä leikata, niin poispäin.

Ei missään tapauksessa luottamusta eläkejärjestelmään vahvista, päinvastoin, että se heikkenee ja yksilöllisiin säästämiseen ja varautumisen tarve kasvaa. Kaupungistuminen jatkuu niin globaalisti kuin Suomessa, ja kiinteistöt aina tarvitaan ja kiinteistöt kyllä, ja asuminen keskittyy kasvukeskuksiin, jossa tietysti me ollaan jo perinteisesti toimittu, ja alutaan toimia siellä jatkossakin.

Private equity -markkinan rooli kasvaa, koska kasvuinnovaatiot syntyy aika pitkälle listaamattomissa yhtiöissä keskusta suurissa yrityksissä. Tämä tuo myöskin hajautushyötyjä ja listattua markkinaa parempia tuottoja.

Tietysti tekoälypohjaiset ratkaisut tulee tuomaan tuottavuushyötyjä, mutta toki myöskin riskit kasvaa ja osaamista on uudistettava ja luotettavien asiantuntijoiden merkitys tulee korostumaan. Varainhoitumarkkinaa ennustetaan kasvavan globaalisti aika kovaankin vauhtia.

Se jakaantuu kasvuja erityisesti palkkiotottojen kasvut tietysti merkittävästi, että passiivisijoittaminen kasvaa, mutta passiivisijoittamisesta ei hirveästi tienata. Tämä on samalla private marketinan rooli korostuu, ja private markkina myöskin palkkiotuottokehityksessä tulee olemaan myöskin tulevina vuosina merkittävä rooli sillä.

Tämä vahva kasvunäkymä ennen kaikkea on täällä private markkinan puolella, joka on tietysti nyt, mietitään esimerkiksi EQT:n vahvuuksia, että ollaan nimenomaan private markkinatalo hyvin vahvasti. Totta kai meillä on korkosijoittaminen, kaikki instrumentit löytyy, mutta nämä ovat meidän vahvuudet ja kasvunäkymä siellä on hyvä.

Kun katsotaan Suomen suurimpia sijoittajia, niin eläkesijoittajat tässä on Telan tilastoista haettu eläkeyhtiöt, eli Varma, Ilmarinen, Elo, Veritas, Plus, Keva ja Veri. Meidän sijoitusvarallisuus loppuun oli 289 miljoonaa euroa, josta korkosijoitukset oli 26 prosenttia, noteeratut osakkeet 39, vaamasijoitukset eli private equity 15, noteeraamattomat 2 prosenttia, kiinteistöt 8 ja muut sijoitukset 10.

Miten nämä on tuottanut viimeiset 20 vuotta? Korkotuotot 3 prosenttia, osakkeet 80,6, joista noteeratut 7,7, vaamasijoitukset 13,8, lähes kaksinkertaisen noteerattuihin osakkeisiin verrattuna, ja noteeraamattomat osakkeet korkein tuotto 17,6.

Niistä noin 2 prosenttia. Kiinteistöt 4,7 eli enemmän kuin korot, vähemmän kuin listattu osakkeet, taas muut sijoitukset enemmän kuin hedge fundeja 5,7, per annum 5,6 prosenttia.

Eläkevarat on viimeiset 20 vuotta tuottanut. Tämä näkee myöskin, että eläkeuudistus, mikä nyt pitäisi tulla heinäkuun alusta voimaan, ja sitten vuoden päästä siitä jatkossa, niin osakkeiden painoarvoa nostetaan ja jotka tuottaa parhaat tuotot.

Me ollaan itse toimimassa tietysti täällä private equity -markkinassa hyvin vahvasti, ja tietysti halutaan tarjota niitä parhaita tuotteita ja tuottoja myöskin laajemmin sijoittajille. Kiinteistöt on suurin omaisuusluokka niin maailmalla kuin meillä Suomessakin, ja kiinteistöt aina tarvitaan, joku ne kiinteistöt omistaa, ne rahoittaa, ne pitää hyvää huolta niistä.

Meillä on vahva osaaminen erityisesti täällä kiinteistösektorilla myöskin private equityn lisäksi. Meidän vahvuudet nimenomaan löytyy se pitkäaikainen kokemus ja huippuosaaminen, sen varaan me rakennetaan niin private equity puolelta, kiinteistöpuolelta osakkeista, koroista, kuin myöskin neuvonanto puolelta.

Nämä vahvuudet on, joita edelleenkin halutaan niitä vahvistaa. Me ollaan private equity-talo numero yksi Suomessa, ja vahva kasvu siellä.

Tätä me halutaan edelleenkin vahvistaa. Minne meidän kautta sijoitetaan?

Meidän kautta sijoitetaan nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Me ei olla laajaspaja private equityssä lainkaan, vaan meidän kautta sijoitetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa luodaan kasvua ja innovaatioita.

Pohjois-Eurooppa eli Suomi, Pohjoismaat, saksankieliset maat, Britannia, Benelux-alueet. 3,1 miljardia euroa on rahastojen kautta sinne sijoitettu, ja sitten Pohjois-Amerikka 1,3 miljardia euroa.

Siinä mielessä erittäin fokusoidut hyvät alueet, minne meidän PE-toiminta kohdentuu. Harva tietää, että me ollaan Suomen neljänneksi suurin kiinteistöomistaja Pohjamon, Saton ja Ilmarisen jälkeen.

Meillä on vahva tiimi, vahva osaaminen tällä puolella, ja molemmissa noissa osa-alueissa tosiaankin ollaan ylivoimaisesti käytetyin varainhoitaja. Me erotutaan myös vastuullisuudessa huipputulokset PRI-arvioinneissa, kaikki omaisuusluokat, itseasiassa viisi tähteä, ja menestys näissä on merkittävästi parempaa kuin mitä raportoiduissa osa-alueissa median toimijoilla on.

Me tunnetaan asiakkaat ja heidän tarpeensa. Puhutaan ihan eläkeyhtiöistä, eläkeyhtiö sijoitusjohtajaa ja toimitusjohtajaa, katsotaan, miten mä saisin paremmat kilpailukykyiset paremmat tuotot, eli mitä tiettyjä niche-ratkaisuja mä varainhoitajana voisin saada ja niin poispäin.

Toisaalta taas sitten turvaa varoja eri elämäntilanteisiin tuleville sukupolville moni yksityissijoittaja miettii, tai taloudellista vapautta, tai pitkäjänteisen sijoittamiseen oppimista ja niin poispäin. Tämä on tosi tärkeää, että me ymmärretään se asiakas ja asiakkaan tarve, ja siihen me pyritään luomaan ratkaisuja sitten ammattilaisten voimin yhdessä meidän kumppaneiden kanssa, että heille voidaan ne ratkaisut.

Autetaan asiakkaita vaurastumaan ja kasvamaan, ollaan aina valmiita kulkemaan se kuuluisa ylimääräinenkin kilometri, meidän asiakkuusjohtaja Kirsi Hokka ja hänen tiiminsä haluaa tuottaa. Se paluu vahvaan kasvuun, niin meidän strategiset tavoitteet on hyvin vahvassa balanssissa keskenään.

Äärimmäisen tärkeä on asiakkaat, ja silloin me halutaan tuottaa asiakkaille kilpailukykyiset tuotot ja suvi asiakastaulu. Tietenkin henkilöstö on se, jonka kanssa se tehdään, että halutaan olla veto- ja pitovoimainen työyhteisö, erinomainen työvire, työntekijäkokemus.

Kasvu on meillä vahvasti tavoitteena vahvoja ja kannattavaa kasvua, eli kaksinkertaistaa liikevoitto 2030 loppuun mennessä. Nopea Sitä me halutaan ehdottomasti vaalia ja viedä eteenpäin ja kasvaa heidän mukana, mutta sitten erityisesti lähdetään hakemaan kasvua vahvistamalla meidän asemaa täällä private equity -markkinassa, yleisesti private markkinassa.

Sieltä me haetaan vahvaa kasvua suoraan asiakkaiden tarpeisiin parhaat ratkaisut. Kehitetään uusia mahdollisuuksia myöskin, kuten esimerkiksi nyt rinnakkaissijoittaminen, joka otin ensimmäisenä vähän uutena tuotteena tammikuun...

tässä jo closingissa myyntiin. Kiinteistöalassa me ollaan Suomen johtava kiinteistövarainhoitajan neuvonantaja.

Tätä me halutaan edelleen vahvistaa ja luoda ratkaisuja kiinteä sijoittamiseen ja pääomien vapauttamiseen kiinteistöomistajille. Monella on pääomia kiinteistössä, mutta onko se heidän ydinbisnestä, onko heillä se paras asiantuntijuus hoitaa niitä?

Meillä on ammattitaitoinen tiimi. Me voitais luoda sinne hyviä ratkaisuja.

Sitten laajennetaan liiketoimintaa. Kansainvälinen laajentuminen, että ennen kaikkea kansainvälisesti instituutioiden varainhoitajaksi niin private equity -markkinassa kuin kiinteistömarkkinassa.

Ne vahvuudet, missä me ollaan vahvoja niissä toimia private markkinassa, sitä me halutaan olla myös kv-instituutioille. sille on kysyntää kv-sektorissa.

Sitten yksityisasiakkaissa me ollaan todella vahva instituutiovarainhoitaja Suomessa. Millä tavalla me voidaan myöskin tuoda ammattilaisten sijoitusratkaisuja helposti yksityisasiakkaiden saataville, joka tarkoittaa tietenkin myös digitaalisia kanavia ja niin poispäin.

Madalletaan kynnystä aloittaa se sijoittaminen ja tuoda ammattimaiseen varainhoitoon ja niihin palveluihin. Ja ennen kaikkea luodaan yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa parhaat tuotteet, palvelut, ratkaisut siihen vaurastumiseen, kasvuun.

Se tuote- ja palvelukehitys pitää tehdä yhdessä asiakkaiden kanssa. Me ei haluta täällä tehdä vain, että nyt meillä on hyvä idea ja tässä on yksi tuote tai palvelu, vaan se pitää suoraan asiakkaan tarpeeseen.

Me rakennetaan ja ne rakennetaan yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. No mitä onnistuminen edellyttää?

Tietenkin että meillä on huippu henkilöstö, panostetaan työyhteisöön, asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen, tehdään tarvittavat rekrytoinnit kasvun toteuttamiseksi. Niitä me on osalta jo tehty viime vuoden puolella, vaikka kv-myynti ja sen starttaaminen, sinne on rekrytoitu myöskin jo ihmisiä ja tehdään ne tarvittavat rekrytoinnit lisääkin.

Meidän investoinnit on käytännössä ihmiset ja IT, ja siinä mielessä hyvin capital light, mutta tietenkin parhaat ihmiset, sinne pitää investoida, vaalitaan yrittäjähenkistä ketterän tekemisen kulttuuria. Kumppaniverkosto on tärkeä.

Ei meidän kannata lähteä kaikkea itse tekemään ja muun muassa yhteistyömyynti, jakelukumppanuuksia, miten me tavoitetaan yksityissijoittajat Suomessa, mutta myöskin kansainväliset instituutiot, miten mahdollistaa parhaat ratkaisut meidän asiakkaille. Niin keskitytään me niihin meidän vahvuuksiin ja luodaan yhdessä kumppaneiden kanssa parhaat ratkaisut.

Ja sitten totta kai teknologia, tekoälyn, niiden hyödyntäminen, data-analytiikka, prosessien tehostaminen, asiakaskunnan laajentaminen, eli digiostopolkujen kautta. Siinä on oikeastaan meidän yhteenveto.

Meillä on vahva pohja, vahvat arvot, meidän perustehtävä, missio on rakentaa kestävää vaurautta ja kasvua, meidän strategiset tavoitteet, hankkeet, millä sitä toteutetaan ja visio on olla haluttu ja luotettu varainhoitokumppani. Paluu sinne vahvalle kasvun uralle on meidän strategian ytimessä.

Strategia perustuu ainutlaatuisiin vahvuuksiin, pitkään kokemukseen asiantuntijoiden huippuosaamiseen, ja tämä yhdistettynä tinkimättömään asiakaspalveluasenteeseen ja ketteryyteen vie meidän tavoitteisiin. Me halutaan olla tosi innovatiivisia ja ketteriä.

Se on meidän vahvuus, että meitä on 120 henkeä, kaikki tässä on samassa toimitalassa, samassa kerroksessa, me pystytään olemaan nopeita ja ketteriä. Tämä on vähän erilaista.

Itsekin on isosta korporaatiosta kokemusta ja ymmärrystä, niin joku tuolta idea ja ajatus tulee, saattaa olla muostaa kaksi ennen kuin se sitten menee rattaasta läpi. Meillä toivottavasti semmoiseen ei koskaan sorruta.

Siinä meidän tulos, samoinku strategia, linjaukset ja tavoitteet. Aamulla henkilöstön kanssa tämä käytiin läpi ja nyt vaan ruvetaan executeaamaan tätä ja mieluummin sitten kerrotaan seuraavissa aina tulosjulkistuksissa, mitä kaikkia asioita me ollaan saatu aikaiseksi.

Se pikkuhiljainen luu rupeaa näyttämään myöskin siltä, että 2030-tavoitteet sieltä saavutetaan. Mielelläni vastataan kysymyksiin.

Ole hyvä. Aloitan OP:lta.

Ensimmäisenä tuli mieleen, kun te puhuitte tuossa, että te haluatte kasvaa yksityishenkilöiden keskuudessa ja kansainvälisten instituutioiden keskuudessa. Molemmissa oli mainittu nämä kumppanit.

Voitais tavata, että mitä nämä mahdolliset kumppanit on? Ei, kyllä.

Me sitten tullaan kertomaan kyllä, kun ne kumppanuusneuvottelut ja sopimukset tulee julkisiksi. Okei, eli tavallaan nyt kumppanit on tässä vaiheessa haussa vielä?

Kyllä. Kumppanuusverkostoa, meillä on kumppaneita paljon jo tällä hetkellä, mutta kumppanuusverkostoa halutaan myöskin, voisi sanoa laajentaa ja tarkastella, että ketkä kumppanit mihinkin osa-alueeseen on meille juuri parhaat.

Parhaat ratkaisut asiakkaalle ja totta kai se win-win-win-tilanne, että asiakas hyötyy ja totta kai molemmat kumppanit myöskin hyötyvät. Sitten tämä osinkopolitiikka, eli likviditeettiä, tilanne ja kaikki huomioiden jaetaan se tilikauden tulos.

Onko tässä nyt tietynlainen B-aatteellinen ero siihen vanhaan? Kun eikö se aikaisempi oli jotenkin, että maksetaan vähintään se tulos ja mahdollisesti yli.

Onko nyt tilanne tavallaan se, että sitä ylimenevää ei kannata odottaa, vaan se on suurin piirteisesti tulos? Onko se se ajatus?

Meidän vakavaraisuus on toki vahva, että se on kolminkertainen vaateisiin nähden. Me halutaan olla vahva osingonmaksaja ja siinä mielessä tulos pystytään maksamaan osinkona, koska me ollaan pääomakevyessä liiketoiminnassa.

Tämä ei ole pankkitoimintaa tai joka sitoo valtavasti myös pääomaa. Siinä mielessä peruslogiikka pysyy täysin samana, mikä se on ollut aina aiemminkin.

Joskus menneinä vuosina on joitakin pääomapalautuksia tehty. En mä nyt lähtisi pääomapalautuksia täältä odottamaan, vaan se tulos, mikä me tehdään, niin tulos jaetaan osinkona.

Just näin. Mitäs sitten nämä kiinteistöfundit, onko näkymää, että milloin ne aukeaa?

Meillä on kiinteistöfundit ollut koko ajan auki. Koko ajan on ollut auki kiinteistöfundit.

Me ollaan tehty itse asiassa paljon kauppoja ja transaktioita siellä. Me on kumminkin vapautettu pääomia yli 400 miljoonaa euroa sijoittajille, myyty kiinteistöjä yli 700 miljoonalla eurolla.

Siinä mielessä me ollaan todella aktiivisia oltu myös sillä rintamalla. Mutta tietenkin me halutaan ottaa kaikki osakkeenomistajat ja heidän etunsa huomioon, että milloin ja minkä verran kannattaa, voisi sanoa heikkoon markkinaan, jos ei ole sitä ostolaitaa kovin vahvasti, myydä.

Minkään faiyoselleihin me ei tietenkään haluta lähteä. Lunastuksia on maksettu koko ajan, nyt viimeisimmäksi tammikuussa maksettiin taas 25 miljoonaa euroa lunastuksia.

Mutta toki lunastuksia on jouduttu myös lykkäämään. Mutta ne tullaan hoitamaan Jos me kaikki arvostetaan ulkopuolisten arvioikirjojen perusteella, nuottovaatteet ei ole tulleet vielä alas, vaan itse asiassa vieläkin pikkasen joissakin nostettiin, kuten joitakin kiinteistökauppoja, hintapisteitä, sitten tuli, niin siitä kautta tuli negatiivista vielä arvonmuutosta sinne.

Mutta kiinteistöt on hyviä, ne on hyvillä paikoilla. Me ollaan asuinkeskuksessa, kun siellä on hyvät vuokralaiset, niin se vuokrakassavirta tulee ja toimii, ja sitten ne kiinteistöt sieltä tulee pikkuhiljaa myöskin arvonmuutoksen kautta ylöspäin.

Kiinteistöt kumminkin tarvitaan. Nyt asuntopuoli erityisesti, rakentaminen on ollut todella, voisi sanoa, jäissä jo viimeiset kolme vuotta.

Samaan aikaan muuttoliike jatkuu, maahanmuutto Suomeen, kaupunkeihin muutto, asuntoja tullaan tarvitsemaan. Valitettavasti nämä syklit on vaan saamarin voimakkaita täällä kiinteistöjen rakentamissektorilla.

Muita kysymyksiä? Sauli.

Joo. Kiitos, kuuluuko tämä?

Joo, kyllä kuuluu. Jes, morjesta morjesta Sauli Indersiltä.

Hei, tosta private equityn myynnistä, aloitetaan siitä. Viime vuoden se final close siinä edellisessä vintageissä, niin te ette saanut sinne enää yhtään pääomaa.

Mikä, oliko se teille pettymys, että se jäi tonkaukseksi, se 25 vintage? Sanotaan, että se jäi meidän tavoitteesta kyllä.

Siinä mielessä meidän tavoite oli korkeampi kuin se, mikä siinä sitten tuli, mutta sehän oli sitten noin 190 miljoonaa taalaa. Ihan hyvä kokoinen rahasto se joka tapauksessa on.

Totta kai me oltais toivottu, että se olisi tullut enemmänkin. Exit-markkina on ollut haastava, ja nyt sitten nämä geopoliittiset riskit ja muut myöskin varmaan painaa ja mietitään, että miten paljon Jenkki-markkinaan sijoitetaan.

No nyt meillä on Eurooppa-vuosi, että nyt meillä on vahvat rahastot ja varainkeruu Eurooppaan, ja toivotaan, että tänä vuonna onnistutaan niihin hyvin keräämään. Ensimmäinen sulkeminen oli reilu 150 miljoonaa euroa.

Siihen liittyen jatkaisin, se oli se flagship-fondi, oli se 94 miljoonaa. Se on aika pieni verrattuna aikaisempiin first closeihin, ja teillähän viimeiset kaksi North-vintagea, niin teillä on se first close ollut 80 pinnaa final close'n koosta.

Jos tämä sama prosentti pitäisi paikkansa, niin se jäisi ihan älyttömän pieneksi suhteessa. Se jäisi jollekin 2013 vuoden tasolle.

Oliko tässä first closeissa jotain poikkeavaa, miksi se jäi noinkin pieneksi? Tai onko jotain, miksi kannattaisi olettaa, että tämä vintage keräisi, se first close-final close suhde olisi poikkeava tässä kuin edellisissä kahdessa?

No sinänsä tietenkin tämä varainkeruumarkkina on sen takia haastava, koska exit-markkina on ollut kuitenkin sen verran haastava, että sitä kautta varoja ei ole vapautunut sijoittajille uudelleensijoittaa taas uusiin rahastoihin ja kommitmentteihin. Totta kai, vaikka tämä nyt oli pienempi aikaisempiin verrattuna, niin kaikki me teemme myynnissä tänä vuonna ja tietysti myös lähdetään hakemaan kv-myyntiä.

No ensimmäiset kv-myynnit jo tähän first closingiin saatiin. Siinä mielessä tahtotila ja tavoite on kyllä tehdä siitä totta kai merkittävästi suurempi.

Jes, kiitos. Sitten hei noista PE-tuottiksista.

Te vielä viime vuonna guidasitte, että 26 tulee, menee pajatso tyhjäksi ja kasvaa merkittävästi ne PE-tuottikset, mutta nyt te ette sitä guidaa. Pitääkö tämä tulkita kannanottona siitä, että teidän oma luottamus niiden realisoitumista kohtaan tänä vuonna on heikentynyt?

Kun vielä marraskuussa te kuitenkin olitte sitä mieltä, että tänä vuonna tulee. Ei meidän luottamus ole heikentynyt siitä pätkääkään.

Me ollaan varovaisia, voisi sanoa tässä jaksottamisessa. Siinä mielessä me ei otettu jaksottamisen piiriin yhtään uutta rahastoa tällä hetkellä.

Ja taas sitten ne tuottopalkkiot kyllä tulee, ne realisointiasiat tulee. Ja niin kuin nähtiin, että ensimmäinen realisointi tuli, niin kuin odotettiin Q4:llä.

Lisärealisointia tulee nyt tälle vuodelle ja jo tähän alkuvuoteenkin. Niistä kerrotaan sitten enemmän Q1:sen raportoinnissa.

Mutta kyllä me edelleen ollaan vahva usko siihen, että tuottopalkkiot kyllä sieltä tulee, mutta pitää ymmärtää ja erottaa nimenomaan nämä kaksi. Jaksotusasia on vain se voitontasaus jaksotukseen asti, ja vain tietyistä rahastoista, ja se on se 3,4 miljoonaa euroa tällä vuodelle.

Sitten taas exitteen, kun rahastot jakaa varoja sijoittajille, niin siitä tietty osuus tulee myöskin EQ:lle, ja nehän tulee sitten meille, ne tulee realisointina osin niihin samoihin rahastoihin, mitkä on jo jaksotettu, mutta sitten jaksotuksen yli menevät osuudet tulee suoraan tulosrivimme kautta sitten meille myöskin tulokseen. Mutta mä en itse koe, että me oltais meidän guidausta millään tavalla muutettu.

Meidän guidaus on ollut koko ajan yksi ja sama. Jos katsotte meidän guidausta viime vuodenkin raporteissa, niin että PE-palkkioiden odotetaan kasvavan.

PE-palkkiot pitää sisällään sekä hallintopalkkiot että tuottopalkkiot. Ihan täysin sama guidaus on myöskin tälle vuodelle.

Me odotetaan, että ne kasvaa. Jaksotettavat palkkiot tuossa kun näette, niin ne ei kasva, mutta realisointiasiat tulee.

Mitä sitten tästä strategiasta kiinteistöjen osalta, niin voitko vähän avata tarkemmin, että mistä te haette sieltä tuotetasolla kasvua jatkossa, sitten kun markkina joskus antaa siihen mahdollisuuden? Kyllä me halutaan olla hyvin laaja ja vahva toimija koko kiinteistösektorissa.

Nythän meillä on erittäin vahva ja iso rahasto tämä Yhteiskuntakiinteistöt, totta kai myöskin liikekiinteistöt, asunnot on pelkästään suljettu rahasto. Totta kai asuntomarkkina, asuntovarallisuus, on kuitenkin se suurin varallisuuserä kiinteistömarkkinassa.

Totta kai se on muun muassa semmoinen, mikä katsotaan ja meitä kiinnostaa. Mutta hyvin laajasti, että ei me haluta rajata kiinteistösektoria tai eri osa-alueita sieltä niinkään pois.

Kiinteistöpuoli ja ne tuotteet, ratkaisut, rahastot me rakennetaan yhdessä asiakkaidemme kanssa. Millä tavalla me tuodaan asiakkaille fiksut ratkaisut, ammattimainen kiinteistövarainhoito ja pääomien vapautus myöskin tietyille omistajille.

Just näin. Eli tavallaan kun aikaisemmin teillä on ollut aika tiukka tai hyvinkin tiukka se tuotefokus, että mennään näillä parilla tuotteella, niin nyt kuulostaa, että te ootte paljon opportunistisempiä myös tässä mielessä, että voitte tehdä tämmösiä erilaisia räätälöintejäkin asiakkaille, tai mietitte uusia tuotteita ja näin tällä strategiakaudella.

No kyllä, ehdottomasti. Kyllä me halutaan vahvaa kasvua, se kasvu kohdentuu totta kai meidän olemassa oleviin vahvuuksiin, meidän olemassa olevaan asiakaskuntaan ja meidän tuoteportfolioon, erityisesti PE- ja kiinteistöpuolelle, mutta me rakennetaan niitä yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.

Mistä me löydetään parhaat tuotteet, ratkaisut, nimenomaan meidän asiakkaille. Ja silloin tietysti ei missään tapauksessa me ei rajoteta meidän tuotteita ja palveluita niihin olemassa oleviin, vaan kyllä me halutaan kasvua hakea asiakaskuntaa laajentamalla, mutta myöskin tuote- palvelutarjontaa laajentamalla.

Mutta ne me kerrotaan sitten, kun jokin asia on kypsä. Sitten Private Credit, se oli siinä yhdellä kalvolla semmoisella harmaalla värillä, niin ainakin tänne päin se näytti siltä, että sä et sitä maininnutkaan erikseen, niin kuulostaa siltä, että se on vaan Me näin, me ei ole todettu.

Meillä on Private Credit osana PE- ja Private Markkina sijoittamista. Siellä on kolmessa rahastossa tällä hetkellä.

Ne suoraan semmoisena ehkä ne rahastot ei ole suoraan meidän pelikirjassa. Mutta kyllä me katsotaan laajasti private markkinaa, sen tuotteita, siihen liittyvää kysyntää meidän asiakaskunnasta.

Me tiedetään, että Suomi erityisesti on hyvin, voisi sanoa pankkikeskeinen markkina ja pankit on hyvässä kunnossa. Silloin kun pankkirahoitus toimii, niin se on hyvä rahoituskanava monen investointiin ja kasvuun.

Mutta kyllä siellä tietysti maailmalla nähdään, että private credit markkina kasvaa vahvasti ja välillä valitettavasti Suomessakin pankeilla riskinottopolitiikka saattaa muuttua vaikka kiinteistövelkaan liittyen, niin kuin nähtiin tässä pari-kolme vuotta sitten sama Pohjoismaissa, jolloin sinne aukeaa mahdollisuuksia myöskin rahastopuolelta tuoda hyviä tuotteita ja sijoitusmahdollisuuksia asiakkaille. Ja sitten pankeilla on vahva regulaatiopääomavaateet ja taas rahastotoiminnassa niitä ei ole.

Totta kai nämä on elementtejä, joita me mietitään. että kun asiakkaalle tulee tarpeet ja nähdään viktori tehdä, niin kyllä me pystytään niitä tekemään.

Mutta toistaiseksi meillä on muutama rahastokumppanin kautta. Ei meillä tästä ole mitään vielä tarkempaa kerrottavaksi.

Ja katsotaan sitten, että aika näyttää, missä se kysyntä on, mihin me parhaat ratkaisut tehdään ja mitkä kaikki tehdään omalla porukalla, mitkä kaikki tehdään kumppanin kanssa. Miten tuohon vielä jatkona tuo tuoteperheen laajennus?

Aikaisemmin tuossa kun ollaan tulosinfossa juteltu ja näin, niin te olette antanut ymmärtää, että te pohditte hyvin avoimesti myös muita vaihtoehtoja laajamittaisessa strategiatyössä. Voitko avata vähän sitä ajatusprosessia, että miten te päädyitte siihen, että jatkatte näillä kolmella nykyisellä tukijalalla: kiinteistö private equity, perinteinen varainhoito, ettekä tuo siihen uutta tukijalkaa jotain, mikä se nyt onkaan.

Vaikka tämä private credit olisi periaatteessa voinut olla, tai joku muu. Voitko avata tätä prosessia vähän?

Se on oikeastaan enemmänkin, että meidän strategia rakentuu meidän vahvuuksien varaan. Se, missä me ollaan jo vahvoja, me halutaan vahvistaa sitä edelleenkin, ja meillä on vahva asiantuntemus siellä.

Ja sitten uusia tuotteita ja palveluita me rakennetaan asiakastarpeeseen yhdessä asiakkaiden kanssa ja kumppanien kanssa. Ja silloin jos nähdään, että nyt täällä on joku kasvava kysyntä ja semmoinen tarvitaan.

No sitten mietitään se, että tehdäänkö se, että tuodaan kumppanin ratkaisut vahvasti meidän asiakkaille vai rakennetaanko me itse sitten miltä osin niitä. Ja puhutaanpa nyt sitten private creditistä tai infrasta tai muusta.

Mutta private markkina ja ne tuotteet on kuitenkin semmoinen, missä me halutaan olla vahva. Se kasvaa paljon ja taas siinä meidän vahvuudet on, että semmoisena listoimijana me pystytään myöskin siellä kv-markkinassa niitä palveluita tarjoamaan.

Mutta me ei haluta etukäteen mitään pilvilinnoja maalailla tai kuvata, että me mennään tuonne ja tuonne markkinaan. Vaan tehdään jatkuvasti koko ajan systemaattista työtä ja harkitaan.

Ja sitten kun nähdään, että aika on kypsä ja tuo kannattaa tehdä, niin sitten tullaan ulos ja kerrotaan siitä. Jees.

Miten toi perinteisen varainhoidon rooli osana tätä teidän kasvua? Miten sä näet sen?

Totta kai te haluatte siellä kasvaa, mutta me tiedetään, että tuolla teidän segmentissä hintapaine on tosi raaka. Kysytään näin päin: uskotteko, että tuo perinteinen varainhoito sen kasvu näyttelee oleellista roolia tässä liikevoiton tuplaustavoitteessa?

No niin kuin tässä näkee tosta, että sehän on aika flätti ollut viime vuodet sen perinteisen varainhoidon palkkiotuottonäkökulma. Totta kai me halutaan silläkin puolella kasvaa ja volyymikasvua tehdä.

Ja nehän tuotteet erityisesti kun yksityissegmenttiin tarjoaa palveluita, niin tietenkin valtaosa yksityisasiakkaista haluaa niitä. Mutta se on myöskin täydentävä elementti säädyhoitopalveluissa äärimmäisen merkittävä osuus ja elementti.

Niin kuin näki vaikka eläkeyhtiöidenkin sijoitusallocaatiosta. Kyllähän siellä kuitenkin korot ja listatut osakkeet on se valtaosa salkusta.

Ja sitten sitä lisätuottoa haetaan vaihtoehtiivipuolelta private equitystä ja kiinteistöistä ja niin poispäin. Mutta kyllä me halutaan se pitää ehdottomasti vahvana tukijalkana meillä.

Tällä hetkellä ne on kolme: private equity, kiinteistöt, osakekorot. Ja sillä pystytään tarjoamaan kokonaisvaltainen palvelutarjooma salkkuun varainhoito meidän asiakkaille.

Voisi sanoa ihan yksityisasiakkaasta isoihin instituutioihin. Ja mietitään tarkasti, millä tavalla me voidaan paketoida ja tehdä helpoksi se sijoittaminen myöskin sinne yksityisasiakaspuolelle.

Sitten viimeinen kysymys multa: palaisin vielä tuohon private equity guidanceiin, kun mä, pahoittelut, jos ymmärsin sen väärin. Mutta kun mä katson vuoden takaista, mitä te ootte sanonut, mitä te sanoitte silloin 4.

päivä helmikuuta 2025, niin te ootte silloin sanoneet, että tuotteellisesti palkkioita oletetaan kasvavan vuodesta 26 alkaen, jolloin usea private equity -tuoteen arvioidaan siirtyvän tuottosidonnaiseen palkkiovaiheeseen. Mä en tätä samaa lausetta siis löydä enää tästä tämän vuoden raportista.

Te sanotte toki, että lisäksi kolmen muun rahaston arvioidaan siirtyvän tuottosidonnaiseen palkkiovaiheeseen. Mutta tavallaan, että jos teidän näkymä on käytännössä sama näin, teidän luottamus on vahva, niin miksi te ette ole printannut tuota samaa, että ne kasvaa tänä vuonna?

Tämä jäi mulle. Pahoittelut, jos en vain ymmärtänyt sun selitystä äsken.

Hei, mun mielestä, oma tyyli. En tietysti niin tarkasti katsonut, mitä oli vuosi sitten kaidauksessa, kun en itse silloin ollut.

Mutta kuulin ton, mitä sanoit siitä kaidauksesta, niin mun mielestä tämä nykyinen kaidaus antaa täysin saman. Ja sitten vielä on tuotu se nyt esimerkiksi tuossa palukkakuvassa, että siellä on ne kolme rahastoa.

Me on kerrottu, että se on jo siirtynyt kassavirtoja vaikututteiseksi se ensimmäinen rahasto viime vuoden lopulla ja nyt 26. ne tulee.

Just se kaidaus, mikä on silloin vuosi sitten annettu, se osoittaa, vai se toteutuu. Ja sitä kautta tulee ne palkkiot.

Siinä ei ole tapahtunut mitään. Nyt mitä siellä on tapahtunut, ensimmäinen rahasto on päässyt siihen tai ohjelmarahastoon päässyt siihen tuottosidonnaisen piiriin viime vuoden lopulla ja nyt sitten arvioidaan, että siellä on kolme rahastoa rakennetta, jotka on nyt 26 vuonna.

Eli siellä on kutosrahasto, kasirahasto ja sitten sieltä ohjelmarahasto puolelta vielä yksi uusi rahasto, jotka on siellä kassavirallisesti tuottosidonnaisessa vaiheessa. Siinä ei ole mitään muutosta tapahtunut siihen vuoden takaiseen.

Joo. Että edelleenkin ihan sama ohjaus siinä on.

Ja se varsinaisessa näkymissä, mikä on annettu se ohjaus, niin se on nimenomaan PE-palkkioiden odotetaan kasvavan. Ja se pitää sisällään niin hallintopalkkiot kuin tuottopalkkiot.

Ja nyt kassavirrallisesti myöskin alkaa tulemaan, joka toivottavasti luo myöskin sijoittajille, analytikoille, vahvistaa ja uskoa siihen, että no hei niitä on alettu jaksottamaan ja ne kassavirrat sieltä kyllä tulee. Ja se jaksotuksen määrä on hyvin maltillinen.

Ja se on vain se voitontasauksen hetkeen asti, kun niitä jaksotetaan. Ja sitten kaikki tulee exittien kautta kassavirtoina.

Ja niin kuin me kerrotaan, että tämänhetk Osaltaan tällä jaksotuksella on haluttu hieman tasapainottaa sitä, että sinne ei tule niin isoja piikkejä sitten niiden vain realisointien kautta, jotka realisoituvatkin rupeavat nyt juoksemaan tulevina vuosina merkittävästi tasaisemmin ja jatkuvammin. Koska ne rahastojen iät rupeavat olemaan siinä exit-outumisvaiheessa.

Koska alkuun kuitenkin rahat kerätään, niitä sijoitetaan noin 5–7 vuotta, luodaan sitä arvoa ja sitten lähdetään exit-prosesseihin. Se on äkkiä kymmenen vuotta siitä kirusta ennen kuin ne rahastot on sitten se tuottopalkkiot maksettu.

Mutta se jaksottamisessa me halutaan olla, voisi sanoa konservatiivisia, ja nyt ei tuotu yhtään uutta rahastoa jaksotuksen piiriin. Sitten taas kassavirta realisoituneen kautta tätä ääntä tulete näkemään, kuinka kyllä tämä tuottopalkkiomäärä sieltä myöskin realisoituu.

Kiitos. Minulla on muuta.

Voisiko sanoa, että aivan kirkonservatiivisempi olette tuonut niitä uusia. Haluatte sitten tavallaan muuttaa sitä systemaattisesti varovaisempaan suuntaan?

Ehkä se, että missä kohtaa katsotaan, että tämä on kypsä siihen jaksotuksen piiriin. Itse en ehkä halua ihan niin pitkää aikaraamia ottaa siihen, vaan mieluummin, että se olisi pari kolme vuotta, me tiedetään, että no hei, tämä lähtee jaksotukseen tai tulee siihen jo jaksotuksen kautta sitten kassavirtoihin.

Miten pitkä se aikaviive on. Ehkä nyt erityisesti oppina siitä, että markkina voi olla vähän haastavampi, exit-markkina viivästyy, jolloin ne kassavirrat siirtyvät eteenpäin.

Sitä eteenpäin siirtymistä tai varsinkaan peruuttamista, joka täällä tapahtui sitten 2024 viimeisellä kvartterilla, en mä ainakaan halua sen tyyppiseen, että me jouduttais. Sitten vielä yksi desk-kysymys.

Oliko ajatus nyt, että tosi maksetaan yhdellä kertaa? Kahdessa osassa.

Keväällä just 26 senttiä, huhtikuun alussa ja 26 senttiä sitten siellä lokaali puolella. Onko vielä kysymyksiä ja kommentteja?

Ole hyvä. Kasperi Mellas, Finder.

Voisin kysyä yhden kysymyksen vielä yrityskauppa-markkinasta. Jos katsotaan dataa, niin jotenkin Euroopassa ja Suomessakin on volyymit ja myös kauppamäärät lähteneet kasvuun.

Te olette kuitenkin loppuvuodet menneet vastavirtaan. Mikä teidän fiilis on?

Miten se pipeline siellä puolella näyttää? No sinänsä, meillä toimeksiantoja, me on saatu hyvin toimeksiantoja ja toimeksiantokanta on olemassa.

Mutta taas se, että jo työtä tehdään tietenkin niitä toimeksiantojen eteen. Mutta sitten, milloin ne yrityskaupat tai kiinteistökaupat oikeasti realisoituvat, niin se on sitten aika pitkälti ostajista ja myyjistä kiinni ja markkinasta.

Ja meidän ansainta tulee vain realisoituneista lähtökohdista. Koska tämmöistä retainer-palkkioita tänä päivänä yritysjärjestelymarkkinoilla ei juuri paljon ole.

Pysytään riittävän päätöksellisesti haasteissa? Juuri näin.

Ja meneekö kaikki? Ei kaikki mene maaliin.

Vaikka toimeksiantoa, se ei vain toteudu. Ehkä tuohon jatkona vielä, niin onko teillä mitään näkyvissä, toki järjestelymarkkina on sellainen, että se on tosi vaikea sanoa vaikka vuorenkin päähän.

Mutta jos teillä otetaan vaikka tuonne kohti kesää, niin onko teillä nähtävissä, että teidän osalta se fiilis olisi jotenkin muuttunut siihen, mitä se oli vaikka kuusi kuukautta sitten? No kyllä, sinänsä kaikki riippuu erityisesti tästä globaalista tilanteesta ja uskosta siellä.

Itse odottaisin, että kuitenkin positiivisempi vire tässä on, ja talouden osalta ja muussa myöskin Suomea koskien on. Pikkuhiljaa se luottamus palautuu, ja uskalletaan lähteä investoimaan, hakemaan kasvua, lähtemään asunto- ja autokaupoille ja niin poispäin ja palveluita hyödyntämään.

Tämä Suomi on nyt valitettavasti liian pitkään ollut nollakasvun ajassa ja jopa taantumassa. Mutta se tarvitsee sen rohkaistumisen ja luottamuksen.

Ja totta kai ostajien ja myyjien pitää löytää se yhteinen hintakäsitys myöskin. Onko vielä kysymyksiä?

Jos ei, niin meillä on vahva usko tuohon strategiaan ja sen strategian toteuttamiseen. Se on ennen kaikkea rakennettu koko strategia yhdessä henkilöstön kanssa.

Tämä ei ole tullut mitenkään ylhäältä alas, vaan henkilöstöllä on vahva astutila rakentaa EQ:sta se haluttu ja luotettu varainhoitokumppani. Tätä me lähdetään nyt sitten executeaamaan koko porukalla, ja tietysti tulevat tulosraportoinnit kertovat, mitä on saatu missäkin kohtaa aikaiseksi, ja viime kädessä totta kai luvut sitten puhuvat puolestaan.

Mutta kyllä me itse uskotaan tohon, että 2030 liiketoiminta on tuplattu. Hyvä, kiitos paljon.

Hyvää työpäivää kaikille. Kiitos.