Hei, okei. Tervetuloa Evlin tulosjulkistukseen.

Oikein hyvää iltapäivää kaikille. Minun nimeni on Maunu Lehtimäki, olen Evlin toimitusjohtaja, ja kanssani talousjohtajamme Juho Mikola.

Tervehdys.

Ja tota, ajateltiin, että ajankäyttö menisi niin, että mä voisin tässä lyhyesti ensiksi kuvata vähän tätä mennyttä periodia, ja sen jälkeen Juho, jos ystävällisesti otat tämän kaukosäätimen ja käyt vähän tarkemmin sitten lukuja läpi. Mutta että mennään suoraan asiaan.

Ihan lyhyesti Evlistä. Evlin tavoite pitkällä aikavälillä on saavuttaa johtava asema pohjoismaisena varainhoitajana, ja sanoisin, että sillä tiellä kyllä varsin hyvin olemme.

Edelleen Evlistä muutama sana. Evli on 40-vuotias, 300 hengen organisaatio, jonka tuotteita on tänä päivänä tarjolla 14 eri markkinassa.

Meidän viimeisen puolen vuoden ajalta kerätty liikevaihto oli 65 miljoonaa, joka on mielestäni varsin hyvä suoritus siihen nähden, että edellisvuonna puolivuotisliikevaihto oli 55 miljoonaa, eli hyvin terve 20 %:n kasvu. Ja Evlihän on yhtiönä varsin hyvin skaalautuva, joka tarkoittaa sitä, että liikevaihdon kasvaessa niin terve osa siitä valuu tuonne viimeiselle riville, mikä myös toteutui niin, että liikevoittomme kasvoi H1:llä peräti 30 %.

Eli niinku tuossa kalvolla todetaan, niin kasvu on ollut varsin hyvää ja vakaata, ja se on ollut sitä jo vähän pidemmänkin aikaa. Kasvua kiihdytti erityisesti alkuvuonna ansaitut tuottosidonnaiset palkkiot sekä ihan normaalit perinteiset hallinnointipalkkiot.

Kasvusta noin 2/3 tuosta top line- tai liikevaihdon kasvusta johtui tuottosidonnaisista ja noin 1/3 ihan näistä kiinteistä hallinnointipalkkioista. Ja meidän hoidettavat asiakasvarat, nekin tietysti olleet kasvavat.

Vuosi sitten olleesta tasosta lähes 3 miljardia, aina 20-22,6 miljardiin. Viime vuonna siis kesäkuun lopussa hallinnoitavat varat oli hiukan alle 20 miljardia.

Vuoden alusta, viime vuoden tai tämän vuoden alusta hallinnoitavat asiakasvarat on kasvanut noin miljardilla eurolla. Ja edelleen niin mikä ehkä mun mielestä tärkeintä, niin Evli on jatkanut vahvaa suoriutumista näissä eri asiakasmittauksissa.

Perinteisestihän Evli on pärjännyt todella hyvin yhteisöasiakkaille kohdistetuissa tutkimuksissa, mutta nyt myös ensimmäistä kertaa oli laajempi tutkimus, jonka kohteena oli suomalaiset yksityishenkilöt, erityisesti suomalaiset varakkaat yksityishenkilöt, ja siinä tutkimuksessa, kuten myös tässä instituutioiden tutkimuksessa, Evli sai korkeimman mahdollisen laatuarvosanan. Ja niinku sanottu, niin tästä me ollaan hyvin tyytyväisiä.

Liikevoitto siis H1:llä 30 miljoonaa, pyöreästi 29,9 tarkka luku. Se on kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.

Q2:lla liikevoiton kasvu oli noin 20 %:n luokkaa liikevaihdon kasvun ollessa noin 10 %. Ja ennen kuin mä annan tämän, Juho, sinulle, niin mä toteaisin tästä menneestä periodista sen verran, että tämä on ollut jälleen kerran niin kuin ympäristönä varsin hankala.

Meille kaikille tuttuja teemoja, alkaen siitä helmikuun lopussa alkaneesta tuota Persianlahden sodasta, hyökkäyksestä Iraniin, ja sen myötä rajusti nousseet öljynhinnat, jotka on saanut tietysti inflaatiopelot heräämään ja toteutumaankin sillä seurauksella, että myös keskuspankkien odotukset keskuspankkikoroista kääntyi aika dramaattisesti, jopa niin, että tuossa EKP jo ehti nostaakin korkoja, ja nyt ihan viimeisimmät ennusteet Yhdysvaltain keskuspankin osalta on kaksi koronnostoa seuraavan 9 kuukauden aikana. Eli kun tähän vuoteen tultiin, niin odotuksissa oli, että korot pysyy alhaalla ja Yhdysvalloissa ohjauskorot jopa laskee.

No, tämä on kaikki muuttunut ja se kyllä näkyy sijoittajien tuntemuksissa ja sijoittajien mielialoissa, joka meillä on nähty sillä tavalla, että tuota on ollut vaikeampi saada sijoittajia tekemään uusia sijoituksia. Moni tuntuu olevan tilanteessa, että haluaa nyt vähän katsoa, että mihin suuntaan asiat kehittyvät.

Ja tota se näkyy myös meillä sitä kautta, että jos me katsotaan uusmyyntiä, uutta varallisuutta, jota on alkuvuoden aikana kerätty, niin sitä on kerätty viime vuodesta hitaammalla tahdilla. Alkuvuoden osalta, koko H1:n osalta net flow eli Evliin nettona tulleet sijoitukset rahastoissa oli reilu 300 miljoonaa euroa, ja sitten kokonaisuutena, kun otetaan myös yksilölliset varainhoitosopimukset mukaan, hiukan vähemmän.

Molemmat siis selvästi vuotta aiempaa alhaisemmalla tasolla. Ja nyt, kun tässä uutisia seuraa ja kun vähän aikaa näytti siltä, että tämä Persianlahden kriisi olisi jollain tavalla rauhoittumassa, niin aivan viime päivien ja viimeisen viikon tilanteen myötä, kun sota on taas kiihtynyt, niin tietysti herättää paljon kysymyksiä tälle loppuvuodelle, toiselle vuosipuoliskolle, että mitä saamme nähdä.

Mutta, Juho, jos sä jatkat tästä, niin siirrytään näihin ihan konkreettisiin lukuihin.

Hei, kiitoksia. Käydään vähän tarkemmin läpi.

Maunu tuossa ylätasolla hieman jo kommentoikin näitä tuloslukuja. Niin kuin tuossa todettiin, niin sekä kvartteritarkastelussa että tässä alkuvuoden, vuosipuoliskon tarkastelussa molemmissa nähtiin kasvua, oli sitten liikevaihdossa tai liikevoitossa.

Maunu tuossa kävikin jo läpi, että jos katsotaan kvartteritasoa ensimmäisenä, niin noin 10 %:n liikevaihtokasvu ja vastaavasti noin 20 %:n, tarkalleen 24 % nähtiin kasvua liikevoitossa. Heijastaa sitä meidän liiketoiminnan skaalautuvuutta, eli kun liikevaihtoa saadaan, niin ylisuhteisesti nähdään liikevoiton kasvavan.

Sinällään tämä toinen vuosineljännes oli varsin mukava siinä mielessä, että siellä se kasvu tuli pääasiassa näistä toistuvista tuotoista. Nähdään rahastopalkkioiden kasvua, varainhoitopalkkioiden kasvua, sekä sitten tässä, sanotaanko, hyvin volatiilissa, heiluvassa markkinassa, mikä tyypillisesti kasvaa, on myös välityspalkkiot, oli todella hyvällä tasolla, 4,4 miljoonaa tässä alkuvuoden aikana.

Sen sijaan yritysneuvontamarkkina oli haasteellinen. Tämmöinen hyvin volatiili, epävarma ympäristö, missä korkonäkymät vaihtelee, saa yritykset usein viivästyttämään näitä hankkeitaan, mitä heillä on.

Näkyy myös meidän tilauskirjassa, toimeksiannoissa, mitä käsiteltiin, useampia toimeksiantoja on venynyt tässä alkuvuoden aikana. Ja tämä myös Q2 oli hiljaisempi tuolla puolella.

Aina siitä huolimatta tosiaan liikevaihto kasvussa. Kustannuksia jos katsotaan vuoden toisella neljänneksellä, niin ollaan itse asiassa aivan linjassa viime vuoden vastaavan ajanjakson kanssa.

Sinällään tämä oli ihan positiivinen yllätys. Tiedetään inflaatiopaineet, mitä markkinoilla on.

Ollaan pystytty optimoimaan tuota omaa tekemistämme ja parantamaan sitä skaalautuvuutta, minkä johdosta myös liikevoittomarginaali on noussut selvästi ollen 45 % 2. vuosineljänneksen osalta.

Jos me käydään alkuvuoden tuloksia läpi eli H1:stä, niin siellä käytännössä sama tarina. Ainoana erona on tuottosidonnaiset palkkiot, joita kuten muistatte, niin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nähtiin niitä poikkeuksellisen paljon tuossa useammasta rahastosta tulleina.

Ja sen seurauksena, niinku Maunu tuossa totesi, liikevaihto nousi sen 20 % ja liikevoitto vastaavasti kolmisenkymmentä prosenttia, ja liikevoittomarginaali oli ihan ennätyksellinen, 46 %. Nyt jos me katsotaan hieman tästä eteenpäin, niin me ollaan historiallisesti pääasiassa tuottosidonnaisia palkkioita saatu aina siellä H2:n puolella, mut tänä vuonna niitä on tullut H1:n puolella enemmän.

Että tämä toki on hyvä huomioida, kun katsoo tässä Evlin tuloskehitystä eteenpäin. Ne voi osua mille tahansa kvartterille, mut sanoisin, että aiempaan nähden poikkeuksellisen paljon nämä on painottunut tähän vuoden alkuun.

Kustannusten osalta sama tarina. Yleiset hallinnolliset kustannukset hyvin linjassa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.

Henkilöstökuluissa ollaan nähty kasvua. Siellä oikeastaan kaksi tekijää: toisaalta meillä on henkilöstömäärä kasvanut, ollaan investoitu tiimeihin, sitä kautta kasvuun, ja toisaalta nyt kun liikevoitto on ollut korkeammalla tasolla vertailukauteen nähden, niin meillä on tulospalkkiovaraukset olleet korkeampia.

Kokonaisuudessaan jos katsoo tätä kehitystä, niin ollaan sinänsä näin kvarttitasollakin loppujen lopuksi oikein tyytyväisiä siinä mielessä, että se on terveellä pohjalla. Että miettii sitä alla olevaa bisnestä, toistuvat tuotot kasvanut, mitä Maunukin tuossa totesi, kustannukset pysynyt hallussa, niin nähdään, että tämä on siinä mielessä vakaalla pohjalla.

Pystytään kehittämään ja kasvattamaan omaa liiketoimintaa. Vielä jos katsotaan hieman tätä liikevaihtopuolta, tätä tuossa välittömästi sivuttiin, mutta jos katsotaan näitä komponentteja, mistä se kasvu on tullut, niin tosiaan toistuvat tuotot tuo sen noin 1/3 tästä kasvusta ja tuottosidonnaiset palkkiot 2/3.

Transaktionaalinen puoli, kuten tuossa käytiin läpi, on laskussa vertailukauteen nähden, ja siellä pääasiallinen tekijä on tosiaan tämä yritysneuvonta, missä on ollut hyvinkin haasteellinen tämä alkuvuosi. Myös trading-puolella eli oman taseen tuotoilla niin jäätiin vertailukauden raportoiduista luvuista.

Jos meidän tasetta katsoo, niin täältä nostaisin kaksi teemaa: toinen on hyvin likvidi ja toinen on hyvin vakavarainen. Meillä on melkoiset kassavarat, meillä on 164 miljoonaa käteistä kassassa.

Toisaalta omaa pääomaa peräti 145 miljoonaa. Tase kokonaisuudessaan on poikkeuksellisen suuri sijoituspalveluyhtiölle.

Tämä on enemmän sanoisin kirjanpitoteknistä. Meillä on näitä avoimia kauppoja kunakin tapahtumapäivänä, jotka hieman paisuttaa tasetta.

Nyt tässä tuota Q2:n päätteeksi niin oli yllättävän paljon avoimia kauppoja. Ne näkyy täällä payables and accruals -velkapuolella ja toisaalta receivables and others tuolla varapuolella.

Jos mietitään tätä meidän omaa pääomaa, sieltä sitä ydinpääomaa, joka on viranomaismielessä se kaiken sydän, minkä varassa tämä liiketoiminta lepää, niin sekin on kehittynyt varsin mukavasti. Meillä on lähes 77 miljoonaa ydinpääomaa, kun huomioidaan, että viranomaisten vaade on 17,5 miljoonaa, eli sielläkin puskuria sellainen kolmisenkymmentä miljoonaa tarkoittaen, että meidän vakavaraisuusluku on mitä, 267 %.

Oikein vakaalla pohjalla tämä toimii siinä mielessä, että vaikka ympäristö on epävarma, niin siinä mielessä kestetään huonommassakin säässä varsin hyvin. Jos katsotaan hieman sitä meidän ydinliiketoimintaa eli varainhoitoa ja sijoittaja-asiakassegmentin kehitystä, niin sieltä tätä yleistä hallinnoitavien varojen kehitys viimeiseltä 5,5 vuodelta, niin kasvu on ollut varsin mukavaa, hyvin tasaista, vakaata, kuten tuossa tiedotteessakin ollaan pyritty avaamaan.

Vuosikasvu on tuota 7,5 %:n tahtia. Ihan sinällään terveellä pohjalla.

Ja täällä kun katsoo tätä varallisuuden jakaumaa, niin siinäkin ollaan hyvin hajautuneita sen suhteen, onko kyseessä joko tuotteet tai sitten palvelut, mitä tarjotaan. Alternatiivituotteet, täällä kasvulukemat vähän suurempia.

Toki hyvä tiedostaa, että lähdettiin pienistä numeroista, niin prosentit on helposti isompia, mutta ollaan täälläkin saatu varsin mukava nousujohteinen käyrä aikaiseksi. Saavutettiin 3,4 miljardin taso tässä Q2:n päätteeksi näissä vaihtoehtorahastoissa.

Täällä sama asia. Tässä toistan jälleen kerran, hyvin hajautunut tämä tuoteportfolio, mitä me pystytään tarjoamaan.

Löytyy private equitya, kiinteistöjä, private debttiä, infrastruktuuria, reaaliomaisuusluokkia, eli vähän joka tilanteeseen pystytään tarjoamaan asiakkaille heidän toivomiaan, tarvitsemiaan tuotteita, mikä varmasti osiltaan heijastuu myös siihen, mitä Maunukin tuossa mainitsi alkuun, tämä asiakastyytyväisyys ja arvostus siihen Evlin palveluvalikoimaan ja tuotetarjontaan, niin ollaan pystytty vastaamaan heidän kysyntään hyvillä tuotteilla. Myynti, kuten Maunu tuossa totesi, niin alkuvuoden aikana ollut selvästi vertailukautta hiljaisempaa.

Q1:llä nähtiin noin 200 miljoonan euron net flow näihin meidän rahastoihin, eli merkinnät miinus lunastukset. Q2:lla lukema oli vain 100 miljoonaa.

Ja tässä tosiaan heijastuu hyvin selvästi tämä markkinaympäristö, missä ollaan tai missä toimitaan. Tai jos katsotaan alueittain tai omaisuusluokittain, niin nähdään, että erityisesti korot on se, mikä asiakkaita kiinnostaa.

Tuossa ollaan myös alternatiivirahastoihin pystytty nettomääräisesti keräämään tuollainen reilu 100 miljoonan taso alkuvuoden aikana. Tässä hyvä huomioida, että tästä on tosiaan vähennetty kaikki lunastukset pois tai pääomanpalautukset ja vastaavat, eli tämä on ihan se nettonetto lisäys, mitä nähdään.

Osakkeet sen sijaan miinusmerkkistä kehitystä. Asiakkaat on pienentänyt riskiään tässä alkuvuoden epävakaassa toimintaympäristössä.

Markkina-alueittain Suomi selvästi menestynyt paremmin kuin kansainväliset markkinat. Sinällään ei yllätä.

Jos katsotaan Keski-Euroopan suunnasta, Suomi on hieman sivussa. Ovat pienentäneet varmasti riskiä siellä.

Toisaalta pohjoismaisten asiakkaiden keskuudessa nähty muutamia tämmöisiä, sanotaan, enemmän matalan marginaalin korkorahastoihin kohdistuvia lunastuksia. Asiakkaat hakee uusia positioita.

Jos mietitään näkymiä tästä eteenpäin, niin emme ole lähteneet muuttamaan ohjeistustamme. Osittain johtuen tästä markkinaympäristöstä, joka on hyvin epävarma, epävakaa.

Toisaalta ehkä ajurina myös tämä, että meillä oli viime vuonna tosiaan niitä tuottosidonnaisia palkkioita hyvin paljon siinä vuoden toisella puoliskolla, niin tässä nyt katsotaan mihin suuntaan tämä liiketoiminta kehittyy, mihin suuntaan markkinat kehittyy, miten myynti lähtee kehittymään tässä vuoden toisella puoliskolla. Sinällään lähtökohdat on mielestäni erittäin hyvät.

Jos pohtii, meillä on hyvä tulospohja, mikä mahdollistaa investoinnit kasvuun. Toisaalta meillä on sekä yksityis- että siellä instituutioasiakkaissa on sitä niin kuin asiakastyytyväisyyttä, palvelut koetaan hyväksi, tuotteet koetaan hyväksi, eli sinällään toimintaedellytykset on paikallaan.

Ja kolmantena katsotaan henkilöstöä, tuntuu, että motivaatiota löytyy, kasvuhalua löytyy. Henkilöstötyytyväisyys, mitä me ollaan tuolla myös tiedotteessamme avattu ja raportoitu, niin meidän eNPS-luku on poikkeuksellisen korkea, +47.

Eli sinällään kaikki nämä palapelin palaset, millä kasvua hakea ja liiketoimintaa kehittää, niin kaikki näyttää hyvältä. Siinä mielessä ollaan ihan luottavaisia, että ainakin selvästi positiivinen tulos on vuodelta odotettavissa.

Haluatko, Maunu, kommentoida tarkemmin?

Ei oikeastaan. Niinku jos otat sen seuraavan seuraavan tämän kalvon, niin tässä on aika hyvin mun mielestä kiteytetty juuri niitä asioita, mitä Juho sanoi, jotka tavallaan me nähdään on niitä syitä, miksi mahdollisesti sijoittaja voi kiinnostua Evlistä sijoituskohteena.

Kasvu on ollut hyvin vakaata jo hyvin pitkän aikaa. Meillä on todella laaja tuote- mutta myös asiakasprofiili, asiakaskokonaisuus, joka tekee molemmat tekee sen, että me ei olla samalla tavalla alttiita erilaisille muutoksille, mitä tapahtuu tapahtuu sitten markkinoilla tai maailmassa tai asiakkaiden käyttäytymisessä.

Me ollaan aika hyvin ikään kuin tasapainossa erinäköisiin tilanteisiin. Kansainvälinen markkina, se on meille merkittävä mahdollisuus.

Tänä päivänä tuosta 17 miljardin rahastopääomasta jo 1/4 tulee Suomen ulkopuolelta. Ja ja kun Suomi on pieni maa, niin kyllähän se tarkoittaa sitä, että meillä on sitä kasvupotentiaalia vaikka kuinka paljon, joka ei tietenkään tarkoita sitä, että se kasvu sieltä vaan käydään hakemassa.

Kysyy vaatii onnistumista ja kovaa työtä, mutta potentiaalia on. Edelleen myös sitten viimeisenä mä sanoisin, että että niin kuin Evlin liiketoimintamalli on aika vahvalla pohjalla nimenomaan sitä kautta, että me ollaan erittäin skaalautuvia.

Me pystytään nykykoneistolla, nykyhenkilökunnalla merkittävästikin suurempaa asiakasvolyymiä palvelemaan, joka tietysti niinku tuossa aiemmin sanoinkin, niin tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa siitä uudesta asiakasliikevaihdosta niin valuu sinne sijoittajan näkökulmasta tärkeimpään eli sille tulos tulosriville. Evli on luonteeltaan hyvin vakavarainen.

Niinkuin mainittu, me ollaan myös hyvin likvidejä, ja nämäkin on kaikki sellaisia tekijöitä, että tässä vähän turvattomassa maailmassa, epävarmassa ympäristössä me koetaan kyllä sijoittajan kannalta aika lailla tärkeiksi. Niin näihin sanoihin omalta osaltani lopettaisin.

Ei tuohon lisättävää. Löytyykö yleisöstä kysymyksiä kenties tähän joko ensimmäiseen vuosipuoliskoon, toiseen vuosineljännekseen liittyen?

Sauli Inderesiltä, testataas linjat, kuuluuko?

Kuuluu, kuuluu. Ole hyvä, tervehdys.

Jees, morjesta, morjesta. Tota hei, tosta aloitetaas tuosta Norjasta.

Te nyt sanoitte, että te otatte seuraavaa askelta siihenkin suuntaan, niin avaatsä vähän, mitä se konkreettisesti tarkoittaa, minkä kokoista staffingia te sinne meinaatte näin alkuun?

Joo, mä voin aloittaa, ja Juho, ole hyvä, lisää vaan. Tosiaan me ollaan pidempään sitä pohdittu.

Koetaan kuitenkin, että Pohjoismaat on meille jollain tavalla aika luonteva alue, niin ollaan käynnistetty prosessi toimiluvan saamiseksi, avata sivuliike, Evli Oyj:n sivuliike Norjaan, joka tarkoittaa käytännössä silloin sitä, että me voidaan täysimääräisesti tavata ja myydä meidän tuotteita ja palveluita myös Norjan markkinoilla. Ei ole mikään suuri kustannus.

Me ei lähdetä tätä sellaisena, että nyt pitäisi tehdä joku suuri kustannusvaraus, vaan lähdetään aika pienin askelin liikkeelle, lähinnä rekrytoimalla sitten sitä myyntihenkilökuntaa. Itse asiassa meillä on jo yksi henkilö Oslossa ollut jo lähes vuoden päivät, ja sitä kautta ollaan tehty markkinaa itsellemme tutummaksi.

Mites sitten tämä Lux? Te sanoitte, että syksyllä saisitte niinku sen ensimmäisen rahaston sinne pystyyn, niin miten te ajattelette sitä, kun jos mä ymmärtänyt oikein aiemmin, niin teillä niinku asiakkaissa ois ilmeisesti KV-asiakkailla voisi olla halua sijoittaa näihin teidän niinku keihäänkärkituotteisiin, mut sit taas kun ne on näitä meidän UCITS-ejä, niin ne ei taas ole niin houkuttelevia sitten, ja pitäisi olla Lux-muotoinen.

No mitäs nyt kun te teette sen Lux-muotoisen, niin kun se rahasto on kuitenkin ilman trackiä, vaikka se onkin sisarrahasto siitä toisesta, niin vähän monitahoinen kysymys, varmaan saat kiinni, mutta lähinnä pointti se, että pystyykö ne mahdolliset potentiaalisesti kiinnostuneet sijoittajat sijoittamaan siihen heti, kun sillä rahastolla ei ole trackiä, vai miten te näette itse sen niinku liikkeellelähdön tämmöisessä, kun se ei oo kuitenkaan niinku tikkeriltä se sama tuote, vaikka se de facto onkin se sama tuote, eiks niin?

Joo. No siis se jää nähtäväksi tietenkin.

Ei me ei meillä ole ole täydellistä tietoa, mutta niihin tapaamisiin ja niihin keskusteluihin viitaten, mitä ollaan ollaan käyty sellaisten sijoittajien kanssa Keski-Euroopassa, joille todella suomalainen tai oikeastaan mikä tahansa muu rahastorakenne kuin Luxemburgin rahastorakenne on vaan sisäisesti kielletty, niin niin tota niihin keskusteluihin viitaten, niin me meillä on kyllä se uskomus, että että tuota vaikkei meillä juuri sille Luxemburgin rahastolle ole track recordia, mut se, että sille Suomessa olevalle sisarrahastolle, jolla voi olla yli 20 vuoden tuota track recordi, niin se riittää sille sijoittajalle ikään kuin vakuuttamaan hänet siitä, että onko tämä sentyyppinen sijoituskohde, johon voisi sijoittaa. Ja tämä on vähän jakautunut, että joissain Euroopan maissa Suomi tai joku muu kuin Luxemburg ei ole mikään ongelma, mut sitten on toisia maissa maita, joissa tuntuu, että se on niinku täysin no-go mikä muu kuin Luxemburgin rakenne.

Ja ja se, että me nyt tietyille keihäänkärkirahastoille haetaan sekä Luxemburgin Luxemburgiin rekisteröityä versiota, niin tietysti ajatus on se, että se ei ainakaan siitä sitten jäisi kiinni, että pystytään eri Keski-Euroopan maissa näitä meidän tuotteita tarjoamaan täysin riippumatta siitä, että mikä se asiakkaan oma tilanne on. Mitä tulee niinku pääomiin ja pääomien kasvattamiseen, niin niin tota aika paljon siihen voi tietysti vaikuttaa se, että millä tavalla tullaan saamaan mahdollisia niin sanottuja ankkurisijoittajia näihin rahastoihin, koska monella yhteisösijoittajalla on omia tiettyjä ehtoja.

Yksi on se, että se oma sijoitus siitä rahastosta ei saa ylittää tiettyä prosenttia. Myös rahaston koko, jos se on hyvin pieni, niin se rajoittaa aika paljon sitä, että kuinka pystyy sijoittamaan.

Niin meille on tietysti tosi tärkeätä, että me saataisi mahdollisimman nopeasti nämä Luxemburgiin perustettavat rahastot sen kokoisiksi, että niihin myös pystyy sijoittamaan ammattisijoittaja haluamansa sijoitusmäärän.

Tosta uusmyynnistä vielä, toi oli suhteellisen pehmeä toi varsinkin toi toka kvarttaali, niin tosiaan niin tunnistatteks te mitään niinkuin tämmöistä one-offin tai ei nyt one-offiksi voi sanoa, mutta tämmöistä isompaa eventtiä, että joku yksittäinen sijoittaja vaikka KV:ssa vetänyt pääomaa tai miksei kotimaassa, vai onks se vaan niinkun se mitä sä viittasit tossa katsauksessa, että varovaisuutta, kun ei tiedä mitä Mar-a-Lagosta kajahtaa, niin sitten ollaan mieluummin varpaillaan?

No joo, kyl se jälkimmäinen. Tuota nimenomaan tuota jälkimmäistä on, että aika pehmeätä se sijoittajakiinnostus ylipäänsä, ja mun mielestä sama tarina, kun mä luen vaikka rahastoraporttia, niin rahastoraportti kertoo aika pitkälle samaa tarinaa, että se ei ole vain meidän asiakkaat tai meidän tuotteet, vaan sama näyttää olevan kyllä ihan joka paikassa muuallakin.

Meille kyllä sattui ihan siihen kesäkuun loppuun pari isompaa lunastusta näistä meidän rahamarkkinarahastoista, lyhyen koron rahastoista, mitä yhteismäärältään oisko ollut vajaa 100 miljoonaa?

Joo, siis lähentelee 100 miljoonaa tosiaan.

Mutta ei se mun mielestä isoa kuvaa muuta, että kyllä se iso kuva oli tää sijoittajien vielä aika lailla epävarmuus ja varovainen asenne nyt ainakin meidän tulkinnan mukaan tästä yleisestä ympäristöstä johtuen.

Miten tota, jos en väärin huomannut, niin teillä oli tossa uusmyynnissä ekaa kertaa kerroitte, että te olitte altteihin saanut KV-pääomaa. Oliks ainakin ekaa kertaa printtasitte mun mielestä tätä?

Ensimmäistä kertaa printattu. Ei ole ensimmäistä kertaa, että sitä on.

Okei, ihan mielenkiinnosta miksi nyt, oliks nyt ekaa kertaa semmoinen numero, minkä kehtasi printata, vai miksi te nyt päätitte aloittaa tämän? Hyvä aloite siis, hyvä juttu, mutta kiinnostavaa tietää, mitä tässä taustalla on.

On yritetty kuunnella tätä sijoittaja-analyytikkopalautetta siitä, että enemmän informaatiota kiitos sijoittajille. Yritetään vastata kysyntään tässä meidän sijoittajaraportoinnissa.

Eli tämä menee sanoisin enemmänkin ehkä siihen jatkuvaan kehittämiseen tuon meidän raportoinnin osalta. Ei sinällään mitään sen ihmeempää.

Ihan mielenkiinnosta, ainakin osalla teidän verrokeista niin on siis tää, et suomalaisiin niinkuin näihin ky-mallisiin rahastoihin älyttömän vaikea saada KV-pääomaa, koska jos uutiset on olut tai ky:ssä lukee auto, niin kuin se Maunu myhäilee siellä, niin tunnistaa tuskan. Eiks nää ole kuitenkin ky-rakenteita nää teidän, miten ihmeessä te olette tuossa onnistunut?

Okei, pieniä summia, mutta niinku vaan kiinnostaa.

Kyse näin on. Tuota ky-rakenne vielä tuntuu Ruotsissa jollain tavalla onnistuvan.

Ruotsalaisille se ei ole täysin vieras rakenne, mut kyllä sitten kun mennään yhtään kauemmas Euroopassa, niin siis meidän ymmärrys ja palaute on juuri mitä Sauli sanoit. Täysin vieraita rakenteita ja sen takia eivät sellaisella lähde.

Sinänsä niinku Luxemburgiin pystyy tekee ihan samanlaisia, että tuota ja tämäkin on varmaan yksi tekijä, mitä uskon, että moni muukin miettii, että tuota tulevaisuudessa, kun perustetaan suljettuja rahastoja, niin tarvitseeko niiden olla suomalaisia ky-mallisia? Miksei sit samalla tavalla tee niistä sellaisia, että niitä pystyy tarjoamaan Suomen ulkopuolellakin, joka taas tarkoittaa sitten esimerkiksi Luxiin rekisteröityä suljettua rahastoa.

Jees. Tota eikö se muuten mene sama kun en tiedä, niin kysyn, niin tota eikös se mene siis saman toimiluvan alla ja muuta toi se, että kun teillä on Luxissa toimiluvat, niin te voitte perustaa niinku sekä näitä altteja että näitä perinteisiä fandeja sinne sitten halutessanne?

Joo, ne on toki eri juridisia, että Luxemburgissa on todella paljon erilaisia juridisia rakenteita olemassa, että UCITSit on eri juridinen rakenne kuin erilaiset AIFit, mutta periaatteessa kuitenkin, jos ajatellaan sitä rahaston pystyttämistä, koko sitä infraa, kaikkineensa niin se infra siinä ympärillä, arvonlaskennat, säilytykset, rahaliikenneprosessit, kaikki nämä, niin nehän on kuitenkin sitten samoja, vaikka juridisesti on eri rahastorakenteista kyse, että ei se nyt ole yksi yhteen, mutta helpottaa varmasti sitten sen tuotetarjonnan kasvattamista, kun on jo vähän jalkaa oven välissä.

Tota sit noista tuottiksista se varmistus. Juho sanoit tuossa infossa sitä, että teillä yleensä tuottikset tullut tokalla halfilla, toistit kahteenkin kertaan sen toistossa siinä, mut siis mulla varmistuksena, niin ehtähän on vaan puhdasta sattumaa, että ne on sinne osunut?

Eihän teillä niinku eihän teidän kirjauskäytännössä mitään ole, mikä niitä tilttaisi sinne H2:lle, eiks niin? Ne kirjataan, kun ne tulee.

Ne kirjataan, kun ne tulee, eli se on ollut ihan sattumaa, minne ne osuu.

Jees. Hyvä, näin mä olin ymmärtänytkin.

Sit vielä hei kuluista. Tota toi oli tosi hyvä toi, että teillä oli varainhoidon kulut täysin flättinä.

Miten nyt puritteks te sitten bonusvarauksia tossa, kun ne H1:lle bonusvaraukset oli vähän isommat, kun se H1 oli niin hurjan hyvä hitti tuottisten takia, vai oliks tää niinku budjetin mukainen sitten?

Jos katsoo, siinä on ne kaksi riviä. Toinen on se henkilöstökulut, missä tosiaan vaikuttaa bonusvaraukset, ja toisaalta sitten on ne niin sanotut hallintakulut, missä ei tietenkään bonuksia ole.

Hallintakulut menee ihan sanotaanko sen meidän budjetin tai suunnitelman mukaisesti, pysynyt flättinä. Henkilöstökuluissa jos katsoo Q2 versus Q1, niin luonnollisesti bonusvaraukset selvästi pienempiä tässä Q2:lla, kun se H1:n tulos oli parempi ja siellä niitä tuottosidonnaisia palkkioita oli paljon.

Sanotaan, varaustahti on maltillisempi Q2:lla, ja katsotaan aina sitä, että miten se kumulatiivisesti se tulos kehittyy ja sen mukaisesti pyritään sitä varausta kasvattamaan.

Niin eikös teillä kuitenkin budjetissa joku perusoletus oletusvarauksista kuitenkin totta kai koko ajan menossa niinku, et sit vaan se miten se tuloskehitys heiluu sen ympärillä sen perusuran, niin sit se heiluu se bonari siinä, eiks niin?

Joo, juuri näin, näin voisi sanoa, joo.

Jees. Hyvä, mulla ei ainakaan tässä vaiheessa muuta, kiitoksia.

Kiitos.

Tuleeko muita kysymyksiä?

No hei vielä yksi, jos mä kehtaan huutaa täältä vielä. Tämä superdetaljijuttu.

Viime vuoden vähemmistöjen tulososuus oli Q2:lla se oli positiivinen. Mä en mistään meinaa löytää sitä, mikä se selitys oli silloin sille, kun se on kuitenkin aina miinuksella.

Siinä on joku one-offi pakko olla, niin mikäs sitä nyt selitti?

Se on täytynyt olla varmasti one-off -liitännäinen erä siinä. Ei sitä mikään muu selitä, että lähtökohtaisesti vähemmistöt tekee kyllä aina tulosta tai vähemmistöyhtiöt, joissa on vähemmistöomistus.

Te teitte niitä jotain rakennemuutoksia siellä ainakin niissä Ronttiksissa, näissä eiks ne ollut loppuvuonna, ettei tossa vielä, se ei ainakaan sitä selitä?

Ei vielä tossa, että sanotaan ne viime vuoden lopulla tehdyt rakennemuutokset näkyy siinä, että suhteellisesti pienempi osuus tuloksestahan nyt kohdistuu vähemmistölle, ihan selvästi. Että jos vertailee sitä emoyhtiön omistajille kohdistuvaa tulosta alkuvuoden osalta ja vastaavasti viime vuonna, niin nythän emoyhtiön omistajille kohdistuu selkeästi isompi osuus koko tuosta tuloksesta.

Ne tehtiin silloin viime vuoden lopulla. Nyt tässä katsauskaudella oli pari vähemmistöhankintaa myös.

Ostettiin pikkaisen isompi osuus muutamasta yhtiöstä, mutta nekin koskettaa vaan tätä vuotta.

Onks Evli AB, mä katson tuota rapparia ja sanotaan vähemmistöosto niin Evli AB, onko toi siis niinkun Ruotsin Evli-omaisuudenhoito vai mikä yritys on Evli AB?

Joo, meillä Ruotsin toiminnot kokonaisuudessaan.

Eli se omistaa Corporate Financet ja kaikki?

Joo, omaisuudenhoito ja Ruotsi tai toi Corporate Finance -toiminta.

Paljon se oli aikaisemmin, tässä ei oo printattu sitä vertailulukua, se oli 86,6 nyt tämä. Toki löydän sen rapparista, mutta jos muistatte ulkoa, oliko toi joku 70?

73,6 muistaakseni.

Jees. Hyvä, kiitos.

Nyt mulla ei enää muuta, kiitoksia.

Ei haittaa, vaikka tulee mieleen. Kysy vaan.

Mä voisin vielä ehkä sen verran sanoa, että tosiaan kun mä viittasin noihin asiakastutkimuksiin ja tosiaan tämä yksityishenkilöiden puolella tehty tutkimus, joka oli ensimmäinen laatuaan, me ei olla aikaisemmin törmätty siihen. Ja on kuitenkin meitä aina kiinnostanut, että minkä näköinen tämä todellisuudessa Suomen varakkaiden yksityishenkilöiden niinku niin sanottu private banking -markkina on ja mitä ne markkinaosuudet voisi olla ja mitä asiakkaat arvostaa itse kussakin, niin se oli aika arvokas tutkimus me koettiin.

Ja tuota se mitä se myös avasi aika hyvin, niin se on markkina, joka kasvaa. Että vaikka Suomessa paljon julkisuudessa on käsityksiä siitä, että kun Suomen talous on niin heikko ja kun Suomi ei oikein kasva eikä ole pitkään aikaan kasvanut, niin sitä varallisuutta kuitenkin syntyy koko ajan.

Ja tuota siinä mielessä niin kuin me koetaan se markkina erittäin kiinnostavana, koska siinä on tilaa kasvaa vielä meidän paljon tuota tästä eteenpäin. Että kun tuossa aiemmin nähtiin sitä kalvoa, jossa tuotiin ulkomaanmyynti mielenkiintoisena kasvualueena, niin tota kyllä mä laitan siihen ihan viereen myös tämän suomalaisen yksityishenkilöiden varainhoitomarkkinan.

Suomessakin niinku monessa muussa maassa, niin on aika iso tämmöinen yhteiskunnallinen muutos tapahtumassa myös sitä kautta, että kun suuret ikäluokat pikkuhiljaa aika heistä jättää, niin sitä kautta tulee myöskin uutta varallisuutta perintöjen kautta, ja siitäkin osa siitä varallisuudesta tulee hakeutumaan sijoitusmarkkinoille ja säästämisen pariin ja tuota omalta osaltaan kasvattaa sitä potentiaalia.

Pakko kysyä vielä, hei, kun tuohon sanoit tuosta, pakko tarttua. Tuota toi, mä muistan, puhuttiin me tästä teemasta jo viimeksikin, mutta tuota kun puhutaan tästä varallisuuden siirtymästä, niin se mistä puhutaan mun mielestä enemmän, kun katsoo noita jenkkitutkimuksia kuin Suomessa, niin on se, että on se sukupolvien ero, että tavallaan mitä odotuksia sukupolvilta on varainhoitajille.

Että se palvelu mitä se stereotyyppinen, vaikka teidän private bank -asiakas tällä hetkellä, kuka on eläkkeellä ja näin, niin mitä se vaikka 3 35-vuotias, kun ne rahat joskus perii, niin mitä hän odottaa, niin se on kuin yö ja päivä käytännössä. Niin ehkä niinku tämmöinen avoin kysymys, miten te varainhoitajana pysytte relevanttina sille seuraavalle sukupolvelle, kuka vaatii vähän eri asioita kuin se nykyinen kärkiasiakaskunta?

Joo, toi on todella hyvä kysymys, ja tuota me kyllä paljon sisäisesti käsitellään ja tuota me ollaan tultu siihen tulokseen, että loppujen lopuksi en tiedä sitten onko se kulttuuriero, mutta ne ei oo niin suuria täällä meillä päin ne palvelu eroavaisuudet ikään kuin sen eläkkeellä tai sen sukupolven välillä, joka sitä perintöä jättää, verrattuna sitten siihen, joka sen perinnön saa. Aika lailla siellä on kuitenkin ne samat perustekijät edelleen taustalla.

Ja kyllä se yksilöllisen palvelun tarve, niin se on hämmästyttävää kaikessa tässä AI- ja teknologiamailmassa kun ollaan, niin kuitenkin se luottamus, mikä ihminen pystyy toiselle antamaan, on sellainen, että kyllä ne nuoret ihan yhtä lailla haluaa sitä omaa henkilökohtaista sparrauskumppania, kuin tuota se aikaisempi ja vanhempi sukupolvi on halunnut. Ehkä ne erot enemmän näkyy sit siinä, että se nuorempi sukupolvi haluaa myös sen digitaalisuuden siihen.

Ne haluaa sen teknologian, ne haluaa sen kyvykkyyden pystyä aikaan ja paikkaan katsomatta hyvinkin laajasti analysoimaan sitä omaa portfoliotaan. Ehkä samalla tavalla se aikaisempi tai vanhempi sukupolvi ei kokenut sitä niin tärkeäksi, ehkä joku koki, mut ei niinku noin yleisesti ottaen.

Kun taas nuoremmassa polvessa nimenomaan nämä digitaaliset palvelut kyllä korostuu. Ja sen takia mekin panostetaan ja ollaan pitkään panostettu nimenomaan siihen, että se paras palvelu syntyy, kun siinä on ihminen ja ikään kuin sitten se teknologia saumattomasti yhdessä.

Jees, nyt mulla ei oikeasti enää muuta, mutta hyvää kesää teille.

Joo. Kiitos.

No hyvä. Jos ei tässä muita kysymyksiä herää, niin kiitämme.

Kiitoksia mielenkiinnosta ja sitten

Oikein hyvää kesää.

Niin hyvää kesää ja tuota sitten lokakuussa taas nähdään.

Jees. Hyvä, kiitos.

Kiitos.