Yksi, kaksi. Tiistai-iltapäivää kaikille ja tervetuloa Evlin neljännen vuosineljänneksen tulosjulkistukseen.

Ja mun nimi on Maunu Lehtimäki, Evlin toimitusjohtaja. Kanssani Juho Mikola, meidän taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja.

Terve.

Ja me tullaan käymään näitä asioita tässä vähän vuorovedoin läpi. Ihan aluksi vähän ehkä otsikon hengessä, niin todetaan, että mennyt vuosi kokonaisuutena oli kyllä Evlille erinomaisen hyvä vuosi.

Muutama sana Evlistä niille, joille Evli ei ehkä ole tuttu. Olemme varainhoitoon keskittynyt pohjoismainen yritys.

Hallinnoimme tänä päivänä 21, vähän yli 21 miljardin asiakasvaroja. Toimimme Suomessa fyysisesti, Ruotsissa fyysisesti sekä sen lisäksi meidän tuotteita on tarjolla useissa maissa Euroopassa.

Meitä on 300 työntekijää ja 90, +90 % meidän tuloista tulee suoraan varainhoidosta. On sitten kyse vaurastuvien ja varakkaiden yksityishenkilöiden varainhoidosta, yhteisöjen, yritysten varainhoidosta tai rahastoista.

Rahastoja meillä on kaiken kaikkiaan varmaan semmoinen 55, 50+ erilaista rahastoa. Niin näitä perinteisiä niin sanottuja UCITS-rahastoja, korko, osake ym., mutta myös pääomarahastoja kattaen lähes kaikki keskeiset omaisuusluokat.

Eli Evlin tarjooma on hyvin laaja. Olemme listattu Helsingin Pörssissä, olleet sitä jo vuodesta 85 alkaen.

Mä oikeastaan hyppään suoraan tähän periodin pääkohtiin. Eli kuten tässä totesin, niin viime vuosi oli kokonaisuutena erittäin hyvä vuosi Evlille.

Meidän liikevaihto nousi semmoinen 17 %, muistaakseni, 129 miljoonaan euroon. Ja sitä jos nyt vertaa johonkin, vaikkapa vertailukelpoiseen edellisvuoden liikevaihtoon, joka tota tosiaan oli 109, eli 17 %:n kasvu.

Mutta meidän raportoitu liikevoitto vuonna 2024 itse asiassa ylitimme senkin. Ero raportoidun ja vertailukelpoisen välillä on yritysjärjestely, joka tehtiin vuonna 24 keväällä, jossa meidän kannustinliiketoiminta eriytettiin Evlin ulkopuolelle.

Ja tän järjestelyn myötä niin kirjasimme 14 miljoonan arvonousua. Liikevoitto viime vuonna oli 56 miljoonaa euroa.

Liikevoitto vertailukelpoisin luvuin kasvoi noin 30 % edellisvuoteen nähden. Myynnillisesti asiakasvarojen osalta vuosi oli myös erinomainen, sillä uutta asiakasvarallisuutta meille tuli noin 2,5 miljardia, eli tuota noin 15 %:n kasvu näissä hallinnoitavissa asiakasvaroissa.

Noin 60 % tästä asiakasvarojen lisääntymisestä oli oman myyntitoiminnan seurausta ja loppu oli markkina-arvojen nousua. Me tullaan tarkemmin käymään näitä tota eri eriä, mutta toteaisin, että sen kokonaisuuden lisäksi myynnillisesti viime vuosi oli myös, sieltä nousi ja pari seikkaa selvästi esille.

Yksi on se, että myynti onnistui todella hyvin Suomen ulkopuolella. Se onnistui Suomessakin, mutta poikkeuksellisen hyvin Suomen ulkopuolella, erityisesti Keski-Euroopassa.

Toinen asia, minkä nostaisin sieltä, on meidän vaihtoehtoisten myynti. Viime vuonna vaihtoehtoisiin keräsimme nettona yli 300 miljoonaa euroa, joka ottaen huomioon, että vielä markkinaympäristö viime vuonna vaihtoehtoisten osalta oli vähän nihkeä, niin sanoisin, että on suoritus, johon itse olemme hyvin tyytyväisiä.

No joo, jos sitten katsotaan hieman näitä lukuja, niin todellakin liikevaihto 128,3 miljoonaa, vertailukelpoiseen nähden se 15 %:n kasvu. Liikevoitto 56 miljoonaa ja tuohon vertailukelpoiseen liikevoittoon nähden, edellisvuoden liikevoittoon nähden se 30 %:n kasvu.

Liikevoittomarginaali 44 %, se on edelleen todella korkea luku ja heijastaa tän meidän toiminnan aika vahvaa skaalautuvuutta. Eli me pystytään nykyrakenteella, nykyjärjestelmillä, nykyhenkilökunnalla ilman mitään olennaisia isoja muutoksia tai investointeja hallinnoimaan nykyistä suurempaakin asiakas- ja varallisuusmassaa.

Ja tietenkin tää on just sitä skaalautuvuutta, eli jos toplinea pystytään kasvattamaan, niin siitä topline-kasvusta yhä suurempi osa jonkun pisteen jälkeen alkaa valua tuonne liikevoittoriville. Evlin osakekohtainen tulos oli €1,33.

Vastaava vertailukelpoinen osakekohtainen tulos viime vuonna oli hiukan alle €1,10. Noin 55 sentin edestä oli tuossa osakekohtaisessa tuloksessa viime vuonna tämän yritysjärjestelyn vaikutus.

Ja osinkoehdotus yhtiökokoukselle on €1,23. Se on 5 senttiä viimevuotisesta osinkoa enemmän.

Oikeastaan Juho, mä melkein pyytäisin, että jos sä tässä kohtaa jatkat, niin käydään läpi vähän näitä eri tuloeriä. Mistä tuotteista, mistä palveluista tulos tai tuotot syntyivät.

Joo, kiitos Maunu. Vähän peilaten sitä, mitä tossa jo alustit, niin jos katsotaan koko viime vuotta, siellä ei ihan hirveästi pehmeitä kohtia ollut, et Evli kokonaisuutena, meillähän on hyvin laaja tää palvelu- ja tuotevalikoima.

On sekä perinteisiä rahastoja, vaihtoehtoisia, välitystoimintaa, investointipankkitoimintaa ja sitten ihan oman taseen sijoitustoimintaa, niin käytännössä jokaisella osa-alueella nähtiin kasvua. Tässä näkyy tässä vasemmanpuoleisessa graafissa sinisinä pylväinä alueet, missä kasvua onnistuttiin tekemään.

Kuten näkyy, niin etenkin tää rahastopuoli sekä sitten hallinnointipalkkioiden kautta että tuottosidonnaisten palkkioiden kautta kasvoi merkittävästi vertailukaudesta. Sen sijaan laskua, mitä täällä näkyy punaisella näitä pieniä tiputuksia, niin liittyy pääasiassa näihin kertaluonteisiin eriin, joihin Maunu tossa jo viittasikin aikaisemmin.

Eli Allshares-toiminnan ympärillä tehty tää yritysjärjestely, jonka seurauksena heidän liikevaihto on poistunut meiltä, sekä sitten tää kertaluonteinen arvostuserä, joka näkyy tuolla vuoden 24 vertailuluvuissa, niin on poistunut tänä vuonna meiltä. Siitä huolimatta meidän perusbisnes kasvoi niin vahvasti, että liikevaihto nousi jopa tonne raportoidun luvun yläpuolelle.

Tässä on joo toisaalta vielä avattu oikealla puolella näitä yksittäisiä eriä, mistä sitä kasvua tulee. Tässä vähän sama tarina: sekä perinteiset että vaihtoehtorahastot että rahastojen tuottosidonnaiset palkkiot oli niitä pääasiallisia kasvuajureita tuolla liikevaihtopuolella.

Rahastojen tuottosidonnaisista palkkioista ehkä syytä mainita se, et se ei ole mistään yksittäisestä lähteestä, vaan koostuu useammasta rahastosta. Samoin tuottosidonnaisia palkkioita on saatu täältä varainhoidon puolelta, eli täältä tulee tossa omana rivinään.

Eli siitä, että varainhoitosalkut on tuottanut tavoitteitaan paremmin, niin näihin liittyy tietyissä tapauksissa tämmöinen tuottosidonnainen komponentti. Eli erinomaista salkunhoitotyötä, mistä näitä on päästy laskuttamaan.

Q3:n yhteydessä näytti vähän siltä, että corporate finance -puoli, eli tää yritysjärjestelypuoli olisi hiljaisempaa, mutta tässä vuoden loppua kohden yritysjärjestelymarkkina on kiihtynyt. Hyvinkin saatiin siellä useampi transaktio maaliin tossa Q4:n aikana ja tällä hetkellä näkymät sillä puolella on varsin mielenkiintoiset ja positiiviset.

Jos mennään eteenpäin, tässä hieman tuloslaskelmaa. Tätä liikevaihtopuolta tässä jo hieman sivuttiin.

Ehkä jos jotain, niin mainita kustannuksista. Vähän peilaten, mitä Maunukin tossa jo totesi, et vaikka liikevaihto kasvaa, niin me ei nähdä syytä sille, että kulupuolen pitäisi lähteä kasvuun, niin tää on se liiketoiminnan skaalautuvuus, mikä näkyy näissä meidän luvuissa.

Meillä on henkilöstökuluissa kasvua vertailukauteen. Sitä osittain selittää indeksikorotukset, mitä toimialalla on ollut tossa viime vuoden kuluessa.

Sen lisäksi meillä on henkilömäärää on lisätty. Meillä on jonkun verran investoitu uusiin osa-alueisiin, haetaan vähän nopeampaa kasvua, sekä sitten hyvän tuloksen myötä hieman korkeampi tulospalkkiovaraus, joka sitten heijastuu noissa henkilöstökuluissa.

Se on toki arvio ja näkee sitten, miten maksut tulee suhtautumaan. Sen sijaan nää hallinnolliset kustannukset, eli meidän tapauksessa tyypillisesti IT-kulut, infokulut, markkinointi, toimitilat, niin on pysynyt hyvin kurissa huolimatta siitä, että inflaatiopaineita on ollut melkoisesti tässä kuluneiden vuosien aikana.

Eli ollaan saatu manageerattua tota kulutasoa kiitettävästi. Seuraava.

Joo, kiitos. Tässä varmaan...

Saako nyt kysyä nytten vai...

Kysy vaan.

Joo, hei moi, Sauli Inderesiltä. Tota noista kuluista sen verran, teillähän oli viime vuonna alkuvuonna vielä mukana tätä EA-i:tä jonkin aikaa.

Jos mä katsoin sitä viime vuoden vikan 9 kuukauden kulutasoa ja vertasin sitä tähän niinku toteutuneeseen viimeisempään, niin siinä oli semmoinen 9 pinnan kasvu. Tota miten toi 9 pinnaa, se on toki te olette puhuneet hyvin maltillista, niin se on isompi luku kuin maltillinen, eikös niin?

Kuinka paljon tuossa menee sinne niinku bonusten piikkiin? Teillähän oli selkeätä catch-upia loppuvuonna kuluissa, sen näki, kun ne bonukset tuli sisään.

Mutta niinku mikä meidän pitää oikeasti run-rate siellä alla?

Sanotaanko näin, että jos vetää quarter-to-quarter-tasolla, niin siellä muistaakseni hallinnollisissa kuluissa ei pitäisi olla ihan hirveätä kehitystä. Meillä on siellä jonkun näköisiä investointeja tehty sille puolen.

Jos katsoo tuota viimeistä 9 kuukautta, jos niitä vertailet, niin hyvä muistaa, että meillä on muun muassa nää 40-vuotisjuhlat, mihin on panostettu viime vuoden aikana, mikä näkyy siellä G&A-kuluissa. Henkilöstökulut on iso, iso tekijä varmasti.

Kuten todettu, niin meillä näkyy siellä ne indeksikorotukset. Ne ei valtavia summia ole.

Sen lisäksi me ollaan tosiaan resursoitu hieman enemmän sekä kansainvälisesti että muun muassa neuvonantopuolelle. Ja sitten tää bonusvaraus, mikä totta kai, kun tulos on parempi ja se tulee takapainotteisesti, eli rasittaa siellä niitä loppuvuoden kustannuksia.

Se on catch-up-perusteinen käytännössä.

Entäs toi osakkuusyhtiö -1,6 milkkua?

Siinähän on, jos mennään laskelmaa alaspäin, niin osakkuusyhtiöiden tulos -1,6 katsauskaudella. Me ollaan siellä tekstissä avattu hieman.

Meillähän on kaksi pääasiallista osakkuusyhtiötä. Meillä on Northern Horizon Capital, eli tää periaatteessa healthcare-rahastoihin keskittyvä toimija Euroopassa, sekä sitten Allshares, jonka ympärillä tää yritysjärjestely tehtiin.

Niin tän NHC:n osalta on todettu, että siellä kehitys on ollut maltillisen positiivista, jolloin tää 1,6 miinusta on käytännössä Allshares-liitännäistä, eli sit todettu, että vaikuttanut negatiivisesti meidän tilikauden tulokseen. Taustana siellä on tää, sanoisinko, aggressiivinen kasvustrategia, mitä yritys ajaa.

Se on kasvuyhtiö. Ja pelkästään viime vuoden aikana ihan tossa, no viime viikolla taidettiin julkaista tää viimeisin yrityskauppa, mitä yritys teki, eli laajennuttiin Yhdysvaltojen markkinoille varsin isolla transaktiolla, mikä siellä tehtiin.

Sen lisäksi siellä on Euroopassa tehty yrityskauppoja, tuotetarjoomaa laajennettu kattamaan aiempien pääasiassa pörssilistatuille yhtiöille suunnattujen palveluiden lisäksi private equity -taloille tarjottavia palveluita sekä sitten listaamattomia palveluita. Eli siellä on varsin merkittävästi investoitu nyt sen alustan rakentamiseen, skaalautumiseen ja sitten siihen kansainväliseen laajentumiseen.

Ja se on se pääasiallinen syy, mikä rasittaa tällä hetkellä tuota tulosta.

Näkyykö se niinku tuloslaskelmassa tappiona? Siis toi on niinku teidän osuus heidän liiketuloksesta?

Meidän osuus heidän liiketuloksesta, kyllä. Me omistetaan noin 40 % Allsharesista.

Just näin, ei tosiaan mitään niinku alaskirjauksia?

Ei, ei.

No niin. Se on ihan tuloksellinen osuus, tosiaan niinku sanoit, jonka me tunnustetaan.

Tähän toisin sanoen taho vaan niinku kirjanpidollista, meillä ei ole mitään merkitystä käytännössä, koska siis lopultahan sillä on väliä sitten, kun se exitoidaan joku ja mitä se debit ja kredit näyttää sitten.

Niin se on just näin.

Se kasvu sieltä tulee, niin se on just näin. Mutta menee ihan sen strategian mukaisesti, mitä me ollaan siellä yritysjärjestelyn yhteydessäkin viestitty ulos.

Haetaan kansainvälistä positiota johtavana tämmöisten kannustimien sekä suunnittelijana että hallinnoitsijana. Ja sillä polulla ollaan.

Tilikauden tulos 44,5 miljoonaa, hieman jäätiin vertailukaudesta, selittyy isommilla veroilla. Ja tässäkin taas taustalla se Allshares-transaktio, joka viime vertailukaudella tehtiin.

Se on tommonen laskennallinen osakkuusyhtiöön kohdistuva erä, niin käsiteltiin verottomana, kun taas nyt on täysin operatiivinen tulos, josta verot laskettu ihan normaalisti. Jos katsotaan kvartaalikohtaista kehitystä, täälläkään ei sinällään mitään yllättävää.

Ehkä jos jotain, niin mainittavaa, että käytännössä Q4 taisi olla ennätyskvartteri, mitä me ollaan tähän mennessä tehty: 38 miljoonan liikevaihto nettona, operatiivinen tulos 15,7 huomioiden tosiaan, mitä tässä aikaisemminkin jo todettiin, näitä ehkä takautuvasti kohdistuvia bonusvarauksia ja vastaavia, niin on mielestäni ihan no erinomainen suoritus. Eli siinä parilla sanalla.

Taseen osalta mikään ei sinällään ole muuttunut. Edelleen hyvin likvidi, hyvin vakavarainen.

Meillä on käteiskassassa semmoinen 152 miljoonaa. Tää oli tuossa tilikauden päätteeksi.

Omia varoja tai omaa pääomaa 160 miljoonaa. Sinällään hyvin vakioitunut tase kokonaisuudessaan.

Sijoitussalkku, jos katsoo, mitä meiltä täältä taseesta löytyy, meillä on sekä velkainstrumentteja, osakkeita, osuuksia ja osakkuusyhtiöeriä, niin niitä kun katsoo, niin ei siellä meidän oman taseenkaan puolella juuri semmoisia pehmeitä komponentteja ole. Että pyritään olemaan kokonaisuudessaan tässä meidän toiminnassa hyvin konservatiivinen siinä, miten me lähestytään tasetta, rakennetaan se vakaa pohja, jonka varaan tätä liiketoimintaa rakentaa.

Varainhankintamielessä sekin myös hyvin vakaalla pohjalla. Meillä on pitkäaikaista rahoitusta 110 miljoonaa liikkeelle laskettujen strukturoitujen tuotteiden muodossa.

Omasta pääomasta mainitsinkin, että siinäkin mielessä maksuvalmius erinomainen kokonaisuudessaan. Mennään strategiakohorttiin.

Haluatko Maunu ottaa tästä?

Joo, jatka joo, kiitos Juho. Joo, eli tässä alussa jo mainitsinkin, asiakasvarat nousi uuteen ennätykseen, 21,4 miljardiin.

Ja jälleen kerran ehkä niin kuin huomionarvoista on se, että nää tulot muodostuu useista lähteistä. Eli kun me katsotaan vaikkapa, miten nämä asiakasvarat on jakautunut mandaatteihin versus tuotteisiin, tuotteissa on perinteisissä tuotteissa 40 %, mandaateissa 30 ja sitten näissä pääomarahastoissa noin 15.

11 % on meidän osakkuusyhtiöiden hallussa olevia asiakasvaroja. Ehkä vielä enemmän tää niinku hyvä hajautus näkyy tässä pääomarahastojen kohdalla.

Pääomarahastojen pääomanousu 400 miljoonaa viime vuoden aikana. Mainitsin tuon 300 miljoonan nettomyynnin, sen lisäksi arvonousun kautta tuli vielä 100 miljoonaa.

Niin tässä ehkä näkyy se, että kun se Evlin pääomarahastojen tarjooma on niin hyvin hajautunut erityyppisiin omaisuusluokkiin, niin me ollaan aika hyvin en sanoisi suojassa, mutta me ollaan ainakin ne eri omaisuusluokkiin liittyvät riskit aika hyvin pystytty hajauttamaan, jolloin nyt vaikkapa esimerkkinä meidän kaikkien tietämä valitettava Suomen kiinteistömarkkinoiden jo pidempään jatkunut alakulo, niin se ei meihin kovin paljoa lyö läpi, koska tästä meidän pääomarahastokokonaisuudesta kiinteistöt niin on se 21 %. Ja tää on ehkä se yksi tekijä, joka saattaa vähän erottaa meitä joistain muista tuota tän alan yhtiöistä.

Rahastojen osalta, kun katsotaan tätä nettomyynnin jakautumaa, sitä voi tarkastella tuotteittain tai sitä voi tarkastella maantieteellisesti. 2 miljardia oli se luku, joka viime vuonna nettona Evli-rahastoihin tuli pääomaa.

Tästä luvusta sitä pitää sen verran täsmentää, että tästä luvusta oman allokaation seurauksena noin 500 miljoonaa, vajaa 600, ehkä lähempänä 500 miljoonaa meidän oman allokaation seurausta. Eli todellista ulkoa Evliin tullutta pääomaa tuosta 2 miljardin rahastojen lisäyksestä on 1,5 miljardia.

Ja kun tarkastellaan nyt sitten vaikkapa tuotteittain, niin osakepohjaisiin tuotteisiin tuli se vajaa 400 miljoonaa. Tää on hyvin pitkälle meidän kahden uuden osakerahaston seurausta, jotka tuossa syksyllä lanseerattiin: Evli Atlas Enhanced Europe ja Evli Atlas Enhanced America.

Korkoihin reilu miljardi, melkein 1,3 miljardia, erityisesti yrityslainoihin, erityisesti lyhyisiin yrityslainoihin ja sitten toisaalta meidän pohjoismaisiin high yield -rahastoon. Tuli kyllä muihinkin yrityslainarahastoihin, mutta nuo oli ehkä vähän muita enemmän.

Ja sitten tää alternative, eli nää pääomarahastot, niin sinne se 330 miljoonaa. No nyt jos me katsotaan tätä maantieteellistä jakautumaa, niin näyttäisi, että se oli 50-50: miljardi kansainvälisesti, miljardi Suomesta.

Mutta ottaen huomioon sen, mitä tuossa alussa sanoin, Suomen luvusta pitää puolet ottaa pois, koska se ei ollut uutta asiakasvaraa, vaan se oli nimenomaan tämän allokaation seurausta. Eli lopputuloksena miljardi kansainvälisesti uutta pääomaa Evli-rahastoihin, puoli miljardia uutta pääomaa kotimaasta Evli-rahastoihin.

Ja kotimaa nettona painottuu nimenomaan tänne pääomarahastojen puolelle, jonne tuli se noin 300 miljoonaa euroa. Me ollaan todella tyytyväisiä siihen, että viime vuonna tosiaan, kun näitä tuottosidonnaisia tuli 18 miljoonaa Evli-rahastoista, Juho tuossa mainitsi, että ne jakautui aika kivasti useammalle tuotteelle, niin tuota tässä on nyt mainittu pari rahastoa, jotka molemmat viime vuonna oli näitä tuottosidonnaisia keräämässä.

Ja aika hyvästä syystä: tämä meidän Evli Silver and Gold -rahaston vuosituotto viime vuonna oli lähes 160 % ja sitten meidän Deep Value eurooppalainen Hannibal-rahasto, senkin tuotto yli 40 %. Eli tässä tapauksessa voi kyllä varmuudella sanoa, että on ollut win-win, kun rahastot ovat näin menestyneet, että Evli on saanut siitä tuottosidonnaisten muodossa palkkioita ja sijoittajat tietysti varsin huikean vuosituoton.

Me ollaan tuossa jo viime vuonna ilmoitettu, että me ollaan suunnittelemassa rahastoperheen avaamista Luxemburgiin. Tää hanke etenee ja toivottavasti vielä Q1:n nyt lopulla voidaan ilmoittaa ensimmäisestä rahastosta, joka sitten sinne Luxemburgiin rekisteröidään.

Syy, miksi me ollaan sinne Luxemburgiin rekisteröimässä, ei missään tapauksessa kaikkia Evlin fundeja, rahastoja, vaan tiettyjä rahastoja, liittyy tähän kansainväliseen jakeluun. Mä oon ehkä aiemminkin sanonut sitä, että joillekin keskieurooppalaisille sijoittajille muu kuin Luxemburg on rahastorakenteena mahdoton.

Ja tän takia me halutaan mahdollistaa, että näitä meidän parhaimpia vientituotteita voidaan viedä myös niille markkinoille. Joo, lopuksi näkymistä.

Meidät tuntevat tietävät, että Evli on aika konservatiivinen näiden näkemysten antamisen suhteen, niin ollaan nyttenkin ja edelleenkin. Eli meidän virallinen näkymä tälle vuodelle tässä kohtaa on, että odotamme selvästi positiivista tulosta.

Ja täällä jo Inderesin Saulin viikset virnuilee ja ihan hyvästä syystäkin. Mutta tuota me ollaan niin pitkään oltu tällä alalla, näillä markkinoilla, että ollaan kyllä opittu siihen, että yllättäviäkin markkinaliikkeitä voi tapahtua ja hyvin nopeasti, jonka johdosta ei tunnu mielekkäältä lähteä tässä kohtaa arvaamaan, miten kevään tai kesän tai syksyn aikana osakekurssit ja ylipäänsä pääomamarkkinat kehittyy.

Niin sitten, kun vuotta on eletty vähän pidempään, yksi kvartaali, kaksi kvartaalia, niin me ruvetaan yleensä sitten vähän täsmentämään tätä meidän ohjeistusta. Mutta kyllähän jos ajatellaan, että meidän toistuvien tuottojen suhde viime vuoden osalta oli 128 %, jos ajatellaan, että ARR:ää, eli annual recurring revenue'ta, viime vuoden aikana syntyi semmoinen 7-8 miljoonaa edellisvuotta enemmän ja jos suhteuttaa, mihin meidän hoidettavat asiakasvarat päättyivät vuoden lopulla, niin kyllähän se antaa aika vahvaa guidancea, että Evli on kyllä todella tukevalla pohjalla tuloksellisesti.

Pitkällä aikavälillä me tavoitellaan asiakasvarojen kasvattamista 30 miljardiin. Me halutaan olla yksi Pohjoismaiden suurimmista pankkien ulkopuolisista varainhoitajista.

Sitä varmaan ollaan jo, mutta halutaan sitä asemaa vahvistaa, tukevoittaa. Me halutaan kuitenkin tehdä se tavalla, joka on osakkeenomistajille hyvä, eli haetaan kilpailukykyistä oman pääoman tuottoa kaikissa olosuhteissa, haetaan mahdollisimman ennustettavaa tuloksen muodostusta ja halutaan olla hyvä osingonmaksaja.

Evli on tainnut nyt 10 vuotta nostaa, ellen ihan väärin muista, osinkoaan joka vuosi. Ja se olisi tietysti kiva, jos tätä voidaan tämän jälkeenkin jatkaa.

Mielelläni vastaan ja Juhon kanssa vastaamme kysymyksiin.

Kiitos. Tota toi perinteisen varainhoidon palkkiotaso.

Teillä oli Q3:lla siinä vähän jotain häikkää, siellä oli jotain tämmöstä jotain näitä palkkionpalautuksia, taisitte sillä sitä, mutta nyt neljännellä kvartaalilla, niin toi on edelleen aika matala toi luku ottaen huomioon, että teidän AUM:it on all-time high, teidän AUM:it, mitä tulee sisään, on pääosin ihan niinku järkevää katteista ja jos se Atlas Enhanced on, niin se on varmasti diluutiota, mutta sitten taas samaan aikaan teidän osake-AUM on kuitenkin kasvanut niin reippaasti vuoden aikana, niin niinku tavallaan toi niinku toi suhteellinen palkkiotaso on niinku tokalla halfilla laskenut ihan merkittävästi alkuvuodesta perinteisessä, niin mä en niinku oikein saa kiinni, että mistä se johtuu. Kun mä niinku toi mixin muutoshan ei voi edes sitä niinku Mikä tässä on?

Vielä Q3:ssa 06, 06 se 600 tonnia se jälleen joku one-off siellä, mut se silti ei silti riitä. Tässä on silti aika pehmeä mun mielestä.

Mutta onks teidän palkkiot tullu alas tyyliin, ootteks tehnyt jotain muutoksia hinnoitteluun tai ootteks niinku...

Ei, mutta palkkiorakenteessa ei ole mitään suurta muutosta, eli kyllä se edelleen on aika lailla sama tarina, että siellä instituutiopuolella Suomessa kilpailutuksissa hinnat laskee joka vuosi. Siinä ei ole mitään muutosta tapahtunut.

Yksityisvarainhoidon puolella ei ole hintapainetta samalla tavalla, ne on aika stabiileja olleet jo pidemmän aikaa. Mutta mitä enemmän me myydään Euroopassa, ja me myydään nimenomaan Evlin sitä kaikista vahvinta osaamista, eli korko-osaamista, niin se on alhaisen katteen bisnestä.

Että ne marginaalit koroissa muutenkin palkkiotaso on selvästi osakkeita pienempi, ja kun me toimitaan Keski-Euroopassa, niin me toimitaan yhteistyökumppaneiden kanssa, joille sitten tietysti maksetaan aina onnistumisen myötä. Se on varmaan yksi tekijä, joka alkaa näkyä sellaisena vuonna kuin viime vuonna, jossa nettimyynti oli niin voimakkaasti KV-painotteista.

Miten se palkkio menee noissa? Kun se agentti myy nyt sen 50 millin tai mikä tahansa tiketti myykään, niin maksatteko te sille niinku etupeltoon sen palkkion, vai saako se niinku ekan vuoden palkkiosta vai...

Eli ei oo placement fee. Placement fee on tyypillisesti sellainen, että tota kaikista siitä varoista, mitä agentti auttaa saamaan, niin se saa kertamaksun riippumatta siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Sen sijaan kun nää ei ole closed-end-tuotteita, meillähän ei koskaan ole mitään varmuutta, että onko ne varat kuinka pitkään meidän rahastoissa, niin me maksetaan sille meidän kumppanille siitä ajasta, kun ne varat on meillä. Jos ne on 5 vuotta, niin me maksetaan 5 vuotta sovittu fee, joka on suhteessa sen rahaston palkkioon.

Tuleehan niitä transaktiokuluja, mitkä siinä tekee, kirjaatte erikseen, just...

Just näin. Esimerkkinä vaikkapa tämä meidän osakkuusyhtiö Northern Horizon, joka näitä pääomarahastoja kerää, ne on closed-end-tuotteita tai ainakin hyvin lähellä closed-end-tuotteita, niin heidän maailmaan istuu se placement fee.

Ja sit se on tyypillisesti niin, että se puolitetaan sen placement feen 3 vuoden aikana tai 4 vuoden aikana, jolloin se kannattavuus niinku alkaa vasta viiveellä näkyy useamman vuoden viiveellä.

Joo, se on juuri näin. Juuri näin, se painotus on ollut pääasiassa korkotuotteissa.

Myös osakepuolella nähty se etenkin siinä loppuvuodesta, et osakerahastoja meni paljon platformien kautta, jolloin he saa siitä sen oman siivunsa asiakaspalautusten lisäksi. Ja niinku Maunu tossa totesi, katsottiin aikaisemmin sitä osakerahastojen flow'ta, niin siitähän iso osa tulee niistä matalamman katteen Atlas-rahastoista.

Ja vastaavasti siellä on poistunut sellaista korkeamman katteen muuta osakerahastobisnestä. Tai konvertoitunut platformien läpi, siten asiointi sinne on tullut.

Te puhuitte niihin Enhanced ETF:iin, teittekö te sitä sitten omaisuudenhoidon puolelta? Että te ootte puhunut te pääosin niinku ETF:iä konvertoinut, jos sulla on ollut vaikka se Jenkki-expo, Jenkki-ETF, niin te ootte ottanut sen Enhancin kautta osittain sitten, eikö se ole niin?

No mut on se saattanut olla kumpaakin, että on varmasti ihan...

Ihan rahastojakin on konvertoitunut.

Rahastojakin. Sekä omia että tota yhteistyökumppaneiden aktiivirahastoja, että...

Mutta ETF:t on varmasti suurin.

Niin kyllä, salkunhoidon päätös ollut siitä, mitä tuotteita tai mistä tuotteista siirrytään. Siellä on ollut muun muassa kaikkia edustettuna: sekä Evlin omia rahastoja, mitä myytiin ja vaihdettiin Atlas-tuotteisiin, ETF:iä sekä sitten kolmannen osapuolen muiden rahastotalojen rahastoja.

Syy, miksi me tää tehtiin, siis tää on täysin salkunhoidollinen ratkaisu. Tää ei oo niinku mikään konsernijohdon ohjaama tulosoptimointiharjoitus, vaan kyse on ihan siitä, että näillä Enhanced-rahastoilla me saadaan nykyistä tarkempi ote niiden salkkujen ajamiseen.

Eli minimoidaan tracking erroria niiden kohdalla. Ja muutenkin tää markkina kun on ollut niin kahtia jakautunut jo pidemmän aikaa, niin kun me katsotaan, mihin suuntaan meidän allokaatiosalkkuja rakennetaan, niin ne menee yhä enemmän siihen suuntaan, että sulla on ne hyvin alhaisen aktiiviriskin rahastot.

Ne tekee just sen, mikä niiden pitää tehdä, ei yhtään enempää eikä vähempää. Ja sit sulla on todella korkean aktiiviriskin erikoistuotteet, jotka on sitten voi olla temaattisia tai voi liittyä johonkin maantieteelliseen tilanteeseen tai näin pois päin.

Entäs sit toi vaihtoehtoisten puoli? Toi vajaakymppimilkku, tohankin on taas ihan älyttömän korkea.

Siis toi on taas tuossa se fee tuohon... Teillä on niissä jossain vanhoissa pe:ssä on sen Kelonian kautta jotain takautuvia palkkioita.

Onko niitä mukana, vai mikä tota selittää? Kun toi on niinku...

Siis toi on melkein 3 milliä korkeampi kuin edellisellä kvartterilla. Ihan noin paljon te ette pääomaa saanut, tosin te olette myynyt hyvällä katteella, sitä ei voi kieltää.

Ei siis tuu puhtaasti siitä. Muistat ottanut aikaisemminkin kysyä, meillä on yleensä tässä H2:n aikana tulee vähän heiluntaa, siis Q3:n tai Q4:lle, tuossa saattopalkkioissa.

Se on tosiaan sieltä Kelonia-taustasta varallisuutta, jossa palkkiorakenteet on erinäköisiä. Sieltä tulee tommosena kertatuloutuksena kerran vuoteen yleensä tai joskus Q3:lla, Q4:lla molemmissa.

Niin toi yksittäinen tuloutuserä... Mut se on ihan, koska rahastossa on vähän poikkeava toi rakenne palkkion osalta.

Sen lisäksi meillä on muistaakseni yhdessä toisessa rahastossa ollut tommonen kertaluonteinen tuottoerä, mikä on saatu tossa Q4:n aikana, joka oli aavistuksen korkeampi vertailukauteen nähden, mutta ei selitä tota hyppyä sinällään.

Tota mites toi vähemmistöjen tulososuus? Se oli taas aika reipas, eikö sinnehän valuu nää tuottikset käytännössä läpi, kun teille tulee tuottikset pitkälti kuitenkin näistä vanhoista Zenitoista ja sitten tästä Frontierista, eikö niin?

Niin sehän varmaan selittää pitkälti sen?

No siis joo, jos kattoo, mistä yhtiöistä meillä vähemmistöä löytyy, niin meillä on sekä sieltä Zenitosta löytyy vähemmistöomistajat, Terranovassa on vähemmistöomistusta ollut vielä viime vuonna, Ruotsissa on oma vähemmistö 20 %:n osuudella sekä sitten myös kaikissa alter-rakenteissa suurimmasta osasta löytyy, sanotaanko, 10-20 % vähemmistöomistus. Ja nyt peilaten sitä, mistä se varsinainen tulosloikka on tullut, niin se on sekä se, no niinku nostit tuossa itsekin, niin tuottosidonnaiset palkkiot että sitten se alternatiivipuolen palkkiot, niin näkyy tuossa vähemmistöosuuden kasvussa.

Entäs toi välitys ylipäänsä, jos katsoo sitä koko vuotta, sitä ei kvarttitasolla ehkä kannata katsoa, niin miten se tota sillä oli oikeinkin hyvä vuosi, niin onko se se vanha mantra, että kun on vähän turbulentit ajat, niin välityksellä on bisnestä silloin käynnissä? Mennyt vuosi oli vähän erikoinen vuosi monella tapaa markkinoilla, et onko se vaan siitä johtuvaa?

Korkea volatiliteetti auttaa välitystoiminnassa. Jos kattoo, mitä osa-alueita missä etenkin positiivista kehitystä ollut, no meillä on jokaisessa omaisuuslajissa, mitä välityspuolella tehdään, niin nähtiin kasvua, mut erityisesti siellä oli strukturoidut tuotteet sekä sitten ETF:t, jotka kasvoi selvästi vertailukaudesta.

Ja ne on molemmat semmoisia, että markkinalla heiluntaa tapahtuu, niin noissa tuotteissa on sijoittajakiinnostusta.

Tohon välityspalkkiopuoleen vaikuttaa sit yritysjärjestelyt myös. Jos on osakeanteja tai puhumattakaan IPO:sta, niin tota se on heti plussaa tolle puolelle, koska silloin ne pääsee myymään niitä osakeblokkeja.

Niin, niinku meklarikorpun kautta?

Ei, ne tosiaan tulee välityksestä. Ne näkyy myös noissa palkkioissa.

Mitä hei nyt vielä toi KV, sä Maunu vähän sitä sivusitkin tuossa, joo, mut toi on lähtenyt niin älyttömän hyvin, toi on 1,5 vuotta vetänyt älyttömän hyvin ja tahti vaan kiihtyy, niin jotenkin se, että joo, te avasitte ne Luxit, teette ne fundit, teette ne rakenteet sinne, mikä on fiksua ja näin, mut se, että eikö ois vaan loogista tehdä rekrytointeja tavallaan siihen? On kuitenkin noinkin pyörinyt sieltä teidän P&L:ssä, samaan aikaan toi on niin hurjan hyvä taso tavallaan, mitä te saatte sieltä.

Teillä on kaikki todistusatsaus, sitä mä vähän, että mikä teidät himmaa siinä nyt?

Sä oot täysin oikeassa ja siis totta kai tää on asia, jota me ollaan paljon pohdittu. Me ollaan investoitu jo, me tullaan kyllä varmasti investoimaan lisää ja ennemmin tai myöhemmin, niin ja mä sanoisin mieluummin ennemmin, me tullaan myös avaamaan myyntikonttoreita, missä on omaa väkeä Suomen ulkopuolelle.

Totta kai se pitää tehdä tavalla, jossa me ei sitten hyviä yhteistyökumppaneita ärsytetä, koska siinähän on, jos he kokee, että me tullaan syömään heidän bisnestään, niin se ei ole hyvä juttu. Mutta että me ollaan lähinnä identifioitu Euroopassa maita, joissa ehkä meidän nykyinen yhteistyökumppani ei ole suoriutunut niin hyvin kuin me haluttaisiin, toivottaisiin, ja muuten nähdään se markkina hyvin isona ja kiinnostavana, niin tämmöinen voisi olla semmoinen paikka, mihin perustetaan sivuliike, eli ihan puhdas myyntikonttori.

Toi on yksi puoli asiassa ja sit mä sanoisin, että toinen puoli on se asiakaskunta, jota me tavoitellaan. Nää on ammattimaisia sijoittajia.

Ne voi vähän karrikoiden sormea napsauttamalla jotkut tehdä 100 miljoonaa, ne voi samalla sormenrapsautuksella ottaa pois. Niin me halutaan varmistua siitä, että se kanta, joka meillä on Euroopassa, on niin kookas, että vaikka sitten tulee niitä allokaatioheilahduksia, niin se ei kuitenkaan isossa kuvassa muuta mitään liian dramaattisesti.

Nyt me aletaan olemaan sitä kokoluokkaa, että jos meillä on se nyt 4 miljardia Suomen ulkopuolelta, niin tota 100 miljoonaa jos jonain hetkenä lähtee, niin ikävä, mutta ei se tee sitä toimintaa millään tavalla kannattamattomaksi. Et nää on ehkä ne kaksi suurinta syytä.

Ja kun me puhutaan jonkun sivuliikkeen avaamisesta, niin se ei oo kovin iso taloudellinen investointi. Se on lähinnä henkilökuluja.

Eihän me mitään hallintoyksikköä tulla näihin rakentaa, nää on myyntikonttoreita sitten.

Eikö se hankaluus oo se, et sun pitää löytää se alle tusina ihmistä sinne, ketkä on sit oikeat ihmiset? Sehän se varmaan...

Joo, ja yhdenkin voi aloittaa, niin kyllä. Tuota kyllä me tullaan investoimaan.

Kyllä meillä on siitä aika selkeä yksimielisyys ja tuota tehdään se kuitenkin tavalla, missä ei niinkään, että mä en oo huolissani siitä, että me tehtäis huono investointipäätös, vaan enemmänkin menetetyistä mahdollisuuksista. Ja tällä mä tarkoitan sitä, että tarkkaan valitaan ne maat, et onko se A, B vai C.

Koska ne on erilaisia. Siis ne ei oo ollenkaan samannäköisiä.

Jos me katsotaan vaikkapa Ranskan markkinajakaumaa, miten se toimii, vaikkapa Saksa, ne on ihan erilaisia. Ja jompikumpi voi olla hyvinkin otollinen sentyyppiselle palvelu- ja tuotetarjonnalle, mitä meillä on, ja toinen voi olla, et se on lähes mahdoton.

Niin et valitaan ne oikeat paikat, mihin tota laajennutaan omalla konttorilla, huomioiden jälleen kerran myös, niinku mä sanoin tuossa ihan alussa, sen nykyisen yhteistyökumppanin suoriutumisen.

Hyvä, sitä odotellessa. Kiitoksia.

Kiitos.

Kiitos.

Onko sieltä linjojen kautta tullut mitään kysymyksiä?

Ei.

Eli summa summarum, me ollaan itse hyvin tyytyväisiä tähän viime vuoteen. Numerot ovat mielestämme hyviä, mutta vielä ehkä tärkeämpi on se, että me ollaan operatiivisesti päästy eteenpäin meille tärkeillä alueilla, joista mä erityisesti nostan tän kansainvälisen myynnin yhtenä, toisena on Suomessa yksityisvarainhoito, eli tää niin sanottu private banking -palvelu, ja kolmantena näiden vaihtoehtoisten tai pääomarahastojen myynti.

Näillä sanoilla omasta puolestani kiitos ja me nähdään taas huhtikuussa.

Kiitoksia.