Hei, aloitellaan. Hyvää torstai-iltapäivää omasta puolestani.

Mini on Maunolehtimäki, tuttuja salissa kaikki. Kanssani on Juho Mikola.

Juho vastaa meidän taloudesta ja konsernin hallinnosta. Yhdessä me ollaan näitä tulosjulkistyksiä aika monta kappaletta.

Mutta mennään suoraan. Olisit ollut sanomat...

Olisi lyhyempi matka. Et ollut siellä joskus.

Mennään suoraan tähän Q1:een ja otsikkoon. Me pyrittiin otsikolla kuvaamaan, miten me itse tämän mennyt kausi nähdään.

Tämä oli hyvä startti vuodelle. Tämä olisi voinut olla vieläkin parempi startti, jos tämä markkinaturbulenssi, mikä siitä helmikuun lopusta alkoi, nousussa toteutui, jos se olisi jäänyt toteutumatta.

Kyllä se selvästi oli nähtävissä, että tämä geopoliittinen tilanne sai aikaan sen, että aika moni sijoittaja lähti vähentämään riskejään tai ainakin jäädytti päätöksenteon uusien riskien avaamisesta. Ja se kyllä vaikutti meihin.

Mutta kokonaisuutena ollaan tyytyväisiä. Meidän hoidettava asiakasvarallisuus oli aika lailla samalla tasolla kuin vuodenvaihteessa.

Olisi toki ollut mieheisempää, että se olisi vielä kasvanut, mutta maaliskuu tosiaan on suurin syyllinen siihen, että kasvuja ei näkynyt. Liikevaihto sen sijaan kasvoi varsin vahvasti 35 miljoonaan euroon.

Liikevaihdon kasvussa näkyy erityisesti tammi-helmikuussa ansaitut tuottosidonnaiset palkkiot. Kiinteiden hallinnointipalkkioiden kasvu ei ollut ollenkaan niin voimakasta.

Liikevoitto, se kasvoi vielä varsin paljon voimakkaammin. Kasvu oli 40 prosenttia ja oli 16 miljoonaa euroa.

Samalla tavalla siinä näkyy ihan ne samat tekijät kuin siinä liikevaihdon kasvussa. Eli jos katsotaan näitä päätekijöitä, niin kuten sanottu, niin rahastopalkkioiden kasvu selittää lähes kokonaisuudessaan meidän liikevaihdon kasvua, ja rahastopalkkioiden kasvussa painottuu nimenomaan nämä menestyksellisestä salkunhoidosta seuranneet tuottosidonnaiset palkkiot.

Nettomerkinnät olivat positiivisia. Ne eivät olleet niin positiivisia kuin vielä helmikuussa näytti, koska tosiaan maaliskuussa niitä lunastuksia sitten tuli.

Mutta kuitenkin perinteisten rahastojen nettomerkinnät, perinteisillä siis tarkoitetaan kaikkia muita kuin näitä pääomarahastoja, perinteisten rahastojen nettomerkinnät oli 130 miljoonaa neljänneksellä. Ja se, mistä me ollaan aika tyytyväisiä, oli näihin pääomarahastoihin uusia sijoitussitoumuksia tuli 80 miljoonaa tämän vuosineljänneksen aikana.

Tämä on ollut jo pidempään tämä pääomarahastopuoli, vähän kasvu on ollut hitaampaa, johtuen pitkälti siitä, että niitä pääomien palautuksia ei globaalisti ole viime vuosina tullut aiempaan malliin, joka on rajoittanut sijoittajien halua tehdä uusia commitmentteja, kun edellisiä varoja ei ole tullut samalla tavalla takaisin. Jos me katsotaan tätä meidän tuloslaskelmaa, niin tässä on hyvin pitkälle nämä mainitut asiat, mitä sanoinkin: liittyen näiden rahastopalkkioiden kasvuun, välityspalkkiot oli vähän pienemmät kuin vuotta aiemmin samalla periodilla ja varsinkin neuvonantopalkkiot jäi selvästi viime vuotta alhaisemmaksi.

Neuvonantopalkkioiden kohdalla näkyy aika lailla tämä klassinen ilmiö, että kun maailmalla tapahtuu, markkinoilla tapahtuu jotain, niin aika tavanomaista on, että moni transaktio menee siinä kohtaa jäihin. Ne ei välttämättä kuole, mutta päätöksentekoa siirretään eteenpäin ja se näkyi meilläkin.

Meidän omat taseen tuotot olivat myös vähän viime vuotta alhaisempia. Kustannuksissa...

Joo, anteeksi, kysy vain. Mä kysyn kesken.

Noista omataseen tuotoista, teillä oli pelkästään korkotuotto. Mä en muista, milloin ne kaksi muuta riviä olisi ollut kvartaalilla nollissa.

Yleensä varsinkin USA:ssa siellä on välillä ollut tarvittaessa miinustakin. Miten ihmeessä se oli nollissa just tällä kvartaalilla?

Mä voin aloittaa. Meidän omat taseen tuotot tulee nimenomaan korkotuotoista ja sitten meidän pitkäaikaisista rahastosijoituksista.

Pitkäaikaiset rahastosijoitukset on hyvin matalan riskin sijoituksia. Niissä ei yleensä tapahdu kovin radikaaleja arvonmuutoksia yhden vuosineljänneksen aikana.

Eli siinä ei ollut mitään... Niin sanotusti tämmöistä aktiivista kaupankäyntiä me ei harrasteta käytännössä ollenkaan.

Eli tämä on aika staattista tämä meidän oman taseen tuotot. Mä voin vielä vähän tarkentaa lisää.

Näiden perinteisten rahastojen lisäksi meillä on myös totta kai jonkin verran vaihtoehtipositioita. Sitten sieltä löytyy vielä kolmantena komponenttina, jos miettii korkojen sijoitusten lisäksi, on FX-puoli.

Nyt sitten vaan, onko sattumaa mikä, mutta se ei ole siellä. Osakerahastossa tuli takkiin, korkopuoli saattoi elää toiseen suuntaan, pääomarahastot mitä siellä on arvostettu, ne ei ottanut kaikki nätisti.

Tai se oli pikkuisen miinusta, mutta FX-puoli sitten taas toi vähän positiivista siihen mukaan ja tutti tutti ollaan siinä nollassa. Mutta olihan tuo, jos miettii markkinaa yleensä, se oli hirveän haasteellinen.

Tässä maaliskuussa todellakin tosi kaasijakoinen tämä kausi. Isoja liikkeitä nähtiin siinä just maaliskuun osalta.

Käytännössä osakerahastojen tuotto oli nollaa tai miinusta, noin isossa kuvassa. Mutta niin oli myöskin korkorahastojen tuotto.

Sen takia ei ole ainakaan meidän silmissä mikään kauhean suuri yllätys, että oman taseen tuotot jäi hyvin mataliksi tällä periodilla. Mä olisin kysynyt vielä noista välityspalkkioista, se on toinen rivi, koska yleensä aina kun tulee hässäkkää, niin välitys on se, mikä menee toiseen suuntaan kuitenkin.

Oliko se, että se kerkisi vaan se hässäkkä olla päällä siitä kvartaalista sen pienen hetken, niin onko se se, mikä sitä selittää. Kyllä se on kuitenkin aika vahva se rekry, mikä teillä tulee siellä.

Joo, mutta me ei ole ehkä samalla tavalla välittäjä, sillä tavalla välittäjä kuin mitä ehkä kuvailet. Meillä kohtuu merkittävä osa välityspalkkioista tulee aika paljon staattisemmilta sijoittajilta.

Ei ole tällaista, että otetaan aktiivisesti näkemystä lyhyellä aikavälillä, jolloin markkinaliikkeet ei vaikuta meidän välityspalkkioiden kertymään ihan hirveän paljon. Siellä on jonkin verran tehtyä näitä allokaatiomuutoksia.

Volatiliteetti on korkea, niin totta kai sieltä tulee ETF-puolelta tai strukturoiduista tuotteista palkkioita. Mutta ehkä jos miettii tätä tarkastelua kautta, niin sinällään ihan oikein analyysi ollut siinä, että ei ole osunut niin paljoa vielä tähän Q1:een palkkiokertymä.

Hyvä. Kustannuspuolella oikeastaan ainoa kustannuserä, joka näyttää selkeämpää kasvuaan, on henkilöstökulut, ja siinä näkyy pääasiassa bonusvarausten kasvu.

Jonkin verran henkilökunnan lukumäärän kasvu, jonkin verran myös palkankorotuksia, mutta erityisesti tämä bonusvarauksen kasvu. Ja bonusvaraus elää sitten tietysti koko vuoden mittaan sen mukaan, miten tulos kehittyy.

Muissa kuluerissä ei oikeastaan ole mitään ihmeellistä. Yleiset hallintokulut viime vuoden jopa pikkasen viime vuotta alemmat, ja samaten poistotkin aika maltilliset, ihan viime vuoden tasoa.

Mä olisin, että olitte tuon Terranova Capitalin ottanut sen itselle kokonaan. Tekninen kysymys: ostitteko te sen alkuvuodesta vai kvartaalin lopussa?

Eli näkyy, onko Terranovalle mennyt vielä tuottiksia, lähinnä se mua kiinnostaa tuosta vähennysten tulososuudesta. Ne on kuitenkin ollut ihan merkittäviä siellä.

Sama se on helposti pääteltävissä, kun katsoo EPS-kehitystä. Osakekohtainen tulos nousi 27:stä 39:ään senttiin.

Eli voimakkaampi kuin liikevaihto. Se selittää...

Mutta joo, mennään vaan eteenpäin. Tässä on vähän...

Haluatko Juho näitä käydä läpi? Tässä on aika paljon sitä, mitä puhuttiin, miten tuo top line...

No, tämä ehkä oikeastaan vähän menee toiston puolelle, mutta ajatuksena, miten me tarkastellaan tilannetta, kun me lähdetään viime vuoden liikevaihdosta liikkeelle, niin mikä on sitä toistuvaa bisnestä, mitä me kerrytetään. 1,2 miljoonaa tuli tässä tai on kertynyt tarkastelukauden aikana.

Eli kuten mainitsin, tuottosidonnaiset palkkiot oli korkeat. Jos mietitään tätä ensimmäistä vuosineljännestä, niin etenkin tammi- ja helmikuu markkinat heilahti tosi vahvasti ylöspäin.

Tilanne muuttui täysin maaliskuussa, joten siltä osin näkyivät haasteellisemmat markkinat. Mutta taas elpynyt tässä huhtikuun aikana.

Kuitenkin eikö tuottosidonnaiset palkkiot noussut 0,4:stä 8,8:aan? Se oli tammi-helmikuun...

Joo. Ja se saattaa vaihdella hyvin paljon vuodesta toiseen ja kvartaalista toiseen.

Me itse lähtökohtaisesti ennakoidaan ollenkaan. Me lähdetään aina omasta suunnittelusta siitä, että nuo on nolla.

No sitten jos nuo on jotain muuta, niin ollaan tietysti kovin tyytyväisiä. Rahastopalkkiot yhteensä nousi sinne 19,5:een.

Joo. Tosiaan tässä viime laskuvuoden tilin oli sitten tämä transaktionaalinen puoli.

On siis corporate financea tai välitystoimintaa. Etenkin corporate finance-puoli oli todella haastellinen q1:n aikana.

Tämä epävarma markkinaympäristö saa asiakkaat venyttämään transaktiota pidemmäksi. Toki siellä on myös, niin kuin ollaan kirjoitettu tuossa katsauksissa, mandaattikanta ja uusien mandaattien löytäminen on vaikeampaa tällaisessa ympäristössä.

Suhtaudutaan varovaisella siitä osin. Ja kuten todettiin aikaisemmin, trading-puoli myös oli vertailukautta alhaisempi, se kehitys.

Jos jotain, niin yksi tunnusluku, mitä seurataan, on toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kustannuksiin. Se oli 127 prosenttia.

Ei ihan yllytty tähän meidän omaan tavoitteeseen 130 prosenttiin. Siellä ehkä se suurin syy ja ajuri on tämä bonusvaraus, mikä kasvattaa kustannuksia merkittävästi.

Eli kun me verrataan niitä toistuvia tuottoja, joihin ei lasketa muun muassa mitään tuottosidonnaisia tai vastaavia mukaan, nyt korkeampaa kulumaaan, siellä on nämä bonusvaraukset isompana sisällä, niin jäätiin pikkaisen tavoitteesta. Toisaalta ihan positiivinen ja hyvä kehitys sillä sanotta.

Hyvä. Edelleen tase.

Haluatko Juho sanoa tässä perinteisesti, että taseesta ei nyt kovin pitkää tarinaa ole kerrottavaksi. Meillä on hyvin likvidi ja hyvin vakavarainen, ja siitä me pidetään molemmista koko ajan kiinni.

Kyllä, siis likviditeetti ja vakavaraisuus on ne kriittiset tällä toimialalla toimivalle yhtiölle. Jos jotain, niin meillä on varsin massiivinen tase.

Oltiin tässä tarkastelukauden päätteeksi lähes 4,5 miljardissa. Poikkeuksellisen korkea meille.

Jos jotain, niin siellä yhtenä selittävänä tekijänä meillä oli kassassa 192 miljoonaa tässä maaliskuun lopussa. Kun tarktailtiin kassatilannetta tarkasteltiin, antaa hieman ehkä harhaanjohtavan kuvan.

Siellä oli yksi tämmöinen corporate action -tapahtuma, osinkotapahtuma, jonka myötä meillä oli yllättäen varsin iso kassapositiolisäys, joka sitten ensimmäinen päivä huhtikuuta poistui meidän kassasta. Vastaavasti löytyy teloista.

Mutta siitä huolimatta selvästi toistaistaa miljoonaa tämä meidän kassapositio. Ja oma pääoma 106 miljoonaa, ja viranomaislainsäädännön mukaisesti lähes 50 miljoonaa, missä siinäkin merkittävät puskurit vähimmäisvaateeseen.

Muuten taseessa ei sinällään muutoksia, että siellä on sijoitukset pysynyt ennallaan, lainakanta ennallaan, että ei sinällään mitään yllättävää. Niin kuin mainitsin, se on hyvin konservatiivinen lähestymistapa, mitä meillä tuolla on ollut taseessa.

Hyvä. Jos mä jatkan vähän tällä AUM-kehityksellä.

Meidän hoidettava asiakasvarallisuus, se oli tosiaan ihan viime vuoden lopun tasoa 21,2 miljardia. Ja kun sitä katsoo nyt vähän taaksepäin vähän reilun viiden vuoden aikajänteellä, niin kyllä tuo kasvu on ollut ihan tervettä.

9,2 prosenttia on kasvanut keskimäärin hoidettava asiakasvarallisuus. Ja näin niin kuin tammi-helmikuun vauhti oli sellaista, että me oltais oltu tuossa 9 prosentin kasvussa ihan kirkkaasti.

Mutta nyt tuli pieni takapakki. Toivottavasti Q2:n aikana markkinatilanteen salliessa päästään taas kiinni siihen.

Tässä jakaumassa meidän hoidettava asiakasvarallisuus on jakautunut, ei mitään isompaa muutosta tapahtunut. Eli edelleen suurin yksittäinen osa on perinteiset rahastosijoitukset, mitä meidän asiakkailla on.

Sen jälkeen tulee nämä varainhoitomandaatit sekä yksityishenkilöiden että yhteisöjen. Ja sitten tulee nämä pääomarahastot.

Pääomarahastojen suhteellinen osuus on kuitenkin kasvanut koko ajan. Se tulee siitä, että pääomarahasto-pääoman kasvu on ollut prosentuaalisesti nopeampaa vielä kuin tämä 9 prosentin koko hallinnoitavien varojen kasvu.

Näytin tässä tämän pääomarahaston puoli. Se on kasvanut tällä samalla ajanjaksolla 27 prosentin keskimääräistä vuosivauhtia.

Samaten jakauma. Me ollaan pyritty siihen, että meidän tuote tarjouma on mahdollisimman laajasti hajautunut erilaisten omaisuusluokkien kesken niin näissä perinteisissä rahastoissa, mutta samaan on pyritty myös alusta alkaen täällä pääomarahastojen puolella niin että näitä private equity, globaalia private equity sijoituksia on eniten, 45 prosenttia tästä pääomasta.

Kiinteistö ja näitä other alternatives, joka alle menee sitten metsään, infraan ja näin poispäin, niitä molempia on viidennes. Sitten tätä listaamatonta private debt-nimikkeen alla olevaa on 15 prosenttia.

Varsinkin nyt tällaisessa ympäristössä, missä on viime vuoden tultu, niin tämä laaja hajautuneisuus on ollut kyllä hyvä asia. Ei olla liian altteina yhden omaisuuslajin tai yhden maantieteellisen alueen mahdolliselle heikkoudelle.

Haluatko jatkaa, Juho? Joo, tosiaan vähän heijastellen sitä, mitä ollaan aikaisemmin keskusteltu, ja vähän miltä viime vuosi näyttäytyi.

Tässä avattu pikkuisen sitä, minkä tyyppiset tuotteet kiinnosti asiakkaita. Jos verrataan hieman sivupiirin vaihtoehtoja, eli niissä saatiin omasta mielestämme markkinaympäristö nähden varsin hyvä nettomyyntiluku tuossa Q1:n aikana, 80 miljoonaa.

Sitten jos katsotaan muuta tällaiset perinteisen rahastobisneksen myyntiä, niin nähdään, että korkotuotteet oli se, mikä asiakkaita kiinnosti. Sen sijaan riskejä pienennettiin, eli equity-tuotteissa oli nettolunastuksia.

Jos katsotaan markkina-alueittain, niin Suomi oli se, joka veti alkuvuoden aikana 250 miljoonaa lähes nettomyyntiä suomalaisilta asiakkailta. Sen sijaan kv-puolella jäätiin nyt pikkasen miinukselle.

Muistatte viime vuonna kv-markkina oli se, joka erityisesti veti meidän uusmyyntiä. Tässäkin vähän sama, että voi sanoa, että tämä oli hyvin kaksijakoinen taas kerran tämä ensimmäinen vuosineljännes.

Lähti vahvasti liikkeelle myös kv-puolella, mutta maaliskuun epävarma markkinaympäristö aiheutti sen, että tuolla puolella nämä nettomerkit kääntyivät negatiiviseksi. Edelleen uskotaan siihen, että kasvua sieltä kv-markkinoilta on saatavilla, kunhan tilanne vaan rauhoittuu.

Näkymät siltä osin hyvät. Hyvä.

Lopuksi näihin näkymiin. Me emme ole näkymiä muuttaneet.

Ewlyllä on perinteisesti ollut aika konservatiivinen tapa antaa näitä näkymäkuvauksia, ja sama näkymäkuvaus kuin oli tuossa vuodenvaihteessa, eli odotamme selvästi voitollista tulosta. Nämä riskit, jotka on olemassa, me kaikki tunnemme ne hyvin, ne ei ole mihinkään poistunut.

Tällaisessa tilanteessa me ei haluta tämän tarkemmin vielä lähteä arvailemaan. Tehän täytitte viime vuoden 40 vuotta.

Paitsi Emilyn täytti 40. Joo, viime vuonna.

Jos 40 vuoden historiaa katsotaan, kuinka hyvä se 25 tulos oli siinä 40 vuoden historiassa? Mä luulen, nyt pitää ainakin mennä vuoteen 1999–2000, onko ollut parempaa.

Mun muistikuva on, että ei ole. Pitää olla.

Se on tosiaan ehkä se 1999–2000, silloin teknobubblan aikaan. Silloin oli se yksi vuosi huippu hyvä.

Voi olla, että vuosi 2025 on ollut Ewlyn 40-vuotisen historian paras. Mä olisin sillä kannalla, mutta en ihan varmuudella.

Pitäisi kaivaa vanhoja vuosikertomuksia. Jos sitä ajatusta jatkaa, niin silloinhan kun 1–3, vuosi 26 on mennyt maaliskuusta huolimatta vielä parempi.

Eihän tämä vuosi ole hassu jalka. Joo, toi on kyllä hyvin todettu.

Me ollaan luonteelta vähän varovaisia. Se on liian...

se on toiseksi paikka, niin kuin... Eikö siellä vuoden mittaan tapahtuiskin vaikka syyskuun mennessä olisi joku tieto, että tämä menee nyt ihan putkeen?

Jotakin matkan varrella korjautuu tai tarkentuu. Meidän tapa on ollut hyvin pitkälle, että Q2:een ja yleensä viimeistään Q3:n kohdalla me tätä näkymää tarkennetaan niin, että verrataan edelliseen.

Ja niin kuin sanottu, ensimmäisen kvartaalin perusteella ei uskalla lähteä sanomaan mitään. Ei oikeasti.

Meillä ei ole näkyvyyttä. Se menee arvaamisen puolelle, jos me lähdetään jotain sanomaan.

Mutta kuitenkin alkanut sen perusteella ei voi sanoa mitään jatkosta näin. Mutta sitten kun niitä on jo toteutunut näitä kvartaaleja pari tai kolme, niin sitten se on jo kaventunut se haarukka sen verran.

Mitä toi sentimentti, silloin maaliskuussa alko se hässäkkä, ja sitten ainakin katsoen indeksejä, niin markkinat menettivät siinä huhtikuun alkupuolella kiinnostuksensa koko asiaan ja totesi, että ihan sama käytännössä. Miten se kuvaisesti se asiakassentimentti?

Onko se riskinottohalu? Vaan alku tuli se pelästyminen, eiks niin?

Jos me ajatellaan meidän asiakkaita, niin tuolla yksityishenkilöpuolella aika moni sijoittaja on tottunut tähän, että maailma nyt on vähän tämmöinen, missä sattuu ja tapahtuu koko ajan. Kyllä ne on suhtautunut tosi rauhallisesti.

Samaten suomalaiset yhteisöt, ei me olla siellä nähty mitään tapahtumien markkinatapahtumien johdosta mitään erityistä. Mutta toi KV-puoli on aina sitten, että meillä on moni meidän asiakas Suomen ulkopuolella ammattisijoittajia, ja ne pelaa desimaaleista, ja jos ne näkee tai kokee, että markkina voi olla heikompi, ne on aika nopeita reagoimaan.

Ne on samalla tavalla nopeita reagoimaan, kun ne kokee, että markkina on menossa heidän näkemyksen mukaan oikeaan suuntaan. Se ei ole panikoitumista, se on enemmänkin tämmöistä, mä sanoisin nopeaa liikeilyisyyttä.

Kokonaisuutena mun mielestä ei ollut mitään paniikkia tai tällaiseen viinitarkkaa. Ehkä me ollaan kaikki vähän turruttu siihen, että kun tässä tapahtuu koko ajan.

Jotain yllättävää tapahtuu koko ajan. Oikeastaan maaliskuussa 2020 alko korona, ja helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

niiden jälkeen oikeastaan mitään normaalia ei ole ollut. Sitten tuli korkojen raju nousu, inflaatio ja sen mukana korkojen raju nousu.

Ja nyt sitten just kun alko näyttämään siltä, että kasvuennusteet globaalisti näytti tosi hyvältä tälle vuodelle, markkinat, sentimentti oli tosi vahva viime vuoden lopulla. Eurooppa oli pääsemässä kasvuun mukaan, valuaatiot vielä ihan säädyllisiä, poislukien ehkä jotkut arvokkaimmat teknologiayhtiöt, mutta kokonaisuutena markkinaympäristö oli tosi hyvä.

Ja se näkyi silloin tammi-helmikuussa. Oli selvästi semmoinen hyvä vire päällä.

Mutta nyt sitten taas kaikki meni ympäripyöreäksi 8. helmikuuta.

Mutta kyllä samaan... tässä on ollut semmoinen ajatus, että kuitenkin tää Iran-homma, niin tää tästä liukenee pikkuhiljaa tai.

Tässä on semmoinen arvio tästä tilannesta, että se jäisi kuitenkin, ettei se kestäisi vuosia, vaan se jäisi. Eli me ollaan lähdetty tekemään samanlaista muualla.

Kyllä mä nyt henkilökohtaisesti uskon, ja uskon, että kollegat meillä myös uskoo myös, että ei tää ole vuosien juttu, vaan kyllä tässä löytyy joku ratkaisu. Se on kaikkien etu.

Ei vähiten Trumpin etu, mutta se on tietysti Iraninkin etu, että joku ratkaisu on löydyttävä. Kääntäen, jos sitä ratkaisua ei löydy, niin sen jälkeen kyllä me ollaan ihan erinäköisessä tilanteessa.

Koska toistaiseksi tämä raaka-aineiden hintojen nousu, öljyn hintojen nousu, ei ole vielä mennyt laajasti kaikkialla taloudelle. Mutta mitä pidempään hinnat pysyy korkealla, niin jossain kohtaa se alkaa meneä läpi, ja sitten meillä on aidosti inflaatioongelma, ja sitten keskuspankit reagoi.

Ja tämä on se... Mä en tiedä osaako kukaan sanoa, että nyt on kahdeksan viikkoa ollut korkeat öljyhinnat, että kuinka monta viikkoa tai kuukautta vielä kestää, kestetään ennen kuin se alkaa tarttua.

Mutta tämä on... On hyvin huomannut, kun mainitsit näistä kriiseistä, mitä tässä on tosiaan ollut 2020-2022 ja niin poispäin, tullaan voimakkaasti alas, mutta kyllä tästä tullaan vielä voimakkaammin ylös.

Niin kuin joka kierroksella, jos sijoittaja on reagoinut ja pelästynyt ja lähtenyt vähentämään riskejä siinä laskun aikana, niin on kuukautta myöhemmin suurin piirtein huomannut, että tämä oli tyhmä ratkaisu. Joka ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö sitten viidennellä kerralla se voikin olla, että se oli oikein hyvä, että myi siinä ollessaan.

Vennyt kehitys, selvittää. Ei.

Onko vielä muita kysymyksiä vielä? Tuommoinen tarkennus vaan, niin sehän oli niin, että kun tossa oli, että hoidettava asiakaspalvelus 2020-luvulla kasvanut 9,2 liukuvassa.

Keskimäärä. Joo.

Mites teidän Luxemburg? Joo, etenemissti on hidastunut.

Se on ihan meidän omasta syystä. Mutta näillä näkymin ollaan nyt tilanteessa, että heti kesälomien jälkeen elosyyskuussa, olettaen että me saadaan viranomaishyväksynnät, niin voitaisiin sitten lanseerata.

Alunperin tavoite oli vielä ennen kesälomia, mutta omasta syystä johtuen me viivästytettiin tätä pari kuukautta. eiks nää ole niinku sen alppinen plan ollut, että näihin tiettyihin kärkirahastoihin niin niin sanottuja sisärahastoiksi, että käytännössä.

Joo, kaksi korkorahastoa tulee ensi vaiheessa. Nehän on jo suorat kopiot käytännössä niistä.

Kopioita niin pitkälle kuin on mahdollista. Me ei voida ihan 100% kopioida ihan siitä syystä, että bondipuolella iso osa sijoituksista tehdään emissioiden kautta.

Niin, niin, niin. Ja se vie jonkin aikaa, että me päästään siihen samaan tahtiin, että nykyinen meidän rekisteröity korkorahasto ja sitten uusi Lux ikään kuin voi molemmat samaan aikaan osallistua.

Mutta pidemmässä juoksussa... Siinä vaiheessa tulee varmaan jonkin pientä eroavaisuutta.

Ja siis Lux-rahastot on... Se ajatus, miksi me ollaan vähän tätä vuosia pohdittu, että ei tää ole uusi aihe.

Alunperin tuntui vähän hölmöltä, kun laki on yhtenäinen ympäri Eurooppaa, niin miksi meidän pitää Luxiin perustaa rahastoja, kun suomalainen rahasto on kaikilta osiltaan käytännössä sama. Mutta Euroopassa on sijoittajatahoja, joiden omat sisäiset politiikat on sellaisia, että ne on aikanaan määritellyt, että vain Luxemburgi-rekisteröidyt SICAVit käy juridisena alustana.

Ja ei ne lähde meidän takia muuttamaan niitä omia prosessejaan. Tietysti KVS vielä, kun katsoo mitä teidän kumppanat Verro on viime vuosina tehnyt tai ihan lähiaikoinakin, niin ne on lisännyt selkeästi sitä läsnäoloa ja presenssiä siellä.

Ja toinen linja mitä on tehty, niin on palkattu tämmösiä, on sitten senior advisoreja tai millä tittelillä haluat kutsua, semmoisia nimekkäitä, kaiken maailman keneitä avaamaan sinne ovia ja näin. Niin miten...

Tästä on ennenkin puhuttu, miten te näistä linjoista. Ei tarkoita sitä teidän näkökulmasta, että te ootte samoja teemoja pohtinut kuitenkin.

Joo. Meillä on todettu, että meille aika toimiva malli on käyttää näitä yhteistyökumppaneita.

Ne on niin sanottuja third party marketeers, TPA, ja ne on siis käytännössä rahastoja edustajia. Ja niillä on sopimukset eli päämiesten kanssa.

Me ollaan yksi päämies tiettyjen tuotealueiden osalta, ja heidän tehtävänään on mahdollistaa meidän rahastojen myymisen paikallisille sijoittajille, joita me ei tunneta. Meillä ei ole kontakteja.

Mutta sitten kun me tavataan ja huomataan, jos nämä sijoittajat päätyvät sijoittamaan, niin sitähän meille syntyy se kontakti ja se asiakassuhde. Tämä on meidän toimintamalli.

Toimii joissain markkinoissa hyvin. Toisissa se ei toimi niin hyvin.

Jotkut yhteistyökumppanit on tosi hyviä, jotkut ei ole niin hyviä. Ja kyllä me ollaan mietitty, että jollain aikavälillä me tullaan todennäköisesti harkitsemaan aika vahvastikin oman sivuliikkeen perustamista sopivaan Euroopan maahan.

Ja sieltä käsin sitten voitaisiin itse siinä maassa tai sillä maantieteellisellä alueella hoitaa sitä asiakaskontaktointia. Ja tämä tulee kyseeseen sellaisissa paikoissa, jossa joko ei ole tällaista TPM-infrastruktuuria olemassa tai ei ole saatavilla hyviä kumppaneita.

Mikä teitä käytännössä estää? Muiten kuin toi enää tässä koko luokassa ei ole rahakysymys, joutuu tekemään kuluja, katsomaan perää ja näin.

Mutta palkkaa sitten sinne lokaalisti sen kuusi–viisi henkilöä. Niin eikö se niin löytäminen käytännössä?

Silloinhan me näin. Jos me perustetaan oma sivuliike johonkin sopivaan paikkaan, niin mehän tullaan lokaalisti palkkaamaan sinne sellaisia henkilöitä, joilla on niitä asiakaskontakteja, jotka tuntee sen markkinan sijoittajat.

Ja ei se ole mikään sellainen investointi, joka on helvisi. Vaikka mä vähän konservatiivinen olen.

Ihan liian konservatiivinen pitäisi olla. Kyllä se vaatii Aalea jonkun verran tutkimustyötä siitä, että meidän TPM-malli toivottavasti toimii tietyillä markkinoilla hyvin.

Me tunnistetaan markkinoita, joissa se ei ole niin tehokas. Me haluttais ehkä tehdä jotain muutoksia.

Mutta se, että sä löydätte oikeat ihmiset, kenellä on access ja pystyt rakentamaan sen infran, niin se ottaa vähän aikaa. Se iso ero on se, että nykyinen malli on käytännössä kustannukset on muuttuvia meille.

Sitten taas se oma sivuliike tekee sen, että kustannukset on kiinteitä. No marginaalin mielessä me molemmat tiedetään nyt mitä volyymi tekee molemmissa vaihtoehdoissa.

Kyllähän meillä nyt on jo sellainen volyymi, että kiinteä kulurakenne olisi parempi kuin muuttuva painatte. Joo, ehdottomasti.

Eli minulla täältä puolelta yksi näyttäisi lääkeopimukseksi. Että tavallaan se olisi pois vierdti kuitenkin, että pystyy tehdäs tehdessä ja näin.

Mutta sitä odotellessa. Sen verran tekninen kysymys, toi konsernikulut oli se, mikä ne oli korkeimmat, ja varainhoidon kulut oli pienemmät.

Eiks se ole silleen, että ne juoksee ne bonusvaraukset sieltä sen groupin kautta ja sitten jaotetaan sieltä just näin? Kyllä.

Mutta äsken varainhoidon bonuksia tavallaan ovatkin. Osa kohdistuu jo varainhoitoon.

Kysymme kesken kauden, niin kannattaa katsoa sitä konsernitaso kulurakennetta ja sitä yrittää mallintaa. Ne tarkentuu sitten aina siinä vuoden lopussa.

Meillä on tietty laskentasääntö, mitä me niitä bonuksia kohdistetaan tästä bonusvarauksesta tässä kesken juoksunkin. Pystyisin.

Hyvä, kiitoksia. Kiitos.

Kiitos. Eniinkötakaan ei tee kummempia kysymyksiä, niin.

Noni. Hei, kiitoksia kaikille.

Kiitos.