Tervetuloa Fondian puolivuosikatsaukseen. Lavalla tänään tuttuun tapaan tosiaan Timo ja Harri, Emma minä täällä moderoimassa ja sitten tekniikasta vastaa Ville.

Nauhoitetaan tää katsaus ja julkaistaan Fondian sijoittajasivuilla. Kysymyksiä voi esittää Harrin ja Timon puheenvuoron jälkeen joko linjoilta tai sitten kirjoittaa valmiiksi jo sinne chattiin.

Pidemmittä puheitta katsotaan, että mitä tänään agendalla, eli ensin pientä johdantoa katsaukseen, jonka jälkeen käydään läpi avainlukuja, pääkohtia ja markkinaa ja sitten vielä katse eteenpäin eli suuntaa ja näkymiä. Timo, niin ole hyvä.

Kiitos, Emma. Hyvää huomenta ja tervetuloa mukaan kaikki Fondiasta kiinnostuneet tähän meidän tulosjulkkarilähetykseen.

Nää tämmöiset tulosjulkkaripäivät on listayhtiön toimarille tai muulle johdolle aina tällaisia jännittäviä palkintopäiviä. Mehän muuten pitää suita supussa siitä, että mitä me ollaan tehty, ja sit me päästään aina 4 kertaa vuodessa kertomaan, että mitä me ollaan saatu aikaan ja mitä sitten kenties ei.

Tänään me tullaan fokusoimaan Fondian H1:seen eli tammi-kesäkuu 2026 -kauteen, ja se mistä me tullaan tänään juttelemaan näistä yleisistä teemoista numeroiden lisäksi on se, että mehän ollaan gaidattu markkinoille kasvua. Me ollaan gaidattu, että Fondia tänä vuonna kasvaa suhteessa viime vuoteen, ja sitten toki kaikkia meitä ja teitä kiinnostaa kannattavuus, eli kasvusta ja kannattavuudesta tullaan juttelemaan.

Ne on meidän johtotähtiä täällä, kun me töitä joka päivä Fondialla tehdään. Toinen asia, mistä me tänään tullaan kanssa keskustelemaan, on sitten tapa, jolla me johdetaan tätä yhtiötä.

Meillä on ollut uusi kokoonpano meidän konsernin johtoryhmässä ja uudenlaista johtamisjärjestelmää, ja me uskotaan, että nää tulee tukemaan meitä jatkossakin. Ja kolmas asia on semmoinen kokonaisuus, josta mä saan vastata kysymyksiin tai pääsen keskustelemaan oikeastaan jokaisessa kohtaamisessa: millä tapaa nyt sitten AI ja teknologia tulee muuttamaan meidän toimialaa ja miten me Fondialla hyödynnetään teknologiaa, niin jutellaan myös siitä tänään.

Ennen kuin mennään näihin teemoihin, niin Harri voisi ottaa sitten katsauksen ensin meidän tokan kvartterin eli huhti-touko-kesäkuun numeroihin, kertoa mitä siellä on tapahtunut.

Kiitoksia, Timo, ja toisen kvartterin nousujohteinen liikevaihto päätyi 6.4 miljoonaan, ollen lähestulkoon 3 % kasvua vertailukaudesta, tarkalleen 2.9, ja tää on hieno juttu ja siitä matka tietysti jatkuu. Luonnollisesti hyvä liikevaihto myös on yieldannut meidän käyttökatteeseen ja liikevoittoon, EBITDAn ollessa toisella kvartterilla 0.6 miljoonaa, tarkoittaen, että se on 9.7 % suhteessa liikevaihtoon, jossa tietysti huomioitavaa, että se on lähes 2 %-yksikköä parempi kuin vertailukaudella.

Ja oikaistu liikevoitto eli EBIT oli 0.4 miljoonaa euroa, ollen tasan 6 %, joka sekin hieman lähempänä sitä 2 %-yksikön parannusta vertailukaudesta. Ja tietysti huomioitavaa on, että meidän keskimääräinen henkilöstö kyseisellä kaudella ollut vain 0.8 % eli yhden verran enemmän kuin vertailukaudella.

Ja jos sitten katsotaan koko H1:stä kokonaisuutena, niin liikevaihto päätyi sinne 12.7 miljoonaan, ollen puolisen prosenttia kasvussa, joka on hieno juttu ja tätähän me ollaan tavoiteltu. Ja oikaistu käyttökate 1.3 miljoonaa euroa, ja EBITDA-lukuna se on 10.2 %, ja huomataan jo, että huomattavasti lähempänä 3 %:n parannusta ollaan vertailukauteen koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Ja myös oikaistu liikevoitto eli EBIT oli 0.8 miljoonaa euroa, ollen sitten 6.6 %, joka sekin samaa rakoa tekee tuonne vertailukauteen, eli 3 %-yksikön parannusta keskimäärin. Keskimääräinen FTE-luku oli 140 ja siinä muutosta alaspäin -5 % prosenttia.

Tässä oikeastaan kiteytettynä meidän avainluvut Q2:lta ja koko ensimmäiseltä vuosipuoliskolta. Mutta Timo voisi ehkä vähän pikkuisen porautua syvemmin tuohon liikevaihtolukuun, että minkälaista kasvua ja käännettä siellä maiden sisällä on.

Ole hyvä.

Jep, kiitos Harri. Tää liikevaihdon määrä ja kasvu on meille hirmu tärkeetä sit muun muassa sen takia, että me ollaan pitkälti kiinteiden kulujen liiketoiminnassa.

Se tarkoittaa sitä, että jos me onnistutaan kasvattamaan meidän liikevaihtoa, niin silloin yleensä aika suoraan sitten vaikutus myös meidän tulokseen ja paljon isommalla vivulla. Kasvua ja käännettä me ollaan otsikoitu tää meidän liikevaihtoa kuvaava kolumni tässä.

Kasvua me ollaan näytetty nyt sitten Suomessa 4.6 pinnaa koko tän H1:sen aikana, mut sit toisaalta liki 6 % Q2:lla, ja tää kertoo mulle sen, että liikevaihdon kasvu kiihtyi sitten tän kauden aikana. Baltiassa yhtä lailla kasvu on jatkunut.

Tää on meille iloinen tää Baltian kasvunumero. Sit samaan aikaan muistetaan, että sehän on aika pieni osuus sitten meidän konsernista, että taas se vaikutus koko konserniin Fondia Groupiin ei oo se samanmoinen vielä.

Se jatkui aika lailla vois sanoa tasaisena, 28 tai 27.6, selittyy sitten ihan kausivaihteluilla. Semmoinen erityinen ilon aihe on sitten ollut kehitys Ruotsissa, jos Ruotsilla on ollut sitten vaikeeta viime syksynä ja tän alkuvuoden aikana nähdään, että H1:sellä se vielä sitten kutistui sitten varsinkin hiljaisemman alkuvuoden takia, mutta se ilon aihe liittyy siihen, että se Ruotsi sitten pystyi osoittamaan kasvua taas puolestaan Q2:lla ja mun mielestä ihan kohtuullisen määrän.

Mitä siellä Ruotsissa on sitten tapahtunut? Meillä aloitti Ruotsin uusi toimitusjohtaja Victoria Swedemark maaliskuun alussa.

Ruotsissa onnistuttiin hyvin sitten asiakashankinnassa tässä Q2-kauden alkupuolella, Q1:sen loppupuolella, ja siitä on sitten kiittäminen meidän numeroita, ja samoin me ollaan sitten Ruotsiin tiimiäkin kasvatettu tässä Q2:sen aikana. Me nähdään Ruotsi meille kiinnostavana kasvumarkkinana edelleen.

Sit vielä näistä yks kommentti näistä meidän kasvuprosenteista. Kaikki, jotka matematiikasta tykkää, niin saattaa ihmetellä sitä, että me koko Fondiana kerrottiin, että me kasvettiin 0.5 % H1:sen aikana.

Nyt sen sijaan me kerrotaan, että Suomi kasvoi 4.6, Ruotsi -3.8 ja Baltia +28. Miten nää voi johtaa siihen -0.15:een?

Kyseessä on se, että me ollaan tehty sisäistä kauppaa, mikä on meille positiivinen asia. Ruotsin juristit on mukana Fondia Suomen toimeksiannoissa, päinvastoin, ja sit sama Baltian suuntaan.

Ja pystytään sitten hyödyntämään tätä meidän kansainvälisiä vahvuuksia siinä, eli nää maat kasvaa, sit me eliminoidaan tätä sisäistä kauppaa taas puolestaan konsernitasolla, ja siitä johtuu se, että nää maiden numerot on suurempia kuin mitä on sitten koko konsernina luku tällä hetkellä. Mitä muuta sitten tapahtui?

Mitä me ollaan tehty, millä me tähdätään kasvuun ja kannattavuuteen? Niin kuin mä aikaisemmin sanoin tuossa alussa, niin me ollaan uusittu meidän johtamisen rakenteita H1:sen aikana.

Meillä aloitti uudella kokoonpanolla meidän konsernin johtoryhmä, siellä on uudenlaisia rooleja, jotka mä koen nyt toimitusjohtajana semmoisina, että ne auttaa meitä pääsemään meidän tavoitteisiin. Me ollaan otettu uudenlainen johtamisjärjestelmä käyttöön, joka auttaa meitä entistä paremmin pitämään katsetta pallossa.

Ja missä se pallo on? Se on asiakastyössä ja omissa ihmisissä ja meidän strategisten hankkeiden edistämisessä.

Ja tän kauden aikana merkittävä virstanpylväs, me saatiin MyFondiasta uusi versio markkinoille. Me ollaan sisäisesti se lanseerattu ja nyt H2:sen aikana otetaan sitä yhä aktiivisemmin sitten mukaan meidän asiakastyöhön.

Se on meille tärkee työkalu nyt nimenomaan jatkuvien lakipalveluitten tuottamiseen ja ennaltaehkäisevien lakipalveluitten tuottamiseen. Ajatuksena on se, että asiakkaan ei tarvi itse havaita, että heillä on juridisia tarpeita, me voidaan auttaa heitä sitten välttämään tulevia ongelmia olemalla itse aktiivisesti asiakkaitten suuntaan yhteydessä.

Kolmantena asiana tää sama, mistä mä äsken mainitsin, että meillä on ollut positiivista se, että meidän rajat ylittävä yhteistyö täällä Fondian Ruotsin ja Viron ja Liettuan ja Suomen tiimien välillä on lisääntynyt. Ja se osoittaa meidän mielestä sitä, että tää meidän Nordic Baltic -strategia, me halutaan toimia pohjoismaisena ja Baltian alueella toimivana yhtiönä, niin se ottaa askelia eteenpäin.

Sit varmaan monia kiinnostaa markkina sit tällä hetkellä, miten me nähdään markkinaa. Muutama tällainen konkreettinen nosto: Yksi liittyy teknologiaan ja AI:hin.

Meidän toimiala on mielenkiintoisessa tilanteessa siinä, että me nähdään uudenlaisia toimijoita markkinoilla, yhä enemmän teknologiaan nojaavia, ja seurataan niitä tarkasti täällä Fondialla ja otetaan sit niitä meidän omaan käyttöön ja mietitään niitten pohjalta, miten me voidaan muuttaa meidän tarjontaa. Yksi tosi konkreettinen asia, miten me toimitaan teknologian edistämisessä, on se, että meidän arvolupaus meidän työntekijöille on se, että täällä jokainen kasvattaa omaa ammatillista osaamistaan, ja tällä hetkellä keihäänkärkenä on se, että me kannustetaan ja valmennetaan meidän ihmisiä ottaa AI tosi keskeiseksi osaksi omaa työpäivää, eli hyödynnetään meidän juristien ja muiden fondiaanien työssä aktiivisesti AI:ta.

Tää liikejuridiikan markkina on muutenkin mielenkiintoisessa tilanteessa. Me ollaan Suomessa johtava lakipalveluntarjoaja asianajotoimistojen ulkopuolella.

Nyt näyttää, että me saadaan seuraa tuolta Ruotsin suunnalta, missä private equity on lähtenyt haastamaan perinteistä tapaa toimia, ja me nähdään, että se osoittaa, että tässä on paljon perää, mitä me ollaan täällä tekemässä, ja seurataan myös sitä kehitystä mielenkiinnolla. Taloudessa koetaan, että jos on ollut vastatuulta ja sit ollut sivuvastatuulta, niin välillä ollaan oltu melkein sivutuuleenkin tässä.

Sitä vois kuvailla niin, että tää erillistoimeksiantojen markkina on ollut ihan kiinnostavassa tilanteessa. Yrityskauppoja ja yritysjärjestelyitä on tehty kivalla tasolla, ja se tietää meidän juristeille töitä niin Fondialla kuin muissa yrityksissä kanssa.

Mut sit samaan aikaan toisaalta me koetaan, että tässä jatkuvien palveluitten puolella kyllä yhtiöt on edelleen aika tarkkoja siitä, että mitä jatkuvia palveluita ne haluaa ostaa, eli meidän pitää edelleen parantaa meidän palveluitten kilpailukykyä, että me vakuutetaan asiakkaat sillä puolella. Tältä näyttää Fondia ja markkina sitten pähkinänkuoressa ekan vuosipuoliskon aikana.

Sitten kun mietitään, mihin me ollaan menossa tästä eteenpäin, niin tässä ei nyt oo varmaan mitään uutta kenellekään, joka on ollut meidän aikaisemmissa julkkareissa mukana. Me julkistettiin vuosi sitten toukokuussa strategia, ja meillä on neljä strategista painopistealuetta.

Ensimmäinen oli se, että me keskitytään asiakastyöhön, eli asiakkaat on meidän keskiössä. Toinen meidän neljästä painopisteestä oli se, että me erityisellä kädellä panostetaan meidän henkilöstöön sekä tyytyväisyyteen että osaamisen kehittämiseen.

Näänhän on tällaista arkista työtä, missä pitää joka päivä olla hyvä tän toimialan yrityksissä. Mut sitten meillä oli strategisia hankkeita lisäksi menossa.

Ne kohdentuu ensinnäkin meidän LDaaS:in uudistamiseen. Me tuotiin edellinen uudistus markkinoille viime vuoden syksyllä, ja koko ajan meidän pitää katsoa, että se on kilpailukykyinen, kun teknologia muuttuu ympärillä.

Ja sit neljäs asia on yli päätään uudet legaltech-ratkaisut, mitä me hyödynnetään, ja kyllä me edelleen me koetaan tää teknologia meidän ystävänä eikä vihollisena. Me saadaan mielenkiintoinen työkalu ja pystytään entistä paremmin palvelemaan meidän asiakkaita.

Osana meidän katsausta me julkistettiin sitten meidän guidance'i, joka on ihan identtinen siihen, mitä se on ollut aikaisemminkin. Voidaan ottaa seuraava slaidi sen osalta.

Eli edelleen me odotetaan samalla tapaa kuin aiemmin, että meidän liikevaihto tällä tilikaudella kasvaa suhteessa viime vuoteen ja sit me pystytään parantamaan meidän oikaistua käyttökatekate marginaalia eli EBITDAa. Ja sit vielä vähän pidemmällä tähtäimellä, keskipitkän aikavälin taloudellinen tavoite on tää niin kutsuttu Rule of 20.

Tarkoittaa sitä, että me halutaan saattaa yhtiö pidemmällä tähtäimellä sellaiseen kuntoon, että meidän liikevaihdon kasvuprosentti ja oikaistu käyttökateprosentti on yhteensä vähintään 20. Tämmöinen katsaus meidän ekaan vuosipuoliskoon, ja mitä sanot, Emma, otetaanko me seuraavaksi kysymyksiä?

Otetaan ihmeessä. Katsotaan, tuleeko linjoilta kysymyksiä tai onko chattiin tullut.

Siellä ainakin odotellaan kysymysintoa, mutta nyt Juha Kinnuselle linjoilta puheenvuoro.

Kiitoksia, Juha Kinnunen, Inderes. Jos lähdetään käyntiin tosta erillistoimeksiantojen ja jatkuvien palveluiden eri suunnista nyt, niin varmasti markkinatilanteella on siihen vaikutus, mutta onko tässä omalla tavallaan myös muita rakenteellisia vaikutuksia tai miten tätä pystyisi selittämään?

Kiitos Juha hyvästä kysymyksestä, jota me vähän osattiin odottaakin sitten näitten meidän numeroitten perusteella. Mehän meidän raportissa me kerrottiin, että meidän jatkuvien palveluiden osuus liikevaihdosta oli pienentynyt sitten tällä tarkastelujaksolla.

Ja se on semmoinen asia, mitä me ollaan pidetty arvossa ja pidetään edelleenkin, että se pysyy hyvällä tasolla. Jos niitä lähtisi erittelemään niitä syitä, mitä siinä on taustalla, niin ensimmäinen on voisi sanoa tällainen positiivinen syy, et mitä tyypillisesti erillistoimeksiannot reagoi nopeammin markkinaan kuin jatkuvat palvelut, ja nyt on ollut parempi kausi erillistoimeksiannoissa, ja kun ne kasvaa, niin se tietyllä tapaa sitten automaattisesti painaa sit jatkuvien palveluiden suhteellista osuutta alaspäin, vaikka ne säilyisi euroina samalla tasolla kuin aikaisemmin.

Mut sit toisaalta ei me voida sillä tätä selittää, vaan kyllä tässä pitää tutkia tilannetta tarkemmin. Mehän ollaan aiemmassa vaiheessa menetetty sit jonkin verran näitä jatkuvien palveluiden sopimuksia markkinatilanteessa, missä asiakkaat on hakenut säästöjä, ja sit me ollaan myyty uusia niitä tässä alkuvuoden aikana, ja se aina kestää ennen kuin tää jatkuvien palveluiden tää tehtyjen diilien vaikutus rupeaa sitten tarkastelujaksolla näkymään.

Eli osittain kyse on ihan sitten asiakasmenetysten paikkaamisesta uusilla. Ja uusien myyminen jos mä vertaisin uuden erillistoimeksiannon myymistä tällä hetkellä jatkuvaan palveluun, niin se erillistoimeksianto on tässä markkinatilanteessa vielä helpompaa.

Sit kolmas asia liittyy ihan sitten kausivaihteluihin sitten tältä osin kanssa. Mä en yritä selittää näillä perusteilla pois tätä ilmiötä, ja kyllä meidän tavoite on sitä jatkuvien palveluiden osuutta nostaa, ja me tehdään sitten töitä tällä hetkellä sen tavoitteen eteen.

No tästä looginen jatkokysymys, että miten toi jatkuvat palvelut on nyt sitten myyneet [onko ne exituon?] ?

Tässä Q2:lla Q1:sellä muistaakseni sanoitte, että lukumäärällisesti eniten kauppoja, niin pystyykö kommentoimaan, miten tää nyt on jatkunut tämä trendi?

Mä voin tässä vähän avata Timon puolesta, ei koskaan kappalemäärässä avata, mutta sen mitä Q1:senkin jälkeen sanottiin, että meillä on ihan hyvää kappalemääräistä myyntiä ollut ja oikeastaan se, että se kestää aikansa, kun se täysimääräisenä 6 kuukaudelle eli tämmöiselle puolen vuoden jaksolle se liikevaihto tietysti tuloutuu. Mutta niinku Timo tossa sanoikin, että joo sieltä H2 2025 puolelta, että se häntä tietysti silloin oma vaikutus siellä pohjalla.

Mutta että kyllä me ollaan onnistuttu, mutta täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että kyllä me voidaan vielä onnistua paremminkin, että kyllä meillä on vielä tehtävää, ja ihan absoluuttiset faktathan puhuu puolestaan, niin kuin Timo tossa sanoi, että luvut ei tyydytä meitä, mutta sen takia me panostetaan meidän tavallaan asiakkuuden proaktiiviseen palvelulupaukseen ja sen toteuttamiseen.

Kiitoksia. Vielä joudun tästä kiusaamaan teitä, eli jos me puhutaan uusmyynnistä ja poistumasta, niin onko tämä suhde positiivinen nyt niin kuin Q2:lla esimerkiksi jatkuvien palveluiden osalta?

Joo siis tarkastelujakso meillä on aina puoli vuotta, koska siinä tapahtuu niin paljon, ja niinku luvut osoittaa, että se nettovaikutus on negatiivinen, eli voi sanoa, että se mitä me ollaan uusmyyntiä saatu aikaan ja miten se on realisoitunut katsauskauden liikevaihdossa ei ole riittänyt kattamaan sitä, mitä olemme kenties historiallisesti sen vuoden 2025 aikana menettäneet.

Niin mä lähinnä viittasin nimenomaan siihen, kun sanoitte, että siinä on viivettä siinä liikevaihdossa, kun se tulee, niin [unclear]

Joo, no esimerkiksi jos lakiosasto myydään toukokuussa, niin se todennäköisesti ehtii liikevaihdossa näkymään vaan kesäkuun aikana. Eli sit se pitäisi täysimääräisenä näkyä H2:sena.

Joo, eli kyse ei ole semmoisesta merkittävästä viiveestä siitä myyntitapahtumasta, eli liikevaihto lähtee rullaamaan varsin nopeasti.

No sitä me odotamme.

Tämä selvä. Sitten rekrytoinnit: Olitte nyt kasvattaneet henkilöstömäärää, mikä on tietenkin sinänsä ihan positiivinen kehitys.

Onko rekrytointiseula edelleen tiukka, eli pelkästään tarpeeseen tehdään, mikä sitten tarkoittaisi, että liikevaihto olisi jatkossa kasvussa?

Hyvä kysymys, ja vastaus on kyllä ja ei. Sit tältä osin me nähdään meidän eri markkinoita vähän eri tavalla sit tältä osin, ja sit jos miettii, että mitä markkinoissa on tapahtunut nyt sit tänä aikana tarkastelujaksolla, niin Liettuassa meillä aloitti uusi maajohtaja, ja sit se Liettuan markkina meidän kokosuhteessa markkinaan on semmoinen, että nähdään, että eritoten siellä voisi olla fiksua ottaa sitten etunojaa rekryjen osalta, niinku ollaan sitten siellä osin sitten tehtykin tässä vaiheessa.

Toinen kiinnostava markkina, jos tässä nostaisi näitä, niin on Ruotsi. Me kaikki tiedetään, että se on sitten huomattavasti isompi markkina kuin mitä on Suomen markkina, ja me ollaan siellä meidän mielestä suhteessa ihan liian pieniä vielä verrattuna mitä me voitaisi olla.

Siellä meillä aloitti uusi maajohtaja maaliskuussa, ja sit sen jälkeen me ollaan Ruotsissa suhteessa Ruotsin kokoon niin oltu aktiivisesti rekrytoimassa tässä Q2:sen aikana, ja me halutaan siellä rakentaa sit taas puolestaan tilaa sitten myös sille, että tää kasvu jatkuisi, mitä me pystyttiin näyttämään Q2:lla. Eli näissä ei pelkästään ihan välttämättömään tarpeeseen, vaan myös tällaisena kuulusana tulevaisuusinvestointina.

Sitten taas jos miettii tätä meidän suurinta markkinaa Suomessa, niin kyllä me täälläkin toki kasvua haetaan, ihan niin kuin me ollaan markkinoille gaidattu. Täällä me mennään askeleen verran varovaisemmin rekryjen kanssa.

Ei olla ottamassa mitään suurta etunojaa, vaan sit siellä se vastaus ois se, että kyllä rekrytoidaan tarpeeseen. Eli johtopäätös on se, että Suomessa rekrytoidaan tarpeeseen ja sit näissä kasvumarkkinoissa, joissa ollaan vielä pieniä, niin nähdään, että meidän on järkevää ottaa vähän etunojaakin.

Ymmärretty. Sitten ehkä noista erillistoimeksiannoista vielä sen verran, että oliko siellä poikkeuksellisen suuria teille poikkeuksellisen suuria järjestelyitä, sanoit yksittäisiä Q2:sen aikana?

Yrityskauppapuolella, niin on ollut meille hyviä järjestelyjä merkittävän kokoisia yrityskauppoja, joissa riittää juristeille paljon tehtävää, jotta ne yrityskaupat saadaan eteenpäin. Ja voidaan sanoa, että näissä onnistuttiin, ja sitten ne myös näkyy meidän numeroissa.

Mutta meidän ei tarvitse ajatella, että tästä tuki joku kertaluontoinen poikkeuksellinen järjestely, jota ei vastaavaa ole ihan heti tulossa?

Ei tarvi ajatella sillä tapaa, ja tää yrityskauppamarkkinahan on sellainen, että sitä sinänsä on tosi vaikea ennustaa, että mikä osuu millekin kuukaudelle. Siinä koko toimiala toimii sillä tapaa, ne tietää mitä on yleensä tapahtunut, mut me nähdään, että me ollaan kilpailukykyisessä asemassa yrityskauppamarkkinassa, varsinkin tässä mid-marketissa sitten pienissä ja keskisuurissa järjestelyissä, mitä tähän loppuvuoteen tulee, ja ollaan ihan positiivisia siinä, että minkä verran meihin ollaan yhteydessä ja paljonko meiltä pyydetään tarjouksia.

Eli odotetaan ihan kelvollista loppuvuotta sitten myös yrityskauppamarkkinan puolella täällä Fondiassa.

Selvä homma. Viimeinen kysymys ehkä niin kuin hintatasoihin.

Varmasti tää liittyy sit tekoälyyn ja siihen, miten paljon työtä mahdollisesti pystytään automatisoimaan näinä päivinä, niin oletteko nähneet, että hinnoissa olisi tapahtunut muutosta esimerkiksi nyt näissä erillistoimeksiannoissa, jotka pystyisi mahdollisesti tekemään merkittävästi tehokkaammin?

Ei olla nähty muutosta sillä tapaa, että tuntihinnoissa ois ollut painetta, jos mietitään mitä juristit laskuttavat per tunti palveluistaan sekä sitten Fondiassa että toimialalla. Sen sijaan siinä nähdään kyllä painetta, että asiakkaat odottaa, että työtä pystytään tekee aiempaa tehokkaammin.

Kun asiakkaat pyytää tarjouksia, niin heitä tyypillisesti kiinnostaa se, minkälaisia legaltech-työkaluja on käytössä, me esimerkiksi Fondialla käytetään Legoraa hyvin aktiivisesti. Ja asiakkaat odottaa, että jos mietitään vaikka yritysjärjestelyitä, he odottaa, että vaikkapa due diligence -tarkastukset pystytään tekemään tehokkaammin kuin aikaisemmin.

Tätä kautta voisi ajatella, että hinnoissa on painetta.

Se käy järkeen. Kiitoksia näistä kommenteista, ja minä annan muille mahdollisuuden.

Kiitos Juha.

Kiitos Juha hyvistä kysymyksistä. Tuleeko linjoilta vielä muille mieleen jotain, niin kertokaa.

Chätissä on tällä hetkellä tyhjää. Odotetaan hetki vielä, mut jos ei nyt tule lisäkysymyksiä, niin kiitetään meidän puolesta.

Kiitos Harri ja kiitos Timo. Aurinkoista syksynodotusta kaikille ja seuraavaan kertaan.

Kiitos.