Niin, kello alkaa olla pikkuhiljaa pykälässä. No niin, nyt tulee Frans vielä paikalle.

Aletaanko olla kaikki paikalla. Mä tuossa vielä ehkä semmoinen pieni kuittaaus tähän alkuun, että ilmeisesti kaikki kuulee mun ääneni.

Hyvin kuuluu. Hyvä juttu, oikein hyvä.

Niin, mä voisin tästä lähteä sitten kaivamaan esityksen tuohon vielä kertaalleen. Ja varmaan näkyy tämä mun esitys kiinni?

Näkyy. Joo, hyvä.

Jeps, kello alkaa olla pykälässä niin voidaan varmasti alotella ja kiitos, että olette tulleet paikalle kuuntelemaan meidän H1 puolivuosikatsausta. Ja pikemmin tätä puhetta, niin voitais mennä suoraan asiaan.

Ja aihealue olisi seuraava, että käydään vähän perinteisessä järjestyksessä, että käydään toimintaympäristö ensin läpi ja sitten mennään taloudelliseen kehikkoon ja strategiseen suuntaan, käydään siinä hankkeita lävitte ja sen jälkeen sitten käydään tämä, mikä nyt tuli tiistaina, tämä tiedote tästä First Note:sta, niin käydään siitä keskusteluja. Tai oikeastaan mä käyn sen lävitte ja sitten sen jälkeen sitten on kysymysten aika.

Mennään tähän taloustilanteeseen ja kiinteistömarkkinaan. Ja kaikki tiedetään, niin siellä nyt on ollut ikään kuin vähän positiivisempiakin uutisia talouskasvusta ja itse asiassa se on ehkä näyttäytynyt myös vuokramarkkinassa sillä tavalla, että nämä vajaakäyttöasteet ovat lähteneet hieman laskuun.

Mun mielestä se on vielä hyvin pientä se muutos ja varsinkin tuolla omistusasuntorintamalla tilanne on vielä varsin hankala. Mutta just puhutaan vuokramarkkinoista, niin kohdemarkkina mun mielestä myös vähän ratkaisee sitten näitä eri tilanteissa olevia markkinoita.

Esimerkiksi meillä Joensuussa lähtee nyt hanke liikkeelle ja siellä taas kysyntä on varsin paljon suurempaa, mitä asuntotarjonta tällä hetkellä. Pääasiallinen syy siihen varmasti on se, että siellä ei ole niin paljon rakennettu kohteita, sanotaan siihen kuumaan hetkeen, ja kuitenkin kysymyksessä on kasvukeskus ja väestö kasvaa, niin se on aiheuttanut sen tilanteen, että nyt siellä asunnot on mennyt hyvin vuokralle.

Inflaatio tietysti on meillä, se kiihtyy varmasti Suomen pankin mukaan, se on ehkä ikään kuin väliaikaista, mutta totta kai korkotilanne vaikuttaa meille kustannuspaineiden kautta. Mutta ehkä se isoin asia tässä on kuitenkin tämä rakentaminen, ja tällä hetkellä kustannukset mitä me ollaan saatu urakkatarjouksia, niin on ollut kyllä jos verrataan niihin muutaman vuoden takaisiin lukuihin, niin selkeästi alhaisemmalla tasolla.

Ja kyllä me nähdään, että tässä on nyt edullinen hetki myös käynnistellä hankkeita. On saatu hyviä urakkatarjouksia, ja se näkyy muun muassa tuolla Kuopionkin hankkeessa, että se saatiin ihan kohtuuhintaan toteutettua.

Transaktiomarkkinassa on ihan selkeästi tapahtunut elpymistä. Keskusteluissa varmasti sijoittajien kanssa tulee puheeksi myös korkotilanne, mutta erityisen tärkeää on se, että ne hankkeet on sijoittajan suurin osassa kautta katsottuna fiksuja, kannattavia, hyvillä sijainneilla ja hyvin kehitettyjä ja siellä on hyvät vuokralaiset, niin se on ehkä se kuitenkin se keskeisin tekijä, että ne hankkeet käy kaupaksi.

Mennään sitten tuohon seuraavaan kalvoon. Eli tähän tulokseen.

Eli käydään tämä H1 nyt läpi. tosiaankin tulos on meillä ei ole tietenkään odotuksen mukainen.

Se keskeinen syy siellä oli tietysti se, että nämä hankkeet ei ole vielä tuloutunut tuonne tuloksen puolelle. Ja kysymyksenä esimerkiksi miten ajatellaan, että Kuopio-hanke esimerkiksi tuloutuu, niin siinä on kaksivaiheinen kauppa, eli kauppakirjat allekirjoitettiin kesäkuussa, mutta se varsinainen kaupan teko on tässä nyt ihan lähipäivinä, joten sen tuloutuminen menee sitten sekä Q3:een ja sitten hankkeen edetessä niin sinne vuoden 2027 loppupäähän.

Ja tietysti tässä meillä oli näitä hallinnon kuluja enemmän, mitä ajateltu, ja ne liittyy hankkeisiin. Ne on aika pitkälti tämmöisiä myyntipalkkiotyyppisiä hankkeita, joita ei ole kirjattu taseeseen, vaan on kirjattu tuloslaskelman kautta.

Arvostuksien osalta, niin siellähän nyt ei arvioitsija tehnyt merkittäviä arvonmuutoksia nyt sitten tähän Q2:een. Eli mehän arvioidaan kiinteistösalkku kaksi kertaa vuodessa ja tämä kesäkuun loppu oli nyt yksi hetki ja se pysyy arvot stabiilina.

Liikevaihto sinänsä on kasvanut ihan kohtuullisesti, että tilat on mennyt hyvin vuokralle ja tietysti se on positiivista. Lähtökohta tietysti on, että käyttöasteita edelleen kasvatetaan.

Ehkä siihen vertailukauteen nähden, niin toki siellä viime vuonna tehtiin hyvin iso merkittävä kauppa yhteistyössä, ja haasteena tulee vielä vieraitakin. No niin, tervetuloa.

Ja sen kaupan johdosta tulos silloin kesäkuussa oli hieman isompi. Näin.

Ja tässä keskeiset luvut, omavaraisuusaste on. Mä käyn vielä tuossa sen tavoitteen läpi.

Eli meillähän on strategiset tavoitteet ja siinä on kolme keskeistä tavoitetta, eli tämä Development-liiketoiminnan vakiinnuttaminen. Ja siinä mun mielestä me ollaan onnistuttu varsin hyvin, että tuossa vielä tässäkin kommunikoidaan.

Meillä on neuvottelutavoitteena tänä vuonna saada noin 60 miljoonaa edestä hankkeita putkeen, niin sanotusti. Ja tässä seuraavat 1-3 vuotta niin se on noin pyörrestä 170 miljoonaa.

Ja Kukkulaisaatellaan kokonaisuutena, niin se pitkän aikavälin hankeputki on nyt tällä hetkellä meillä 100 miljoonaa euroa. Ja aivan keskeistä on, että hankkeet nyt saadaan siihen kuntoon, että ne alkaa realisoitua tuloksiin.

No tulos tietysti, niin siihen oman pääoman tuotto on se meidän keskeisin tavoite. Emme tietenkään ole siihen tyytyväisiä tässä kohtaa kvartaalia, että tulos ei ole tavoitteen mukainen.

Mutta keskeistä on nyt se, että keskitytään siihen, että saadaan nämä hankkeet eteenpäin ja toteutetaan sitä strategiaa. Omavaraisuusaste on vertailukaudesta hieman alhaisempi.

Siinä on oikeastaan kaksi tekijää. Tysti tuo tulos vähän vaikuttaa siihen, ja sitten siellä on tullut jonkin verran lisää yhtiölainoja.

Se on se keskeisin tekijä siinä, että yhteensä noin kolme miljoonaa edestä. Näin.

Osta, kehitä, myy. Jos mennään strategiseen suuntaan, se etenee ja malli on halutaan pitää hyvin selkeänä.

Tässä on vähän viitekehikkona se, mitä me tavoitellaan. Eli me ostetaan kohteita, tässä me ollaan hankittu Kukkula ja kehitetään se, ja kehitetyt kohteet myydään eteenpäin.

Samaan tapaan kuin esimerkiksi tehtiin tässä Kuopio-hankkeessa ja se on se meidän strategia. Olen kyllä tähän osta, kehitä, myy -liiketoiminnan eteenpäin viemiseen hyvinkin tyytyväinen, että se menee kyllä nyt nätisti eteenpäin.

Näyttää myös tuo markkinakin myös siltä, että myös näitä mahdollisia uusiakin hankkeita on saatavissa. Sitten katsaus noihin keskeisiin meneillään oleviin hankkeisiin.

Keravan kohteessa tosiaankin keväällä oli vielä vähän hankala tilanne, että siellä asuntoja ei ollut odotetun mukaisesti mennyt kaupaksi, mutta tilanne tässä kesäaikana on kääntynytkin huomattavasti paremmaksi ja siellä käydään myös muista asunnoista neuvotteluja ja tämänhetkinen tilanne on siis se, että siellä on 11 asuntoa myyty. Ja Kuopio-osalta rakentaminen käynnistyy, rakennusluvat on saatu ja hanke lähtee sitten, tämä on itse asiassa jo rakenteilla ja valmistuu sitten 2027 loppuun mennessä, tai oikeastaan siihen loka-marraskuulle.

Levin hankkeessa myös todettiin, että siellä on myös rakennuslupa saatu nyt, tai se saadaan tuohon syyskuun alkuun mennessä valmiiksi. Siellä on nyt ennakkovarausaste sen verran hyvä, että tämä on nyt menossa rakenteille.

Levin on kyllä mielenkiintoinen markkina-alue, että se tuntuu, että siellä sitä kasvua varsinkin kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa on lähtevissä ja toki tutkitaan myös muitakin hankevaihtoehtoja siellä suunnassa. Joensuu ja Kukkula.

Joensuussa konversiohankkeen osalta, eli se on vanha virastotalo, ja siinä on myös rakennuslupitus parhaillaan käynnissä ja meillä on rahoitukset siihen kunnossa, se lähtee syyskuussa rakenteille ja sinne tulee noin 150 asuntoa nyt kaiken kaikkiaan ja teemme itse asiassa parhaillaan kauppaneuvotteluja näistä asunnoistakin, että ne tullaan sitten tässä hankkeen rakentamisen aikana pääasiassa myymään ja keskeinen ostajakunta on asuntosijoittajat. Kukkulan konversiohankkeessa, eli näissä suojeltavien rakennusten kehittämisessä on edistytty ja neuvottelut siellä jatkuu, ja toivon, että päästään tämän syksyn aikana siinä sitten vahvemmin eteenpäin.

Kun siitä tulee sitten tuo mukaan tiedotettavaa, niin tulemme sitten sen hankkeiden kanssa tässä osalle tiedottamaan. Sitten tämä Kukkulan aloituskortteli.

Siellähän nyt on kaava mennyt hyvin eteenpäin, kaavoitus on nyt ehdotusvaiheessa ja tähän mennessä sinne ei ole tullut nyt huomautuksia naapureilta eikä viranomaisiltakaan. Se on nyt menossa seuraavaksi kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn, eli päätösvaiheeseen ja se tavoite on, että se olisi tämän vuoden joulukuussa sitten valmis.

Meillähän nyt on tehty sinne Nonna Groupin kanssa sopimus, se vähän niin kuin kuvastaa tilannetta, että sinne on ollut mukavasti kysyntää, eli meillä on tällä hetkellä siellä Keskon kanssa nyt suunnittelu käynnissä ja sitten on tämä opiskelija-asuntotorni K-Sille ja nyt sitten tämä Nonna Group, että tässä on reilu 10 000 neliöä nyt esisopimuksella hankkeita siihen, ja tavoite on se, että me päästäis rakentamaan tässä vuoden vaihteessa heti kun kaava saa lainvoiman niin hanketta todennäköisesti Q1:n puolivässä kääntyy se varsinainen käynnistyspäätös, mutta näyttää nyt siinä mielessä ihan oikein hyvältä. Se kokonaisrakennusoikeus on noin 20 000 neliöä ja näissä lopuistakin on neuvottelut ja valmistelutyöt käynnissä, ja tavoite olisi, että se saatais rakennettua yksi–kolmen vuoden aikana.

Aloituksesta ihan kaikkea ei pysty kerralla laittamaan, sen verran pieni alue, että pitää vaiheistaa ne uusi rakentamisen aikataulut. Kukkulalle jää sitten noin 60-80 000 kerrosalaneliömetriä alueita kaavoitettavaksi.

Tänä vuonna alotamme jo kaavoitussuunnittelun seuraavasta korttelista, eli on todennäköistä, että se on suurin piirtein noin samankokoinen palanen, mikä sitten tultaisiin kaavoittamaan, ja kun sitten saadaan se kaava valmiiksi, niin sitten meillä olisi ikään kuin aloituskortteli valmis, niin pääsisi sitten heti sen seuraavan korttelin kimppuun. Ja hankeputki kokonaisuudessaan on noin 400 miljoonaa, hieman ehkä vähän reilukin, mutta tähän koko ajan käydään neuvotteluja eri puolilla Suomea kasvukeskuksissa ja tuo luku tulee varmasti elämään.

Sitten jos mentäisiin tähän First Note -esitykseen, eli hallitus tosiaankin esitti, että pidetään yhtiökokous ja se on sitten 28.9. Siinä tietysti on nyt se keskeinen asia, että yhtiökokoukseen tulee tämä asia ensin päättää, ja sen jälkeen Nasdaq tekee omassa komiteassaan sitten päätökset, ja jos nämä päätökset on positiivisia, niin silloin tässä nyt sitten edetään eteenpäin.

Tämä keskeisin asiahan tässä tietysti on, oikeastaan kaksi isoa perustetta, mutta se yksi asia on se, että tämä kustannussäästö, mikä tässä syntyy hallinnosta, siirtyisi nimenomaan FASSIin ja se keventää meidän taloushallintotyötä ja myös sitten ulkopuolisten asiantuntijoidenkin käyttöä, ja meidän arvio siitä on noin 300 000 euroa vuodessa, mikä se säästöpotentiaali siinä on. Ja tietysti se, että kun me ollaan tässä osta, kehitä, myy -liiketoiminnassa, niin ehkä se iso kuva on siinä se, että kun se kohde myydään, niin silloin ikään kuin realisoituu sitten se mahdollinen voitto.

Ja tässä IFRS-mallissahan se ikään kuin tulee sitten vähän niin kuin sen kehityksen aikana. Ja silloin se ehkä kuvaa paremmin sitä meidänkin onnistumista.

Ja tietysti se, että me halutaan olla jatkossakin läpinäkyvä yhtiö, ja meille on tosi tärkeää, että me kommunikoidaan hankkeesta ja kokonaisuudesta, niin samaan tapaan kuin tälläkin hetkellä, tuo mukaan vielä parannetaan sitäkin tahtia. Ja tulosohjausohjeistus, se peruttiin tässä samassa yhteydessä, ja tämä on nimenomaan liittyväinen tähän standardimuutokseen, eli nyt tietysti IFRS tulossa ja mahdollinen FAS tulos, niin se ei ole vertailukelpoinen, jotenkin tällaiseen ratkaisuun sitten päädyttiin.

Ja tässä varsinaisessa siirtymässä sitten ei ole tarvetta osakkeen omistajille, että mennään ihan... voidaan seurata ja me kommunikoidaan sitten prosessin etenemistä, mutta kuten sanottu, niin keskeistä on nyt, että kohde 1 päätökset tehdään ja sen jälkeen sitten mennään sitten eteenpäin.

Joo, kiitoksia. Tässä oli tämä minun esitys lyhykäisyydessään, ja nyt olisi varmasti kysymysten aika.

- Joo, Mikko Myllystö. Tuo tuloutuuko esimerkiksi tuo Kuopion hanke, jos se nyt lähtee rakentajille ja se valmistuu ensi vuoden loppuun, niin tuloutuuko siis tulokseen eri tavalla IFRS:ssä ja tässä FAS:ssa sitten, jos otetaan esimerkkinä Kuopio?

- Joo. Kyllä siinä on hieman eroja, että siinä on eri vaihtoehtojakin, ja me käydään, punnitaan ne vaihtoehdot läpi, että mikä siinä sitten olisi validi.

Mutta käytännössä tässä hankkeessa niin sehän tuloutuu vähän niiden katteiden kautta, eli siinä on valmiusasteet siellä taustalla ja sen mukaan se menee sitten se tuloutus. Se tulee tavallaan sitä mukaan, kun rakennus valmistuu ja tulee eri valmiusaste, niin siinä kohtaa on sitten aina se tuloutuskohtakin.

Se on se lähtökohta. Tietysti jos siinä on kiinteistö, mikä myydään, niin siinä kohtaa kun kaupat tehdään, niin se tuloutuu sitten se mahdollinen kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus.

- No niin, eli vaiheittain? - Vaiheittain, kyllä.

- Joo. Ja täällä olisi sitten Fransilla kysymys.

- Joo. Mä voisin jatkaa ensiksi tuosta siirtymästä.

Onko teillä ajatusta vielä siihen, miten aiotte sitten jatkossa laskea omistusten käypää arvoa tai tasearvoa? - Joo, nehän kirjataan sitten kirjanpitoarvoihin, ja niihin ei sitten välillä...

Ikään kuin jos sinne tulee tietysti investointeja päälle, niin nehän siihen lähtökohtaisesti kirjataan. Ja sitten kun se myydään se kohde, niin silloin se tavallaan nähdään, että tuliko siinä sitten suhteessa siihen kirjanpitoarvoon ja myyntihintaan välierootusta voittona tai tappiona.

Se on se lähtökohta. - Jes, eli käytännössä toteutuneilla luvuilla sitten?

- Kyllä, kyllä. Toteutuneilla luvuilla mennään eteenpäin, että se olisi siinä mielessä.

Ja toki tuo kiinteistösalkun ja nettotuottojen näiden raportointi on hyvin tärkeätä myös jatkossakin, että kyllä meillä niitä kohteita siellä tulee olemaan varmasti, vaikka pääpaino hankekehityksessä onkin, ja se on myös yksi semmoinen viitekehikko, mikä tässä raportoinnissa tullaan nyt tarkastelemaan. - Sitten mä voisin kysyä...

Joo. Siis jääkö FAS:ssa nämä puolivuosittaiset käyvän arvon arvioinnit pois vai?

- Kyllä. Joo.

Käyvän arvon muutoksia ei enää ole tämän jälkeen. Ne on kirjanpitoarvoissa, eli niihin hankintahintoihin kirjattu sinne.

Ainut mikä siitä poistetaan, tietysti pienennetään niitä arvoja ja sitten taas puolestaan investoinnit lisää. Mutta tämmöistä ikään kuin käypää arviota jonkin ulkopuolisen arvioitsijan toimesta, sellaista sinne ei tule.

Vaan että jos se ostetaan vaikka sadalla yksiköllä se kohde, niin se on sitten siellä. Sinne tulee ne FAS:n mukaiset muutokset, mutta sitten jos se myydään vaikka sadalla kahdellakympillä pois, niin sitten se jää se 20 yksikköä voittoa päihnytönä veroilta.

Ja tietysti se, että meillähän on nyt vahvistettua tappiota tässä saneerausvuosien puolesta tullut, että meillähän nyt ei veroja ihan heti tule sitten maksamaan. - Sitten mä voisi kysyä muutaman detaljikysymyksen siitä raportin luvuista.

Olikse nuo kertaluonteiset kulut tai noin, mikä nyt tuloutuu tuo 400 tonnia, niin voitko siitä sanoa, liittyykö ne just tähän Kuopion hankkeeseen? - Joo, siellä on semmöisiä välityspalkkioeriä, mitä on kirjattu sinne.

Siinä oli kuukaudelle tuli noin 200 000 ja sitten toinen 200 000:han me kommunikoitiin silloin kesällä jo, että ne yhteensä laskettuna on se 400 000. - Joo.

Entä sitten nuo tulot luovutuksista, ja tuo käyvän arvon muutos oli noin 600 tonnia tuossa Q2:lla, niin pystyisitkö sitä avaamaan tarkemmin, että mistä nuo syntyvät? - Se on käytännössä melko lailla, kolme neljäsosaa tuli luovutuksista, ja sitten se loppuosa käyvän arvosta, noin suuntaviimenä.

- Joo. Mut just Kuopio-hanke tässä ei tässä vielä...

- Ei ole tuloutunut, koska siinä on se kauppa, se on kyllä allekirjoitettu kesäkuussa, mutta se varsinainen klousaus tehdään sitten nyt ihan näinä päivinä, jotenkin sen ikään kuin realisoituu sitten kirjanpidossakin. Vuokratuotot oli vähän meidän ennusteita korkeammat, mutta niin oli myös hoitokulutkin, niin onko tuo nykyinen hoitokulutaso sitten semmoinen normaali taso?

- Ei se ihan ole. Siellä on tehtävää.

Ehkä siinä on tosiaankin se Kukkulan hoitokulut vähän painaa. Jos miettii nyt sitä ihan koko puolivuotta, niin siinä oli aika jonkinlainen talvi takana, ja varmaan on osa semmoisia kuluja, korjauskuluja, mitä on sinne kirjautunut ikään kuin tuloslaskelmaan, että niitä ei ole lähdetty sinne aktivoimaan.

Mutta se on asia, mitä kehitetään koko ajan, ja se on ihan hallinnassa siinä mielessä, ja nähdään, että siellä voisi pientä säästöäkin olla mahdollisuus saada. Hankkeista oikeastaan avasittekin aika hyvin tuossa noita keskeisiä hankkeita.

Mutta oliko teillä näkymystä tai tavoitetta, milloin se seuraava kortteli Pukkulassa voisi olla kaava valmis ja käynnistyä? Ajattelisin, että jos tänä vuonna sitä ruvetaan suunnittelemaan, niin varmaan se kaavaprosessi on semmoinen vuodesta puolentoista vuotta.

Jyväskylässä nyt on suhteellisen nopeasti ne kaavat sitten edennyt, Suomen nopein kulma-prosessi tällä hetkellä. Että se olisi sitten ehkä varmaan 2029 voisi olla semmoinen puoliväli, ehkä semmoinen hyvä hetki, että se olisi valmis.

Sillä on se asetus mun mielestä aika näti siihen, että kun saadaan tämä aloituskortteli valmiiksi, niin siinä olisi valmius sitten jo käynnistellä seuraavia hankkeita. Ja niin kuin sanottu, niin siitä nyt on ollut aika hyväkin kysyntä, että näyttäisi siltä, että ollaan kyllä hyvinkin tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen.

Eli näyttää, että se loppu vajaa kymmenen tuhatta kemiä saataisiin myös tässä lyhyellä aikavälillä täytettyä? Kyllä joo, että meillä on siihen malliä nyt katsottu, että miten se tullaan pehmentämään maaliin.

Kyllä se vahvana kemi on, että ne tullaan tässä seuraavan puolen vuoden aikana löytää siihen varsin konkreettisia ratkaisuja. Kuopio-hankkeesta vielä kysymys.

Siinähän se alkuperäinen tavoite oli muistaakseni 1-3 miljoonaa tuottohaarukka. Voitko sitä kommentoida, mihin kohtaan suurin piirtein haarukka päädyttiin?

Mä vähän arvasin, että sä kysyt tämän kysymyksen, mutta mä en lähtisi yksittäisiä hankkeita kommunikoimaan. Katsotaan sitten siellä vuoden lopussa.

Entä voiko sitä kommentoida, kuinka suuri osa tästä kauppahinnasta tulee nyt tässä kaupantekohetkellä ulottumaan pallokenttään? Mä en lähtisi sitäkään vielä kommentoimaan.

Vuoden vaihteessa nähdään tilanne. Kiitos, tässä oli mun kysymykset.

Kiitos. Olisiko muita kysymyksiä?

Jos katsoin nyt oikein, kassavarat oli ilmeisesti 1,6 miljoonaa tällä hetkellä. Kyllä.

Miten rajoittaisiko tämä mahdollisia uusien hankkeiden käynnistämisiä, vai näetkö, että resurssit riittää? Meillä on nyt ollut hyvä rahoitustilanne, että ollaan saatu kyllä hankkeisiin rahaa.

Ja syksyä kun mennään eteenpäin, niin tietysti tässä on tavoitteena saada hankkeita liikkeelle. Jotenkin siellä taseessa on semmoisia tontteja, suojeltavia rakennuksia ja kiinteistökantaa.

Jos hanke menee saada liikkeelle, niin sehän tietysti siinä kohtaa on sitten kauppojen aika, ja se vapauttaa pääomia niistä, ja tietysti parantaa sitä likviditeettiäkin sitä kautta. Kyllä me ollaan sen likviditeetin kanssa pärjäillään.

Olisiko vielä kysymyksiä? Olisiko haluatte täällä kysyä?

No terve! Terve, terve.

Siirrytään IFRS-arvoista Suomen kirjanpitojärjestelmän arvoihin. ovatko ne uudet arvot matalammat kuin nykyiset tasearvot vai korkeammat?

Luulen, että kun saadaan tämä päätös tehtyä nyt tästä, kun tämä nyt menee sinne yhtiökokoukseen ja sitten Nasdaq tekee omat päätöksensä, niin sen jälkeen on varmaan vähän helpompi kommunikoida sekä niitä kirjanpitoarvoja suhteessa näihin IFRS-arvoihin. Mä en ehkä tässä vaiheessa lähtisi spekuloimaan sillä asialla.

Tässä osakkeenomistajat vähän silmät ummessa tekevät tämän päätöksen ja sen jälkeen saadaan tietää, kumpi suunta sitten mahdollisesti on. Joo, varmasti yhtiökokouksessa sitä asiaa tullaan käsittelemään vähän tarkemmin myös.

Mutta me kyllä palataan tähän kysymykseen omien tiedottamisen kautta sitten myöhemmin. Mutta yleisellä tasolla voidaan todeta se, että yleisesti ottaen kirjanpitoarvot on lähtökohtaisesti matalampia kuin nämä markkina-arvot, minkä kiinteistösijoitusyhtiöt taseet arvostaa.

Se on semmoinen yleinen tilanne. Kiitos vihjeestä.

Joo, olisiko vielä kysymyksiä? Mulla olisi yksi kysymys.

Jossain vaiheessa oli Malvirinteellä joku tontti. Onko se aivan unohdettu vai mikä on nykytilanne?

Ei sitä ole unohdettu. Siellähän nyt hanketta varsinkin naapurit valmistelee hyvinkin.

Erityisesti nämä, sanotaan Värkerahoitteiset toimijat, niin ne tuntuu nyt olevan ehkä aktiivisimpia siellä. Me ei nähdä vielä, että se on vapaarahoitteinen asuntokohde, että siihen nyt olisi selkeästi kysyntää, ei ole lähdetty sitä.

Suunnitelmat sinänsä on tehty, mutta ei ole viety sitä eteenpäin, että katsotaan miten tämä markkina tässä nyt alkaa elpyä ylipäätään. Joo.

Hyvä. Mutta jos ei kysymyksiä tämän enempää, niin mä kiitän teitä osallistumisesta tähän meidän katsaustilaisuuteen, ja tietysti oikein hyvää syksyä.

Pidämme teidät kyllä tietoisena näistä meidän tapahtumista sitä mukaa kun päästään asioissa eteenpäin. Ja nähdään sitten viimeistään Q3:lla.

Kiitos. Kiitos.

Kiitos.