Hyvää huomenta, tervetuloa Wittedin tulosinfoon ekalle vuosipuolikkaalle 2026. On Henrik Torp Wittedin sijoittajaviestinnästä ja markkinoinnista, ja meillä tänään presentoimassa on toimitusjohtaja Markus Huttunen.

Huomenta kaikille.

Ja sen lisäksi myös talousjohtaja Teemu Tiilikainen.

Morjesta vaan.

Hyvä näin. Avaatko sä, Hude, pelin ja erikoishuomiona noille kaikille katsojille, eli tuolla niin kommenttikenttään pystyy panemaan kysymyksiä, ja siellä sitten vastaillaan sitä mukaa kun niin päästään tonne vaiheeseen, jossa meillä on Q&A tuolla lopussa.

Mutta koko lähetyksen ajan voi tykitellä kysymyksiä. Mutta päästään Hude sut ääneen.

Kiitos, Henkka. Eli tänään vuorossa tosiaan ensimmäisen vuosipuoliskon tulosinfo.

Asiamielessä ehkä keskitytään vähän enemmän siihen, mitä mitä nyt toisella vuosi toisella neljänneksellä on tapahtunut, mutta vedetään toki toki koko koko vuosipuoliskoa yhteen ja ja ehkä ehkä nopeimmat on ehtineet huomata, että meillä on jo heinäkuunkin liiketoimintakatsaus tullut tullut ulos, ja siinä ehkä joitain pieniä pieniä huomioita on, jotka liittyy tämänkin päivän asiaan, niin otetaan niissä kohdin kommentteja kommenteissa myös huomioon huomioon siellä informoidut asiat, jos jos niihin on aihetta. Mutta noin niinku hyvin ylätasolla, niin meillä kannattavan kasvun strategia etenee.

Meillä liikevaihto kasvaa ja kannattavuus paranee paranee selvästi, ja nyt tää on kolmas perättäinen kvartaali, jossa jossa toistetaan tätä samaa samaa sanomaa, niin niin varmasti voi voi todeta, että että trendi on trendi on ihan selkeästi selkeästi kääntynyt. No jos sitä katsoo, mitä se sitten nyt Q2:n osalta osalta oli: liikevaihto meillä oli 14,3 miljoonaa euroa, vuosi sitten se oli 13,3.

Nousu on semmonen reilu 7 7%. Tästä suurempi osa osa on tullut epäorgaanisesti ja pienempi osa orgaanisesti, mutta mutta orgaanistakin kasvua oli se reilu reilu pari prosenttia, niin mikä on on tietysti niinku ollut iso käänne tässä tässä kuluneiden kvartaalien aikana siihen aiempaan markkina markkinatunnelmaan.

Oikaistun EBITAn osalta meillä oli semmonen 90 % kehitystä vertailukauteen nähden. Oltiin oltiin puolen miljoonan tasossa, ja ehkä se mikä on myös huomionarvoisaa, mikä mikä sitten näkyy siinä tai on johdettavissa siitä, että että liiketoiminta on tasaantunut ja ja enää niinku isompia isompia muutostoimia toimia ei tarvitse tehdä, on se, että oikaistun EBITAn ja ja sitten raportoidun EBITAn EBITAn välinen ero on on enää niinku hyvin hyvin, hyvin pieni.

Jos tän saman katsoo sit niinku koko koko ensimmäisen puoliskon osalta, niin liikevaihto oli 29,2 miljoonaa, vertailukautena se oli 27 ja ja nousu oli 8,2%. Oikaistu EBITA oli oli 1,2 miljoonaa euroa, kun se vertailukautena oli 0,5 miljoonaa euroa euroa.

Tää oli tää oli 4 % 4 %:n tasolla koko H1:ltä. Tää oikaistun ja oikaistun ja raportoidun silta on pikkasen pidempi, mutta mut kuitenkin kaventunut merkittävästi merkittävästi edelliseltä vuodelta, ja oikaisematon raportoitu EBITA-liiketulos oli oli miljoona miljoona euroa, joka on 3,5% liikevaihdosta.

No mitä siellä sitten sit kun kun vetää yhteen, niin liikevaihto tosiaan tosiaan jatkaa jatkaa kasvua. Meillä on rullaava 12 kuukauden liikevaihto ollut ykköshalffin lopussa se oli 10 kuukautta peräkkäin nousussa, heinäkuun jälkeen se oli 11 kuukautta peräkkäin nousussa, ja totesin just tossa näin, sit kun meillä vuosi tulee täyteen, niin ehkä ehkä lopetetaan kommentoimasta kommentoimasta tätä, että se on ollut meille se se, jolla me ollaan seurattu sitä, että onko onko tavallaan niinku yksittäisen kyseessä yksittäisen kuukauden käänne vai vai selkeä selkeä trendikäänne, ja kyllä me ollaan nyt todettu, että että tää on selkeä trendikäänne.

Toistetaan nyt osin sitä, että että mistä tää EBITAn tää oikaistun EBITAn EBITAn tota parantuminen on on ollut, mitä ne kannattavuusajurit ajurit on ollut, ne ei sinällään oo H1:stä H1:stä juuri muuttunut. Liiketoimintamix on yksi yksi aihealue, eli meillä on meillä on tullut mukaan Software Sauna Sauna -liiketoiminta, joka joka on on ollut historiallisesti kannattavampaa kuin meidän meidän muu liiketoiminta, ja sitten erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa omien konsulttien osuus osuus kokonaisuudesta on kasvanut, joka jossa on sitten yksikkökate parempi.

Toinen todella merkittävä asia on se, että me ollaan määrätietoisesti tehty jo monta vuotta töitä sen eteen, että että me saadaan meidän jakelurakennetta suoristettua, eikä enää eikä enää toimita toimita niinku jakelukanavien läpi alihankkijoina, vaan vaan toimitaan suoraan suoraan isojen enterprise-asiakkaiden kanssa. Ja kun siinä on yksi välikäsi välikäsi vähemmän, niin niin tietysti niinku kateprofiili silloin silloin paranee.

Me ollaan oltu hyvin tarkkoja siitä, että että tota ylimääräisiä kuluja kuluja ei ole, ja ja niin, että et kun me tehdään asioita, mitä valitaan mitä ensinnäkin mitä mitä tehdään ja mitä mitä tehdään, niin tehdään ne tehdään ne mahdollisimman tehokkaasti. Ei sinänsä niinku niinkun rakettitiedettä, mutta mutta tää on tää on ollut määrätietoisen työn työn tuloksia, jota jota ollaan jatkettu myös tällä tällä kvartterilla.

No jos sitä katsoo sit liiketoiminnoittain, niin se missä meillä on ollut ollut todella vahvaa suoriutumista, on oikeastaan kaikki räätälöidyn ohjelmistokehityksen tekeminen. Sekä Suomen että Norjan ohjelmistokonsultointi ja ja Software Sauna on ollut meillä meillä ne niinku tämän kvarttaalin ja tämän halffin halffin syömähampaat.

Jokainen näistä, jos me katsotaan koko koko halffin osalta, on on meidän pitkän aikavälin tai tämän strategiakauden 2025–2027 strategisen tasoitte tavoitteen tasolla, eli eli päässeet tähän Rule of 20 20 -tasoon, joka on siis orgaaninen kasvuprosentti plus plus EBITA-prosentti, oikaistu EBITA-prosentti. Toki tää on nyt ennen ennen konsernikuluja, meidän konsernikulut on siellä noin 3,5 %:n tasossa, että sen verran meillä on vielä toki toki kirittävää näissä näissä kaikissa.

Mut se on se niinku aihe se se alue meillä on ollut selkeästi selkeästi kasvussa joka puolella. Se mikä meillä on ollut haasteellisempaa, on ollut muutoskonsultointi.

Ollaan selkeästi jäljessä edellisen vuoden edellisen vuoden sekä liikevaihdosta että että tuloksesta. Se mikä siellä on ollut nyt nyt positiivista, on se, että uusmyynti kääntyi kääntyi Q2:lla selkeään kasvuun.

Ei itse asiassa meillä vielä se, että minne minne sitä nyt sitten lasketaan: heinäkuu on vähän henkisesti Q2:sta kakkosta, jos ajatellaan, että ennen kuin ennen kuin lähdetään kesälaitumille, niin niin mitä mitä tapahtuu, niin meillä oli heinäkuussa itse asiassa erittäin hyvä hyvä myynnillinen kuukausi muutoskonsultoinnissa. Se toki näkyy hitaammin hitaammin sitten sit tota liikevaihdossa ja ja tuloksessa, kun ne kun kun projektit lähtee lähtee liikkeelle ja ei ei välttämättä niinku vuositason lukuja vielä hirveän vahvasti vaikuta, mutta mutta tää on ollut niinku selkeä positiivinen positiivinen käänne käännetrendissä nyt sitten kakkoskvartterilla.

Toinen toinen iso positiivinen trendi on se, että että vahvistuu koko ajan tekoälyosaamisen kysyntä. Ja jos meillä aiemmin oli oli näin, et et se tuli vähän tällainen niinku meidän AI Corp -liiketoiminta, joka on toiminut meillä keihäänkärkenä tässä tässä asiassa tai tämän teeman ympärillä, niin nyt nyt se nyt tätä samaa tai AI kiihtynyttä kysyntää tulee tulee itse asiassa jokaiseen liiketoimintayksikköön.

Me tiedotettiin huhtikuussa Yleisradion uudistumis- ja innovaatioprojektista, joka oli on hyvin tällaisen modernin modernin AI-kehitysosaamisen osaamiseen pohjautuva pohjautuva hanke, joka joka voitettiin voitettiin vahvasti laatupisteillä. Mutta tää on ehkä Tämä on yksi esimerkki siitä, että meillä esimerkiksi Suomen ohjelmistoliiketoiminnassa juuri juuri käytiin Q2:n osalta läpi, että miten uudet voitot jakautuvat eri eri osaamisalueiden kesken, ja 48% on itse asiassa se luku luku Q2:n uusista voitoista, jotka Suomen ohjelmistokonsultoinnissa on on hyvin vahvasti niinku AI-liitännäisiä.

Et se mistä olemme aiemmin aiemmin puhuneet, että et meidän näkökulmasta tekoäly tekoäly kiihtyttää ohjelmisto ohjelmistokehityskysyntää erityisesti kokeneiden kokeneiden monipuolisesti teknologiaa osaavien ja systeemitasolla systeemitasolla sitä ymmärtävien ihmisten kysyntää, kun kunhan heillä on oikea oikeanlainen tekoälyosaaminen, ja tää on alkanut nyt näyttäytyä hyvin konkreettisina tuloksina. On on meidän niinku jos me ollaan päästy Suomen ohjelmistokonsultoinnissa Rule of Rule of 20 -tavoitteeseen kasvun myötä, niin siitä tosiaan 48% uusmyynnistä on on juuri tätä tätä osaamista.

Tää oli varmasti yhteenveto strategian etenemisestä, niin jos Teemu otat kopin sitten numeroista.

Jees, kiitos Markus. Vähän tulee toistoa noihin Markuksenkin kertomiin numeroihin, mutta tässä tosiaan tammi-kesäkuun tulos.

Liikevaihto meillä Q2:lla kasvoi tosiaan 7,1% ja oli 14,3 miljoonaa ja H1:llä kasvua oli 8,2%, josta sitten orgaanisen kasvun osuus oli 3,2% ja työpäivien määrä oli sama kuin vertailukaudella sekä tuota H1:llä että Q2:lla. Ja oikaistu EBITA H1:llä oli 1,2 miljoonaa, eli 4% liikevaihdosta ja parannusta tosiaan oli lähes 2,5 kertaa tohon vertailukauteen verrattuna.

Ja ehkä mitä kannattaa kiinnittää tässä huomiota, on nimenomaan toi tuloksen laatu, että oikaistun ja raportoidun EBITAn ero enää tuossa Q2:lla oli hyvin pieni ja ehkä toi paraneminen ei selitys siis oikaisuilla, toi meidän tuloksen paraneminen, vaan nimenomaan liiketoiminnan vakiintumisella. Ja mikä on ehkä kiva myöskin nosto tuosta, että meidän EPS kääntyi positiiviseksi, eli oli 0,01 euroa meidän meille ihan tuota merkittävistä konserniliikearvon poistoista huolimatta.

Tässä keskeiset tunnusluvut vuosineljänneksittäin ja tästä näkee ehkä tota kannattavuustrendiä hieman, miten ollaan noustu tuolta viime vuoden Q3:lta ylöspäin ja tosiaan rullaava 12 kuukauden liikevaihto on nyt kasvanut 10 peräkkäistä kuukautta ja on 54,9 miljoonaa euroa. Ja toki meidän liiketoiminnassa kannattaa muistaa, että kvartaalit ei ole ihan veljiä keskenään, että lomakausi näkyy hieman Q2:lla ja erityisesti sitten Q3:lla, mutta perinteisesti Q4 ja Q1 on vähän vahvempii ja esimerkiksi tänä vuonna Q2:lla oli kaksi työpäivää vähemmän kuin mitä tuossa Q1:llä, jos niitä vertailee keskenään, ja sillä on sitten tietenkin jonkun verran vaikutusta, että aloitellaanko kesälomia juhannuksen jälkeen jo vai siirretäänkö niitä sitten heinäkuulle.

Tässä tunnusluvut segmenteittäin Q2:n osalta. Kansainvälinen segmentti meillä kasvaa vahvasti ja Suomi parantaa katetta.

Suomessa liikevaihto oli 9,5 miljoonaa ja tosiaan laski 3,2% ja, kuten tuolla katsauksessa todettiin, niin johtuu pääosin muutoskonsultoinnin pehmeästä kysynnästä tuossa tai liikevaihdosta tuossa Q2:n aikana. Ohjelmistokonsultointi suoriutui ihan vahvasti.

Oikaistu EBITA Suomessa nousi silti 7,3%:iin tuolta 5,9... 5,4%:sta vertailukaudella.

Ja siinä tosiaan syynä pääsääntöisesti kasvanut myyntikate ja toteutetut kustannussäästöt ja toki vielä mainittakoon kulurakenteen hienoinen keveneminen, kun HR-tiimi siirtyi osaksi konsernipalveluita viime vuoden lopulla. Kansainvälisessä segmentissä liikevaihto oli 5,1 miljoonaa, eli kasvua oli 38% ja oikaistu EBITA nousi 5,9%:iin viime vuoden 3,6:sta.

Ajurina Norjan kannattavuuden vahvistuminen ja Software Sauna -yritysosto. Ja hyvä ehkä huomio täältä, että kannattavuusero tosiaan tuon Suomen ja kansainvälisen segmentin välillä on nyt kaventunut 1,5 prosenttiyksikköön, et kansainvälinen liiketoiminta ei meille ole enää kasvupanostus, vaan ihan tuloksentekijä konsernitasollakin.

Ja konsernipalveluissa pienoisesta nousua kustannuspuolella nimenomaan tästä HR-tiimin siirtymisestä ja keskittämisestä johtuen. Ja sama vertailu sitten koko H1:n ajalta.

Ehkä tästäkin nostona toi kansainvälisen segmentin kannattavuuskäänne viime vuoteen verrattuna, niin suuri yksittäinen muutos. Norjan kruunun on vahvistunut euroa vasten jonkun verran viime aikoina, ja se on tuonut meille 0,4 miljoonan euron boostin liikevaihtoon.

Taseen ja rahavirran puolelta, niin ollaan tehty yritysostoja, maksettu osinkoja ja ostettu vielä omiakin osakkeita, mutta siitäkin huolimatta, niin tase on ihan kunnossa ja tuota nettovelaton. Liiketoiminnan rahavirta meillä oli -0,3 miljoonaa euroa, ja siinä parannusta viime vuoteen nähden oli melkein miljoonan verran.

Negatiivinen luku selittyy lähinnä käyttöpääoman kasvulla, joka oli -1,2 miljoonaa euroa lähinnä tästä liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen, et kesäkuussa on 30 päivää, niin asiakkaiden laskut saapuu tilille sit oikeastaan heinäkuun puolella tämmöisenä lyhyenä kuukautena. Myyntisaamiset kasvoi 10,4 miljoonaan euroon, mutta kasvua oli liikevaihtoa hitaammin, elikkä myyntisaamiset kasvoi 6,5%, kun liikevaihto kasvoi 8,2%, eli siinäkin trendi hyvä, että ollaan saatu vähän lyhennettyä myyntisaamisten kiertoaikaa.

Tosiaan raha- ja pankkisaamiset tällä hetkellä 3,7 miljoonaa euroa, tai siis katsauskauden lopussa. Ja siinä tosiaan vaikutuksena toi Software Sauna -yrityskauppa ja omistajille voitonjako, jota on tehty puolen miljoonan edestä, eli osinkoja 0,3 miljoonaa euroa ja omien osakkeiden ostoja 0,2 miljoonan euron edestä H1:llä.

Ja tällä hetkellähän meillä on käynnissä oleva takaisinosto-ohjelma, joka on enintään 350 000 osaketta tai puoli miljoonaa euroa ja päättyy viimeistään syyskuun lopussa, 30.9. Oma pääoma 13,1 miljoonaa euroa ja tase loppusumma tosiaan 23,8, omavaraisuusaste 55 ja nettovelkaantumisaste -28%.

Ja kertauksena ehkä, mihin pohjaamme taloudelliset tavoitteet, niin tällä hetkellä mennään kannattavuus ensin kuntoon ja sen jälkeen orgaanisen kasvu siihen perään. Eli kehitetään myyntikatetta, pidetään kustannuksesta huolta ja tehdään sitten datapohjautuvia päätöksiä, joilla haetaan yhtiölle kasvua.

Ja strategiakauden taloudelliset tavoitteet vielä kertauksena, niin tavoitellaan 20% yhteenlaskettua vuosittaista orgaanista kasvua ja oikaistua EBITA-prosenttia strategiajakson loppuun mennessä, joka päättyy siis ensi vuoden loppuun.

Ja sitten päästään siihen osioon, joka perinteisesti on ollut se kaikkein kiinnostavin näissä, eli kysymyksiä ja vastauksia, ja vielä voi tykitellä kysymyksiä, siellä onkin jo aika hyvä satsi kysymyksiä. Ensimmäisenä kysymyksenä tuli Janne Saarinen, joka kysyy: "Kommentoitte heinäkuun liikevaihtokatsauksessa kuukauden olleen vahvin myyntikuukausi kahteen vuoteen, ja tarkennuspyyntö kuuluu siitä, että koskiko tämä pelkästään muutoskonsultointia vai konsernia kokonaisuudessa?"

Molempia.

Sekä että.

Sanotaan näin, että muutoskonsultointi veti sen niin, että koko konserni teki ennätyksensä.

Aivan. Hyvä.

Janne Saarinen jatkaa: "Viime vuonna elokuulle asti ulottuneet helteet hidastivat myyntiä alkukuusta. Onko nyt myynti lähtenyt vetämään tämän vuoden elokuussa heti paremmin kuin [unclear]?"

Tässä viitattaneen viime vuoden kommenteissa esiintyneeseen fraasiin.

No niin. Se on hyvä, että tota tänä vuonna helteet on tarttunut enemmän ekonomistien ennusteisiin taloudesta ja näyttää siltä, että he tarvitsee aurinkolaseja kommentoidessaan sitä, että kuinka Suomella menee.

Elokuu on lähtenyt pikkasen paremmin käyntiin. Tietysti nämä on aina vähän tällaisia, että on niinku hankala sanoa ennen kuin kuukausi on kiinni ja kääntyykö kaupat sitten niinku kuun lopussa vai seuraavan kuun alussa, mutta tän hetken outlook on sellainen, että ei tarvitse valvoa öitä.

Hyvä. Uni maittaa.

Nimimerkki Tuomas Tuomas kyselee, että Kauppalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli Wittedin sisäisestä tekoälymatkasta: "Millaisia juttuja te teette sisäisesti tekoälyllä ja paljonko menee tokeneita? Onko kaikki tekeminen frontier-malleilla vai onko mukana pieni sekoitus lokaaleja/avointen mallien tekoälyjä?"

Tämän vastauksen passaan Teemulle.

Erittäin hyvä kysymys ja kiva, että saatiin artikkeli ulos meidän tekoälymatkasta. Ehkä tuota alustuksena silleen, että mekin tietenkin paljon asiakkaille puhutaan, että mitä pitää tekoälyllä tehdä ja tehostaa liiketoimintaa ja saada uutta bisnestä aikaiseksi, niin pyritään myöskin syömään sitä omaa koiranruokaa niin sanotusti ja kehittämään omaakin toimintaa tekoälyn avulla.

Ja oikeastaan isompia juttuja, mitä ollaan tehty, niin viime kevään aikana me ollaan rakennettu meidän niinku kaiken stäkin pohjalle oma tämmöinen data warehouse, joka yhdistää datan käytännössä reaaliajassa meidän CRM-järjestelmästä ja toiminnanohjausjärjestelmästä ja integroituu vielä tuota kaikkiin meidän eri kirjanpitojärjestelmiin eri maissa. Oikeastaan niinku se on se pohja, minkä päälle me voidaan nyt itse rakentaa erinäköisiä sovelluksia ja raportointia ja hakea insightia siitä datasta, mikä sitten hillotaan sinne järjestelmään.

Ollaan tän kaiken päälle rakennettu muistaakseni tällä hetkellä päänluku on 13 erinäköistä sovellusta, mitä käytetään eri funktioissa sit ihan päivittäin, et löytyy erinäköistä KPI-dashboardia, HR-prosessien automatisointiin erinäköistä softaa, myynnin account managementiin tukea, tilauskannan hallintatyökaluja, riskienhallinnan työkalu. Sit ehkä yhtenä hyvänä nostona tämmöisestä, mikä pakottaa tavallaan miettimään prosessit uusiksi, niin meillä on useita satoja tavallaan tämmöisiä sopimus- tai toimeksiantosopimuksen uusintoja vuosittain, niin ollaan rakennettu siihen yksi järjestelmä, josta pystyy yhdestä näkymästä hallinnoimaan sitä tavallaan sopimuksen uusimisprosessia ja se on yhteydessä sitten meidän CRM:ään ja ERP:iin ja tonne tuota sopimuksenhallintajärjestelmään ja tuomaan tehokkuutta siihen tekemiseen, kun ei tarvitse kolmesta eri järjestelmästä käydä kliksuttelemassa nappeja ja lisäämässä sopimuksia sinne.

Sitten ehkä jos talousraportoinnista antaa esimerkin, niin aikaisemmin kun me ollaan julkaistu näitä kuukausikatsauksia, niin se on tapahtunut aikaisemmin heti kun konserniluvut ovat olleet valmiit ja meillä on ollut konserniluvuista näkymys, ja sitten oikeastaan sen katsauksen jälkeen alettu tekemään management-raportointi liiketoimintayksiköille ja johdon käytettäväksi. Ja nyt me ollaan tehostettu prosesseja sen verran just näistä syistä johtuen, että meillä on oikeastaan liiketoimintayksiköiden management-raportit valmiina jo silloin, kun me julkaistaan kuukausikatsaus, ja toivottavasti tän avulla pystytään antaa sitten sijoittajille myöskin parempi näkyvyys meidän liiketoimintaan tai parempia kommentteja ja toisaalta sitten taas meillä johdolla on käytössä reaaliaikaisempaa dataa siitä, että missä me mennään yhtiönä ja pystytään tekemään sit oikeanlaisia päätöksiä.

Mitäs muita kysymyksiä? Siinä oli varmaan vastattavasti ensimmäiseen, mutta paljonko menee tokeneita, niin en mä tiedä, semmoinen 200 miljoonaa kuukaudessa suurin piirtein ainakin menee itsellä, että en tiedä paljonko kollegoilla, mutta kyllä niitä jonkun verran palaa, mutta käytännössä niitten hinta on tullut koko ajan alaspäin, että muistaakseni mä laskeskelin heinäkuulta, että se on noin 9 dollarisenttiä per miljoona miljoona tokenia, mikä niitten hinta on nykyisellään, että se ei välttämättä kerro, että paljonko saa aikaan, mutta ehkä vastaa kysymykseen.

Ja sit vielä, että onko kaikki tekeminen frontier-malleilla vai onko mukana pieni sekoitus lokaaleja avointen mallien tekoälyjä, niin ei olla tällä hetkellä lähdetty tekemään lokaalien tai avointen mallien kanssa. Pohjataan aika paljon tuohon Googlen tai Anthropicin ekosysteemiin.

Sitten millä malleilla sitä tehdään, niin pääsääntöisesti tuota siinä on tämmöinen kapellimestarirobotti, joka sitten valitsee itse, että minkätasoista mallia, minkälaista tuota mallia käyttää mihinkin tehtävään, että jos on monimutkaisempi tehtävä, niin mennään niillä kalliimmilla, ja jos on yksinkertainen, niin valitaan sit siihen tämmöinen aliagentti ehkä sieltä halvemmasta päästä.

Kyllä. AI:sta tuli tälläkin kertaa puhe, niin kuin odotettua.

Sitten Frans-Mikael kysyy: "Orgaaninen kasvu ja kehitys oli vahvaa kansainvälisesti, mutta samaan aikaan asiantuntijamäärä laski Q2:lla ja myös Q1:llä. Voitko avata tätä dynamiikkaa?"

Jees. Mä itse asiassa jäin Frans-Mikael vaivaamaan, kun viime kerralla juteltiin ja kysyit siitä, koska itse asiassa asiantuntijamäärä ei meillä sisäisesti ole mikään kauheen keskeinen KPI-mittari, koska se ei ole hirveän tarkka ennustamaan liiketoiminnan volyymia ja kehitystä.

Se johtuu hyvinkin yksinkertaisesta syystä, että asiantuntijamääriin jos viisi ihmistä tekee yhden päivän viikosta, niin se on viisi asiantuntijaa, ja jos yksi ihminen tekee viisi päivää viikossa, on yksi asiantuntija ja laskutus on sama. Niin itse asiassa meillä tää niin kuin full-time equivalent, FTE, on se, jota me nyt niinku päivittäin liiketoiminnassa seurataan.

Ja minä rehellisesti katson niinku asiantuntijamäärän kehityksen tasan silloin kun te analyytikotkin, että mitä raportoidaan. Siellä on niin monta muuttujaa siitä, että vaihtuuko tekijöitä kesken sopimuskauden, millaisella allokaatiolla he on, tekeekö he kaikki tota projektiin allokoidut tunnit, kun ollaan puhuttu revenue leakagestä, minkä näköinen meidän liiketoimintamix on, valuuttakurssitkin vaikuttaa tähän näin, että tota sen taloudellinen mallintaminen on ollut meillä sellainen asia, että se ei vaan ollut niinku tarpeeksi kiinnostava, koska me saadaan kaikki se oikea ennustedata sitten niinku FTE-tasolla, josta me nähdään se koko tilauskanta hyvinkin no yksittäisten tilausten näkökulmasta niinku pitkälle eteenpäin.

Se taas on valitettavasti sellaista informaatiota, joka on nyt niinku se on meille aika tuota kriittistä kilpailullista informaatiota, ja emme ole päättäneet sitä jakaa.

Kyllä. Frans-Mikael kysyy tossa äsken, mä olisin ehkä voinut taustoittaa, että Frans-Mikael on siis Inderesin analyytikko ja meille hyvinkin tuttu kaveri.

Hän kysyy, että: "Onko Norjan lomapalkkavarausten purun vaikutus tänä vuonna sama, eli kannattavuutta nostava Q2:lla ja laskeva Q3:lla kuin aiemmin?"

Mä voin ottaa tuon ehkä alustuksena sen verran, että jos vertaa vuoden takaiseen, niin meillä Norjassa on ollut aika paljon henkilöstössä vaihtuvuutta, että ensinnäkin on niinku konsultteja tullut aika paljon sisään sinne ihan omille palkkalistoille, ja toisaalta sitten hallinnon puolelta ehkä vähän vähentynyt. Niin se voi ehkä hankala olla siinä näkökulmasta tehdä ihan omena omena -vertausta, mutta pääasiassa toi niinku käytäntö on pysynyt samana, elikkä sen suhteen on vertailukelpoinen viime vuoteen nähden.

Kyllä. Ja vielä Fransilta: "Mahtavaa, että aloitte raportoida bruttokatetta.

Onko nykyinen 35 %:n taso semmoinen, mihin olette tyytyväisiä? Tai jos miettii Rule of 20 -tavoitteen saavuttamista, miten tasonnosto jakautuu bruttokatteen, kiinteiden kulujen skaalautumisen ja orgaanisen kasvun välillä?"

Mä voin vastata tuohon ensimmäiseen ainakin ja semmoisen tavallaan huomion, että toi mitä raportoidaan tota bruttokatetta, niin sehän näkyy meillä tuloslaskelmassa vaan materiaalien ja palveluiden jälkeen, ja sitten meidän palkkalistoilla olevat konsultit on siellä henkilöstökuluissa mukana hallinnon kustannusten kanssa. Elikkä sitten kun sisäisesti taas mietitään sitä meidän niinku myyntikatetta, niin me yleensä nostetaan ne asiantuntijoiden palkkakulut sinne myyntikatteen yläpuolelle meidän sisäisessä raportoinnissa.

Se tavallaan katetaso on ehkä jälleen kerran meille sisäisesti kiinnostavampi, mutta toi 35 %, mikä siellä on raportilla nostettu, on siis käytännössä käänteinen siitä, että paljonko meidän tuota materiaalit ja palvelut on ollut liikevaihdosta.

Toistatko Henkka vielä jatkokysymyksen, mikä oli tavoitetasoista ja tyytyväisyyksistä?

Tää jatkokysymys oli, että: "Jos miettii Rule of 20 -tavoitteen saavuttamista, miten tasonnosto jakautuu bruttokatteen, kiinteiden kulujen skaalautumisen ja orgaanisen kasvun välillä?"

Joo. No niinku Teemun vastauksesta kuuli, niin se bruttokate ei meille siis ole oikea mittari, vaan se on niinku myyntikatteen kehitys.

Ja se myyntikatteen kehitys on siis ollut tähän saakka meille se kaikista tärkein ajuri kannattavuusparannuksessa, ja oletus on se, että se pysyy tärkeimpänä tai kahden tärkeimmän ajurin joukossa. Kiinteiden kulujen skaalautumisessa niin me nähdään se niin, että et se itse asiassa menee yhteen tän orgaanisen kasvun kanssa, että et meillä on merkittävästi kehittyneet prosessit ja työkalut tehdä meidän liiketoimintaa paljon aiempaa tehokkaammin, ja meillä on uskomus siihen, että et niinku tuntuvaakin orgaaninen kasvu, niin me pystytään vastaamaan siihen ilman, että kiinteä kulumassa merkittävästi skaalautuu.

Niin se tämä yhdistelmä on se toinen tosi merkittävä tekijä. Mutta et ihan puhtaasti niinku kustannussäästöin, niin se alkaa kyllä olla niinku prioriteetissa selkeästi alempana.

Sitten kysymyspatteri jatkuu: "Voitko avata kannattavuuden kehityksen dynamiikkaa Q2 vs Q1?"

Meillä ei itse asiassa ollut mitään dramaattisia muutoksia Q2:n ja Q1:n välillä. Toki siis näin on, että et se niinku pikkanen takapakki meillä siinä tuli, mut siinä ei oo mitään selkeätä isoa selittäjää, että et siellä oli se mistä tuota olikohan se maalis- vai huhtikuussa kerrottiin, että et yhdellä asiakkaalla muuttui hankintastrategia ja kerralla loppui vähän enemmän toimeksiantoja ja se johti siihen, että tota kannattavuus otti hetkellisesti niiausta, kun tota liikevaihto otti niiausta.

Ja sit meillä on ollut tosiaan se muutosjohtamisen puolella vähän tiukemmassa liiketoiminta, mut en tiedä pystytkö Teemu ottamaan tarkemmin, että et tota itse en ole tunnistanut mitään selkeitä tavallaan trendinomaisia ajureita siellä.

Joo, ehkä se merkittävin ero tavallaan tuossa kannattavuuspuolella oli siellä oikaisujen puolella, että niitä oli vielä Q1:llä jonkin verran, josta jonkun verran tuli overflowta Q2:n puolelle, mutta Q2:lla ei sitten melkein ollenkaan.

Kyllä. Frans-Mikael kysyy myös Yle-sopimuksesta: "Onko toimitus jo käynnistynyt ja näkyykö se Q2:n tai heinäkuun luvuissa?"

Kyllä ja näkyy.

Se on lyhyt selitteisesti. Jatkoa sitten eri aiheesta: "Miten puntaroitte tällä hetkellä yritysostoja versus oman osakkeen ostoja?"

Eikös se niin ole, että me ei saada hirveästi spekuloida sitä, että onko osakkeemme oikein arvostettu, mutta ehkä yhtiön toimista näkee sen, että näemme pääoman palauttamisen myös omien ostojen kautta ihan järkevänä toimintana. Yritysostoja me aktiivisesti seuraamme, että mitä markkinassa tapahtuu.

Haasteenahan siellä on ollut jo jonkun aikaa se, että melkein ei-pörssiomisteiset yhtiöt arvo-odotukset ei oo muuttunut samassa linjassa kuin sitten julkisesti noteerattujen yhtiöiden, niin vaikka löytyy strategisesti hyvää fittiä, niin näiden kaupallisten ehtojen tason löytäminen voi olla asteen haastavampaa, mutta asia säilyy yhä strategisella agendalla.

Kyllä. Sitten nimimerkki Harri Sieppi, joka on meille perintuttu, niin kysyy: "Mainitsitte tänään julkaistussa heinäkuun raportissa, että muutoskonsultoinnissa oli myyntionnistumisia.

Oliko kyse yksittäisistä kaupoista vai isommasta trendistä?"

Kyse oli isommasta trendistä. Jakautuu useiden kauppojen kesken.

Jos katsotaan noin yleisesti ottaen, niin muutoskonsultointi on tiukemmin kiinni taloussyklissä meidän näkemyksen mukaan kuin mitä ohjelmistokonsultointi on ollut. Ja nyt sitten kun on tullut paljon sekä yritysjärjestelyjä, joka on iso driveri meillä muutoskonsultoinnin liiketoiminnalle, että yritykset on ollut selkeästi positiivisempia tulevaisuuden suhteen, niin tämmöisiä isompia muutoshankkeita on käynnistetty enemmän.

Mut en halua olla siis yltiöoptimistinen siinä, että toteaisin, että kaikki nyt haasteet ovat ohi, mutta sen suhteen voi olla varma, että trendi on selkeästi kääntynyt parempaan.

Kyllä. Harri kysyy myös: "Miksi asiantuntijamäärä on ollut laskussa läpi Q2:n ja miten tämä käännetään kasvuun?"

Tää on käytännössä sama kysymys kuin mitä Frans-Mikael kysyi tuolla aiemmin, että kyllä meitä kiinnostaa se FTE-luvun kehitys. Ja miten se käännetään kasvuun, niin kaikista lyhyin asia on se, että varmistetaan, että kaikki se mitä on myyty, niin laskutetaan.

Tästä asiasta ollaan puhuttu, mutta tehdään jatkuvasti sen eteen töitä. Ja seuraavaksi helpoin asia on varmistaa, että tavallaan me pysymme hyvin pelin päällä siinä, että kuinka jatkomyyntejä tehdään.

Ollaan sekä asiantuntijoiden että asiakkaiden kanssa heti hyvissä ajoin liikkeellä ja ymmärretään se, että millä premissein tekeminen jatkuu. Ja kolmas asia on sitten ihan puhdas uusmyynnillinen asia.

Nää on kaikki ihan tavallaan perusasioita, joita teemme jatkuvasti.

Kyllä. Jaakko Heiskanen kysyy: "Onko kannattavuudessa vielä lisää parannusta luvassa, vai voiko nykyisen tason olettaa olevan perustaso myös jatkossa?"

On varaa parantaa.

Perillä ei olla siis vielä. Harri kehasee, että: "Hyvä suunta, onnittelut!

Tuntuu, että markkinalla vauhti kiihtyy." Ja nimimerkki Tuomas kiittää Teemun vastauksesta.

Meillä ei enempää kysymyksiä tässä vaiheessa ole. Jos on nopeita kysyjiä, niin vielä kerkeää, mutta ellei kommenttitilaan muuta ilmesty, niin meillä avataan vähän noita laskutelineitä ja kerätään tätä lähetystä kasaan.

Omasta puolesta kiitos kaikille, jotka kysyi, ja vielä viimeisen kysymyksen myötä päästään maaliin, eli nimimerkki Jaakko kysyy: "Onko rahaston salkunhoitajien yhteydenotot lisääntyneet?"

Olemme käyneet enemmän keskustelua rahaston salkunhoitajien kanssa kuin aiemmin.

Tämä vastaa täysin tyhjentävästi kysymykseen. Olisiko nämä ne sanat, joilla me päästään tässä lähetyksessä maaliin?

Tämä oli puolivuosikatsaus H1/26, ja tänään tulee myös Inderesin InderesTV-haastattelu, jossa sitten laajemmin ja pidemmin näitä teemoja käydään läpi. Omasta puolesta kiitos paljon.

Kiitos kaikille, hyviä kysymyksiä.

Kiitos.

Kiitos. Me mennään näillä maaliin ja palataan taas sitten seuraavan katsauksen myötä.

Kiitos.

Moi moi.