Hyvää huomenta ja tervetuloa. Witted Megacorpin liiketoimintakatsaus Q1 2026 alkaa.

Mä oon Hendro Ehto, mä oon Wittedin viestinnästä ja mä pyöritän tätä tilaisuutta, mutta pääosassa on tänään ne, jotka esittelee meille tänään tuloksen, eli toimitusjohtaja Markus Huttunen...

Moi moi.

...ja talousjohtaja Teemu Tiilikainen.

Terve.

Ja käydään tulos läpi ja vastataan kysymyksiin. Tonne kommenttikenttään voi tykittää kysymyksiä ja me sitten pyritään vastaamaan kaikkiin kysymyksiin tossa lopuksi.

Mutta ennen kuin mennään siihen osaan, niin mennään varsinaiseen pihviin, eli päästetään ensimmäisenä Markus ääneen.

Kiitos, kiitos. Mennään tänään sellaisella formaatilla, otetaan ensin tavallaan tää itse Q1:sen tulos.

Mä nostan kohokohdat ja Teemu käy sitten vähän yksityiskohtaisemmin taloutta läpi. Mutta sitten meiltä on aika paljon kysytty sitä, että tavallaan mitä meillä on taustalla, miksi me uskomme siihen taloudelliseen ohjaukseen ja strategiakauden tavoitteisiin mitä olemme antaneet, ja me todettiin, että ois varmaan ihan hyvä, että vähän puretaan auki sitä omaa ajattelua ja niitä tuloksen taustalla, jotka antaa sitä isompaa kuvaa.

Niin mä palaan vielä sitten vähän enemmän ääneen sen jälkeen kun Teemu on käynyt ykköskvartaalin tulosta vähän tarkemmin läpi. Mutta aloitetaan tästä ykköskvartaalista ja kyllä tässä nyt on kieltämättä sellainen olo, että helposti hymyilyttää.

Eli liikevaihto kasvoi 14,9 miljoonaan vertailukauden 13,6:sta, 9,4%. Joo, ei olla vielä siellä sarjatuplaajan vauhdissa, joka orgaanisesti kasvoi 100% vuodessa, mutta selkeä, todella selkeä muutos siihen miten esimerkiksi vielä vertailukaudella meni ja kuinka yleisesti ottaen meillä liiketoiminta on kääntynyt.

Ehkä vielä isompi muutos näkyy sitten kannattavuudessa. Oikaistu EBITA 663 000 euroa ihan tarkalleen, mutta 0,7 miljoonaa tuossa pyöristettynä vertailukauden 0,2:een verrattuna yli kolminkertaistunut ja oikaisemattomanakin ero on ollut 0,5 ja viime vertailukaudella 0, 0,2.

Ja kyllä tässä kyse on siitä, että me edetään sen strategian mukaisesti mitä olemme itsellemme asettaneet. Ei tässä tehdä mitään erikoista ja ihmeellistä, jota ei ole tehty aikaisemmin, vaan koko tiimi tekee määrätietoisesti töitä sen eteen, että nää asiat saadaan eteenpäin.

Se on yhä, se on sitä keskittymistä myymiseen ja kaupallisiin liiketoimintoihin, se on operatiivista tehostamista, se on kansainvälistä kasvua. Nää on ne samat asiat, joista me olemme tietysti jo pitkään puhuneet.

Se mihin sitten palataan tuossa myöhemmin, on tää strategiakauden tavoiteasia, eli tämä Rule of 20 -tavoite, joka on siis orgaanisen kasvun kasvuprosentin ja oikaistun EBITA-prosentin yhteenlaskettu lukema. Me ollaan asetettu strategiakaudelle tavoitteeksi tää 20.

Siinä päästään '27 vuoden loppuun mennessä. Nyt ollaan tuolla karvan alta 9:ssä Q1:sen osalta, ja tässä on todella iso parannus ollut jo nyt kaksi perättäistä kvartaalia, että aletaan olla siellä 15, 15-20 yksikköä aina kvartaaleissa parempia, ja tää näyttää sitä, että eteneminen strategian mukaan toteutuu.

Mä täällä painelen vääriä nappuloita puoli-innoissani. Jos katsottais vähän eteenpäin myös, niin meillä myös tilauskirjat täyttyy varsin positiivisesti.

Meillä Q1:sen uusmyynti oli 15 pinnaa yli, reilutkin 15 pinnaa yli viime vuoden, ja se mikä on itse asiassa erityisen positiivista nähdä, että se on Suomen ohjelmistokehitysliiketoiminta, joka on kuitenkin meille se isoin syömähammas, isoin liikevaihdon ja isoin absoluuttisen kannattavuuden lähde, niin sillä alueella itse asiassa euromääräinen uusmyynti Q1:sen aikana kasvoi jopa 40% edelliseen vuoteen nähden. Jos tässä aikaisemmin on annettu vähän sellaista viestiä, että erityisesti Norjassa uusmyynti on vetänyt hyvin, niin nyt Suomen ohjelmistoliiketoiminta otti selkeän tasoloikan siellä.

Ja jos katsoo ehkä laajemmin liiketoimintojen yli, niin meillä kaikki ohjelmistoliiketoiminnot performoi hyvin nyt Q1:sen aikana, että sekä Norjan ohjelmistokehitysliiketoiminta, Suomen ohjelmistokehitysliiketoiminta että Software Sauna, jokainen näistä yksiköistä pääsi yksinään ennen konsernikuluja tän Rule of 20:n tavoitetasolle, eli yli 20:een. Ja tää oli sitten se no tietysti näkyy siinä, että koko yhtiön kannattavuus myös sitten parani vahvasti.

Käydään tuossa vähän myöhemmin läpi sitä, että mistä tää tulosparannus sitten oikein yksityiskohtaisesti tulee, niin ei käsitellä sitä tässä vaiheessa nyt. Mutta jos mä annan Teemulle puheenvuoron, käydään vähän numeroita tarkemmin läpi.

Jees, kiitos Markus. Noin.

Jees, eli tosiaan, kuten tuossa mainittiin, niin ensimmäisen kvartaalin liikevaihtokasvu oli 9,4% vertailukaudesta ja oli 14,9 miljoonaa euroa, ja siitä orgaanista kasvua oli 4,1% ja loput tosiaan sitten Software Sauna -yritysoston kautta epäorgaanista. Työpäiviä meillä oli sama määrä kuin vertailukaudella, elikkä sen suhteen ihan vertailukelpoinen.

Valuuttakurssien vaikutus oli 0,1 miljoonaa euroa Norjan kruunun vahvistuttua euroa vasten ja oikaistu EBITA tosiaan nousi 0,7 miljoonaan euroon. Elikkä huomionarvoinen sieltä muuten raportista, joka ei tässä slaidilla näy, niin myyntikate parantui noin 2,5 prosenttiyksikköä, ja tässä näkyy erityisesti nää kannattavuustoimenpiteet mitä ollaan tehty, onnistuneita hintaneuvotteluita myyntikatteen parantamiseksi, mutta myös sitten omien konsulttien määrän kasvu suhteessa alihankkijoihin.

Konsernin kulut laski 0,1 miljoonaa euroa, mutta tosiaan oikaistu EBITA kasvoi sitten melkein puoli miljoonaa ja siinä näkyy se, että EBITA kasvaa hyvää tahtia liikevaihdon mukana. Tässä sitten keskeiset tunnusluvut vuosineljänneksittäin ja tästä jos poimii trendejä, niin tosiaan raportilla sanottiin, että tää LTM-liikevaihto on kasvanut nyt 7 kuukautta peräkkäin, ja tuon EBITAnkin osalta, niin pohjat meillä oikeastaan oli tuolla viime vuoden Q3:lla ja siitä lähtien se on sitten kehittynyt parempaan suuntaan.

Alkuvuodesta meillä oli vielä noin 120 000 euroa normaalin liiketoiminnan ulkopuolisia kertaluonteisia kuluja, jotka nyt voi liittyä esimerkiksi uudelleenjärjestelyihin tai organisaatiomuutokseen, mutta toki huomionarvoista, että oikaistun ja raportoidun EBITAn välinen ero meillä on kaventunut kvartaali kvartaalilta ja ei oikeastaan odoteta enää merkittäviä kertaluonteisia eriä tälle toiselle kvartaalille tänä vuonna. Ja sit tunnusluvut segmenteittäin ensimmäiseltä kvartaalilta, niin kansainvälisestä liiketoiminta-alueesta, jonka liikevaihto kasvoi pääosin tietenkin Software Sauna -yritysoston kiihdyttämänä 3,9 miljoonasta 5,2 miljoonaan euroon, mutta sit samalla myös toi oikaistu EBITA nousi -1,6%:sta 7,2%:iin ja ei pelkästään Software Saunan ansiosta, vaan esimerkiksi Norjassa on tehty ihan merkittävä kannattavuuskäänne siellä liiketoiminnan osalta ja se näkyy kyllä noissa numeroissa, ja nää kansainvälinen liiketoiminta-alue alkaa olemaan kannattavuustasoltaan aika samalla tasolla mitä Suomi kokonaisuutena on.

Ja Suomen liikevaihto kasvoi noin prosentilla vertailukaudesta, mutta oikaistu EBITA nousi tuota 8,4%:iin, mikä oli kiva myöskin trendi. Ja yksi vaikuttava tekijä siihen oli jo viime katsauksessa mainittiin, että HR-toiminnot siirrettiin osaksi konsernipalveluita tuolta Suomen alta.

Sen vaikutus kvartaalitasolla on noin 60 000 euroa, elikkä noin puolen prosenttiyksikön luokkaa. Ja muistaakseni vertailukauden kannattavuustaso oli 6,7%, elikkä siellä ei pelkästään konsernipalvelut, vaan ollaan tehty ihan parempaa ja kannattavampaa liiketoimintaa myöskin Suomessa.

Ja näin. Tässä oli luvut, niin passaan takaisin Markukselle.

Kiitos. Jees, oli, oli sitten puhetta, että käydään vähän, vähän tarkemmin läpi, läpi sit sitä, että, että mikä on se meidän uskomus siitä, että mihin me, mihin me pohjaamme meidän taloudelliset tavoitteet.

Ollaan vähän vielä häilyvästi jouduttu aiemmin, aiemmin keskusteluissa sanomaan, että meillä on suunnitelmat, me ymmärretään ne laskelmat, mutta, mutta täytyy, täytyy vähän näyttää, että, että miten se, miten se oikeasti toteutuu ja, ja kertoa sen pohjalta. Mutta tosiaan meillähän siis on tämä Rule of 20 -tavoite, eli, eli oikaistu EBITA-kannattavuus plus orgaaninen kasvu, nämä yhteensä ylittäisi 20, 20 strategiakauden '27 loppuun mennessä.

Ja, ja tästä on kysytty, että no miten ja erityisesti niinku kannattavuuden osalta, että, että minkä takia me uskomme, uskomme tähän. Ja jos joku, joku niinku alue täytyy nyt erityisesti nostaa, missä tässä nyt viimeiset, viimeiset kaksi-kolme kvartaalia on tehty todella paljon töitä ja, ja tiimi on onnistunut todella hyvin, on se, että kuinka määrätietoisesti me pystymme meidän kannattavuuttamme johtamaan.

Ja jos tätä ottaa nyt ihan, ihan tota esimerkillisen, esimerkinomaisesti nyt sitten, nyt sit tota niinku tuloslaskelman kautta ja lähdetään niinku myyntikatetasosta liikkeelle, jossa sitten jo ei, ei oteta, ei oteta kantaa sitten, sitten niinku myynnin kehitykseen tai liikevaihdon kehitykseen, vaan, vaan siitä, siitä alaspäin, niin jos aloitetaan tästä myyntikatetasosta, niin siellä ne isot, isot asiat, mitkä myyntikatteeseen vaikuttaa, niin ensimmäinen on se, että, että jos me kelataan tästä vielä siihen, siihen '21-'22 aikaan, niin, niin meillä oli todella merkittävä osuus, osuus liiketoiminnasta tuli kanava-asiakkuuksista. Eli me myimme niinku osaajia toisille, toisille konsulttiyhtiöille, jotka, joilla oli sit asiakassuhteet.

Ja, ja tänä päivänä, tänä päivänä tämä on kuitenkin niinku selkeä vähemmistö meidän liiketoiminnasta. No silloin kun me päästään, päästään kanava-asiakkuuksista suoraan, suoriin asiakkuuksiin, niin se tarkoittaa sitä, että, että siinä on yksi, yksi katteenottaja välissä vähemmän, jolloin me pystytään, pystytään sekä, sekä tuota, jopa vaikka asiakashinta pysyisi, pysyisi samana, niin, niin pystyy sekä, sekä tuota tekijälle että, että meille, meille siitä jättämään isomman katteen, katteen väliin.

Ja tää on varmaan yksi yksittäinen kaikista isoin, isoin kannattavuutta ajava tekijä. No sitten on, sitten on toinen, toinen asia on, on tavallaan tämä niinku liiketoiminnan, liiketoiminnan miksi, sekä se, että mikä on, mikä on sitten niinku partneri-, partnerihenkilöstön ja oman henkilöstön suhde.

Eli aina olemme puhuneet siitä, että, että on hyvä, että, että meillä on tietty osuus, tietty osuus headcountista on, on omaa konsulttiliiketoimintaa. Se ei saa, se ei saa olla missään tapauksessa lähellä 100:aa, koska sitten me, sit me ei pystytä meidän liiketoimintamallin skaalautuvuuselementtejä käyttämään, käyttämään samalla tavalla, mutta, mutta jonkun näköinen niinku mittakaavaa 25-30% on, on niinku oikein hyvä, että, että siinä se on.

Ja meillä on, meillä on jonkun, jonkun verran noussut nyt sitten kun oman henkilöstön osuus erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnossa ja tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että Software Sauna on liittynyt mukaan, vaan, vaan Norjassa meillä on, meillä on merkittävästi kasvanut oman henkilöstön osuus, osuus ja tämä ajaa suoraan, suoraan sitten niinku myyntikatteeseen. Ja sitten tietysti nearshoring liiketoimintamallina, niin siinä on, siinä on myyntikatteen mielessä niinku parempi, parempi profiili.

Ja jos me katsotaan nyt sitten vertailu, vertailu Q1 '26 ja Q1 '25, niin meillä on ihan absoluuttisena myyntikate euro-, euromielessä, niin siellä on 25%:n vuotuinen parannus, parannus tässä, tässä rivissä. No sit jos aletaan katsoa sitä, että mitä siellä meillä, mitkä ne isot erät sitten myyntikatteen alla on, niin, niin sinne tulee henkilöstökulut.

Tämä on nyt siis niinku back office -henkilöstökulut, eli me, me itse pidetään kaikki, kaikki tuota asiakastyötä, asiakastyötä tekevien henkilöstön kulut tuolla myyntikatteen yläpuolella ja sitten, sit niinku myynti ja myynti ja tukitoiminnot ja HR ja finanssi ja kaikki, kaikki tämä sitten niinku myyntikatteen alapuolisena henkilöstökuluna. Ja täällä ne kaksi, kaksi keskeistä tekijää on yksi se, että valitaan mitä tehdään.

Liiketoiminnan fokus on todella tärkeätä. Aina kun, kun kasvetaan nopeasti, niin tyypillisesti kasvaa, kasvaa rönsyjä ja siinä vaiheessa kun täytyy katsoa vähän tarkemmin, tarkemmin kannattavuutta, mikä nyt on viime aikoina ollut tilanne, niin, niin ollaan fokusoitu toimintoja ja valittu, että missä ollaan mukana.

Ja toinen iso, iso on sitten, että, että tuota meillä on kuitenkin aiemmin organisoituminen ollut pitkälti sitä, että meillä on hyvin, hyvin erillisiä yhtiöitä, joilla on hyvin hajautetut, hajautetut tekemisen, tekemisen mallit, ja nyt, nyt sit ollaan selkeästi keskitetty näitä, näitä prosesseja ja tukiprosesseja ja automatisoitu niitä, itse asiassa hyödynnetty todella paljon AI:ta siinä, että kuinka, kuinka tätä automatisoitua, automatisointia pystyy, pystyy tekemään, tekemään entistä paremmin. Tässä meillä on mun mielestä vielä paljon voitettavaa, voitettavaa jäljellä.

Me ei olla missään tapauksessa maalissa sen kanssa, mutta nyt, nyt jo ollaan vaikkapa, vaikkapa niinku hyvänä mittarina, mittarina se, että paljonko meillä on tämmöinen organisaation huoltosuhde, mikä on laskuttavien ja ei-laskuttavien henkilösten, henkilöstön suhde, niin, niin meillä on vuoden aikana semmoinen 15 prosenttiyksikön parannus, parannus tässä metriikassa saatu aikaan. No sen jälkeen muut kulut.

Nämä menee nyt oikeastaan järjestyksessä näin, että myyntikate on tärkein ja henkilöstökulut seuraavaksi tärkein ja muut kulut sitten, sitten niinku sen jälkeen. Ja tämä on se paikka, jossa, jossa se on kustannuskuri ja se on, se on jopa erään kilpailuttamista, se on sitä, että me jatkuvasti tiedämme, tiedämme niinku missä ollaan, miten, miten mennään ja ollaan vaan operatiivisesti tarkkoja.

Me ollaan nyt, nyt edellis-, edellisvuodesta, vaikka ollaan kasvettu, niin samaan aikaan, samaan aikaan niinku jos katsotaan vertailukelpoisesti, että, että pidetään samat kulut, samat kulut verrattavana siellä, niin, niin 10%, 10% parempia tällä, tällä tasolla kuin oltiin, oltiin vuotta aiemmin. Ja tää on se, joka, joka sit johtaa siihen, että meidän, meidän oikaistu kannattavuus on, on niinku sanottu, niin melkein kolminkertaistunut, absoluuttisesti yli kolminkertaistunut ja prosenttimielessä tai suhteellisessa mielessä melkein, melkein kolminkertaistunut.

Ja ei me olla vielä, vielä niinku maalissa tämän suhteen. Näitä samoja asioita me jatketaan eteenpäin ja tehdään, tehdään niinku jatkuvasti paremmin ja se avainpointti, pointti meillä on se, että, että me ollaan lähdetty siitä, että meidän täytyy pystyä olemaan kannattavia ilman kasvua ja me pystytään myös parantamaan sitä kannattavuutta ilman kasvua, mutta kyllähän me olemme luonteeltamme kasvuyhtiö, kyllä me halutaan kasvaa, mutta me ei haluta olla markkinoiden armoilla, armoilla siinä, että, että joku ulkopuolinen kertoo meille, että milloin voimme tehdä tulosta ja milloin emme.

No jos sit palaan sit tähän toiseen kysymykseen, historiallisestihan kukaan ei ole hirveästi kysynyt, että osaatteko te kasvaa, mutta, mutta nyt, nyt on ollut paljon enemmän kyselijöitä sen jälkeen kun, kun AI-trendi on vahvistunut, että, että niinkö tän tyyppisellä tekemisellä mitä te teette, niin, niin onko sille vielä kysyntää jatkossa. Ja meillähän on siis aina ollut uskomus siitä, että jokaisesta yrityksestä tulee, tulee lopulta ohjelmistoyritys.

Ja, ja kyllä me nähdään, että, että jos sulla on tavallaan niinku kun yritysten digitaalinen kypsyys kasvaa, niin se tarkoittaa, että suhteellisesti merkittävämpi osa heidän henkilöstöstään ja heidän investoinneistaan menee ohjelmistokehitykseen. Ja jos nyt katsoo niinku tässä voisi olla vähittäiskauppa, tässä voisi olla pankki, mikä tahansa liiketoiminta, joka, joka niinku digitalisoituu, niin, niin kun sitä tehdään ns.

perinteisellä mallilla, niin siellä on, jos vaikka vähittäiskauppa otetaan, niin vähän yhtiöstä riippuen jotain 2 ja 5%:n välissä henkilöstöstä tekee jotakin IT:hen ja digiin liittyvää, ja sit jos me otetaan digitaalinen, digitaalinen verkkokauppias, niin siellä, siellä alkaa olla sitten niinku 15-25% henkilöstöstä, jotka tekee, tekee ohjelmistokehitystä. Ja tää tämmöinen myöhäisemmän näköinen asiakas tietysti, niin, niin sopii, sopii meille asiakkaaksi monella tapaa paljon paremmin.

Yksi on se, että he tarvitsee paljon enemmän kehittäjäresursseja. Toki he ovat silloin myös sisäistäneet sitä, ei se ole, ei sitä hankita kokonaan, kokonaan ulkopuolelta, mikä sopii meille erittäin hyvin, mutta samoin se on myös jatkuvaa se kehittäminen, se ei ole mitään tämmöistä niinku kertaluonteista "yksi projekti ja, ja sitten se päättyy ja tehdään, tehdään toinen projekti", ja he on myös valmiit, he myös ymmärtää mikä se tavallaan osaamisen taso on ja jos on seniorimpaa ja premium-osaamista, niin kyllä siitä ollaan valmiita, valmiita maksamaan.

Ja mitä enemmän me nähdään, että yritykset kypsyy, kypsyy sitten digitalisaation myötä, niin sitä kautta meidän kohdemarkkina kasvaa. No mitä sitten AI tekee tälle, on se, että meidän on vaikea nähdä mitään muuta kehityspolkua kuin se, että, että jos aikaisemmin me kuviteltiin, että kaikista yhtiöistä tulee ohjelmistoyhtiöitä, niin AI:n myötä ne, tää tapahtuu entistä nopeammin.

Eli jos katsotaan tavallaan niinku mikä dynamiikka siinä on, on se, että, että sen yksittäisen featuren tekeminen, kehityksen hinta laskee. Mitä se kehityksen hinnan lasku taas sitten saa, saa aikaan, on se, että jos, jos vähän karrikoiden niinku perinteiset yritykset on katsonut aiemmin sitä, että, että mitä he pystyy niinku asiakas-, asiakasrajapinnassa automatisoimaan ja siellä on, siellä on ollut verkkokauppaa ja siellä on ollut sähköistä asiakaspalvelua ja näin edespäin, mut sinne yrityksen ytimeen on aika vähän vielä tehty, tehty tavallaan modernia ohjelmistokehitystä.

Ja sitä kautta sitten vähän toimialasta riippuen, siellä on 20, 30, 50:kin prosenttia, prosenttia henkilöstöstä, tavallaan toimistotyöläisistä tekee työtä, joka pystyy, jonka pystyy joko kokonaan tai osin, osin automatisoimaan. Ja, ja tää on sit taas, koska se, se aikaisemmin se business case ei ole toiminut, koska se kehityksen hinta on ollut liian korkea, niin nyt sit tätä madaltunut kehityksen hinta ja se, se automaatiopotentiaali tekee, saa aikaan sen, että, että yhä useampi yritys panostaa entistä enemmän, enemmän tavallaan digitalisaation edistämiseen, jota kautta päästään siihen, että, että nää on taas meille, meille niinku markkinana kasvaneita, kasvaneita yhtiöitä.

Ja, ja sitten kun meillä on, on siis meidän oma, oma tota liiketoimintamallimme, joka skaalaa, skaalaa sitten eri tavalla, eri tavalla ja tehokkaammin kuin normaali, normaali IT-palveluyhtiön malli ja, ja me emme joudu ottaa sitä niinku penkkiriskiä siitä, niin sillä, sillä tää markkina pelaa, pelaa sitten meidän pussiin kun, kun kysyntä, kysyntä kasvaa, kasvaa nopeasti. Ja ehkä vielä, vielä ottaa niinku taustalle sen, että, että jotta nyt, jotta nyt varmasti muistetaan, että, että mikä se meidän, meidän mallin ero, ero perinteiseen, perinteiseen konsultointimalliin on, että, että tyypillisessä konsulttiyhtiössä sulla on konsulttien osalta on, on kiinteät tai melkein kiinteät, voi siellä jonkun näköinen bonusstruktuuri olla, mutta kuitenkin pääosin kiinteät palkkakulut ja sitä kautta sitten puhutaan penkkiriskistä ja, ja siitä, että, että jos joku ei sitten ole projektissa, niin minkä näköinen kustannus, kustannus siitä on.

Ja se osaamispooli, osaajia, niin se rajottuu siihen osaamispooliin pääosin, minkä, mikä on sitten niinku rekrytoitu. Ja tää tietysti niinku tää osaamispooli ja penkkiriski, ne on, ne on niinku saman kolikon kaksi, kaksi kääntöpuolta, että eihän kukaan niinku vastuullinen liikkeenjohtaja pysty ottamaan isosti riskiä osaamismielessä siitä, koska jos se ei menekään kaupaksi, niin siitä, siitä tulee penkkiriski ja, ja se tekee todella, todella pahaa, pahaa kannattavuudelle.

Ja tätä kautta sitten, sit skaalautuvuus on sidottu, sidottu rekrytointitahtiin ja, ja sit, sit tästä tulee vielä tämmöisessä niinku osaamismurroksessa, mikä, mikä nyt esimerkiksi AI:n kanssa on käsillä, on se, että sen osaamisen uusiutuminen, no käytännössä se tulee joko, joko niinku oman, oman kouluttamisen kautta, joka on tietysti niinku hidasta, tai sitten se tulee vielä hitaampaa ja vielä, vielä rajumpaa reittiä, että joudutaan vähentämään henkilöstöä siellä, jolla ei ole sitä niinku oikean näköistä osaamista, ja, ja rekrytoimaan uusia, uusia tilalle. Ja sit jos katsotaan taas tätä niinku meidän, meidän malliin, niin meillä on, meillä on siis on provisiopalkkamalli, eli tämä on kavereille Mavericks-malli, jossa, jossa tota on vahvasti insentivoitu työntekijät siihen, että he on, he on projekteissa, mutta sitten kun he on projekteissa, niin se kompensaatiotaso, joka, joka me pystytään maksamaan verrattuna normaaliin malliin, on, on merkittävän paljon, paljon parempi, ja sitten on, sitten on tää, tää freelancer-verkosto, joka on siis isompi, isompi osa meidän liiketoimintaa, mutta jossa molemmissa on, on yhteistä se, että, että ne kustannukset skaalaa, skaalaa sekä ylös että alas ja penkkiriski, no ehkä ei penkkiriskiä voi olla hieman raflaavasti sanottu, mutta freelancer-verkoston suhteen sitä penkkiriskiä ei ole ja provisiopalkkamallilla olevien, olevien suhteen se penkkiriski on, on huomattavan paljon maltillisempi kuin, kuin normaalissa konsultointimallissa.

No tätä kautta meillä tietyllä tapaa voi nähdä, että se markkinatalous ohjaa sitä sen osaamisen, osaamisen kehittymistä ja, ja koska, koska tässä on dynamiikka, jolloin niinku provisiopalkattuna tai freelancer-, freelancerina niinku, vaan niin kauan kuin sillä osaajalla on, on niinku osaaminen, osaaminen kohdallaan, niin, niin näillä tavallaan korkeamman riskin työllistymismalleilla ansainta on, on merkittävästi, merkittävästi parempaa, parempaa kuin, kuin muualla, jota kautta sitten, sitten tavallaan kilpailu tuo sen, tuo sen uusimman osaamisen verkostoon tarjolle. Ja tämä tosiaan niinku skaalautuu sekä ylös, ylös ja alas, alas kysynnän, kysynnän mukaan ja, ja meillä on niinku vahva, vahva näkemys siitä, että, että tota tää on se tapa, jolla, jolla pystytään niinku kaikista kokeneimmat ja, ja parhaat tekijät, tekijät saamaan mukaan.

Ja tää on nyt se tausta, tausta sille, että, että meidän taloudelliset tavoitteet, meillä on yhä tavoitteena 20%:n yhteenlaskettu vuosittainen orgaaninen kasvu ja oikaistu EBITA strategiajaksolla '25-'27 loppuun mennessä. Me oltiin vielä, vielä edellisvuotena niinku miinusmerkkisissä lukemissa tässä.

Nyt me oltiin siellä melkein +9:ssä ja, ja yhä tavoitteena on 20:n ylitys sitten '27 loppuun mennessä. Tämä oli meidän, meidän puhelumme ja nyt tuli aika kysymyksille.

Kyllä, täällä on tullut itse asiassa ihan hyvä pinkka kysymyksiä. Täällä aloitetaan ensimmäisenä tulleesta kysymyksestä.

Nimimerkki Harri Sieppi, joka on meille kovin tuttu, niin kysyy, että miten muutosjohtaminen saadaan uudestaan kasvuun?

No hyvä kysymys meille vielä nimimerkillä hieman tuntemattomampi Harri Sieppi ja hyvä nosto siitä, että itse asiassa tämä oli se heikko piste, jota ei nyt itse asiassa hirveän paljon tässä nostettu, vaikka raportissa nostettiin, että sillä puolella meillä on ollut pehmeämpi kysyntä kuin muualla. Kyllä me nähdään, että se iso muutos mikä tällä hetkellä, mitä isoa muutosta jokainen organisaatio käy läpi, niin se on tän tekoälyn tuoma muutos siihen, että kuinka nää yhtiöt toimii.

Ja silloin puhutaan ei vaan siitä, että mitä kompetensseja tekniseen kehitykseen tarvitaan, vaan siitä, että kuinka koko kehitysorganisaatiota johdetaan ja ohjataan, tai vielä laajemmin sitä, että mikä koko yhtiön, jos me sanottiin, että käydään läpi isoa murrosta, jossa puhutaan tuhansien ja kymmenientuhansien ihmisten osaamismuutoksesta, toimintamallimuutoksista, mahdollista henkilöstömuutoksista. Nää on älyttömän isoja muutoksia ja muutosohjelmia, joita tulee ja tää on se trendi, johon meidän pitää saada entistä paremmin myös meidän muutoskonsultointi mukaan.

Kyllä. Sitten laajempi kysymys.

Harri kysyy myös, että miten Norjassa/Ruotsissa menee?

Norjassa me on saatu aikaan, aikaan todella vahva, todella vahva tuloskäänne. Samaan aikaan siellä myös, myös liiketoiminta on jatkanut orgaanista kasvua ja kuten sanottu, niin, niin se, että Norjan ohjelmistokonsultointi on, on jo niinku ilman konsernikuluja Rule of 20:n, Rule of 20:n paremmalla puolella, niin se varmasti kertoo siitä, että, että kuinka, kuinka siellä menee.

Ruotsi, niinkuin ollaan jo aiemmin kommunikoitu, niin, niin tota siellä me emme investoi. Siellä oleva liiketoiminta, se jatkaa, jatkaa tavallaan niinku sillä uralla, uralla mitä on, mutta ja se ja liiketoiminta on, on kannattavaa, mutta, mutta mitään kasvuinvestointeja meillä ei siellä tällä hetkellä ole.

Kyllä. Sitten Frans Mikael Inderesiltä kysyy: "Orgaaninen kasvunne oli 4,1 prossaa ja myynti vetää.

Miksi arvioitte, että tehden kehitys on näin paljon parempaa kuin monien verrokienne?"

Tuota, ehkä se on Frans Mikaelin työ sanoa, että miten me suhteudutaan muihin ja meidän työ katsoa, että miten me hoidetaan sisäpeli, pitkään ollaan määrätietoisesti panostettu siihen, että me osataan kaupalliset toiminnot ja myynti. IT-palveluliiketoiminta sattui olemaan edellisen megasyklin aikaan sillä erikoinen liiketoiminta, että siellä ei hirveästi tarvinnut myydä, kunhan sai oikeat osaajat remmiin.

Nyt mun mielestä tämä liiketoiminta on samanlaista liiketoimintaa kuin kaikki muukin, jossa myynti on erittäin tärkeässä roolissa ja meidän täytyy osata myydä. Pääasia on siellä.

Markkinanäkökulmasta, niin sanotaanko, että tavallaan pahimmat pilvet on varmasti pois ja vapaapudotus on jo takanapäin, mutta että onhan markkinassa jatkuvasti epävarmuuksia, että jos täällä ois iso hurraahuuto ja bileet meneillään ostajilla, niin toivottavasti me kasvaisimme lujempaakin kuin yksinumeroisia orgaanisen kasvun lukuja.

Kyllä. Frans Mikael jatkaa kertaluonteisista eristä: "Pystyttekö vielä tarkentamaan mihin kertaluonteiset erät liittyivät?"

Mä voin varmaan huutaa täältä, mut tosiaan kyllä yleispäätös, että on vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, niin mehän pyritään oikaistulla EBITAlla kuvaamaan sitä liiketoiminnan nykyistä tulostasoa sillä lailla, että se palvelee sijoittajia ja ehkä yleisesti, kun meidän toimialalla puhutaan liiketoiminnan muutoksista, niin jollakin tapaa useasti liittyy ihmisiin ja heihin liittyviin muutostilanteisiin.

Kyllä. Sitten nimimerkki Tuomas Jomppis, joka saattaa olla myös meille kovin tuttu: "Missä asioissa olette omasta mielestä onnistuneet erityisen hyvin?"

Me ollaan onnistuneet erityisen hyvin kasvattamaan myynnin tehoa ja myynnin osaamista. Me olemme erityisen hyvin onnistuneet yhtenäistämään ja tehostamaan tapaa, millä tätä liiketoimintaa tehdään.

Ja me ollaan ehkä erityisen hyvin onnistuttu sen lisäksi myös siinä, että me ollaan hereillä siinä, että kuinka liiketoiminta kehittyy ja mihin meillä on varaa.

Kyllä. Frans Mikael jatkaa: "Kommentoitte, että Norjan kannattavuus parani myös selvästi.

Ollaanko siellä otettu nyt selkeät parannukset sisään vai onko nykytasosta selkeää nousuvaraa lyhyellä aikavälillä?"

Sanotaan näin isossa kuvassa, emme me ole vielä maalissa sen suhteen, että mihin kannattavuustasoon haluamme päästä. Jos kysymys käännetään niin, että ollaanko kustannussäästöillä tehty se mitä ollaan kustannussäästöillä hakemassa, niin se puoli on käyty läpi, mut kyllä meillä on yhä paljon potentiaalia tehostaa sitä miten me meidän liiketoimintamallilla operoimme.

Jos katsoo vaikka niitä tavallaan kahta alempaa palasta siitä kustannusrakenteesta mitä käytiin läpi, niin me ollaan esimerkiksi vasta Norjassa nyt käytännössä saatu käyttöön sama toiminnanohjausjärjestelmä mikä meillä on Suomessa käytössä, niin että meillä on täysin yhtenäinen tavallaan bäckin järjestelmäputki, joka mahdollistaa meille sit prosessien ja prosessikopioiden paljon tehokkaamman johtamisen. Ja koska me ollaan vasta alussa sen kanssa, niin ois tosi vaikea todeta, että kyllä tämä polku on nyt jo käyty loppuun.

Kyllä. Osin samoihin teemoihin liittyy Harrin kysymys: "Miten AI-liiketoiminta on kehittynyt ja etenkin miten Witted on pystynyt parantamaan omaa toimintaansa AI:n avulla?"

Joo. Siinä on kaksi hyvin erilaista kysymystä.

Aloitetaan ehkä siitä joka paremmin liittyy tähän aiempaan, eli miten me olemme meidän liiketoimintaamme pystyneet AI:n avulla parantamaan. Ja meillä on ollut vähän tämmöinen lähtökohta, että riippuu keneltä kysyy, että onko se minä vai meidän kaupallinen johtaja Sampo, mutta Sampolla on kauniimpi kielenkäyttö, mä itse sanon, että we have to eat our own dog food, että jos me asiakkaillemme sanotaan, että heidän täytyy tekoälyllä tehostaa sitä mitä tehdään, niin me tehdään sitä itse myös hyvin paljon.

Me ollaan tässä kuluneen puolen vuoden aikana kun olemme yhdistäneet nämä taustajärjestelmät läpi organisaation, niin kaikki nää on sitten yhdistetty niin, että meillä on kaikkialla yhtenäinen tieto käytössä, jonka päälle sitten pystytään rakentamaan erilaisia AI-pohjaisia liiketoiminnan tehostamistyökaluja. Ja me ollaan tehty sitä niin sopimusprosessien uusintoihin kuin kaupalliseen raportointiin ja analyysiin, makrotalousraportointiin, meidän talousosaston closingin ja analytiikan tehostamiseen.

Varmasti unohdankin joitain tekemisen osa-alueita. Ja meiltä tulee nyt tällä hetkellä mittakaavaa yksi uusi tavallaan jonkun kaupallisen prosessin automatisoiva AI-työkalu sisäiseen käyttöön kuukaudessa suunnilleen sisään.

Ja siellä me tehdään paljon ja se on todella mielenkiintoista nähdä kuinka se kehittyy. Ja joku tuossa aiemmin sanoi, että siinä vaiheessa kun organisaatio kitisee, että tokenit on jatkuvasti loppu, niin silloin tietää, että se murros on jotenkin hyvin meneillään ja mä kuulen tätä johtoryhmästä nyt vähintään viikoittain, ja pidän sitä siis positiivisena asiana.

No sit toinen asia on AI-liiketoiminnan kehitys. Meillähän siis AI-teemana menee joka ikiseen liiketoimintaan.

Puhuttiin muutosjohtamisesta AI-murroksen kautta. Puhuttiin siitä, että minkä näköisiä kompetensseja asiakkaalla pitää rekrytoida.

Ensimmäinen on Next, toinen on Talented. Meillä on selkeitä tavallaan asiakkaiden AI-hankkeita, joka on sit vähän enemmän menee AI Corpiin ja meidän perinteisen IT-konsultoinnin, että se saattaa tulla kummasta tahansa.

Ja sitten on myös ihan sitä, että tarvitaan ihan perinteisiin tavallaan hankkeisiin, niin tarvitaan AI-osaavia kehittäjiä, joka on sit taas ihan normaalia tavallaan normaalia Witted IT-kehitysliiketoimintaa. Ja me nähdään jatkuvasti kohonnutta kysyntää tälle kokonaisuudelle, mutta sitä ei pysty lainkaan tulkitsemaan siitä, että kuinka meidän AI Corp -yhtiöllä, Witted AI Corp Oy:llä menee.

Se on kuitenkin vaan pieni osa tästä kokonaisesta kysynnästä. Ja silloin mä joudun vastaa Harrille vähän pehmeästi, että tätä kysyntää on todella paljon eri puolilla organisaatiota ja ihan tämmöinen anekdootti, että kun katsoin tuossa jonkun näköistä snapshottia Suomen ohjelmistoliiketoiminnan viimeksi sisääntulleista liideistä, niin niistä selkeästi yli puolet oli tämän tyyppiselle tekemiselle.

Mutta se on niin laaja meillä aiheena, että mä en edes pysty vastaamaan suoraan, että se on +32,4%, luku täysin hatusta temmattu, koska se näkyy niin monimuotoisena se kysyntä.

Kyllä. Sitten tulee kovin myötämielinen kysymys.

Jaakko kysyy: "Hieno tulos. Teillä on nyt useampia peräkkäisiä kuukausia kasvavaa 12 kuukauden liikevaihtoa ja uusmyynti kasvoi vertailukauteen mukavasti.

Missä vaiheessa johto kokee, että markkina on aidosti kääntynyt niin, että yhtiö voi palata selvästi kaksinumeroiseen orgaaniseen kasvuun? Mitä konkreettisia merkkejä seuraatte tämän arvioimiseksi?"

Tässä on kysymyksessä kaksi puolta selkeästi.

Meillä on vähän semmoinen mantra itsellämme, että tulosta täytyy pystyä tekemään olosuhteessa kuin olosuhteessa ja sitten jos markkinalta tulee myötätuulta, niin sitten kasvetaan voimakkaasti sen mukana. Ja jos tätä nyt sit periaatteessa voisi sanoa, että jos katsoo sitä, että mitä me ollaan saatu aikaan tässä viime kuukausina ja mille myyntiputki on näyttänyt, niin se näyttäisi siltä, että myötätuuli on hyvä ja nyt annetaan mennä, mutta sit samaan aikaan geopolitiikka on niin epäselvää tällä hetkellä ja jos siihen yhteen kuukausiraporttiin kirjoittaa jotain, niin se saattaa olla seuraavana päivänä tai seuraavana viikkona niin eri asennossa.

Että se on oikeastaan sen geopoliittisen epävarmuuden takia, että ei uskalla ottaa kiinni henkseleistä ja vetää sitä vähän eteenpäin. Ja me emme ole nähneet sitä, että investointipäätöksiä jätettäis tekemättä nyt tällä hetkellä tän geopoliittisen tilanteen takia meillä asiakkailla, mutta ei myöskään voida tietää, että minkä näköinen markkina olisi, jos tätä hullunmyllyä ei olisi.

Nyt mun täytyy myöntää, Henkka, siellä oli kaksiosainen kysymys, josta mä ehkä ensimmäiseen vastasin.

Joo, toinen on, että missä vaiheessa johto kokee, että markkina on kääntynyt ja mitä konkreettisia merkkejä oli nää kaksi osaa.

Joo.

Mun mielestä noissa kyllä molempia kosketettiin.

Hyvä. Ei jatketa siitä.

Kyllä. Mainiota.

Harri kysyy: "Mikä on organisaation huoltosuhde tällä hetkellä ja mitä tasoa tavoitellaan?"

Harri on saattanut joskus nähdä niitä huoltosuhteen tarkkoja lukuja, joita ehkä emme noin yleisesti ottaen raportoi julkisesti, mutta voimme todeta, että huoltosuhde paranee, mutta huoltosuhde tulee paranemaan entisestään jatkossa.

Kyllä. Frans Mikael kehaisee, että erinomaisesti avattu kannattavuusajureita, siitä peukku.

Sitten Norja ja nopeasti kasvaminen kiinnostaa, eli: "Miten Norjassa ollaan nyt onnistuttu rekryämään myös omaa henkilöstöä aiempaa paremmin?"

Vaikea siitäkään nyt on sanoa, että siellä on nyt joku juuri yksi asia tehty eri tavalla. Sanoisin, että yksi asia siinä on se, että kaikessa tavallaan strategian tekemisessä me ollaan tehty nyt tarkempia valintoja siitä, että kuinka monta asiaa tehdään ja valitaan tarkemmin ne, että mitkä on ne taistelut, mitä milläkin hetkellä käydään, ja tää on yksi niistä taisteluista, jotka on valittu käydä.

Mutta ehkä se isossa kuvassa eniten asiaan merkittävä tekijä on se, että Norjassa tämä tavallaan kanavashifti on ollut vielä voimakkaampi kuin mitä se on ollut meillä Suomessa, jota kautta me tunnemme paljon paremmin ne meidän asiakkaat, me tunnemme niiden asiakkaiden tarpeet ja meillä on pidempiaikaisia projekteja. Ja silloin kun me tiedetään mitä nää asiakkaat haluaa ja ne pystyy sitoutumaan pidemmiksi ajoiksi niihin ihmisiin, niin me pystymme sit taas rekrytoimaan Norjassa sitä vasten, jos Norjassa tavallaan rekrytointi on hitaampaa eli siitä kun jonkun kanssa päästään sopimukseen, että aloitetaan, niin jos Suomessa siinä kestää normaalisti sanotaan kuukausi, Norjassa siinä kestää yleensä semmoinen kolmisen kuukautta, niin silloin se tavallaan sen kysynnän osaaminen ja ymmärtäminen on riskimielessä entistä paljon tärkeämpää.

Mut tästä yhtälöstä ei siellä ole muutettu jotain, että miten palkataan ihmisiä tai mikä Wittedin yhtiön tarina on tai muuta, vaan se on se, että me pystytään varmistamaan, että meillä on hyviä hankkeita hyville osaajille.

Kyllä. Frans Mikael kysyy: "Paljonko kanavamyynnin osuus on Software Saunan ja Norjan liiketoiminnasta?"

Nyt täytyy kääntyä talousjohtajan puoleen.

Joo, ei kyllä itselläkään heti ihan hatusta tarkkoja luvut, mutta ehkä Software Saunasta sen verran, että siellä ei merkittävää kanavamyyntiä oikeastaan ole ollut. Tietenkään ennen kuin olivat konserniyhtiö, niin meidän kautta tietyllä tavalla Witted on toiminut yhtenä kanavana, mutta että Software Saunalla on ollut historiallisesti ihan suoria asiakkaita aika hyvä määrä ja iso osuus.

Ei päästä ihan prosentin tarkkuuksiin, mut me ylitettiin viime vuonna se selkeästi, niin että enemmistö tulee suorasta eikä kanavasta, mut ja se trendi on ollut jo pitkään tosi selkeä. Ei ihan tarkkaa lukua Fransille löydy.

Kyllä. Janne Saarinen kysyy tällaista forward-looking statementiä: "Voidaanko olettaa kannattavuuden trendin olevan myös ylöspäin tilikauden loppua kohden ja nyt ollaan vasta saatu kehitys alkuun?"

Sanotaan Jannelle näin, että me emme ole varsinaisesti saaneet historiassa kiitosta aina siitä, että mikä meidän tavallaan lupausten ja aikaansaannosten suhde on tällä puolen, niin me ollaan vähän varovaisia siinä, että mitä me teille uskallamme luvata. Sit kausiluonteisesti täytyy ottaa huomioon se, että Q3 on tän näköisessä liiketoiminnassa, jossa lomakaudella on merkittävä vaikutus laskutettaviin tunteihin, niin Q3 on aina kannattavuudeltaan heikompi.

Mut kyllä meillä omat ja johdon tavoitteet on selkeästi Jannen statementin suuntaiset, mutta emme me sitä uskalla teille sijoittajille vielä luvata muussa mielessä kuin annetun ohjeistuksen näkökulmasta.

Kyllä. Sitten Harri toteaa, että hyvää työtä.

Kiitämme Harria. Tää on vähän näin, että me ketkä olemme täällä näin, niin me olemme viestintuojia ja sen hyvän työn tekijät löytyy tuolta tiimistä itsestään.

Kyllä. Kenttäväelle kiitos.

Tuota kysymysten vuo näyttää tyrehtyvän, joten voitaneen tulkita, että tässä alkaa olla meidän materiaalit tältä kertaa. Sieltä vielä Jomppis kommentoi, et kovasta tykityksestä tekoälytyökalujen kanssa ja kovasti tykästyy Q1:seen myös, mutta tässä ei liene varsinaista kysymystä, joten ehkä meidän on aika todeta, että tässä oli meidän Q1-liiketoimintakatsauksen liveraportti ja kiitetään kaikkia paikallaolijoita.

Kiitos ja kuittaus.

Kiitos.