Tervetuloa käymään läpi SRV:n tammi-syyskuun osavuosikatsausta. Kvartaali sinänsä, kolmas kvartaali oli kovasti odotustemme ja ohjeistuksemmekin mukainen.

Liikevaihto kasvoi merkittävästi, kannattavuus parani. Tilauskanta hyppäsi korkealle tasolle, 1,5 miljardiin, ja ehkä se myönteisin piirre kuitenkin raportissa on vielä se, että ton lisäksi meillä on noin 1,2 miljardia.

Siitä huolimatta, että todennäköisten hankkeiden listalta siirtyi tilauskantaan 700 miljoonaa, niin tuo todennäköisten hankkeiden lista kuitenkin kasvoi vielä pikkasen, 1,2 miljardiin. Ja se ehkä on se, joka rakentaa sitten vahvimmin näkymää jo seuraaviin vuosiin ja alleviivaa sitä, mitä sanoimmekin tuossa, että odotamme tämän myönteisen kehityksen jatkuvan vuoden loppua kohti.

Aloitellaan perinteiseen tapaan talouden näkymästä rakentamiseen liittyen ja kyllähän tämä monin osin elpyvä Suomen talous viennin investointien kautta on iso positiivinen kehityskulku, joka asteittain tulee heijastumaan rakentamisen kysyntään. Korkotason nousu aiemmin jonkun verran tietenkin uhkaa sitten sijoittajakysyntää ja kuluttajapuolella mä itse uskon siihen, että niin vuokra- kuin omistusasuntojen kysyntä on vaiheessa, jossa tarjontaa on vielä pikkasen liikaa ja ehkä omistamisen puolella sitten luottamus työpaikkojen säilymiseen ehkä yllätykseksikin vielä pysyy aika heikkona, vaikka niinku sanottu, niin toi talous alkaa kehittyy myönteisesti.

Rakentamisen markkinasmuutoin ei mitään valtavan isoa nopeata muutosta ole odotettavissa, mutta tietenkin toi paljon puhuttu datakeskuskysyntä värittää sitten aika montaa eri asiaa. On siitä kiinnostava kysynnän segmentti, että on ikään kuin riippumaton Suomen talouden tilanteesta, riippumaton suhdanteesta, riippumaton korkokehityksestä, että siellä tämmöinen uusi teollisuus on syntymässä nopeata vauhtia Eurooppaan ja Suomeen ja siitä tänään varmaan paljon puhumme, mutta emme pelkästään siitä.

Toimitilakysyntä kääntyy kasvuun, kyllä se päädraiveri siellä nimenomaan tuo datakeskukset on, mut samalla me nähdään seuraaviksi vuosiksi hyvinkin vahvana jatkuva julkisen sektorin investointikysyntä. Ja kuten todettu, niin toi sijoittajakysyntä kyllä näyttää semmoisia varovaisia merkkejä ehkä tuolla logistiikan ja hoivan ja jossain määrin asuntojen puolella, mutta tuo korkokehitys sitä jossakin määrin ehkä muuten myönteisen näköistä kehitystä hiljentää.

Yksi asia, joka varmaan nähdään tuon talouden kehityksen pohjalta sitten etenkin, kun vientiteollisuuden tilauskirjat on täynnä, niin kyllä me odotamme asteittain teollisuuden investointien myös lisääntyvän. Toimitilapuolelta, niin tässä muutama esimerkki hankkeista: Ohkolan sairaalarakennus, joka siis on osa ollut tota Laakson yhteissairaala -kokonaishanketta, valmistui juuri.

Tampereen yliopiston tutkimusrakennus NODI myös juuri valmistunut. Nizzin monitoimitalo Kirkkonummella eli Gesterby-hanke, puinen hieno uusi pääsääntöisesti koulukäyttöön tuleva rakennus, joka voitti vuoden työmaakilpailun, rakenteilla.

TAYS:in äärimmäisen tärkeä ja iso osa tätä todennäköisistä hankkeista tilauskantaan siirtynyttä osaportfoliota, eli TAYS:in iso uudistamisohjelma, varsinaiset toteutussopimukset allekirjoitettu, hanke on käynnissä ja luo tietysti sitten vuosikausiksi sellaista meidän perusleipää, perusliikevaihtoa ja positiivista kassavirtaa. Meyerin pääkonttori, omakehitteinen toimistorakennus Turussa, itse asiassa käytännössä teollinen hanke siten, että tuo on osa sitten Meyerin telakan oman tuottavuuden ja ton alueen kehittämisen hanketta, mutta kuitenkin omakehitteinen toimistotalo pitkästä aikaa.

Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskus Helsingin kaupungille, yhteistoiminnallinen urakka käynnissä, ja Senaatti-kiinteistöjen puolelta pitkän kehitysvaiheen ja ehkä investoinnin lykkääntymisen jälkeen käynnistynyt Kuopion poliisiasema, taas kerran siirtymä tuolta todennäköisistä hankkeista tilauskirjoihin. Porttilan peruskorjaus, me taidetaan olla korjaamisessa nopeimmin orgaanisesti kasvanut isompi rakennusliike tällä hetkellä ja tuo siitä yksi esimerkki.

Tuossa kohtaa todetaan todennäköiseksi arvioiduksi, mutta itse asiassa tämän viikon maanantaina kuitenkin ikään kuin tän katsauskauden jälkeen, niin siirtyi tilauskirjoihin. Ja sitten yksi tämmöinen areena-urheilurakentamishanke Kouvolasta tuossa kehitysvaiheessa ja toivottavasti kohta sitten käyntiin lähdössä.

Datakeskusmarkkinasta rakennusteollisuuden kuviin ehkä lyhyt kuvaus siitä, miltä tämä näyttää tai voi näyttää, eli me ollaan ehkä vielä tuolla alimmilla portailla tuossa kehityksessä ja voidaan vaan nähdä se, että se hankeputki, joka tuolla nähdään, jolla tiedetään olevan toteutusedellytykset ainakin varsin pitkällä, niin se kyllä luo aikamoisen mahdollisuuden tälle teollisuuden kasvun. Tuossa todetaan 30-kertaistumisesta, se että onko se 20 vai 40-kertainen sitten se todennäköisempi tulevaisuus, niin kovin on vaikea sitä arvioida, mutta tulee laajasti kyllä tätä toimialaa työllistämään.

Ehkä tää on semmoinen osa-alue, joka julkisuudessa kovinkin paljon on keskustelussa tällä hetkellä ja mä vähän olen ehkä huolissani siitä, että meillä kerrankin on isoja Suomella kansallisia kilpailuetuja. Lähtee paljon meidän investoidusta sähköntuotantokapasiteetista ja verkosta, jotka on korkeatasoisia, ja lähtee kerrankin siitä, että ilmastostakin on jokin hyöty.

Meidän aikaisempia ehkä vahvuuksia on ollut poliittinen stabiliteetti, mutta tällä hetkellä keskustelua seuratessa, niin musta tuntuu, että tässä alkaa olla kohta piirteitä, että tämä maa voi tämänkin myönteisen kehityksen vielä tuhota ihan itse ja omin toimin. Toivotaan, että keskustelu rauhoittuu ja löytyy järkevä tapa tästä uudesta teollisuudesta Suomessa laajasti hyötyä.

Tähän vielä sillain kiinnostavaa, että iso osa investoinneista tulee alueille, jotka on taantuvia ja sitä kautta ehkä tasapainottaa vielä tämän maan kehitystä parhaimmillaan ja luo oikeasti korkean arvon työpaikkoja pysyvästi siihen käyttötoimintavaiheeseen sen lisäksi, että tietysti rakentajan näkökulmasta kiinnostavaa kenttää. Ja ettei tule väärää mielikuvaa, niin ei tietenkään kritiikittömästi.

Voidaan edellyttää näiltä toimijoilta investointeja niin sähköverkkoon kuin sähköntuotantokapasiteettiin, he ovat siihen vielä halukkaitakin. Mutta siis kiinnostava alue ja pitää nyt vaan katsoa, että osaamme tämän ikään kuin tilaisuuden Suomena hyödyntää.

Nää tarjoaa meille, ja palaan siihen tuossa vähän strategiakatsauksessakin vielä, niin muuhun urakointiin nähden parempaa kannattavuutta. Isoimmat perusteet sille on, että nää on vaativia hankkeita, ne on toki aikataulullisesti kireitä, niissä on paljon sellaista taloteknistä osaamista, joka meille sopii erityisen hyvin, ja tätä vastapainoksi tietysti niin kuin sanoinkin, niin korkeamman kannattavuuden mahdollisuuksia.

Me ollaan vahvistettu järjestelmällisesti itse asiassa jo 2,5 vuotta datakeskusosaamista ja nähdään, että asema markkinoissa on vakiintunut. Markkinaosuuksien laskeminen on aika lailla vaikeata, koska tässä voidaan sitten ikään kuin laskea markkinaosuutta tunnetuista rakenteilla olevista kappaleista tai euroista.

Nää kaikki hankkeet, missä me toistaiseksi ollaan mukana, emme muitakaan poissulje, niin on kuitenkin sellaisia, joissa meillä on ollut sillain laaja kokonaistoimitus, että vastaamme sekä siitä talonrakentamisosuudesta, että tästä kaikkein laajimmasta talotekniikkaosuudesta, ja siten näitten euromääräinen arvo on kappalemääräistä markkinaosuutta korkeampi. Meillä on pari näitä rakenteilla, pari nostettiin nyt, haluttiin avata tätä todennäköisten hankkeiden listaa pikkasen rakenteellisesti, jotta se on sijoittajalle ja talon ulkopuolelta paremmin arvioitavissa.

Pari hanketta täyttää ne kriteerit, että me arvioimme ne todennäköisiksi, mut sit kaiken kaikkiaan, kuten tuossa aiemmin sanoin, niin kyllähän se hankeputki tuolla on, kokonaishankkeiden määrä on valtaisan suuri ja meillä on paljon tarjousneuvotteluvaiheessa olevia hankkeita, mikä tietysti tuo tullessaan sitten sen, että harkitsemme kuitenkin koko ajan huolellisesti, että mihin hankkeisiin ryhdymme. Yritetään löytää järkevä tasapaino tuoton ja riskin suhteen, onpa ne riskit sitten aikataulua tai sopimusehtoja.

Ja sitten me tietysti tehtiin tuossa pieni organisaatiouudistus, palaan siihenkin pikkasen, osaltaan tukemaan kasvua datakeskuksissa, mutta ei kuitenkaan vain sitä, palaan siihen tuossa kohta. Niin kuin sanoin, niin nää molemmat ennen kaikkea tietysti tärkeämpänä, suurimpana datakeskus tuohon Lahteen, juuri eilen siellä hallituksenkin kanssa vierailimme, hienossa vaiheessa oleva toteutus, merkittävä siis hanke, mutta kuten sanoin, niin talonrakentaminen kuin talotekniikan rakentaminen, ja sama tilanne Kajaanissa.

Erityisen mielenkiintoinen ehkä sen takia, ettei oo pelkkä ikään kuin tavanomainen datakeskus, vaan sinne tulee myös supertietokone ja tulee kvanttitietokoneet, se on sillain hieman erilainen sitten taas rakenteeltaan ja opettaa tuossa mielessä moneen muuhun, ja tuossa sit vielä kerran kuvattuna toi meidän todennäköisten hankkeiden lista ja datakeskusten osuus siellä. Pelkkää toimitila- ja datakeskusrakentamista tää ei kuitenkaan oo.

Asuntorakentaminen edelleen on kovinkin matalalla tasolla, eikä nyt kovin nopeata elpymistä isossa mittakaavassa tuonne voi ennustaa. Kuitenkin tärkeä segmentti meille ja aikanaan sieltä varmasti ylös nousee.

Kuten tuossa totesin, niin meillä on edelleen pikkasen liikaa asuntoja niin vuokra- kuin omistusasuntojen puolella, ne on aina toistensa substituutteja tietyssä tilanteessa ja siten se kokonaismarkkinan kehittyminen on tärkeätä. Valoisimmat merkit meidän näkökulmasta on se, että vuokrausasteet paranee, tuossa näkyy toi vuokrailmoitusten määrä oikeassa alakulmassa, ja me ollaan kääntymässä siihen tilanteeseen, että isolla osalla suuria kiinteistönomistajia vuokrausasteet on sillä tasolla, että seuraavaksi on helppo olettaa, että vuokrat kääntyy kasvuun.

Ja silloin siinä ikään kuin yhtälökolmiossa, jossa sijoittajan tuottovaateet, rakentamisen kustannukset ja vuokrista muodostuva tulovirta, niin rupee kohta lähentymään sitten toisiaan. En usko edelleenkään kovin nopeeseen tai ehkä näkisin niin, että aiempaan nähden niin pikkasen maltillisempaankin kehitykseen tällä hetkellä uskomme, mutta toisinpäin niin jo nyt nähdään, että oikealla sijainnilla vuokrakohteetkin löytää toki harvalukuisesta sijoittajakunnasta, mutta löytää kuitenkin asiakkaansa.

Omistusasuntojen puolella niin syksyn asuntokauppamäärät myös vanhojen asuntojen puolella on ollut poikkeuksellisenkin matalia ehkä odotuksemme vastaisia. Nää me myös, et se on kovin hermostunutta, että kuluttajat saattaa olla kaksi viikkoa aktivoitua markkinoille ja sitten tulee vaikkapa USA:n suunnasta omituinen lehdistötilaisuus, jonka jälkeen voi olla kaksi viikkoa täysin hiljaista, eli tämmöistä hassua hermostuneisuutta edelleen on, mutta asteittain varmasti mieluummin parempaan kuin huonompaan suuntaan.

Tuossa on vielä todettu lyhyesti toi valtion tukeman tuotannon laskeminen ja se on ehkä aika ongelmainen asumisen kenttä kaikkineensa ja kuntien osuus sitten tuosta on valtavan iso, mä luulen, että sitä rakennetta kovin hyvin ei edes ymmärretä. Pitkässä tähtäimessä on hyvä, että se laskee ja markkina sitten taas täällä yksityisellä puolella elpyy.

Tässä muutama kohde nopeasti: Espoon Asunnoille valmistunut kohde Espoonlahdessa, Mårtensbrossa käynnissä oleva hanke IceCapitalille, yksi harvoista aktiivisista asuntosijoittajista uudisasuntosijoittamisen osalta tällä hetkellä, ja sit me ollaan tehty katsauskauden jälkeen päätös ton pienehkön asuntokohteen, omistusasuntokohteen rakentamisesta Raisioon, siellä on kohtuullisen hyvä kuluttajakysyntä ollut. Ja sit ehkä vielä kerran kerraten näin, niin koko tämä tammi-syyskuun niin liikevaihto nousee lähelle 550 miljoonaa, operatiivinen liikevoitto käytännössä kokonaan viimeisellä kvartaalilla tai kolmannella kvartaalilla tehtynä 5,4:ään ja toi tilauskannan kasvu on tietysti merkittävä konkreettinen luku.

Liikevaihdon kasvu kvartaalilla oli lähes 30 %, tulee lopuksi aika laaja-alaisesti, vaikka tietenkin toi toimitilarakentaminen ja datakeskukset suurimman kontribuution tuo tuohon. Asuntorakentamisen volyymin suhteellinen kasvu on nopea, mutta pienissä luvuissa ehkä absoluuttisesti pienempimerkityksinen, mutta suunta tärkeä.

Operatiivinen liikevoitto 5,3 miljoonaan euroon ylittää viime vuoden tason merkittävästi ja siellä on kuitenkin vertailuluvuissa Infra, eli tää jäljellä olevan liiketoiminnan taloudellinen kehitys on loppujen lopuksi ollut verrattain vahvaa. Tilauskanta kasvoi merkittävästi ja sit kun rinnalla otetaan toi 1,2 miljardia todennäköisiksi arvioituja hankkeita, niin tää 2,7 miljardia yhteenlaskien on kuitenkin se patja, jonka varassa sitten seuraavia vuosia suuresti rakennamme.

Strategiassa ei oo muutoksia, mutta hieman ehkä kuvan näkökulmasta tuomme tässäkin datakeskukset voimakkaammin esiin ja jos siitä päästä aloittaa, niin haemme datakeskuksista vahvaa kasvua. Urakoinnin puolella, etenkin yhteistoiminnallisen urakoinnin puolella halutaan vahvistaa johtavaa asemaamme ja haemme kasvua tuolta korjausrakentamisen puolelta.

Ja sitten markkinan asteittain tarjotessa mahdollisuuksia, niin kyllä se meille edelleen kannattavin ja tärkein kasvun paikka on omaan hankekehitykseen pohjautuva niin toimitila- kuin asuntorakentaminen. Sit me pikkasen enemmän myös ruvetaan korostamaan tuottavuudenhallinta-asteen sekä säilyttämistä että kehittämistä.

Toi datakeskuskysyntä on sellainen, joka saattaa tuoda markkinaan niin materiaalien kuin työvoiman näkökulmasta saatavuushaasteita ja sit se saattaa heijastua tietysti inflatoitumiseen siten, että vaikkapa tää aiemmin mainittu julkisen sektorin hankekanta ei toteudukaan sellaisenaan, kuin se tänään näyttää. Siellä on monta osa-aluetta, missä me tiivistetään tekemistämme ja sekin tuossa näkyy julkaisemassamme organisaatiossa.

En jää tähän pitkäksi aikaa kiinni, mutta ehkä muutaman ison asian tuolta nimenomaan tuotannon puolelta ja liiketoiminnan puolelta nostan esiin, eli jos tullaan oikeasta reunasta, niin datakeskukset, jota on järjestelmällisesti 2,5 vuotta kehitetty osana toimitiloja, niin nostetaan omaksi liiketoiminta-alueekseen ja tavallaan johtoryhmäpositioon. Se on yksi kasvun lähde.

Me uskotaan kuitenkin voimakkaasti siihen, että tää on paikallisen läsnäolon liiketoimintaa, joten me oikeastaan vahvistetaan tässä tapauksessa sitäkin niin, että jaamme tämän maan kolmeen kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Pohjois-Suomeen, jos meillä aloittaa uusi liiketoiminta-alueen johtaja tammikuun alussa, sitten Länsi-Sisä-Suomi, Tero Karislahti jatkaa vetäjänä, vahva kasvutavoite Läntiseen Suomeen, siellä on paljon teollisuuden hankkeita, ja sitten tää Etelä-Suomi, jossa käytännössä siis toimitila- ja asuntorakentaminen tässä vaiheessa yhdistetään ja siellä haetaan sekä tiettyä kasvua näitten isoimpien kaupunkialueiden kehyskunnissa, mutta myös sitten henkilöstön parempaa liikkumista eri hankkeiden välillä. Datakeskusten puolella niin kyllä me tullaan hankkeet ikään kuin resursoimaan sillä, että meille se kumuloituva syvä osaaminen on etenkin tuossa datakeskusosiossa ja sitten tuotannon resursseja, työmaan resursseja tuodaan aina alueellisesti tuosta alueorganisaatiosta.

Tuolla hankekehityksen, vuokrauksen, transaktioiden puolella niin ensiimmäisiä onnistumisia ja sielläkin vahvistuva todennäköisten hankkeiden lista. Haetaan siihen kuitenkin entistä tiukempaa otetta ja pyritään löytämään ratkaisut siihen, että tuota kasvua löytyy laaja-alaisesti koko Suomessa, ennen kaikkea toimitilojen puolella, asuntohankkeet pääsääntöisesti jää tonne alueiden kehitettäväksi.

Ja sit vielä tuolta tuotannon palveluiden puolella, mihin oman talotekniikkamme yhdistämme, laskentaan, hankintaan ja muun muassa HSEQ:hun, niin haetaan taas sitten ratkaisua siihen, että se tarjoaa tän hallinta-asteen kehittämiseen työkaluja kaikille liiketoiminta-alueille. En mene tähän pidempään.

Tuttu kuva, vasemmalla urakointi, tärkeä osa liiketoimintaa, monen kehittämisen tekemisen osa-alue ja positiivista kassavirtaa. Mennään oikealle kuvassa, niin tullaan omakehitteiseen, omaperustaiseen.

Meidän vastuualueet laajenee ja jalostusarvo laajenee, pääoma riskikin tulee jossakin määrin peliin omakehitteisten puolella tonttien kautta ja omaperustaisessa eli asuntotuotannossa tietysti myös potentiaalisesti myymättömän asuntokannan kautta. Vasemmalta oikealle mennessä niin hankekoko suhteellisesti ja suhteellinen kannattavuus paranee.

Ja se mitä haluttiin tähän oikeastaan lisätä, on kuvaus tuosta datakeskuksista, eli kaikissa erilaisissa urakkamuodoissa tarjoaa mahdollisuuden korkeampiin katteisiin. Me ollaan melko tiukasti rajattu niin, että sillä osa-alueella me jäämme tai pyrimme roolissamme palvelemaan nykyisiä kehittäjiä ja rakentajia.

Meillä on joitakin yksittäisiä omakehitteisiä, mutta me ei lähdetä laajasti tuossa hankekehityksen kautta eteenpäin, vaan palvellaan tätä olemassa olevaa hankekehittäjää ja käyttäjäkenttää erilaisin urakkamuodoin. Tuossa on vaan avattu toi kertaalleen ja tämä on hieman uusi tapa avata tätä ja näin tästä eteenpäin toimimme ja tulemme kommunikoimaan silloin noi isoimmat portfoliossa tapahtuvat myös muutokset.

Että tällä kaudella niin aiemmasta kannasta, kuten sanottu, niin 700 miljoonaa siirtyi tilauskirjoihin. Me poistettiin sieltä itse asiassa Turun areenahanke tässä kohtaa arvioiden sen käynnistymisedellytysten aiemman sopimuksen pohjalta heikentyneen ja sitten me tullaan myös nimeämään ne hankkeet, jotka tulee vaikka urakkakilpailujen kautta, mutta tässä kohtaa ei uusia hankkeita.

Niiden ollessa datakeskuksia, niin meillä ei oikeutta nimetä, niin toteamme, että niitä on kaksi ja sit siellä on yksi noin 100 miljoonan euron omakehitteinen logistiikkahanke, jossa siinäkään emme vielä ole vaiheessa, että pääsisimme sitä nimeämään. Hankekehitysputki vahva, eli markkina vähänkin tarjousmahdollisuuksia, niin tuossa päästään eteenpäin ja kuten sanoinkin, niin 350 miljoonaa sellaisia hankkeita on nyt tuossa todennäköisten hankkeiden listalla.

Tärkeitä tekemistä talouden numeroiden ulkopuolella, mutta kuitenkin monin osin tukien sitä talouden kehitystä. Meidän NPS B2B-asiakkaiden puolella säilyy edelleen yli 70:ssä.

Se on, kuten olen monen kertaa todennut, huikea suoritus. Me ollaan erityisen iloisia siitä, että henkilöstön hyvinvointi eNPS:llä mitattuna on menossa oikeaan suuntaan.

Me ollaan kuitenkin eletty monta monta tuskaisen hankalaa vuotta ja toivotaan, että tämä markkinat huomaa pieni valo, niin tuossakin sit entisestään näin näkyy. Tapaturmataajuudessa pieni heikkokehitys loppuvuonna vielä tässä mennen kohti pimeätä ja liukasta, niin meillä on iso työ palauttaa tuo kehitys myönteiseen suuntaan.

Kaikki ennakoivat mittarit, kuten havaintotaajuus ja muu toimii oikein, mutta tuloslukuna tuo kiistämättä väärään suuntaan. Ja ehkä tässä kohtaa, niin taksonomian mukainen liikevaihto on suurin piirtein huipussaan, me ei kovin paljon korkeammalle tulla pääsemään niin kauan, kun meillä on sen tyyppisiä hankkeita kuten sairaalat, jotka ei voi olla taksonomian mukaista liikevaihtoa, mutta kaikki omakehitteinen, kaikki omaan suunnitteluun pohjautuva tuolla on ja oman toiminnan päästöt rupeaa olemaan niin vähäiset, että niissä ei ole kovin suurta tarinaa enää kerrottavaksi.

Ja sitten annetaan Jarkolle syvempää vähän talouden lukuja.

Jes, kiitos. Joo.

Eli nyt päästiin kolmannella kvartaalilla sitten numeroittenkin näkökulmasta vauhtiin ihan niinku tuossa alkuvuoden aikana on ennakoitu ja liiketoiminta tosiaan kääntyi ihan selvään kasvuun. Liikevaihto nousi vertailukauteen nähden 28 % noin 205 miljoonaan euroon, kun vuosi sitten oltiin noin 160:ssä.

Ja kasvu tuli nyt molemmilta puolilta, eli toimitilarakentamisen liikevaihto oli noin 182 miljoonaa, vertailukaudella 148. Täällä taustalla ennen kaikkea projektijohtourakoinnin volyymien kasvu, jota pitkälti ajaa nyt datakeskukset, mut toisaalta sit kyllä täällä elinkaarihankkeet ja muu urakointi myös kasvoi.

Allianssirakentamisen volyymit jonkun verran laski. Asuntopuolella sitten liikevaihto käytännössä melkein kaksinkertaistui vuoden takaiseen nähden 23 miljoonaan euroon.

Vertailukaudella siis 12 miljoonaa ja selkein kasvun ajuri oli nyt sitten omakehitteiset asuntohankkeet. Tässä vertailussa on sitten myös hyvä pitää mielessä, että tuolla viime vuoden kolmannella kvartaalilla toimitilarakentamisen liikevaihto sisälsi vielä ton viime vuoden lopussa myydyn SRV Infran ja sen merkitys siellä luvuissa oli 6 miljoonaa positiivista, eli tää huomioiden meidän kasvu oli itse asiassa vieläkin ripeämpää.

Operatiivisen liikevoiton puolella tietysti kasvun lisäksi olennaista on, että se kasvu on myös kannattavaa ja kyllä meillä kannattavuus nyt parani ihan selvästi, eli kolmannen kvartaalin operatiivinen liikevoitto oli 5,3 miljoonaa, vuosi sitten oltiin 1,3:ssa ja tässäkin hyvä pitää mielessä, että tosiaan viime vuonna Infra, joka sinänsä oli kannattava, niin sitä ei enää luvuissa ole, eli jatkuvien toimintojen kannattavuusparannus on itse asiassa sitäkin parempi mitä raportoiduissa luvuissa näkyy. Tulosparannuksen taustalla oli yhtäältä korkeampi volyymi, mutta toisaalta myös se, että meidän tuloutuneen liikevaihdon keskimääräinen kateprosentti kasvoi tuohon vuoden takaiseen nähden.

Kumulatiivisesti meidän tammi-syyskuun liikevaihto 545 miljoonaa, eli noin 11 % vertailukautta korkeammalla tasolla ja operatiivinen liikevoitto 5,4 miljoonaa, vuotta aiemmin me oltiin 3,2 miljoonassa. Rahoitusasema tuttuun tapaan säilyi erittäin vahvana, antaa meille todella hyvän pohjan ja kyvyn toteuttaa sitä tavoiteltua kasvua.

Rahoitusreservit oli noin 130 miljoonaa, eli rahoitusreservit koostuu rahavaroista plus heti nostettavissa olevista luotoista, vuosi sitten oltiin 107 miljoonan tasolla. Laski toki noista kesäkuun tosi korkeista 147 miljoonan euron tasoista, mutta on edelleen liiketoiminnan tarpeisiin nähden tosi vahvalla tasolla.

Kolmannen kvartaalin liiketoiminnan ja investointien rahavirta oli negatiivinen, mut ihan ennakoidusti. Muutokseen vaikutti ennen kaikkea se, että noi urakkatuotannossa saatujen ennakoiden kausiluontoinen vaihtelu oli tällä kertaa näin päin.

Hyvä huomata, että tuossa Q2:lla rahavirta oli sit toisaalta tosi tosi vahvasti positiivinen, eli tää tasottuminen on tässä ihan luonnollista. Neljännellä kvartaalilla meillä tulee sitten pari asuntotontin hankintaa, jotka pikkusen vaikuttaa kassavirtaan negatiivisesti, mutta siitä huolimatta tullaan pysymään oikein hyvällä tasolla likviditeetin suhteen ja myös taseen tunnusluvuissa.

IFRS 16 -oikaistuna korollinen nettovelka edelleen reippaasti negatiivinen ja sitä myöten IFRS 16 -oikaistu nettovelkaantumisaste myös miinuksella, 41 %, tää on ihan toki huikean hyvä luku, koska tietysti tässä tulkinta on, että mitä pienempi, niin sitä parempi. Omavaraisuusaste IFRS 16 -oikaistuna noin 43 %:ssa, vertailukautta matalampi, mut se taustalla vaikuttaa tietysti se, että tuossa kesäkuun lopussa maksettiin 42 miljoonaa vanhoja hybridilainoja pois.

Nyt meillä on jäljellä enää toi viime joulukuussa tehty 22,5-miljoonainen hybridi. Tilauskannan positiivinen kehitys oli sit tän kvartaalin ehdoton positiivinen highlightti, eli mentiin 1,5 miljardin yli.

Kolmannen kvartaalin sopimusten allekirjoituksia oli lähes 700 miljoonaa siinä, missä vertailukaudella oltiin 150 miljoonassa. Kumulatiivisesti meillä on nyt ensimmäiseen 9 kuukauteen tullut uusia sopimuksia jo melkein 1,3 miljardin arvosta ja viime vuonna tähän aikaan oltiin 330 miljoonan vauhdissa, niin kyllä toi delta on tietysti huomattavan positiivinen.

Suurin yksittäinen tilauskantaan kirjattu hanke oli tosiaan toi TAYS:in sairaalan uudistamisohjelma. Sen lisäksi sinne tuli kolmannella kvartaalilla Kuopion uusi poliisitalo ja Hämeenlinnan Lyseon kehitysvaihe.

Toi Tampereen sairaalahanke on kooltaan aivan poikkeuksellisen merkittävä, se on tietysti yli 600 miljoonaa ja kestoltaanhan myös sitten sillai pitkäaikainen, että se jatkuu pitkälle tonne 2030-luvun puolelle, että tuo tuotannon tilauskantaan ja liikevaihtoon kunnolla käynnistyessään niin hyvän, vakaan pohjan useaksi vuodeksi eteenpäin. No tän tilauskannan lisäksi sitten meillä on tää Sakun aiemmin mainitsema erittäin vahva putki sellaisia hankkeita, jotka me arvioidaan todennäköisiksi, mutta joita ei vielä oo kirjattu tilauskantaan.

Ja tältä listalta tosiaan lähes 700 miljoonaa nyt siirtyi tilauskantaan, mut siitä huolimatta lista on 1,2 miljardissa ja nää palaosien pilkottuna 50 miljoonan tarkkuudella, niin sieltä datakeskus- ja teollisuushankkeet muodostaa noin 550 miljoonaa, muu urakointi 350 miljoonaa ja omaan hankekehitykseen perustuvat hankkeet noin 300 miljoonaa. Tässä tosiaan toi datakeskus- ja teollisuushankkeiden määrä kasvoi kahden uuden hankkeen myötä ja sit tosiaan tonne omaan hankekehitykseen pohjautuvien hankkeiden listalle tuli myös ihan mukavasti tavaraa ennen kaikkea tän yhden ison vielä nimeämättömän logistiikkahankkeen myötä.

Mutta kun toi 1,5 miljardin tilauskanta ja 1,2 miljardin todennäköisten hankkeiden lista lasketaan yhteen, niin ollaan tosiaan noin 2,7 miljardissa, mikä on kyllä aika tukeva pohja rakentaa sitten vuosia 27 ja 28. Varsinaisen tilauskannan lisäksi meillä on sitten myös tuota elinkaarihankkeiden palvelujaksojen tilauskantaa jäljellä noin 100 miljoonan verran, se ei tosiaan sisälly tuohon raportoituun 1,5 miljardin tilauskantaan.

Tilauskanta rakenteellisesti edelleen voimakkaan urakkapainotteinen ja vahvasti painottuu toimitiloihin, eli toimitilarakentamisen tilauskanta on lähes 1,4 miljardia, josta valtaosa on allianssi- tai projektinjohtourakkatyyppistä. Elinkaarihankkeita tai muita urakoita on 110 miljoonalla ja omakehitteisiä hankkeita 35:llä.

Asuntopuolen tilauskanta pikkusen laski tuohon viime kvartaaliin nähden, nyt ei ollut uusia aloituksia ja hankkeet eteni, niin sitä myöten sitten tilauskanta myös pikkusen painui alaspäin. Mutta kaiken kaikkiaan niin hyvä ja tukeva pohja meillä on tässä rakentaa tulevaa.

Asuntorakentamisen markkinatilanne säilyi edelleen haastavana, eikä nyt ihan lähinäkopiirissä ole mitään valtavaa piristymistä nähtävissä. Kolmannella kvartaalilla ei tosiaan tullut uusia asuntohankealoituksia, mutta siitä huolimatta silti meillä liikevaihto kyllä kasvoi, että toi aiemmin kasvanut tilauskanta sitä tietysti ajoi.

Meillä oli rakenteilla syyskuun lopussa 579 asuntoa, vuosi sitten 699, eli pikkusen siinä laskua, mutta toisaalta sitten rakenteellisesti meillä on nyt käynnissä sijoittajille myytyjä ja omakehitteisiä asuntoja 96 kappaletta, kun vuosi sitten niitä ei ollut yhtään, eli pikkusen tässä näkyy kuitenkin sit myös tällaista tavoitellun portfoliorakenteen suuntaan siirtymää, että urakoinnin osuus pikkusen painoarvossa laskee. Valmiita myymättömiä asuntoja meillä oli syyskuun lopussa 113 kappaletta, vuotta aiemmin meillä oli 92, siinä on pikkusen kasvua sen takia, että tuolla Espoossa Niittykummun Neuvokas tossa kevätkaudella valmistui.

Mutta silti kokonaisuutena niin määrä on hyvinkin maltillinen ja itse asiassa näistä asunnoista valtaosa on myös vuokrattuna, ettei ne sillä tavalla meidän kannattavuutta erityisemmin rasita. Ja meillä on sit loppuvuoden aikana valmistumassa Espoossa rakenteilla oleva Espoon Luhtavehka, 40 asunnon kohde, ja tosiaan sitten tulevaan kun katsotaan, niin tuolla Raisiossa on tehty aloituspäätös omaperusteisesta Pikku-Apollosta, 35 asunnon kohteesta, että kyllä tässä kuitenkin markkinan salliessa uusia avauksiakin katsotaan.

Mutta jos taloutta nyt vetää yhteen, niin tosiaan aivan ennakoidulla tavalla lähti tulos vuoden loppua kohden vahvistumaan. Liikevaihtokasvu 28 % ja operatiivinen liikevoitto meni...

Hyvä, yhteenvetoon kertaalleen mennään kahden yhteenvedon kautta vielä, elikkä toistamme näkymät. Odotamme tämän vuoden liikevaihdon ylittävän 800 miljoonaa ja operatiivisen liikevoiton olevan 10-20 miljoonan välillä.

Helppo todeta, että niin kuin sanoin, niin hyvä kvarttaali takana ja vahvempaa odotamme, niin tuo ohjeistuskin käytännössä siis kertoo. Liikevaihto kasvaa voimakkaasti, kuten moneen kertaan tässä todettu, datakeskusten rooli merkittävä.

Ehkä lisäksi nostan esiin sen, että Suomen talouden käänne kuitenkin asteittain tulee varmasti rikastamaan tätä kysynnän kenttää ja meidän lähtö seuraaviin vuosiin on tällä tilauskannalla ja hankemäärällä erityisen valoisa ja sitä kautta niin uskotaan vahvistuviin vuosiin tästä eteenpäin. Ja ehkä näillä sanoilla enää vedän yhteen muuten vain toistamme jo sanomaamme.

Sit jos otetaan kysymyksiä, mulla on yksi kysymys täällä padillä, mutta otetaanko me tästä ensin läsnäolevat kysymykset ja mennään tonne padin puolelle sitten, niin sinne tuodaan täältä mikrofoni, kiitos.

Joo, kiitos esityksestä. Atte Horttana, Inderesiltä.

Eka voisi kysyä, että pystytkö avaamaan kuinka paljon tosta SRV Infrasta tuli tai kuinka paljon siitä tuli vastatuulta tulosmielessä, jos vertaa vertailukauteen?

No me ei sitä nyt oo täsmällisesti julkistettu, mutta jos nyt sanoo suuruusluokkaluvun, niin puhutaan matalista ykkösmiljoonista.

Jep. Sitten toi 550 miltsiä, niin onks se kokonaisuudessaan datakeskuksia?

Se on otsikoitu datakeskukset ja teollisuushankkeet.

No se on joo siellä on kaksi datakeskushanketta. Se on kokonaisuus sille listalle joo, mutta me vaan jatkossa me pitäisimme joo ton nimisenä tämän osa-alueen joo.

Onks niissä merkittäviä eroja kokoluokassa keskenään? Onks toinen mittavasti isompi vai onks ne samaa...

No tää menee vähän sit vaikeeksi ehkä näitä kuvata, mutta on niissä vielä suuruusero niin, että en mä nyt sano, että ehkä parempi kuin en vertaa suhdelukuja, kovin paljoa sanomaan. Eivät ole ihan samankokoisia.

Jep. Minkälaisessa neuvotteluvaiheessa nää hankkeet, pystytkö sit avaamaan yhtään?

No jos silleen sanoo, että et se, että tää meidän todennäköisen listan kriteerit täyttyy, niin se urakkapuolella tarkoittaa tyypillisesti, että se on voitettu urakka, joka siirtyy tällaiseen kehitysvaiheeseen, mutta aloituspäätöstä ei oo tehty. Omakehitteisessä, datacentereissä, monissa muissa, niin se voi tarkoittaa etenkin sijoittajien kanssa jonkinnäköistä aie- tai esisopimusta.

Datakeskuspäässä se voi tarkoittaa aiesopimusta, mutta se voi myös tarkoittaa sitä, että tilaaja on vaan ilmoittanut, että te ootte preferred bidder ja he neuvottelee muiden kanssa. Siinä ei välttämättä silloin ole suoranaista sopimuspohjaa, mutta me jo tiedämme toteutukseen aikataulullisesti, jos ei tule mitään isompaa muutosta, niin silloin se hanke on kuitenkin käytännössä toteuttaja jo sovittu.

Mutta kaikille näille on yhteistä se, että lopullista aloituspäätöstä ei oo tehty ja kaikille niille on yhteistä se, että joissakin tilanteissa, vaikka voimakkaasti epäonnistuttuaan, niin voidaan vielä urakoitsijakin vaihtaa. Mut niinku nähdään, niin tää träkki on ollut aika vahva, että kyllä me aika lailla tiukoin kriteerein sille listalle asioita nostetaan.

Jep, kiitos. Onks nää hankkeet nykyisten datakeskushankkeiden jatko-osia vai kokonaan uusia?

Meidän näkökulmasta kumpikaan ei ole meille jatko saman asiakkaan kanssa.

Pystytkö sit hahmottaa yhtään eurotasolla, minkä kokoiseksi toi datakeskusrakentaminen voi nousta tässä ehkä ensi vuoden tai 28 aikana?

No varmaan se markkinakuva oli tuossa, jossa voi nyt nähdä markkinan olevan vasta lähdössä käyntiin isommassa mittakaavassa ja se mikä on ilmeistä on se, että näitten eri markkinatoimijoiden elikkä osapuolien lukumäärä kasvaa ja kysymys ei ole enää muutaman suuren toimijan käynnistämistä hankkeista. Tää on meille kaikille varmaan hankalimmin ennustettavissa siksi, että tässä muutokset on todella nopeita ja siellä voi olla muutoksia joskus yhteiskunnan puolelta pitkälle, vaikka tilaajan näkökulmasta varmistettu hanke voikin yhtäkkiä Fingrid todeta, että tuo hanke ei saakaan sähköä, et siellä on paljon sellaisia ennakoimattomia asioita.

Kun hankekoko on suuri, niin yhden hankkeen poistuminen vaikka todennäköisten hankkeiden listalta niin tietysti tekee aika ison vaikutuksen. Me ollaan ajateltu niin, että me rakennetaan itsellemme kyvykkyys seuraavan muutaman vuoden aikana rakentaa 3-5 yhtäaikaisesti ja mä luulen, että se on nyt se ohjeistus, jonka mä tässä kohtaa annan ja sitten ne luvut muuten pystytään laskemaan niin ilmaistusta käynnissä olevista kuin tuosta äskeisestä listasta.

Mutta se on varmasti se näkökulma, ja sit ehkä vielä niin, että tää on hyvä ymmärtää se, että vaikka sanoinkin tuosta markkinaosuudesta jo, että on ihan eri asia tehdäkö talo vai talo ja talotekniikka, sekä riskitasoltaan, mutta tottakai myös sen hankkeen kooltaan. Että se talotekniikka on aina suurin osa-alue näissä hankkeissa ja sitten kaikkein isoimmissa hankkeissa tilaajat tuntuvat ajattelevan niin, että he mieluummin sitten pilkkoo sitä taloa ja talotekniikkaa eri toimijoille, joten joissain näissä tapauksissa voi olla, että me emme ole kokonaistoimittaja, jos me sellaiseen hankkeeseen päädytään tai lähdetään ja se tuo myös sillain vaihtelua siihen, että talo saattaa olla samankokoinen, mutta liikevaihto alle puolet, jos tekee vain sen talon osuuden.

Sitten tosta ohjeistuksesta. 5-15 miltsiä liikevoittoa Q4:llä, niin missä määrin se perustuu nykyiseen tilauskantaan versus sitten odotuksiin uusista hankelähdöistä vielä loppuvuonna?

No kyllähän se sit just se on ylivoimainen pohja, käytännössä siis ennuste perustuu kokonaan nykyiseen ja sit siellä on joitakin hankkeita, jotka ehkä ehtii jotain loppuvuoteen kontrbuoimaan, mutta rakentamiseenkin se on aina tämmöinen S-käyrä. Alku on vähän hidas ja loppu on vähän hidas, että ei sieltä isoja volyymeja tähän vuoteen pääsääntöisesti pääse tulemaan.

Kyllä. Miten sitten toi suhteellisen laaja haarukka vielä yhden kvartaalin jos miettii, että on enää jäljellä, kun nelonen?

No me käytiin se keskustelu, että onko sitä perustetta tässä kohtaa kaventaa tai ei, mutta me nyt todettiin, että me ollaan niin kauheen usein erityisen miten sanoisi aktiivisesti, nopeasti kvartaaleittain ohjeistusta muutettu, niin pidämme sen tuossa.

Jep. Sitten vielä vika multa, niin miten toi TAYS:in nyt käynnistynyt hanke, niin vertautuu tohon Laaksoon tuloutusprofiililta esimerkiksi?

No tuloutusprofiililta, eikö niin Jarkko, niin hyvin samantyyppinen. Varmasti ero on siinä, että toi Laaksohan on toteutunut ikään kuin useana osahankkeena.

Pääsääntöisesti Laakson tontilla, mutta toi Ohkola oli sit jo erillinen sijainnillisestikin. Tää on yhtenä sopimuksena isompi kuin mikään niistä Laakson ympärillä olleista urakka- tai toteutussopimuksista.

Tuossa on aavistuksen matalampi palkkiotaso kuin Laaksossa, joka ilmentää ehkä tätä markkinan kehitystä, mutta muutoin niin profiililtaan kyllä pitäisi olla hyvin, hyvin, hyvin samantyyppinen.

Just näin. Absoluuttisesti vähän pienempi, mutta kuitenkin ihan merkittävä.

Selvä, kiitos.

Hyvä. Oisko muita kysymyksiä täältä vai...

Sitten täällä on datakeskuskysymys: Miltä kilpailukenttä datakeskusrakentamisessa näyttää etenkin KV-rakennuttajien osalta, miten SRV erottuu suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin? Jos KV-rakennuttajat varmaan tarkoittaa rakentajia, urakoitsijoita, niin me varmaan kaikki tiedämme, että tänne suurin osa näistä isoista kansainvälisistä loppukäyttäjistä, hyperscalereista tuli kansainvälisten datakeskusrakentajien kanssa, sekä heillä ainakin pääsääntöisesti, että suurimmalla osalla muita toimijoita tuntuu olevan vahva tendenssi tukeutua paikalliseen toteutusverkostoon ja sitä kautta sanoisin, että markkina jo suosii Suomessa toimivia rakennusliikkeitä suhteessa nyt sitten muualta maailmasta tuleviin jossain määrin, mutta pois eivät ole lähteneet, että kyllä se kilpailussa ovat edelleen monin osin mukana.

Harva on tuonut rakentajia, eli kyllä tää kuitenkin niin on ja se korostaa ehkä sitä rakentamisen paikallisuutta, että ne aidot toteutusverkostot, ne alihankkijat, ne ihmiset, niin pääsääntöisesti tulee kuitenkin verrattain läheltä. Ne tulee pääsääntöisesti yrityksiltä, jotka on täällä toimineet ja harvoin ikään kuin jotakin hanketta organisoidaan pelkästään muualta tuotujen urakoitsijoiden tai ihmisten varaan ja sen myötä niin kyllä mä näen, että Suomessa meillä on kilpailuetu suhteessa kansainvälisiin ja jos lähtisimme voimakkaasti kansainvälistymään itse, niin varmasti törmäisimme osin samoihin haasteisiin.

Eli kyllä ne toteutusverkostot on jossain määrin paikallisia ja sen myötä niin nähdään kyllä kilpailutilanne aika vahvana. Ollaan myös nähty esimerkkejä.

Me itse on nyt yhteenkään sellaiseen hankkeeseen valikoituneet rakentajiksi, mutta ollaan nähty semmoisia tilanteita useampiakin, joissa kansainvälinen tekijä Suomesta on poistettu hankkeesta kesken urakan. Sekään ei välttämättä ole trendi, ne voi olla yksittäisiä tapahtumia, mutta suunta kuitenkin tämän tyyppinen.

Miten me erotutaan kansainvälisiin kilpailijoihin nähden muutoin kuin tän vahvan kotimaisen verkoston hallitsijana, niin kyllä mä silti sanoisin, että suurimpaan osaan kilpailijoista nähden me erotutaan sillä, että meidän tää talotekninen osaaminen on niin vahvaa, että me pystytään käytännössä sitä väkisin tiivistä talonrakentamisen ja talotekniikan rakentamisen limitystä hallitsemaan paremmin, joka on yksi niitä keskeisimpiä asioita sen hankkeen aikataulun, tiukan aikataulun hallitsemiseksi. Hyvät suhteet myös talotekniikkaurakoitsijoihin tässä kohtaa on merkittävän iso kysymys.

Sitten täällä on vielä yksi kysymys: Tarkoittaako perinteistä vahvempi tase, että nettorahoituskustannus tulee laskemaan totutusta tasosta, noin 7 miljoonasta, vai seuraako Jarkon mainitsemista tonttihankinnoista, korkotasosta, lainojen uusimisesta tai muista syistä, että nettorahoituskustannus pysyy totutulla tasolla tai jopa kohoaa?

Joo, raportoiduissa rahoituskuluissa itse asiassa valtaosa on IFRS 16 mukaisia tonttivuokria, eli se keskeisin ajuri niitten rahoituskulujen taustalla on se, että missä määrin vuokratontillisia hankkeita saadaan liikkeelle. Mitä tulisi näihin pariin tehtävään tonttihankintaan, niin tottakai ne meidän nettokassapositiota heikentää, että siinä mielessä rahoituskulut pikkuisen kasvaa, mutta sanoisin, että tässä suuruusluokassa ne menee kuitenkin marginaaleihin, että mitään oleellista muutosta ei tapahdu.

Ja ne oleellisimmat muutokset tulevat, kun ovat tullakseen, sen kautta, että me niitä muutamaa isompaa vanhaa tasepositiota päästään purkamaan. Yksi esimerkki vaikka tää Kalasataman jäljellä olevat kolme rakentamatonta tornitonttia, niin niiden kiertoon saaminen on meille yksi isoimpia kysymyksiä tuostakin näkökulmasta.

Hyvä. Jos ei muita kysymyksiä, niin sit me kiitellään kameroiden takana ollutta yleisöä ja oikein hyvää päivänjatkoa kaikille.

Kiitos.

Kiitos.