Tervetuloa seuraamaan SRV:n vuoden 25 tilinpäätösinformaatiota. Kuten tossa otsikkokin sanoo, niin operatiivinen liikevoitto odotusten mukainen kuvaa tietenkin sitä, että kovin pitkälti sen näköinen kuin vuoden alussa arvelimmekin, mutta ehkä näin ulkoisestikin aika itsestään selvä niin, että me tossa tulosvaroituksella avasimme jo tuon haitarin melko lailla tarkasti tammikuussa.

Toinen ehkä tämmöinen iso asia viime vuotta kuvaamaan on se, että kun meillä tunnetusti on ja näissäkin tilaisuuksissa usein kertaan kysytty vanha hybridi ja sen hoitaminen nyt alkaneen vuoden kesäkuun loppuun mennessä, niin kahdella sitten operaatiolla viime vuonna katamme paitsi sitä, että pystymme strategian mukaisesti kasvamaan, mutta myös tuon hybridin hallitusti sitten ilman osakkeiksi konvertoitumista hoitamaan, ja täten niinku SRV Infra Oy:n myynti ja toi syksyllä myyty uus hybridi on tota tärkeät työkalut. Mä ehkä arvelen niin, että tuloksessa kun ei kovin paljon ole yllätyksiä, niin käydään vähän ehkä syvemmin keskustellen markkinaa ja näkymää tälle ja ensi vuodelle läpi, ja sitten tota ehkä tota meidän tilauskannan rakennetta puramme tässä vähän tarkemmin, etenkin sitä osiota, joka virallisesti tilauskantaan ei ole kirjautunut.

Ehkä vielä se kommentti, mulla on tässä tota pädipöydällä niin, että netistä voi kysymyksiä esittää, me palaamme niihin totutusti Jarkon kanssa sitten tuolla lopussa. Mutta ehkä yleisesti, niin vuosi 25 markkinan näkökulmasta on ehkä sellainen, että kovin suuria muutoksia markkinassa ei tapahtunut.

Tahmeeta, pikkasen jäiden polttelua edelleen monilla sektoreilla, mutta sitten toi urakkatuotantopää toisaalta on ollut edelleen onnellisen aktiivinen. Palataan tuohon vähän syvemmin kohta.

Ehkä näillä kuvioilla, joita me ollaan tässä jonkun aikaa käyttäneet, ylärivillä kuluttajan näkemystä, alarivillä sijoittajan näkemystä. Molemmissa tapauksissa korot hyvin jyrkän kasvun jälkeen viime vuoden aikana ne on merkittävästi laski ja rauhoittui, et ehkä korkotaso sellaisenaan ei enää ole investointien este, mutta toki noin niinkun kiinteistöjen arvon näkökulmasta edelleen muuttanut sit arvostuksia melko paljon.

Toisaalta me nähdään nyt aika positiivisia merkkejä, täs on tähän alkuvuoteen jo kaksi isoa asuntosalkkutransaktiota, jotka sinänsä osoittaa sitä, että tota kiinteistösijoittajamarkkina rupee liikkumaan. Toisessa tapauksessa ostaja tulee Norjasta, toinen on puhtaasti kotimainen, eli tää Varma ja Kojamo välinen, josta Ilmarinen Ilmarisen ja Storebrandin välinen kauppa sitten toi ehkä uuden investorin Suomeen.

Tavallaan myönteistä kehitystä jossakin määrin. Kuluttajapää erittäin hermostunut edelleen.

Luottamus Suomen talouteen, omaan talouteen on heikko, ja investointituotteiden ostaminen nähdään edelleen epäedullisena tai ajankohta epäedullisena. Mulla on jotenkin semmoinen mielikuva, että meillä on kyllä tällä hetkellä Suomessa myös taito puhuu tunnelma ja suomalaisten kyvykkyys katsoo tulevaisuuteen kovin negatiiviseksi kaikilla mahdollisilla sektoreilla.

Puhutaanpa me sitten datacentereiden työllistämisvaikutuksesta tai Venäjän liikkeistä itärajan tuntumassa ja turvallisuudesta, meil koko ajan tuppaa unohtumaan se, että tää on yks parhaiten varautuneita Nato-maita, ja kansainväliset sijoittajat ja kansainväliset operaattorit tuskin datacentereitä Suomeen tois, jos jotenkin isosti meidän talotta tai kestävyyttä pelkäis. Me tehdään tätä ihan samaa puhumalla korkeasta työttömyydestä, jonka takana itse asiassa on työvoiman lisääntyminen ihan hallituksen tavoitteiden mukaisesti.

Me emme puhu siitä, että työllisten määrä on kasvanut. Eli me aika monella sektorilla kyllä lannistamme itse itseämme, ja soisi tässä kohtaa, että oppisimme puhumaan vähän myönteisemmin.

Tää on tullut itse asiassa aika monessa keskustelussa esiin viime aikoina, jossa etenkin Suomessa asuvat ei-suomalaiset toimitusjohtajat on kummeksuneet tätä kulttuuria. Me ollaan vähän tämmönen joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa -tyyppinen kansa.

Me puhumme yritysten hankaluuksista, mut me emme puhu siitä, että meillä on aivan maailmanluokan perinteisempiä yrityksiä, emmekä siitä, että meillä on maailmanluokan kasvavia start-uppeja. Mut tää nyt näkyy tuolla kuluttajan luottamuksessa ja sitä myöten ehkä suoraan asuntokaupassa.

Tossa edellä kuvioista näkyy, että asuntokauppa ei erityisen paljon kehittynyt myönteisemmin. Vanhojen asuntojen kauppa kuitenkin viime vuonna oli lähes joka kuukausi edellistä vuotta jonkun verran voimakkaampaa, eli siinä kun sijoittajapäässä näkyy liikkeitä, niin kyl kuluttajatkin asteittain aktivoituu, mut edelleen se ei poista sitä, että epävarmuus ja epäluottamus talouteen on aika lailla isoja.

RT:n ennusteet on syksyltä. Mä tiedän, ne tulee tuossa esitetyistä luvuista jonkun verran heikkenemään varmasti kevään ennusteissa, ennen kaikkea koskien alkanutta vuotta.

Mut markkinaa jos purkaa vähän eri segmenteittäin, niin julkinen sektori edelleen investoi laajasti. Meillä on siellä erittäin vahva, johtava markkina-asema, ja käytännössä katsoen silloin myös viime vuotta arvioiden niin lähes koko meidän liikevaihto ja tulos tulee tolta sektorilta.

Puhdasta urakkatuotantoa liian matalalla volyymilla, ja sit meiltä puuttuu kokonaan semmoinen, sanotaanko, että 200-300 miljoonaa euroa omakehitteistä ja omaperustaista, kannattavampaa tuotantoa, joka sitten vie meitä kohti niitä strategisia pitkän tähtäimen taloudellisia tavoitteita. Mut julkinen sektori valonpilkku, myönteinen, investoi laajasti.

Datacentermarkkinassa nähdään laajaa aktivoitumista. Meillä on ollut toki Google Haminassa ja Microsofti tässä pääkaupunkiseudun ympäristössä investoineet jo useamman vuoden ajan merkittävästi, joitakin muitakin toimijoita toki, mutta tänä vuonna nähdään se, että tossa markkinassa käynnistyy useiden toimijoiden toimesta hankkeita ihan erilaisella volyymilla kuin tähän mennessä.

Siellä meilläkin nyt yks yks pienehkö sitten hanke jo tän vuoden aikana alkanut. Yksityisen sektorin osalta taas vaikka tossa totesinkin, että sijoittajakiinnostus vilkastuu ja kuluttajatkin aktivoituu, niin kyl me edelleen nähdään markkina laajasti molemmissa sektoreissa haastavana.

Uskomme kuitenkin ehkä tilanne vielä sillai tän vuoden alussa on erilainen viime vuoden alkuun, että meillä on lukuisia käynnissä olevia neuvotteluja ja nimettyjä kohteista, osin jo pitkälläkin olevia, siten että me kuitenkin näemme, että asteittain toi markkina herää ja asteittain tän vuoden aikana meidänkin tilauskannan rakenne muuttuu tavoiteltuun suuntaan. Isoa, nopeeta muutosta emme uskalla nähdä, mut selkeästi kuitenkin etenemistä.

Ja sit ehkä tää kaikki kaikkeen on niinku asuntomarkkinan kokonaislukua arvioiden, niin me nähdään, et siellä valtion tukema tuotanto, joka on viime vuodet ollut merkittävässä roolissa kerrostalorakentamisessa, se supistuu. Ja sit se iso kysymys on, että ehtiikö tää yksityisten sijoittajien ja kuluttajien sijoitusaktiviteetti ja asunnonostoaktiviteetti paikata aloituksissa ton valtion tukeman tuotannon pienenemisen.

Myönteistä kehitystä näämme, mutta hitaasti. Toimitilakehittämisessä niin meillä on sielläkin muutama hanke aidosti etenemässä loppua kohti, ensimmäisistä aiesopimuksia tehty, ja siten uskomme, että tollakin sektorilla omakehitteistä päätä päästään tänä vuonna käynnistämään.

Eli summattuna kovin takkuinen edelleen, hidas, monin osin epävarma oli markkina viime vuonna, ja ehkä tää alkuvuosi ei tuu vielä dramaattisen isoa muutosta tuomaan, mutta lukuisia myönteisiä esimerkkejä kuitenkin. No sit puhtaat luvut läpi, vaikka Jarkko niitä tuosta hetken päästä syventääkin, niin liikevaihto laski jonkun verran, päätyen juuri yli 700 miljoonaan.

Operatiivinen liikevoitto jäi alle 7 miljoonan, mut kuten todettu, niin puhtaasti urakkatuotannosta ilman sitä tärkeätä kasvun elementtiä omakehitteisen ja omaperustaisen tuotannon puolelta. Tilauskanta tippui paljon, ja siitä toki osan haukkaa tuo myyty infraliiketoiminta, noin 60 miljoonan verran, 60 miljoonan euron verran.

Mut sitten on niinku aidosti havaittava, me emme raportoi oikaistua tilauskantaa, mutta meidän sellaisten hankkeiden määrä, joissa me ollaan allekirjoitettu esisopimus tai jossa me ollaan kilpailu voitettu, kasvoi noin 600 miljoonaa vuoden takaisesta 1,3 miljardiin. Ja siellä on Laakson sairaalan viimeisiä vaiheita vielä ikään kuin kehitysvaiheessa, vielä kirjaantumatta tilauskantaan.

Siellä on kokonaan Tampereen yliopistollisen sairaalan yli 600 miljoonan euron uudistamisohjelma, jonka odotamme kirjautuvan tilauskantaan tänä vuonna. Siellä on Turun ratapihankehityshanke, eli Turun areenahanke, jonka odotamme lähtevän käyntiin tän vuoden aikana.

Siellä on vähän pienempiäkin paljon. Itse asiassa tuolta tuosta 1,3 miljardista tänä vuonna kaks kohta esiteltävää hanketta, Annankadun ja Luhtasamman jo kirjautui tilauskantaan tuossa tammi-helmikuun taitteessa.

Siellä on Marjoniemen yhteiskoulu Kouvolassa, siellä on Porvooseen rakennettava Kokonniemen liikuntakeskus, siellä on Helsinkiin toteutettava Porthanian saneeraus. Siellä on paljon sellaisia hankkeita, joissa kehitysvaihe nyt etenee ja joiden tiedämme tän vuoden aikana tilauskantaan kirjautuva.

Eli se vähän tasapainottaa sitä. Viime vuonna tehty työ johtaa siihen, että nuo hankkeet pääsääntöisesti sitten näkyy meillä liikevaihdossa vasta tän vuoden lopulta päin tai loppua kohti, ja sen myötä myös rakentaa vahvaa starttia vuoteen 27.

Ja tää myös näkyy sitten meidän ohjeistuksessa myöhemmin siten, että me ennakoidaan kuitenkin alkuvuodesta heikompaa ja loppuvuodesta taas selvästi kiihtyvää, pääsääntöisesti siis perustuen jo voitettuihin hankkeisiin. SRV Infran myynti ja toi uus hybridilaina, ne tuossa jo pääsääntöisesti käsittelinkin.

Niitten isoin merkitys on se, että vaikka maksamme vanhan hybridin pois, niin meillä on riittävät eväät sitten rahoittaa kasvua omaperustaisessa, eli tavallaan kiinteistökehittämiseen pohjautuvassa rakentamisessa, mikä meidän strategiana on ollut vahvasti vuodesta 23 alkaen. Markkinatilanteesta kuten totesin, niin varovaisia esimerkkejä.

Tän transaktiovolyymin kasvaminen, vaikkei se suoraan tietysti heijastu meihin, kun olemassa oleva kiinteistökanta vaihtaa omistajia, niin se on äärimmäisen iso merkityksellinen asia kuitenkin siinä, miten myös tän maan ulkopuolella olevat sijoittajat markkinaa arvioi ja rakentaa ikään kuin luottamusta siihen, että likviditeetti tässä markkinassa on toimivaa. Ja tän myötä niin me kyllä uskotaan, että se osaltaan vaikuttaa siihen, millaisella kiinnostuksella kansainväliset sijoittajat suomalaista kiinteistömarkkinaa ja myös uudishankkeita tän vuoden aikana arvioivat.

Loppuvuoden liikevaihtokasvu kuten todettu, noiden hankkeiden pohjalta. Ehkä tänään lyhyesti strategiaa, niin meillä on edelleen tavoite vahvistaa jo markkinajohtajuuttamme yhteistoiminnallisissa urakoissa, mutta kasvaa myös muussa urakoinnissa.

Tuolla kuten todettu, niin isoimpia ehkä tämmöisiä kasvun lähteitä, joita näämme tulevina vuosina, on datacentermarkkina. Ja sitten moneen kertaan todetusti, sijoittajille myytävien kohteiden ja kuluttajille kohdennettavien asuntokohteiden kasvu on se tärkein, ja se meiltä kokonaan on tähän asti puuttunut.

Ja tässä kasvussa onnistuminen on se, joka meitä johdattaa sitten kohti noita taloudellisia tavoitteita. Kun tavoitteemme on kasvaa siihen, että liiketoiminnasta noin 30-40% olisi asuntorakentamista ja vastaavasti 30-40% omakehitteistä ja omaperustaista, niin tässä kuvio osoittaa, että suunta tässä markkinassa on ollut kertakaikkiaan toisenlainen, ja tämän kehityksen kääntäminen on ylivoimaisesti tärkein tavoitteemme.

Me ollaan läpi tän itse asiassa jo 4 vuotta jatkuneen heikon kysynnän jakson, joka muuten on sikäli aika merkittävä jakso, että se on pidempi kuin usein Suomen katastrofiksi kuvattava 90-luvun lama, eli pidempi hiljaisen kysynnän jakso rakentamisen osalta, niin me ollaan läpi sen investoitu kuitenkin koko ajan omaan kiinteistökehitykseen, hankekehitykseen, ja meillä on kaikissa niissä kaupungeissa, joissa omaa pääomaa käytämme, merkittävä tätä hankepotentiaalia. Ja kuten jo sanoin, niin uskomme noista useammankin tänä vuonna käynnistyvän.

Muilla mittareilla liiketoiminta edelleen osoittaa sen, että voisi sanoa, että tekeminen on hyvinkin hallussa. Kun me puhutaan hallinta-asteesta, tässä emme avaa katopitoa, mutta hankkeet on edennyt pääsääntöisesti taloudellisten tavoitteidensa mukaisesti, elikkä sillä puolella ei petä.

Meiltä puuttuu volyymia, suorituskyky on kohdallaan. Ja ehkä se kuitenkin näkyy asiakastyytyväisyydessä.

Jos me emme toimisi hyvin, jos me emme ajallaan ja sovittuun laatuun ja sovittuun hintaan kykenisi asiakkaitamme palvelemaan, niin meidän NPS ei olisi yli 70. Pidän sitä edelleen erinomaisen korkeana lukuna.

Työntekijöiden nettosuositteluindeksi kestänyt kohtuullisen hyvin tän pitkään jatkuneen heikon markkinan, jonka aikana toki olemme joutuneet tekemään henkilöstöönkin kohdentuvia toimenpiteitä. Tapaturmataajuudessa ois sit taas erinomaisen tärkeä pitkän trendin kehitys.

Meill' on kuitenkin lähes kolmasosaan painettu tän kuluvan vuosikymmenen aikana tapaturmataajuus, eli yhteen päivän poissaoloon johtava tapaturma per miljoona tuntia. Ja toi kyl kuvastaa laajasti sitä, mimmoisella tehokkuudella ja kyvykkyydellä meidän hankkeita tällä hetkellä johdetaan.

Ympäristönäkökulmasta niin meidän hankkeet on, kaikki omasta suunnittelusta tulevat hankkeet on taksonomian mukaisia. Toi luku ei tuota juuri korkeammaksi pääse nousemaan niin kauan, kuin meillä on merkittävästi sairaalarakentamista portfoliossa.

EU:n asettamien taksonomiakriteerien mukaan sairaalarakentaminen ei voi olla taksonomian mukaista johtuen hanojen vesivirtaamista, mutta yhtä kaikki, eli sinänsä toi prosentti on korkea. Ja sit polku tietysti omien päästöjemme ennen kaikkea vuoden 22 alusta alkaen tehdyllä päätöksellä, että kaikki alkavat työmaamme on nettopäästöttömiä, niin sillä me ollaan kyetty omia päästöjä merkittävästi leikkaamaan.

Ja sit perinteisesti ennen kuin mennään syvemmälle numeroihin, niin muutama nosto hankkeista. Valmistuneita hankkeita: Rajamäen kampus jälleen hyvä esimerkki koulurakentamisesta, ei tällä kertaa elinkaarikoulu, vaan muuten kokonaisvastuurakkamallilla toteutettu hanke, eli meidän suunnittelemamme hanke Nurmijärvellä, erittäin kannattavasti toteutettu hanke.

Esimerkki viimeisen 2 vuoden aikana me ollaan kasvatettu omasta näkökulmastamme pienimuotoisempaa saneerausliiketoimintaa, tossa on Helsingissä Vallan kiinteistön korjaushanke tossa Ruoholahdessa. Ja sitten paljon esissä ollutta kärkihankeallianssimuotoista tekemistä Oulun poliisi ja vankila, joka luovutettiin tossa viime vuoden loppupuolella.

Kolme nostoa asuntopuolelta, tällä kertaa kaikki pääkaupunkiseudulta: Luhtavehka viime vuoden lopulla käynnistämämme omistusasuntokohde, eli omaperusteinen kohde. Ja sitten tässä tän vuoden alussa katsauskauden jälkeen allekirjoitettu kaksi sopimusta omakehitteisistä asuntokohteista.

Nää on itse asiassa sellaisia, joiden me oletimme tulevan allekirjoituksiin viime vuoden puolella, mutta kyllä tässä markkinassa tuntuu koko ajan siltä, että monet tän tyyppiset loppuun asti kauppojen saattamiset venyy. Eli lipsahti tammikuun puolelle, me kesäkuusta alkaen tai toisen kvarttaalin raporteista alkaen oletimme, että nuo olisi viime vuonna ehditty allekirjoittaa.

Ja sit pikkasen vielä toimitilapuolelta käynnissä olevia ja tulevia hankkeita: puolustusteollisuudelle hanke Jyväskylässä Kiinteistö Oy Millogille, Taysin moneen kertaan todettu uudistamisohjelma, siellä on sinänsä nyt sopimukset syntyneet kehitysvaiheesta jo, ja me odotetaan, että kesän loppupuolella, syksyn alussa tuo siirtyisi sitten toteutusvaiheeseen ja sen myötä tilauskantaamme. Ja sitten taas LUMI AI Factory -datakeskus tuonne Kajaaniin, joka allekirjoitettiin ihan viime vuoden lopulla.

Siinä ehkä tämmöiset tärkeimmät nostot mun puolelta, ja sitten Jarkko vähän syventää numeroita.

Joo, kiitos, käydään tuota perinteiseen tapaan taloudellinen katsaus läpi. Tästähän toki tuota iso osa tuli tuossa jo jollain tasolla käsiteltyä ja tietysti aiemmin jo vähän julkaistuakin, mutta jos tuota vuotta nyt sillä lailla talousmielessä summeeraa, niin tää vuosi 25 oli niinku todettu, niin edelleen markkinan kannalta hyvin haastava, ja sen seurauksena tämä meidän liikevaihto koostui käytännössä ja ihan voisi sanoa, että yksinomaan urakoinnista.

Sinänsä liikevaihto säilyi kyllä tuota verrattain vakaana ja operatiivinen liikevoitto toteutui ihan odotusten mukaisena. Isot asiat oli sit tuolla taseen puolella, missä toi rahoitusasema vahvistui selvästi ton Infran myynnin ja uuden hybridilainan myötä.

Tuloksesta luonteva aloittaa. Q4:sen liikevaihto kasvoi hiukan vertailukauteen nähden, oli 216 miljoonaa, johtuen nyt ennen kaikkea siitä, että käynnissä olevien toimitilahankkeiden eteneminen oli varsin mukavaa.

Operatiivinen liikevoitto oli 3,6 miljoonaa tässä neljännellä kvarttaalilla, joka on ihan linjassa suhteessa siihen, et minkälainen on volyymitaso ja minkälainen on sen tuota liikevaihdon rakenne. Toimitila- ja infrarakentamisen volyymi tosiaan, niinku todettu, niin nosti tulosta, kertymä siellä oli 199 miljoonaa, eli noin 10 miljoonaa parempi kuin vertailukaudella, mutta asuntorakentaminen sit toisaalta edelleen on vielä verrattain vaatimattomissa lukemissa.

Koko vuoden osalta liikevaihtoa kertyi 706 miljoonaa, se on noin 5%:n lasku vertailukauteen nähden, ja tätä vastaava operatiivinen liikevoitto oli sitten 6,8 miljoonaa. IFRS raportoidun IFRS-liikevoiton puolella luvut oli sitten aika paljon järeämmät, eli tuota liikevoitto koko vuodelta oli 27,5 miljoonaa positiivinen.

Iso tekijä oli tietysti se toi SRV SRV Infra Oy:n myynti, josta kirjaantui 21,7 miljoonan euron myyntivoitto tähän neljännelle kvarttaalille. Vastaavasti myös sitten tulos ennen veroja oli tän kaupan myötä ihan mukavasti positiivinen, 19,4 miljoonaa plussalla.

Anteeksi, niin sen verran vielä tosta, että tuota karkeasti tän voi summata tämän tuloksen niin, että tuota tämä nykyinen portfolio, urakointi, tuottaa aika lailla juuri sen, mitä sen pitäisikin. Mutta suhteessa tietysti strategisiin tavoitteisiin, niin meiltä tosiaan puuttuu semmoinen reilu 200 miljoonaa omaperusteista, omakehitteistä liikevaihtoa, jossa jalostusarvo ja sitä kautta siitä katteetkin on lähtökohtaisesti korkeampia.

Mut suhteessa tähän nykyiseen portfolioon, niin tuotanto tuo läpi oikeastaan juuri sen, mitä sen pitäisikin tuoda. Taseen ja rahoituksen puolella, niinku todettua, niin kaksi merkittävää toimenpidettä Q4:selle.

Ensimmäinen niistä oli SRV Infran myynti 30 miljoonan yritysarvolla, josta toi myyntivoitto kirjaantui 21,7 miljoonaa. Tää vaikutti tietysti vahvasti tonne tuloksen puolelle positiivisesti, mutta totta kai myös tase ja rahoitusasema vahvistui ihan reippaasti tämän myötä.

Sen lisäksi me tehtiin 22 miljoonaa, 22,5-miljoonainen uusi hybridilaina, ja samassa yhteydessä lunastettiin noin 16 miljoonalla miljoonalla pois noita vanhoja hybridejä, että 41,2 miljoonaa meille niitä vielä jäi, ja me ollaan varauduttu lunastamaan ne pois tossa kesäkuussa, milloin niissä on toi korontarkistuspäivä ja vastaavasti sitten meille päin call-optio. Rahoitusreservit nousi hyvinkin korkealle tasolle, 145 miljoonaan, mutta tässä on nyt hyvä huomata se, että tää on tavallaan väliaikainen piikki juuri siitä näkökulmasta, että toi 41,2 miljoonaa vanhaa hybridiä tulee sitten kesäkuussa pois lunastettavaksi.

Lisäksi tossa meidän käynnissä olevan urakkatuotannon puolella ollaan sillä tavalla positiivisessa tilanteessa, että meillä on aika vahvasti tuotannon kassavirta saatujen ennakoiden puolella, että sekin sieltä sitten kyllä hankkeiden edetessä pikkuhiljaa sitten tasottuu. Mutta suhdanteessa ensi vuoden Q2:sen loppuun mennessä saavutetaan semmoinen stabiilimpi taso tässä rahoitusreserveissä.

Nettovelkaantumisastehan meni sitten tuota ihan reippaasti miinukselle totta kai, koska näin tukevasti oli kassassa rahaa. Tilauskantaan: eli tilauskanta on ollut tosiaan vuoden 25 laskusuunnassa, ja nyt tosiaan laskua sit vielä vähän kiihdytti tässä joulukuun lopussa toi Infran Infran myynti, eli sen vaikutus itsessään oli reilu 58 miljoonaa tuonne tilauskantaa heikentävästi.

772 miljoonaa oli vuodenvaihteessa tilauskannan määrä, sen lisäksi meillä on noita elinkaarihankkeiden palvelujaksojen tilauskantaa 103 miljoonan euron edestä. Uusia sopimuksia kirjattiin Q4:sellä 109 miljoonaa ja koko vuoden aikana 438, ja 438 miljoonaa on tietysti itsessään vähän ujo luku, mutta tuota kyllä tässä on hyvä nyt oikeasti ottaa huomioon se, että toi meidän voitettujen, mutta vielä tilauskantaan kirjaamattomien hankkeiden lista vuoden aikana kasvoi yli 600 miljoonalla, että itse asiassa jos nämä tilauskantaan kirjatut plus sitten tuonne tilauskannan porstuaan päätyneet hankkeet lasketaan yhteen, niin kyllä me tässä uutta työkantaa kelattiin sisään noin miljardin euron arvosta viime vuoden aikana.

Mutta nuo kehitysvaiheet vaan ottaa aikansa, että tuota tilauskantaan tuolta tuota voitettujen tai esisopimuksin sidottujen hankkeiden listalta hankkeita sitten 26 vuoden edetessä jossain määrin kirjaantuu, erityisesti painottuen tuonne vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Tilauskannan rakenne, niinkuin liikevaihdonkin rakenne, on edelleen urakkapainotteinen.

Toimitiloissa on tää absoluuttinen lasku tietysti tuota tapahtunut, ja siellä ennen kaikkea ton suurimman palasen, eli allianssi- ja projektinjohtourakoiden puolella, mutta on siellä edelleen ihan merkittävä tuota määrä työkantaa jäljellä, ja täähän on sellaista stabiilia, hyvää ja kannattavaa tekemistä ja ihan kriittisen tärkeä osa jatkossakin tätä meidän portfoliota. Elinkaarihankkeiden osuus toimitiloissa on kasvanut hiukan, sijoittajille myytävät omakehitteiset hankkeet vielä toistaiseksi on käytännössä nollilla.

Mutta tän toimitilarakentamisen tilauskantaa arvioidessa on tärkeä huomata, että nimenomaan se tuota tilauskannan porstua pitkälti koostuu hankkeista, jotka tulee tänne ja monilta osin ne tulee tonne allianssi- ja projektinjohtourakointia sitten kasvattamaan. Asuntorakentamisen tilauskanta absoluuttisesti vielä matalalla tasolla, mutta kasvoi kuitenkin, eli vuoden takaiseen nähden tuli lisää noin 30 miljoonaa.

Sijoittajille myytävät hankkeet vielä vuodenvaihteessa tilauskannasta puuttuu, mutta niinku todettu, niin tammikuussa tammikuussa siinä kaksi hanketta kirjaantui, että tässä suhteessa niin parempaan suuntaan mennään. Omaperusteisia kohteitahan me aloitettiin vuoden 25 aikana kaksi kappaletta, molemmat tonne Espoon Niittykumpuun.

Rakenteilla olevien asuntojen määrä meillä on itse asiassa trendinomaisesti kasvanut jo tuolta vuoden 23 lopusta lähtien. Tietysti aika valtava painotus on nyt kilpailu- ja neuvotteluurakoinnissa, mikä osaltaan tätä markkinatilannetta heijastaa, mutta kyllä mä tästä henkilökohtaisesti olen sillä tavalla hirveän tyytyväinen, että kilpailutilannehan on valtavan kireä, ja me siitä huolimatta on pystytty aika huomattavastikin rakenteilla olevien asuntojen määrää kasvattamaan, että tää kertoo kyllä mun mielestä aika selvää kieltä meidän tuotannon kilpailukyvystä, että toi tuotantokoneisto on hyvässä kunnossa ja se antaa sit sillä lailla aika vahvaa uskoa, että siinä vaiheessa kun noita omia hankkeita päästään isommin toteuttamaan, niin kannattavuuteenkin on sitten luvassa ihan selkeätä parannusta.

Q4:sellä käynnistettiin kaksi kaksi uutta hanketta, eli tuota toi Espoon Niittykumpuun omaperusteinen 40 asunnon kohde Luhtavehka, ja sitten urakkana Helsingin kaupungille Maunulan palvelutalo ja senioritalo, jossa on 106 asuntoa. Jos tämän taloudellisen katsauksen nyt vetää yhteen, niin tulos sinänsä oli meidän odotusten mukainen ja toisaalta aika lailla vastaa tän markkinaympäristön mahdollisuuksia tällä hetkellä, mut rahoitusasema vahvistui ihan merkittävästi ja toi laaja voitettujen hankkeiden putki luo meille hyvän ja vahvan näkymän vuoteen 26 ja myös itse asiassa aika hyvää lähtöä tekee sitten tonne vuoteen 27 kohti.

Omaperusteisen ja omakehitteisen markkina niin tietysti ne on ollut aika jääkylmää menoa tässä viime vuoden, mutta kyl me tässä aletaan nyt mielestämme näkemään valoa tunnelin päässä, että odotukset sen suhteen on varovaisen positiiviset. Me ollaan valmiina kannattavaan kasvuun sitten, kun markkina kääntyy.

Kiitos.

Hyvä. Ja jos sit jatketaan vielä nopeasti viralliset näkymät vuoteen 26, niin arvioimme liikevaihdon olevan haitarissa 650-750 miljoonaa, mikä tietysti tarkoittaa jo sitten Infran poistuttua toimitila- ja asuntorakentamisessa kasvua, kuten tossa todettu, niin jossakin määrin loppuvuosipainotteinen.

Operatiivisen liikevoiton ohjeistamme olevan positiivinen. Ja kuten Jarkko totesi, niin valmiina kannattavaan kasvuun, eli kyllä me kaikin puolin nähdään, että tavallaan sisäpeli on kunnossa ja ulkopelissä on nyt pikkasen enemmän ollut haasteita, ja niintä alkuvuosikin alkaa.

Viime vuonna niin liikevaihto kuitenkin säilyi vakaana, liikevoitto odotusten mukainen. Tää on hirven tärkeä asia ymmärtää nyt tää meidän tilauskannan rakenne, ja siksi korostamme kovasti tota, Jarkon sanoin, porstuassa olevaa hankekantaa, eli voitettua, mutta ei vielä käynnistynyttä ja siten ei tilauskantaan kirjautunutta.

Se on kovalla pohjalla, ja jos emme sitä painottaisi, niin se loisi ehkä vähän väärää kuvaa. Infran myynti oli meille tärkeä asia monessa mielessä, ja totta kai ennen kaikkea tulevan kasvun rahoittamiseen.

Siinä on myös semmoinen iso onnistuminen, että yhtiö oli takavuosina kroonisesti kannattamaton, ja viimeisen 3 vuoden aikana tehty erinomaisen hyvää työtä kannattavuuden kuntoon saamiseen, mikä sitten johtaa myös siihen, että nähdäksemme saimme siitä hyvän hinnan. Samalla me uskotaan, että siinä kun meistä ei ole tuon liiketoiminnan monipuolistamiseen ja kasvattamiseen, niin GRK:n puolella se on oikeassa paikassa ja sen arvo pystytään siellä kehittämään meidän käsissä.

Arvo välttämättä ei sellaisena olisi säilynyt, että siten myös oikea ajoitus. Toki hyvästä liiketoiminnasta luopuminen aina vähän sattuukin.

Markkina haastaa, moneen kertaan todettu tämä, ja ehkä ne isoimmat iloiset merkit tällä hetkellä tulee siitä, että toi transaktiovolyymi on lähtenyt selkeäseen kasvuun. Nää kaksi julkaistua kauppaa tänä vuonna vääjäämättä johtaa jo siihen, että tähän päivään mennessä Suomessa asuntosalkkujen transaktiot reilusti ylittää miljardi euroa, joten se ikään kuin on jo reilu 1/4 siitä, mitä viime vuosi oli kokonaisuudessaan, ja jotenkin tuntuu, että kuitenkin tyypillisesti kaupat ajoittuu aina kesän korvalle ja vuodenvaihteen korvalle, joten kyllä tää lähtö on aktiivinen ja, kuten tossa aiemmin sanoin, niin kyllä me uskotaan, että tämä avaa kiinnostusta suomalaiseen kiinteistösijoittamiseen.

Me myös samalla tiedetään se, että vaikka Kööpenhaminan ympäristössä ja asteittain jo Ruotsinkin puolella sijoitusten tuottovaatimukset on kääntynyt laskuun, ja siinä kohtaa kun meillä näkyy vähänkään positiivisia merkkejä, niin uskon, että ulkomainen kiinteistösijoituskiinnostus nousee ja tuottovaateetkin jossakin määrin laskee, joka luo koko ajan sitten meidän tyypilliselle toimijalle tilaa edetä myös uudishankkeissa. Ehkä sitten moneen kertaan vielä todetusti, niin me ollaan läpi tän hankalan ajan satsattu hankekehityskantaan ja, kuten todettu, niin kasvatettu sitä merkittävästi.

Me ollaan hyvillä hankkeilla, oikeilla sijainneilla, ja viime vuoden tähän vaiheeseen verrattuna niin meillä on käynnissä olevia aitoja neuvotteluita merkittävästi enemmän, joten asteittain näemme ton portfolion oikeeseen suuntaan käynnistyvän. Semmoinen asia, mitä me ei olla portfolion näkökulmasta erityisen syvällisesti aiemmin kommentoitu, on toi datakeskusmarkkina.

Me nähdään siellä paljon kasvumahdollisuuksia. Me nähdään siellä myös sanotaan terveen hinnoittelun mahdollisuuksia.

Me nähdään siellä myös monipuolistuvia sopimusmuotoja, eli ei pelkästään kansainvälisiltä lähtökohdista tehtyjä sopimuksia, vaan useammat toimijat toivoo kotimaisia palveluntarjoajia ja myös sitten ovat valmiimpia pelaamaan Suomessakin tyypillisemmin sopimusehdoin, joten se riskiprofiilikin on laskussa. Nähdään sieltä kasvumahdollisuuksia.

Tavallaan sijoittuu siis se urakkakokonaisuuteen, ei erityisen paljon omakehitteiseen, omaperustaiseen, olkoonkin, että joitakin semmoisiakin hankekehityshankkeita meillä on, mihin datakeskuksiakin voinee rakentaa, mutta niille joka tapauksessa nyt sit vähän pidempi aikajänne. Ja kyl nää käynnissä olevat hankkeet, niin asteittain, niinku sanoin, niin tätä portfoliota rupee muuttamaan, ja täällä on siihen joku kysymyskin, mä vaikka sen kautta vielä tuota syvennän.

Mutta kuten sanoin, niin sisäpeli kunnossa, vähän myötätuulta markkinasta, niin me olemme hyvässä vauhdissa kohti pitkän tähtäimen tavoitteita, vaikka useampi vuosi taaksepäin jo ollaan niistä koko ajan kauemmaksi jääty. Täällä on joitakin kysymyksiä.

Tuleeko täältä kysymyksiä, vai menenkö täältä? Mä meen täältä pädin kautta, niin kysymys siitä, että miten me arvioidaan mahdollisen Ukrainan rauhan vaikutuksia rakennuskustannuksiin ja työvoiman saatavuuteen, ja miten tähän on varauduttu?

Tää on äärimmäisen hyvä kysymys, paljon keskusteluissa. Mä arvioisin ehkä niin, että eurooppalaisesta rakentamisen materiaalien hinnan ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta on kolme ehkä isompaa kehitystä.

Ukrainan potentiaalinen rauha on yksi. Jos toiveikkuuden jättää sivuun ja realistisesti asiaa arvioi, niin voisi ajatella, että rauhan syntyessä ikään kuin raja jää jonnekin nykyisten rintamalinjojen huitteille, jolloin tää Länsi-Ukrainan korjausrakentamisen määrätarve on varmaan kovasti matalampi kuin julkisuudessa on arvioitu.

Se vääjäämättä vaikuttaa, tämä on selvä, mutta on varmaan myöskin niin, että samalla kun siellä nyt jo tehdään paljon jälleenrakentamista ennen kaikkea ehkä infraratkaisujen puolella ja toki joitakin yksittäisiä muitakin hankkeita koko ajan, niin en mä oikein osaa nähdä, että se käynnistyisi dramaattisen nopeasti kuitenkaan. Toivon toki sinne kaikkea hyvää, mut mä en osaa nähdä, että se lyhyellä tähtäimellä vielä muodostaisi jaan erityisen suurta riskiä.

Saksan infra- ja puolustusvoimapaketit, 500+500 miljardia, voi itse asiassa lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa enemmänkin. Ne on kyllä tietenkin meidän näkökulmasta infrarakentamispainotteisia.

Siellä on kuitenkin paljon materiaaleja, joita noin maailmanmarkkinahinnoin operoiden, niin niillä on heijastuksensa mahdollisesti talonrakentamiseen. Ja sit se viimeinen asia on tietysti se, että jos Gaza käynnistyy, niin sillä voi olla merkitystä tiettyihin maailmanmarkkinoilla hinnoiteltaviin tuotteisiin.

No me pyritään hallita riskiä sitten koko ajan siten, että me antaessamme tarjouksia, sitoutuessamme hintoihin, pyritään mahdollisimman pitkälle varmistamaan omalta osaltamme kustannusrakenne kiintein alihankintahinnoin, ja sit samalla mihin viittasin tuossa datacentereiden osalta, niin kyllä me arvioidaan myös niitä sopimusmalleja ja -muotoja, että milloin alkaviin, kuinka pitkäkestoisiin hankkeisiin kiinteällä hinnalla sitoudumme ja missä sitten meidän edellytystaso tilaajataholle on se, että hinnassa pitää olla sanotaan kustannusriskiä jaettu asiakkaan kanssa. Et nää on ne ehkä työkalut, joilla riskiä manageeraamme.

Ja kyllä, silloin myös osasta hankkeista koko ajan joudumme kieltäytymään, mutta se on myös ehkä tuolla meidän strategian sisällä yksi isoimpia lupauksiamme, että me emme sellaisia riskipositioita rakenna, mitä joskus ehkä olemme sitten aiemmin ottaneet. Muita kysymyksiä: odotatte liikevaihdon kertymisen painottuvan loppuvuodelle tilauskantaan vielä kirjaamattomien hankkeiden myötä, miten tämä kasvu tulee näkymään toimitilarakentamisessa ja asuntorakentamisessa?

No kun tuota listaa äsken kävin läpi, niin on ihan selvää, että nää isoimmat hankkeet on edelleen toimitilahankkeita, eli kyllä se edelleen paino paljon siellä on. Mutta kuten jo sanoin, niin kaksi tämmöistä sinänsä vähän vähäisempää tai pienempikokoista omakehitteistä hanketta tähän alkuvuoteen on jo allekirjoitettu ja joitakin muita on neuvotteluissa, että kyllä se asteittain se asuntorakentaminen siellä tulee kasvamaan ja tietenkin alussa se näyttäytyy nopeanakin se kasvu jo muutamien hankkeiden käynnistymisten takia, mutta on tää kuitenkin vielä toimitilarakentamispainotteista tämän vuoden loppua kohti, ellei sitten tapahdu jotain sellaista, että kuluttajat rohkaistuu aktiivisemmin markkinoille.

Mikä taas kerran johtaisi toki hankkeisiin, jotka tuloutuu vasta valmistuessaan, mutta aloitustukimääriin ja tilauskantaan sitten voisi vaikuttaa nopeamminkin. Onko liiketoiminnan jakauman kautta nähtävissä mahdollisuuksia suhteellisen kannattavuuden parantamiseen?

Tää on ehkä vielä tän vuoden ajan tää on enemmän kasvun elementti kuin tilauskannan jakauman elementti, mut sitä myötä kun toi kasvu, jota tossa talonrakentamisen, eli toimitila- ja asuntorakentamisen kuvaamme, niin kun siellä käynnistyy enemmän omakehitteisiä ja omaperustaisia, niin sekä se kasvu että sit tietenkin korkeampi marginaali asteittain voittoon vaikuttaa. Samalla siellä on kuitenkin iso määrä edelleen näitä voitettuja urakoita, jotka on suhteelliselta kannattavuudeltaan verrattain matalia.

Mä en ehkä tähän vuoteen erityisen isoa suhteellisen kannattavuuden parantumista povaisi, jollei ole niin, että markkina mahdollistaa tuossa aiemmin antamaamme ohjeistusta nopeamman talonrakentamisen kasvun. Ja sit täällä on vielä kysymys asunrakentamisen kysyntätilanteesta, että onko se kehittynyt odotetusti?

Oij, tekisi mieli sanoa, että viime syksy oli neljäs syksy putkeen, kun kansainväliset sijoittajat indikoi, että markkina alkaa vetää elokuussa, eli siinä mielessä voisi sanoa, että jo useamman vuoden ajan, niin ei ole kehittynyt odotetusti. Kyllä me viime vuoteen lähdettiin verrattain pessimistisesti.

Ehkä siinä vuoden mittaan syntyi jo vaihe, jossa ei niinkään vielä sijoittajapuolelta, mutta kuluttajakysynnän puolella sanotaan, että aktiivisuus, uteliaisuus merkittävästi lisääntyi. Kuluttajat tutki markkinointiin vietyjä hankkeita merkittävän aktiivisesti, mut sit tavallaan konversio varauksiksi tai kaupoiksi jäi vielä matalaksi.

Et mä sanoisin, että mikä luontevaakin pitkään seisseen markkinan jälkeen, että tarpeita on, kiinnostus on, ja sitä myötä niin nyt uskallettiin jo lähteä miettimään uusien asuntojen hankintaa, mut vielä ei ihan rohkeus ja luottamus ole riittänyt kauppoihin, et jos oikein lyhyesti sanoisin, niin varmaan vielä pienoinen pettymys oli viime vuoden lopun kehitys. Ja sit vielä viimeinen kysymys: miten näemme hintakilpailun tällä hetkellä, ja onko muutoksia suuntaan tai toiseen kuluvan vuoden aikana?

No varmaan lienee selvää se, että kun markkina on ollut ahdas ja kokonaisvolyymi pienentynyt, niin kyllä kilpailukin koko ajan lisääntyy, ja se osassa hankkeita johtaa ehkä historiallisiin vertailussa aika mataliinkin hintoihin tai varmaan kateodotuksiin tai palkkioprosentteihin, jotka osin on siis julkisessa kilpailussa julkisesti nähtäviäkin. Me ollaan myös nähty tietenkin se, että paljon asuntorakentamiseen aiemmin keskittyneet yhtiöt on hakenut sitten tässä tilanteessa leipää toimitilarakentamisen puolelta, ehkä vielä sieltä matalan entry-tason hankkeista, päiväkoteja ja kouluja ja tämän tyyppisiä, joka on siellä lisännyt kilpailua.

Miten sitten kehitys tänä vuonna aidosti noin puhtaan hintakilpailun näkökulmasta, niin kyllä mä uskon, että ympäristö pääsääntöisesti jatkuu aika lailla kilpailtuna ja tiukkanakin, mut sit toisinpäin niin me nähdään myös paljon sellaisia hankkeita, joissa toi meidän asiakastyytyväisyys johtaa ei varsinaisesti pysyviin asiakkuuksiin, mut toistuviin asiakkuuksiin, et sillä on yksi merkitys ja edelleen pienikin piristyminen tuolla sijoittaja- ja kuluttajapäässä, niin nopeuttaa kuitenkin marginaalien elpymistä sitten kaikkialla markkinassa. Huomaatte tässä ajattelevani ääneen ja vähän hapuilevani, mutta kun se tällä kertaa vaan on niin, että tää markkina on niin sumuinen, että ihan suoraan sellaista ennakointia, missä voisi ottaa kantaa hintakilpailun suuntaan tai toiseen arvioida, niin ehkä tämän selvempää vastausta siihen en osaa sanoa.

Tässä oli meidän kysymykset. Näiltä osin niin ehkä mä tässä kohtaa kiitämme ja toivotan oikein hyvää, ainakin Etelä-Suomen näkökulmasta lumisateista keskiviikkopäivää.

Kiitos.