[Tervetuloa SRV:n?] vuoden '26 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaukseen.

Mä rohkene olettaa, että itse katsaus ei kovin paljon yllätyksiä tuottanut huhtikuun 23. päivä täsmennetyn ohjeistuksemme jälkeen, että siltä osin varmaan aika yllätyksettömiä uutisia.

Sen verran voi aina yllättää, että mä itse asiassa katson aika positiivisesti alkaneeseen vuoteen montakin kautta. Ehkä Suomen osalta tää ennakkotiedot ensimmäisen kvartaalin BKT-kasvusta aika lailla rohkaisevia, ja sisällä vielä semmoinen asia, että näyttää olevan kovasti kuluttajavetoista, mitä ehkä noi kuluttajaluottamusluvut sinänsä ei heti arvaisi kertoa.

Alkuvuosi oli muutenkin aika positiivinen, plusmerkkinen joka tapauksessa. Me nähtiin sijoittajakiinnostuksessa niin toimitila- kuin asuntopuolella merkittävää virkoamista, joka ikävä kyllä nyt toistaiseksi näyttää uppoavan Hormuzinsalmeen, mut joka tapauksessa se pohjavire alla on selvästi myönteisempi kuin aiemmin on nähty, ja sitten tän itse kriisin mittaa toki kaikkien vaikea vielä arvioida.

Kuluttajapuolella ehkä toi asuntokauppamäärät kovin matalia edelleen. Kuitenkin taas kun katsoo hieman taaksepäin, niin viime vuoden kesästä tonne Grönlanti-uutisointiin asti kuluttajien kiinnostus asuntokaupoille selvästi kasvoi ja on varmasti niin, että alla olevat tulot on kehittyneet ja kehittymässä muun muassa verokevennysten myötä siten, että yhdistettynä säästöihin, niin uskon, että kuluttajat pienen myönteisen uutisoinnin, mitä tää BKT-kehitys voi tuoda, niin kuluttajaluottamus myös asuntokauppojen osalta saattaa kääntyä nopeeseenkin kasvuun.

Toki tässä on paljon epävarmuuksia, mutta silti näen, että tää on monessa mielessä SRV:lle kuitenkin käänne kasvuun tämä vuosi ja sitä toive ja sitten vahva tilauskertymäkin jo tässä vaiheessa aika lailla ennakoi. Jos katotaan markkinaa vähän tarkemmin, niin kuten totesinkin, niin toi bruttokansantuotteen alkuvuosi toki vielä ennakkotieto, jos pitää paikkansa, niin ennusteet voisi jäädä jonkun verran jopa varovaisiksi.

Erinomaisen myönteinen asia. Kuluttajaluottamus sit toisinpäin, niin sen negatiivinen kehitys melkein kaikilta mitattavilta osilta jyrkkeni alkuvuonna, mitä taas sit pikkasen tää korttidataan perustuva kuluttajien kulutuskäyttäytyminen ehkä toiseksi kuitenkin osoittaa.

Korkojen nousulla vääjäämättä kuitenkin vaikutus niin sijoittajien kuin kuluttajienkin kykyyn operoida rakentamisen markkinassa tai asuntojen tai kiinteistöjen ostomarkkinassa, mut jolla lailla näen kuitenkin tuolla alla positiivista virettä poissulkien sitten tämä Iranin käynnissä oleva tilanne. Tän pohjalta RT:kin on ennustanut sekä tähän vuoteen että ens vuoteen rakennusmarkkinan, kokonaismarkkinan kasvua ja kuten totesin, siihen on edellytykset, ellei tää kriisi tästä merkittävästi pitene ja syvene.

Toimitilamarkkinan puolella ehkä merkittävin näkymä on se, että me edelleen näemme julkisen sektorin kysynnän kovin vahvana tuleville vuosille, eli se perustekemisen osa-alue, missä me ollaan varmasti selvä markkinajohtaja Suomessa, se kantaa vielä. Ja sit me ollaan ehkä vähän varovaisesti tässä jo vuoden verran kommunikoitu datacentermarkkinaa, mut samalla me ollaan tehty merkittävä määrä työtä terävöittääksemme kilpailukykyämme tossa kentässä.

Se on meille herkullinen sikäli, että meillä kuitenkin on poikkeuksellisen vahva talotekninen osaaminen talossa, joka ehkä näkyy siinä sitten, että nää meidän kaksi käynnissä olevaa datakeskushanketta, pienempi Kajaanissa oleva Lumi AI Factory ja sitten tää tähän vuodenkin tulosohjeistukseen merkittävästi vaikuttanut Deyvanin datakeskus Lahdessa, ne molemmat on kokonaistoimituksia, joissa meillä on siis ikään kuin se rakennuksen rakentaminen ja sitten sen rakennuksen sisään tulevan talotekniikan rakentaminen vastuullamme, ja me uskotaan, että tää on semmoinen kokonaisuus, jossa meidän kilpailukyky on äärimmäisen vahva. Sen merkitys on niin iso, että tuossa kommunikoin sitä hieman vielä strategiayhteydessä, mut kuten hieman himmeänä sinänsä tossa alimmassa käyrässä näkyy, niin datakeskushankkeiden rakennus- tai rakentamislupia on haettu jo siinä määrin, että etenkin tuolla liikerakennusten määrällä toi rupee heijastumaan kokonaiskysyntään.

Tässä joitakin esimerkkejä sitten käynnissä olevista toimitilahankkeista tai itse asiassa ensimmäinen, Jorvin sairaala, juuri tässä tilaajalle luovutettu, merkittävän iso sairaalakohde Espoossa. Käynnissä elinkaarihanke Kirkkonummella, puurakenteinen oppimiskeskus, eli se oli elinkaarihanke, jossa meillä on siis 20 vuoden vastuu, palvelujaksovastuu sitten rakentamisen valmistuttua.

Ja sitten Kruunuvuoren monitoimitalo tossa sillan toisella puolella täältä Kalasatamasta katsoen Helsingin kaupungille projektinjohtona tehtävä kouluhanke. Deyvanin datakeskus totta kai erinomaisen merkittävä ja sanoisin, että sekä osaamisen kehittymisen näkökulmasta merkittävä, mut myös sillä lailla merkittävä poikkeusosio tossa markkinassa, että tätä tehdään pitkälti suomalaisin sopimusmuodoin ja tää on ehkä semmoinen osa-alue, että kun me jatkuvasti useampaa datacentre-hanketta tutkimme, tarjoamme ja niistä neuvottelemme, niin ehkä riskienhallinnan näkökulmasta yksi isoja kysymyksiä on ollut koko ajan se, että löytyy sellaiset sopimusmallit, joiden mukana me näemme, että noissa hankkeissa on sitten tiukoin aikatauluin perusteltua olla mukana.

Rovaniemen pääpoliisiasema ehkä taas yksi semmoinen esimerkki, joka kun kommunikoimme lisäksi tota meidän voitettujen tai esisopimusvaiheessa olevien hankkeiden listaa, niin tämä nyt oli yksi semmoinen hanke, joka sieltä juuri sitten tilauskannan puolelle siirtyi. Samanaikaisesti se lista on sit täydentynyt vähintään samalla määrällä voitettuja hankkeita, jotka on kehitysvaiheessa.

Mutta tää jatkaa tää Rovaniemen poliisiasema Senaatti-kiinteistöjen asiakkuuttamme ja me edelleen pysymme siellä tärkeänä asiakkaamme yhtenä isoimpana palveluntuottajana. Meyerin pääkonttori erinomaisen hieno hanke sikäli, että on tietysti upeata olla mukana yhdessä suomalaisessa teollisuuden käänteessä.

Eli vaikka pääkonttoria tehdään, niin pohjallahan on sitten Meyerin tarve ja tahto tuota koko telakka-alueen toimitustehokkuutta ja toimituskykyä kasvattaa ja myös tuoda sitten ulkomailla tehtävää lohkotuotantoa Suomeen ja tämä sitten on yksi osa tuota investointikokonaisuutta. Meille myös merkittävä sillä lailla, että uusia omakehitteisiä toimitilahankkeita maassa ei kovin monta ole tässä mittakaavassa käynnistynyt ja siten myös tärkeä avaus tähän muuten hieman hankalan näköiseen markkinatilanteeseen.

Asuntojen puolelta ehkä lyhyesti tossa moni asia tuli jo kommunikoitua. Me emme näe niinku asuntojen kappalemääräisen rakentamisen tänä vuonna kääntyvän kasvuun, mutta ensimmäisiä positiivisia merkkejä sijoittajakysynnästä on ollut.

Mekin ollaan tässä muutama kauppa tai pari kauppaa alkuvuoteen jo tehty, josta tuossa seuraavalla kalvolla yksi tulee esiinikin. Asuntomarkkinassa tietysti painottuu se, että toi transaktiovilkkaus on ollut aika vahva tässä alkuvuodesta.

Siellä näkyy paljon eläkeyhtiöidenkin strategiamuutosta, mut yhtä kaikki, niin alleviivaa sitä, että ei tämä tämäkään markkinaosio oo niinku lopulta taantumassa, tai päinvastoin, näkyy nyt kääntymässä asteittain sijoittajakiinnostus kasvuun ja kyllä me uskomme, että loppuvuoden aikana tuolla vielä uusiakin omakehitteisiä hankkeita käynnistyy. Asuntokauppojen määrä on poikkeuksellisen matala ja menee nyt myös vanhojen asuntojen puolelle tää negatiivinen kehitys.

Kuten tossa sanoin, niin ehkä meihin suomalaisten mielenmaisemaan tällä hetkellä ton Ukrainan sodan seurauksena, niin poikkeuksellisen vahvasti vaikuttaa erilaiset kansainväliset häiriöt, ensin toi Grönlannin viestintä ja nyt sitten jos tää Iranin sota, mut mä myös näen, että tuolla alla on oikeasti vahvistuvaa kyvykkyyttä asuntokaupoille ja olen sitä mieltä, että pienetkin luottamuksen paranemiset sitten voi johtaa tuolla nopeisiinkin liikkeisiin. Muutama asuntokohde tossa.

Toinen meidän käynnissä olevista omistusasuntokohteista, omaperusteisista kohteista, Espoon Luhtavehka Niittykummussa etenee suunnitellusti. Kärsii jossain määrin kauppavauhdissa, mutta kohteen koko on edelleen siinä määrin pieni, ettei siinä isoa huolta osaa nähdä.

Espoon Asunnoille Ulappakatu 4, vähän toistasataa asuntoa Espoossa, kehittämämme korttelikokonaisuudessa. Ensimmäinen käynnissä oleva rakennus Asuntosäätiölle valmistuu kohta ja toinen lähtee sitten Espoon Asunnoille perään ja sitten me käymme siellä keskustelua niin omakehitteisten kuin omaperusteisten jatkosta.

Ja sitten Espoon Pihafe viimeisin näistä meidän omakehitteisistä kaupoista, joita pari tähän alkuvuoteen on nyt siunaantunut ja Icecapitalin uuteen rahastoon meidän osalta ensimmäinen avaus ja toivotaan, että niin tuo kuin muutkin tämäntyyppiset rahastoratkaisut tässä pääsee omissa tavoitteissa eteenpäin. Sit lyhyesti toi ensimmäinen kvartaali vielä ennen kuin Jarkko syventää numeroin, niin liikevaihdossa merkittävä lasku siinä.

Puolet suurin piirtein laskusta selittää toi infran poismyynti. Liiketulosta, operatiivinen liikevoitto suurin piirtein tuossa suhteessa laski.

Alla kuitenkin semmoinen tilanne, että infran ensimmäinen kvartaali viime vuonna oli vertailuvahva, joten alla oleva liiketoiminta on pikkasen tuossa parantanut ja tämän parantamisen tahdin näemme kyllä loppuvuodenkin jatkuvan. Tilauskanta nousi yli miljardiin, eli kyllähän tää kuitenkin tän alkuvuoden merkittävin asia on ollut se, että me ollaan poikkeuksellisenkin hyvin markkinoilla onnistuttu uuden työn hankinnassa.

Siellä on toki myös semmoisia hankkeita, joiden ehkä aloitukset siirtyy jossakin määrin, mutta yhtä kaikki, niin lähes 400 miljoonan tilauskertymä ja kokonaistilauskanta yli miljardiin, joka tuo sit sen pohjan, jolla tämä vuosi kääntyy kasvuun joka tapauksessa ja uskomme kyllä ton vauhdin jatkuvan ja sitä ennakoivan vahvempaa lähtöä myös ensi vuoteen. Markkinatila tarjoaa mahdollisuuksiakin, ei tää niin synkkää, kuten tossa yritin aiemmin jo kuvata.

Julkisen sektorin kysyntä edelleen vahvaa ja toi datakeskuskysyntä eittämättä se kaikkein isoin markkinaa vauhdittava osa-alue ja meille lukratiivinen muun muassa taloteknisen osaamisen kautta. Jos kommentoidaan asunto sijoittajakysyntää, mutta ehkä kaiken kaikkiaan, niinku aiemmin sanoin, niin sijoittajakysynnässä näkyy alkuvuonna selvää piristymistä ja rohkaistumista, joka nyt sitten Iranin kriisin myötä jarruttaa, mut mä uskon, että se palaa tarvittaessa nopeastikin, kun tuo kriisi ratkeaa alta ja kuluttajatkin uskon, että alkuvuoden kankeuden jälkeen loppuvuotta kohti uudelleen lähtee kysyntä piristymään.

Strategiaan en tällä kertaa tavattoman syvälle mene. Tää datakeskuspää ja muutamat muut ehkä markkinamuutokset on tuonut tullessaan sen, että me käymme aika syvällistä strategiapohdintaa tässä.

En näe, että tässä on mitään, mikä varsinaisesti poistuu. Me edelleen halutaan vahvistaa ja pitää markkinajohtajuutemme yhteistoiminnallisissa urakoinneissa, elinkaarihankkeissa ja osin muussakin urakoinnissa.

Omakehitteisen, omaperustaisen tuotannon kasvu on vääjäämättä tavoitteissa, ei poistu mihinkään, mut nähdään kyllä, että nää datakeskustyyppiset markkinamuutokset voi sitten tuoda tuohon vähän painotuseroja mennen eteenpäin. Ei kuitenkaan niin, että missään olosuhteissa noita pitkän aikavälin tavoitteita uhkaisi, vaan mieluummin päinvastoin.

Tässä on sitten se kehitys niin asuntotuotannon tavoitteiden osalta kuin omakehitteisen, omaperustaisen osuuden kannalta, niin kuten aiemminkin, niin merkittävässä laskussa, eli aivan päinvastainen kehitys kuin mitä ollaan tavoiteltu. Näemme kuitenkin datakeskukset tuohon tuovan paikkausta tästä eteenpäin.

Ja sitten ehkä viimeinen vielä, että vaikka tilanne tällä hetkellä on tuo, niin ne merkit, mitä alkuvuonna nähtiin, niin edelleen ylläpitää uskoa siihen, että tuokin markkina kääntyy ja meillä siihen on riittävät eväät niin osaamisen kuin hankekehityskannankin pohjalta ponnistaa. Lyhyesti vielä ESG-asiat, joissa ehkä toi vahvistunut kulttuuri ja hyvä suorittaminen näkyy aika laajasti.

Meidän asiakastyytyväisyys palasi tasolle 78, joka on kyllä huikea suoritus ja tulee läpi kaiken tekemisemme, eli siitä on niinku älyttömän ylpeä, mutta myös tyytyväinen ja iloinen siitä, miten meidän henkilöstö asioita ja asiakkuuksia ja tekemistä johtaa ja hoitaa. Näkyy myös jossakin määrin siinä, että asteittain meidän NPS on tai henkilöstön tyytyväisyys, employee NPS, eNPS on vakiintunut ja kohtuulliselle tasolle.

Mä uskon, että kun markkina ja ennen kaikkea tää oma käänteemme pikkasen tuo tuohon myönteistä tuulta, niin meillä on tuossakin positiivista kehitystä edessäpäin. Tapaturmataajuudessa pieni nytkähdys ylöspäin alkuvuoden ehkä vähän hankalan talven jälkeen.

Samalla nähdään kuitenkin kulttuuripuolella, että tämmöinen ennakoiva mittari, eli kuinka paljon teemme turvallisuushavaintoja, on kääntynyt erittäin myönteiseen kasvuun viime elokuusta alkaen ja sitä kautta niin mä oon aivan vakuuttunut siitä, että toi tapaturmataajuuskin loppuvuotta kohti laskee uudestaan. Meidän tuotanto laajasti taksonomian mukaista ja ehkä se isoin tekijä tossa alla tai oman tekemisemme vaikutuksen alla oleva asia on oman toiminnan päästöt, jotka vähän yllätykseksemmekin vielä edelleen jatkaa laskuaan.

Me ollaan niin matalalla tasolla tossa ikään kuin Scope 1:ssä ja 2:ssa, että en enää osaa nähdä siellä kovin paljon tavoiteasetantaa ja tuolla kohtaa ehkä meidän tavoitteet jatkossa kääntyy tonne Scope 3:n puolelle. Mut ehkä tämmöisellä yleiskatsauksella, niin jos Jarkko syventää numeroita, niin mennään sitten eteenpäin.

Hyvä, kiitos. No niin, tota...

Näin se on hyvä muistaa numeroita kun ruvetaan katsomaan, että meillä vuoden ensimmäinen neljännes on meille käytännössä aina kausiluontoisesti vuoden heikoin neljännes. Ja tänä vuonna, niinkuin me ollaan ennakoitu, niin liikevaihto ja tulos painottuu nyt erityisen voimakkaasti tonne vuoden jälkipuoliskolle, kun nää tän vuoden aikana voitetut ja vielä kehitysvaiheesta tilauskantaan siirtyvät hankkeet alkaa pikkuhiljaa tuloutua.

Et vuoteen lähdettäessä tilauskanta oli sen verran matalalla tasolla, että väistämättä volyymit jää vielä vähän tuota ujoiksi. Mut konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä neljänneksellä noin 141 miljoonaa, vertailukaudella 161, eli siinä laskua on noin 13%.

SRV Infran vaikutus tohon vertailukauden lukuun oli noin 9 miljoonaa, eli vertailukelpoisin luvuin meidän liikevaihdon lasku oli sitten noin 12 miljoonaa. Operatiivinen liikevoitto oli 300 000 suurin piirtein pakkasella, kun se vertailukaudella oli 1,1 miljoonaa euroa positiivinen.

Toimitilarakentamisen liikevaihto laski noin 126 miljoonaan, vertailukaudella oli 150. Asuntorakentamisessa puolestaan sitten nähtiin kasvua, eli 15 miljoonaa kertymä, kun vertailukaudella oltiin noin 12:ssa.

Kannattavuuden puolella keskeisin tulosta selittävä tekijä on toi toimitilarakentamisen vertailukautta alhaisempi volyymi, ennen kaikkea allianssihankkeissa. Sit toisaalta muu kehitys niinkun elinkaarihankkeissa tai muussa urakoinnin volyymeissä tai asuntourakoinnissa, niin oli itse asiassa positiivista sekä volyymeissä että katetasoissa, eli käytännössä nyt niinku yhden ison kategorian volyymiheikennys tässä nyt lähinnä tulosta painoi.

Taseen puolella liiketoiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä noin 33 miljoonaa negatiivinen. Tässäkin kausiluontoisuutta, eli käytännössä Q1:n rahavirta meillä on melkein poikkeuksetta negatiivinen.

Nyt tässä niinkun sen lisäksi sitten vaikutti se, että meillä on muutama omaperusteinen hanke käynnissä, jotka toki hieman syö rahaa. Sit tietysti sitä suurempi vaikutus tuli tuolla käynnissä olevan tuotannon, urakkatuotannon saamisten ja ennakoiden nettotilanteesta, että tässä on tavallaan vähän swingiä Q4:sen ja Q1:sen välillä.

Q4:sellä tulee aika vahvasti rahaa sisään, Q1:sellä se sitten hiukan tasaantuu ja Q1:sellä sitten luultavasti nähdään taas tilannetta toiseen suuntaan. Mutta käytännössä niinku rahavirrassa, niin kyse on ihan vaan käyttöpääoman ja ton tuotannon rytmityksen ajoituksesta, että mitään sen kummempaa dramatiikkaa tai rakenteellista muutosta täällä ei oo taustalla.

Rahoitusreservit oli katsauskauden lopussa ihan hyvällä, 115 miljoonan euron tasolla ja vertailukauteen nähden tuossa on ihan tukevaa kasvua. Omavaraisuusaste, nettovelkaantumisaste totuttuun tapaan hyvin vahvalla tasolla.

Nyt sitten kakkoskvartaalin lopussa, niinkun eilen tiedotettiin ja aikaisemmin on jo indikoitu, niin me tullaan lunastamaan noi meidän vanhat hybridilainat pois, eli 39,1 miljoonaa euroa sitten tota kesäkuun viimeisenä päivänä lunastellaan ja ne osaltaan sitten vaikuttaa toki taseen tunnuslukuihin jonkun verran kiristävästi, mutta kyllä me siitä huolimatta tullaan pysymään hyvällä tasolla sekä rahoitusreserveissä että sitten velkaantumista kuvaavissa tunnusluvuissa. Ja kaikki tota rahoituksen toimet tän lunastuksen toteuttamiseksi on sinänsä jo tehty aiemmin, eli mitään isompia aksoneita ei enää muita ole tässä edessäpäin.

No sitten tilauskertymä, tilauskanta, jotka on ne keskeinen selitys ton tuloksen loppuvuoden painotukselle. Eli tammi-maaliskuussahan meillä oli tosi reipas uusien tilausten kertymä, lähes 400 miljoonaa, kun vertailukaudella oli 141.

Uusista sopimuksista ehdottomasti merkittävin oli toi Deyvanin datakeskus Lahteen, mutta sitten siellä tuli myös muuta: Rovaniemen pääpoliisiasema, Marion emoyhtenäiskoulu, asuntopuolellekin kaksi hanketta, eli Taalerille myyty kohde Espoon Niittykumpuun, Taalerille ja Kevalle siis, ja sitten Y-Säätiölle rakennettava kohde tuonne Espoon Perkkaan. Tilauskanta kauden lopussa oli miljardi 31 miljoonaa euroa, vertailukaudella oli miljardi 42, eli aika lailla samoissa tasoissa, mut toki hyvä muistaa, että vertailukaudella meillä oli mukana SRV Infra, joka nykyisellään sitten luvuista puuttuu.

Elinkaarihankkeiden palvelujaksojen tilauskanta oli 102 miljoonaa ja sitten tän varsinaisen tilauskannan lisäksi meillä toi tilauskannan porstua, eli tota voitetut tai esi- ja kehityssopimuksin sidotut, mutta ei vielä tilauskantakypsät hankkeet, niin pysytteli edelleen tuolla 1,3 miljardin euron tasolla, eli käytännössä sen verran mitä hankkeita kirjattiin tilauskantaan, niin pystyttiin sitten uusia tässä myös hankkimaan. Et toi on erittäin vahva putki ja tota parantaa sitten kyllä näkyvyyttä tuleville kausille ja osaltaan myös vastuussa siitä, minkä takia me tän vuoden liikevaihdon ja tuloksen kertymärakenteesta ajatellaan niinku ajatellaan, että se hyvin vahvasti tonne loppuvuodelle painottuu.

Rakenteellisesti toimitilarakentamisessa uudet sopimukset oli valtaosin allianssi- ja projektinjohtourakointia ja selkeä valtaosahan meidän tilauskannasta on edelleen tätä kategoriaa. Sit samalla tämän kategorian tilanne tuossa vuodenvaihteessa selittää sen, minkä takia liikevaihto ja tulos tässä alkuvuoden aikana oli sellainen kuin se oli.

Mutta et toi 1,3 miljardin vielä tilauskantaan kirjaamattomien hankkeiden putkikin itse asiassa valtaosin on allianssi- ja projektinjohtourakointia, eli kyllä tän kategorian näkyvyys lähitulevaisuuteen on erittäin vahva. Asuntorakentamisen tilauskanta absoluuttisesti vielä melko pienissä luvuissa, mut kuitenkin jatkaa tällaista trendinomaista kasvua ja kyllä tässä se selkeä isompi milestone on se, että me saatiin nyt tilauskantaan ensimmäinen sijoittajakohde lähes kolmeen vuoteen, eli tuolla '22 vuonna viimeksi sijoittajakohde tilauskantaan saatu.

Asuntoaloitukset kokonaisuutena ehkä edelleen matalalla tasolla, mutta trendinä me ollaan kuitenkin tuolta '23 pohjista ihan positiivisissa merkeissä kehitytty. Nyt Q1:sellä valmistui urakka-asuntoja sen verran, että vaikka 96 uutta asuntoa tonne työn alle saatiin, niin rakenteilla olevien asuntojen määrä pikkusen notkahti.

Mutta niinkuin todettu, niin kaksi kaksi uutta kohdetta aloitettiin, toinen sijoittajakohteena ja toinen sitten tota urakkakohteena. Kvartaalin päättyessä meillä oli rakenteilla yhteensä 559 asuntoa, joista 93 omia ja omaperusteisia kahdessa kohteessa Espoon Niittykummussa, 47 sijoittajamyytyjä ja omakehitteisiä ja sitten 419 kilpailu- ja neuvotteluurakoita.

Valmiiden myymättömien asuntojen määrä meillä on edelleen matala, 89, vertailukaudella oli 95 ja tästä valmiiden myymättömien asuntojen kannastakin valtaosa on vuokrattuna, että sikäli position kanssa on ihan mukava elää vähän haastavammassakin markkinatilanteessa. Sitten viimeisenä, vaikka toi rakenteilla olevien asuntojen määrä vielä toistaiseksi onkin matala, niin oomme tässä hankalassa markkinassa itse asiassa aika hyvin myös onnistuttu, että pudotus toki tuolta korkeimmilta tasoilta on meillä ja markkinalla ollut hyvinkin identtinen, mutta vuodesta '23 eteenpäin kun katsotaan, niin markkinassa asuntoaloitusten määrät on edelleen jonkin verran laskenut siinä missä me ollaan menty vastavirtaan, eli meidän markkinaosuus on kasvanut ja tää on kyllä vahva osoitus siitä, että meidän tuotanto on kilpailukykyistä ja lupaa sitten hyvää niihin aikoihin, kun markkina alkaa voimakkaammin vetää.

Kiitos.

Ja sitten kerrataan viime kuun uutisia, eli tota näkymät tähän vuoteen: liikevaihdon arvioidaan ylittävän 800 miljoonaa euroa ja operatiivisen liikevoiton viime vuoden tason, jotka sitten ehkä luku tuossa alla. Ja niinkuin tuossa moneen kertaan todettu, niin me ollaan valmiit kasvuun.

Mä oon aiemminkin sanonut, että alkaa olla tilanne, jossa sisäpeli on kunnossa, ulkopelissä on vielä hankaluuksia. Alkuvuoden ulkopeli näytti ihan hyvältä ja Iran tietysti jonkun verran sotki, mut yhtä kaikki, niin tilauskannan kehitys on isoin uutinen tähän kvartaaliin ja alkuvuoteen, erittäin vahvalla tilauskannalla loppuvuotta kohti ja sitä myöten myös toki niinkuin ensi vuotta kohti.

Markkinatilanteen mahdollisuudet on kovin paljon selkeästi tuolla julkisen rakentamisen ja datakeskusten puolella, mut en vieläkään voi uskoa, etteikö tähän vuoteen tulisi aloituksia myös omakehitteisellä puolella ja toivottavasti jo sitten ensimmäisiä omaperusteisiakin noitten parin Espoon kohteen perään. Hankekehityksen kanta on vahva, eli kaikki kyky ponnistaa kasvuun tollakin puolella strategian mukaisesti on olemassa ja sen myötä niin näen ihan valoisana tota loppuvuoden.

Mut ehkä näillä sanoilla sitten päädytään virallinen esitysosuus ja sitten mielellään otetaan kysymyksiä vastaan. Täältä ois mikrofonia.

Kiitos esityksestä. Atte Jortikka Inderesiltä, tota...

Mä kysyisin ensiksi tosta tilauskannan porstuasta, niin kuinka suuren osuuden siitä uskotte kirjautuvan nyt tilauskantaan vuoden lopun aikana?

Jos me sitä kommunikoidaan sillä lailla, että me ollaan kerrottu, että tää Tampereen yliopistollisen sairaalan kehityshanke on suurin siellä oleva ja noin 600 miljoonan euron arvolla ja meillä on niinkuin asiakkaan kanssa yhteinen tavoite, että se loppuvuoden aikana joko yhtenä kokonaisuutena tai paloina tulee tilauskantaan, eli se on varmasti se kaikkein isoin yksittäinen. Sit siellä on alkuvuodestakin julkaistu ja joitakin tota pienempiä kehitysvaiheellisia projekteja, elikkä ei me olla sitä koskaan tuolla lailla avattu, mutta jos nyt sen Tampereen sairaalan hanke kehittyy odotetusti, niin silloin varmaan se on jossakin 600-700 miljoonan huiteilla joka tapauksessa se luku.

Selvä. Sitten toinen tosta datakeskusrakentamisesta, niin millainen kilpailu siellä tällä hetkellä on, että onks niinku sieltä saatavilla järkeviä katteita huomioiden noi riskit?

Mä sanoisin, jos mä sit riskipäästä aloitan, niin kyllä ne merkittävimmät riskit, siis jos siellä on kaksi asiaa: on niinku tavallaan sopimusmuodot, sopimusmallit, joita tietenkin me manageeraamme sitten valitsemalla sellaiset asiakkaat ja semmoiset keissit, joissa sopimusmallit on meidän mielestä mahdollisia, ja sit se toinen riski liittyy todella lyhyisiin läpimenoaikoihin, jota me sitten taas manageerataan sillä, että me pidetään huoli, että meillä on se on kuitenkin verrattain pitkät neuvottelujaksot, niin me pidetään huoli, että meillä on sitten avainresurssit tuohon varattu. Mä näen vielä toistaiseksi kilpailun siten, että suomalaisia Suomessa toimivia suomalaisena pidettyjä, olipa nyt sitten ihan puhtaasti suomalainen tai ruotsalainen yritys, niin kynnelle kykeneviä on loppujen lopuksi melko pieni määrä, merkittävästi pienempi lukumäärä kuin suurimmassa osassa muita hankemuotoja.

Jonkun verran tuossa pyörii edelleen tuossa markkinassa kansainvälisiä toimijoita, mutta mun mielestä tässä on ollut yli vuoden jo selkee tendenssi siihen, että yhä useampi tilaajataho toivoo suomalaista toimitusketjua alkaen jo ikään kuin merkittävimmistä urakoitsijoista, jakautupa se kolmeen, eli toi maarakentaminen, talorakentaminen ja talotekniikka erikseen. Että jos sen summaa, niin kyllä mä näen siellä merkittävästi normaaliurakointia parempia katemahdollisuuksia, jossakin määrin vähemmän kilpailua, mut sit kyllä isoja riskejä projektinhallintaan ja aikatauluhallintaan liittyen, joita sitten taas pitää manageerata.

Tää ehkä vähän tää riskipää on se on ihan oikee keskustelu ja me sitä paljon käymme ja niin käy koko must tuntuu koko Suomikin kaikissa asioissa, mutta tää on kysymys on mun mielestä ei riskien välttelystä, vaan riskien hallinnasta tässäkin osa-alueessa ja sitten kun oikein hallitsee riskejä oikealla alustekemisessä, niin sitten kannattavuuden mahdollisuudetkin on parempia kuin ehkä siinä tavanomaisimmassa tekemisessä. Mä vielä ehkä siihen meidän ajatteluun tosta strategiasta, jossa me ollaan toki ei olla datacentereitä kovin paljon painotettu tähän asti ja ollaan puhuttu omakehitteisestä, omaperustaisesta, niin se ajattelu on kuitenkin koko ajan ollut se, että siinä portfoliossa on järkevä balanssi riskikkäämmän ja vähemmän riskisen tekemisen kanssa.

Ja sen takia tää yhteistoiminnallisen urakoinnin merkitys saa jatkossakin olla iso, vaikka rinnalle sitten tulisi kuin paljon kasvumahdollisuuksia paremmin kannattavasti ja riskikkäämästä, niin kyllä tää balanssi on se, jota me myös tässä koko ajan arvioimme.

Selvä, kiitos.

Jarkko, oliko vielä jotain?

Kysyisin tosta ohjeistukseen vielä vähän jos kattoo niinku kannattavuuspuolta, että teillä on niinku viime vertailukaudella oli tavallaan SRV Infra, joka on ollut aika kannattavaa ja sit tälle vuodelle on tulossa se merkittävä datakeskushanke ja volyymihyötyjä, niin niinku suhteellisen kannattavuuden osalta ei ehkä sanottekin, että datakeskushankkeet voi ainakin onnistuessaan olla ihan terveen katteen bisnestä, niin onko niinku suhteellisen kannattavuuden osalta odotettavissa mitään pientä palloilua vielä tänä vuonna?

Mä luulen, että nää on sarja niitä kysymyksiä, että kysyjäkin tietää, ettei kovin täsmällistä tuohon ei vastausta saa, eli kyllä meidän ohjeistus on juuri se, jonka tuohon annoimme ja ehkä se ainoa semmoinen ajattelun tausta on se, että me ollaan pyritty kuitenkin olemaan jossakin määrin varovaisia viime vuosina ohjeistuksessa ja me nähdään tossa sinänsä merkittävää indikaatiota suunnasta. Mut sit on vääjäämättä niin, että tää datakeskushanke yksi tänä vuonna vääjäämättä värittää aika paljon sitä, miltä loppuvuoden luvut näyttää.

Me ollaan menossa työmaalle näinä viikkoina varsinaisesti tekemisen puolelle ja sit me ollaan varmaan tossa syysmittaan tilanteessa, jossa me päästään konkreettisesti näkemään, että me ollaan onnistuttu kumppaniverkostomme kanssa sillä lailla kuin me ollaan ajateltu, joka on varmaan se kohta, jossa me arvioidaan uudestaan.

Selvä, kiitos.

Juha Tilli Evliltä myös. Vielä yksi kysymys tähän datacentermarkkinaan liittyen.

Miten pitkänä te näette tän koko investointisyklin, että kuinka moneksi vuodeksi tämmöisiä hankkeita näillä näkymin riittää tässä mittakaavassa niinkuin nyt aloitetaan?

Ehkä kahta kautta mä sanoisin, että kumppanko mä aloittaisin, sillä riskillä vai tällä todennäköisellä. On vaikea nähdä, että mikä nyt nähtävissä oleva asia pysäyttäisi tätä kehitystä ainakaan vuosikymmeneen.

Sit toisinpäin, niin Suomen kilpailukykyyn liittyy kovin paljon se, että millaisena tää Suomi investointiympäristönä näyttää. Et kovin nopeat erilaiset muutokset säätely-ympäristöön, niin ei kyllä kansainvälisten sijoittajien näkökulmassa ei tuossa, ei kiinteistöissä, eikä missään muussa investointikohteessa kovin paljon lisää luottamusta.

Ja se on ehkä semmoinen riski, jota meidän pitäisi sitten poliittisella puolella rinnalla hallita. Sitten toinen näkymä on se, että varmaan laajasti nää on kuitenkin tekoälyliitännäisiä, eli miten tälle tekoäly kehitykselle käy, mut edelleen mun ymmärtääkseni julkisiin lukuihin muutama isoin toimija investoi viime vuonna 200 miljardia euroa globaalisti datacentereihin ja ymmärtääkseni samat tahot on ilmaisseet tän vuoden volyymiksi 650 miljardia.

Ja tää on siis datakeskusinvestoinnit, ei tekoälyinvestoinnit, jotka on mittakaavallisesti vielä suurempia, eli kyllä mä edelleen lähden siitä, että vuosikymmenen ainakin tämäntyyppinen kehitys jatkuu. Jos Suomi ei tätä ikään kuin omin toimin mokaa, niin meillä on erinomaisen monta merkittävää kilpailuetua moneen muuhun nähden alkaen puhtaasta sähköstä, sähkönjakelun luotettavuudesta, periaatteessa vakaasta toimintaympäristöstä ja sit vielä tää on niitä harvoja osa-alueita, missä ilmasto on puolellamme, niin siellä on monta hyvää perustetta sille, että tää kehitys Suomessa jatkuu.

Kiitos.

Ja täällä on yksi kysymys tullut linjoilta: aiemmin oli puhetta, että SRV:ltä puuttuu reilut parisataa miljoonaa omaperusteista asuntoliikevaihtoa, paljonko tuollainen sitoutuisi pääomaa ja kuinka pitkäksi aikaa? Jarkko voisi varmaan vastata, mutta me ollaan varmaan kyllä puhuttu sekä omakehitteisestä että omaperusteisesta.

Se on just näin, eli ei olla missään vaiheessa puhuttu siitä, että meidän omaperusteisen liikevaihto pitäisi olla noin paljon, vaan kyse käsittää nämä molemmat kategoriat ja näin ollen, niin se sijoittajamyytävä tuotantoahan sitoo oleellisesti vähemmän pääomaa, käytännössä lähinnä sen tonttikannan, että kyllä meidän nykyiset pääomaresurssit riittää sen toteuttamiseen, mitä me ollaan strategiassa tavoiteltu.

Hyvä. Ja korkeintaan voin täsmentää sen verran, että se liittyy paljon siitä, että miten kuluttajat käyttäytyy, että osa siitä kuitenkin pääoman sitoutumisesta liittyy siihen myyntivauhtiin, elikkä mikä määrä asunnoista on myyty, millaisin sopimuksin siinä ennen rakentamista ja rakentamisen aikana.

Hyvä. Jos ei muita kysymyksiä, niin ehkä me päätellään tämä tähän.

Kiitoksia keskustelusta ja oikein hyvää päivänjatkoa.

Kiitos.