Hyvää huomenta ja tervetuloa seuraamaan Asuntosalkun tilinpäätöstiedotetta. Meillä on tänään mielenkiintoisia uutisia.

Otsikkoon: salkun jalostusta väkevästi arvonmäärityksen eli tasearvojen ylittävin hinnoin, erinomaiset vuokrausasteet jatkuvat. Käydään ensiksi kausi ja avainluvut pähkinänkuoressa tuttuun tapaan, sitten lyhyesti Asuntosalkku sijoituskohteena, kolmantena taloudellisia tietoja, sen jälkeen lyhyt yhteenveto ja lopuksi kysymyksiä.

Eli vertailukelpoinen liikevaihto nousi tilikaudella 1,6%, eli vaikka asuntoja myytiin, niin päästiin positiiviselle puolelle tässä, koska bruttovuokratuotto nousi, eli vuokrat kokonaisuutena oli suuremmat. Ja seuraavana on vertailukelpoinen nettovuokratuotto, joka oli pikkusen miinuksella, enemmän nimellisesti 0,2%, ja tämäkin on pitkälti tekninen erä, eli tää johtuu siitä tai tekninen muutos.

Se johtuu siitä, että aikaisemmin, kun katsotaan historiaa, meille ei juurikaan ole ollut taloyhtiölainoja, käytännössä ei ollenkaan. No nyt niitä on otettu jonkun verran, ja sitten nämä rahoitusvastikkeet muodostuu vastikkeiksi, jotka lisää vastikkeita.

Vaikka vuokrat nousi, niin myös vastikkeet nousi, jolloin sitten ne nousi pikkusen enemmän, jolloin tämä meni miinukselle. Mutta jos me ajatellaan, verrataan sitä vanhaan maailmaan, eli olisikin maksettu nämä pankkilainojen korkoina, niin silloin ne rahoitusvastikkeet olisi ollut tietysti pois.

Tällä selitän tämän, että miksi tämä on tekninen seikka. Vuokrausaste erinomainen, katsotaan maakohtaisesti se seuraavassa, noin 98% kokonaisuutena, ja Asuntosalkku on palaamassa osingonmaksajaksi.

Esitys yhtiökokoukselle tulee olemaan, että osinkoa maksetaan. Tosiaan taloudellinen vuokrausaste erinomaisella tasolla.

Suomessa yli 98%. Jos ajatellaan tätä kokonaismarkkinatilannetta, missä me Suomen vuokra-asuntomarkkinoilla mennään, niin täähän on erinomainen luku.

Ja me ollaan koko ajan oltu hyvissä luvuissa Suomessa. Tää osoittaa Asuntosalkun konseptin toimivuutta.

Tallinnassa valmistui päättyneellä tilikaudella, ja niitä myös on myyty, jolla on oma vaikutuksensa, ja silti yli 97% sielläkin, tosi hyvä taso. Juokseva tuotto, millä nämä on arvotettu taseessa, on pikkusen alta 5 kokonaisuutena, ja sitten realisoitunut voitto, tästä mä sanoisin lyhyesti niin, että tämä on meillä olennaisempi numero kuin FFO.

Eli jos ajatellaan sitä FFO:ta, niin siinähän huomioidaan nyt, koska meidän keskeinen osa tätä liiketoimintaa on myydä salkunjalostuksen yhteydessä asuntoja Tallinnassa, niin näiden myyntien osalta kyllä kulut tulee siihen FFO:hon, eli jos me myydään niitä, niin myyntivälityspalkkiot, toisaalta jos me maksetaan Tallinnasta osinkoa emoyhtiölle, niin verot tulee siihen FFO:hon, sen sijaan ne on huomioitu tässä realisoituneessa voitossa, jolloin sen takia se on meidän näkökulmasta relevantimpi luku, koska se huomioon ottaa tämän olennaisen osan toimintaa eli salkun jalostustoiminnan. Liikevaihto 19,2 miljoonaa, nettovuokratuotto 11,5, käytännössä viime vuoden tasolla, selitin teknisen asian tuossa jo aiemmin.

Luototusaste 54,6 prossaa, fiksu taso. Valmiita asuntoja reilu 2000, joiden arvo sitten yhteensä toi pikkusen alta 264 miljoonaa euroa jakautuen niin, että Suomessa reilusta 160 miljoonaa ja sitten Tallinnassa 103 tasearvoilla katsottuna.

Rakenteilla olevia asuntoja oli 0. No nyt sitten mikä olennainen osa tätä toimintaa, eli näitä asuntoja on myyty väkevästi yli arvonmääritysarvojen.

Ja palaan siihen vielä seuraavassa kalvossa. Mutta tästä me nähdään, että noin niin kuin yksinkertaisuudessaan asuntoja on myyty yli tilikausien, myös alkaneella tilikaudella, noin 4% tuottovaateella, kun ne lasketaan kokonaisuudessa, katsotaan minkä tuoton se ostaja oli saanut.

Ja niinku kerroin tossa aikaisemmin, niin pyöreillä luvuilla nämä on arvonmääritetty tasolla 5. Ja sehän tarkoittaa sitä, että mitä matalampi tuottovaade, sen korkeampi hinta.

Ja nyt tässä vasen palsta kuvastaa tätä, eli yli tilikausien me ollaan myyty asuntoja noin 25% korkeampaan hintaan kuin ne on täällä taseessa. Ja sehän on tietenkin tässä markkinatilanteessa erityisen poikkeuksellista, jos katsotaan missä yleisesti ottaen Suomessa menee.

Se osoittaa tän meidän konseptin toimivuutta ja myös tän Tallinnan keskeisyyttä, eli siellä on meille hyvä markkina. Ja nyt mä konkretisoin tän esimerkinomaisesti, tää on nyt yksinkertaistettu esimerkki ja korostan tämän esimerkillisyyttä, mutta jos me ajatellaan, tää on päässälaskuesimerkki, mitä tämä siis tarkoittaa.

Ajatellaan, että on pientalo, tämä on esimerkki, meillä ei ole niitä pientaloja siellä Tallinnassa, ja oletetaan, että se on taseessa arvostettu 400 000 euroon. Niin tää tarkoittaa tää meidän yhtälö, että me ollaan myyty niitä 500 000:lla, eli se 100 000, 25% korkeammalla hinnalla.

Sit jos ajatellaan, että siinä on puolet velkaa, niin se yhtälö tarkoittaa sitä, että 200 000 on velkaa, 200 000 on sitä omaa pääomaa taseessa tässä esimerkissä siis, ja sit jos se myydäänkin 500 000:lla, niin se taseen 200 000 omaa pääomaa onkin 300 000. Sen takia tämä on todella hyvä yhtälö meidän salkunjalostustoiminnassa tällä hetkellä.

Oikealla palstalla lyhyesti se, että näistähän tehdään tietysti myös kauppa-arvomenetelmän mukainen arvonmääritys, ja tää osoittaa, että me pystytään myymään yli senkin näitä asuntoja, vaikka tilikausi tilikaudelta niitä arvoja on vähän nostettu kehittyvillä markkinoilla. Sitten Asuntosalkku sijoituskohteena lyhyesti.

Tosiaan vahva perusliiketoiminta, se on ennakoitavaa, korkea vuokrausaste antaa meille ennustettavaa kassavirtaa. Tallinnan salkunjalostuksen väkevästi ylittävistä myynneistä kerroin tässä jalostuksen yhteydessä.

Voitot on sijoitettu tuottavasti, palaan erikseen omien osakkeiden ostoon vielä tän esimerkin kautta, mitä hyvä yhtälö se on. Kilpailuetuna on vaikeasti kopioitava konsepti.

Tämähän on nää yksittäiset asunnot, se on vaikea kerätä ja siinä on monta hyvää puolta, muun muassa tää vuokrausaste, myös se, että me pystytään myymään niitä yksittäin. Tää on laadukas, kestävä, resilientti liiketoimintamalli.

Tässä on nähty erilaisia turbulentteja aikoja, meillä on säilynyt hyvä vuokrausaste läpi näiden erilaisten suhdanteiden, erilaisten korkomarkkinoiden. Se on mennyt tasaisesti ennustettavasti vuokrauksen osalta.

Ja osakkeella on julkinen kaupankäynti jatkuvasti, mikä mahdollistaa sitten omia toimiansa. Tosiaan miksi näin, miksi tää toimii, niin tässä on tää meidän perinteinen kuva, jossa on sitten verrattu vuokra-asunnon haluttavuutta.

Ja nytten kun polarisoituminen on kiihtynyt maailmassa yleisesti ottaen, mikä ei tietenkään ole hyvä asia sinällään, mutta se johtaa siihen, että entisestään vuokra-asunto omistusasuntotalossa on houkutteleva vuokra- tai asumismuoto. Ja sen takia se on piirretty tuonne omistusasunnon rinnalle, joidenkin mielestä se jopa ohittaa sen.

Ja tässä on sitten verrattu vuokrausastetta yli tilikausien ja meillä se tosiaan on ollut todella tasainen tahti. Oikealla on sitten kuvastettu, että näitä poimitaan yksittäisiä asuntoja, joistain pikkusen enemmän, joistain taloista, ja kaikista ei tietenkään sitten ole asuntoja ollenkaan, missä yhtälö ei ole sitten houkutteleva.

Tosiaan korkea taloudellinen vuokrausaste, ollaan niin kuin keskeisillä sijainneilla pääkaupungeissa. Kaikki asunnot on Virossa Tallinnassa, Tallinnan keskustan läheisyydessä, ja sitten Suomessa pääkaupunkiseutu, puhdas pääkaupunkiseutu.

On myös näitä Helsingin työssäkäyntimääritelmäalueita, joka erottaa, mutta meillä puhutaan puhtaasta pääkaupunkiseudusta, Kauniaisissa ei ole asuntoja, eli Helsinki, Espoo, Vantaa, niin on 78%. Siis meillä ei ole asuntoja Kauniaisissa, siellä kyllä muuten niitä asuntoja on.

Ja edelleen ollaan lähellä raideliikenneasemia, eli tässä on katsottu niin kuin mikä on tutkimuksissakin viitattu, että kilometri vielä kävellään raideliikenneasemalle, niin Tallinnassa se on 96% ja sitten Suomen pääkaupunkiseudulla Helsinki, Espoo, Vantaa 73%. Pieniä asuntoja, kuten prosenteista näkyy, omalla tontilla.

Kaikki asunnot Tallinnassa omalla tontilla, Suomessa 91%, ja nää, jotka meillä on vuokratontilla, niin ne on kaupunkien vuokratonteilla. Omien osakkeiden osto, eli täähän on keskeinen osa strategiaa päämarakennetta kehittämisessä.

Näitä osakkeita, omia osakkeita on hankittu markkinoilta pikkuse vajaa miljoonalla eurolla keskihintaan noin €79 pikkusen päälle. Ja tässähän nyt mä palaan siihen esimerkkiin, eli oli se pientalo, olkoon nyt siellä Tallinnassa vaikka taseessa 400 000 euroa, niin nyt jos sitten me pystytään tietysti seuraamaan, missä tämä kurssi menee, ja jos kurssi on alle tasearvon, niin silloinhan se tarkoittaa, että me saadaan hankittua niitä osakkeiden kautta näitä asuntoja edullisemmin.

Eli kun palaan tähän esimerkkiin, niin se 400 000 me saadaankin ostettua se esimerkiksi 350 000 euroa hintaan laskennallisesti, ja mä edelleen korostan, että tämä on esimerkki. Ja nyt jos me myydään se 500 000:lla, niin tässähän se oma pääoma tässä nimenomaisessa esimerkissä, jonka tarkoitus on kuvata tätä logiikkaa, niin tuplaantuu sen sijaan, että se olisi 200 000:sta 300 000:een, mikä sekin on jo todella hyvä yhtälö, siinä on 50% ylöspäin, mutta 150 000:sta 300 000:aan on 100% ylöspäin.

Siis jos on näin, että 400 000:n asunto myydään 500 000:lla ja jos siinä on 200 000 velkaa, tästä tuli tämä yhtälö kertauksena. Eli tämä on ollut kannattavaa.

Lainoihin on solmittu jatkosopimuksiin, meillä on hyvä lainatilanne. Suomen tytäryhtiön lainat on kesälle 28 voimassa, eli lähemmäs 3 vuotta edelleen.

Tallinnassa ollaan jopa niin, että ollaan lähemmäs 5 vuotta 85% osalta vuoteen 30 ja sitten vuoteen 28 15% osalta. Meillä on kassassa hyvin rahaa, josta viimeinen bullet pointti.

Osingonjako, tosiaan yhtiökokoukselle esitetään, että osinkoa jaettaisi, palattaisi osingonmaksajaksi. Se osoittaa myös konseptin vahvuutta tässä tilanteessa, että osingonjako on myös esityslistalla.

Yhtiökokous siis päättää tästä sitten aikanaan. Ja strategian mukaisesti osinkoa maksetaan, kun se nähdään yhtiön ja osakkeenomistajien kokonaisedun mukaiseksi.

Tässä on sit muutamia esimerkkejä Tallinnasta, mielenkiintoisia alueita, ne on hienoja alueita, hyvillä sijainneilla. Meillä on enemmistö on niin kuin meidän määritelmän mukaisesti niin kuin uusia, mikä tarkoittaa siitä, että me ollaan tän toiminnan aikana niin kuin hankittu ne uusina kohteina.

Ja tää on hyvä esimerkki Noblessner, ne jotka Tallinnassa on käynyt, niin tuntee tän, vajaat 10% asunnoista siellä on meillä. Samaten Kalarand, joka on vielä lähempänä satamaa, mihin laivat tulee Suomesta, ja sitten merimuseon välissä, ja sitten on Noblessner, myös tältä alueelta vajaat 10% asunnoista on Asuntosalkun portfoliossa.

Kalamaja yhteensä, trendikäs alue, siellä 175 asuntoa mukaan lukien nämä kaksi edellistä asuin aluetta, jotka kävin läpi. Sitten miksi konsepti toimii, miksi me pystytään pitämään näin hyvää vuokrausastetta ja miksi me ollaan onnistuttu myös jalostaan tätä salkkua väkevästi yli näiden tasearvojen, on tietysti johtuu siitä, että meillä on oikeanlaisia asuntoja tähän markkinaan.

Ja Suomessa on edullinen segmentti, jossa on sellaisia asuntoja, joihin todella monella on varaa. Ja tietysti optimoidaan, kun ollaan siellä markkinatilanteessa valmiiksi rakennetuissa kaupunginosissa hyvien liikenneyhteyksien päässä tosiaan tai varrella omistusasuntotaloissa yksittäisiä asuntoja.

Tallinnassa myös omistusasuntoalueilla taloissa yksittäisiä asuntoja keskeisillä alueilla, lähtökohtaisesti kävelymatka vanhaan kaupunkiin. Ne on tällaisia premium-asuntoja, jotka on todella hienoja, me ollaan käytetty sellaista termiä, että tulee wau-efekti, kun niitä näkee, niin semmoisia nämä asunnot on.

Tosiaan omavaraisuusaste 44% viimeinen lukema, on ollut suht tasaista, luototusaste 55 viimeinen lukema, suht tasaista siellä. Taloudellisia tietoja vielä tällain suhteellisen nopeasti, koska nää on jo kerrattu, tosiaan vasemmalta voisi kuvata keskikoko 38 neliöä per asunto keskimäärin, ja sitten keskibruttovuokra vähän yli 650, milloin meidän näille asunnoille on nimenomaisesti kysyntää, koska todella monella on varaa.

Keskimmäisen palstan luvut on käytännössä käynyt läpi: korollista vierasta pääomaa vähän alta 150 miljoonaa ja sitten oma pääoma toi vähän alta 120 miljoonaa. Ja täällä sitten oikealla liikevaihto, nettovuokratuotto, oikaistu käyttökate ja sitten nähdään, että millä tuotolla nämä on taseessa arvostettu, niin että Tallinnassa on pikkusen korkeampi tuotto kuin Suomessa ja ollaan tuossa vitosen pinnassa.

Keskibruttovuokra ollaan pikkusen päästy ylöspäin kokonaisuutena, toki markkinat on ollut haastavampi, jolloin sitten aikaisemmin on ollut vähän vauhdikkaampaa toi nousu. Joka tapauksessa meillä on ollut erittäin hyvä vuokrausaste läpi tilikausien, niinkuin olen tässä toistanut.

Lyhyesti vielä osaketietoa ja yhteenveto: oikaistu osakekohtainen oma pääoma on reilu €120 ja sitten yhteenvetona yksittäisiä asuntoja kasvukeskuksissa hyvien liikenneyhteyksien varrella tarkasti valittuna, fokus näissä pienissä, kokonaisvuokraltaan edullisissa asunnoissa niin, että ne on vuokralaisia kiinnostavia. Tässä lyhyesti, kiitos.

Tämä on erittäin hyvä ja olennainen kysymys, koska tämä on myös keskiössä. Tämä liittyy myös näiden omien osakkeiden ostoon ja toiminnan jalostamiseen.

Mä haen uudelleen sen kuvan, jonka esitin tässä. Eli nytten markkinatapa on arvottaa asunnot tuottoarvomenetelmä.

Ammattimaiset toimijat toimii näin. Ja koska meillä on tällainen tästä poikkeava konsepti, joka näyttää olevan voittava konsepti, eli nämä yksittäiset asunnot, niin niitä pystyy myymään myös yksittäin.

Se on ihan eri asia lähteä myymään kokonaisesti omistettua taloa yksittäin markkinoille, se ei toimi niin. Ammattilaismarkkina toimii myös eri lailla.

Asuntosalkun hyvä puoli on se, että me pystytään toimimaan monella eri tavalla. Ja nyt tässä niin kuin me täällä myydään siis tää noin neljänneksen yli näiden tasearvojen.

Sen takia toistan tätä, koska tämä on olennainen asia täällä. Tämä koskee nyt sitä Tallinnaa, tästä oli se esimerkki.

Kysymykseen, että onko ne väärin siellä taseessa, niin vastaus on se, että ne on täällä tuottolähestymistavalla arvotettu, joka on markkinatapa, eli tämmöiset suuremmat toimijat toimii kaikki näin. No nyt koska meillä on yksittäisiä asuntoja, me voitais myydä ne tällä tuottolähestymistavalla, mutta me voidaan myydä ne myös yksittäin.

Ja me tietysti toimitaan niin kuin parhaaksi markkinoilta havaitaan mahdollisuus toimia, mikä tarkoittaa sitä, että me myydään ne yksittäin. Ja tätä on korostettu tässä.

Konsepti on ero kilpailijoihin lyhyesti sanottuna. Eli meillä on näitä yksittäisiä vuokra-asuntoja, eli me toimitaan niin kuin yksittäinen asuntosijoittaja toimii.

Jokainen kuulija täällä on itsenäinen henkilö ja jos hän tai te lähdette sitten sijoittamaan asuntoihin, niin luultavasti te ostaisitte yksittäisiä asuntoja omistusasuntotaloista, jotka laittaisitte sitten vuokralle. Luultavasti te ette ostaisi kokonaista kerrostaloa.

Vaikka teillä olisi mahdollisuus ostaa se kokonainen kerrostalo, sanotaan nyt 40 asuntoa, tämäkin esimerkki, niin te ostaisitte ennemmin 40 yksittäistä asuntoa eri puolilta, ainakin pääsääntöisesti toimittaisi näin. Ja silloin se hajautuu.

Nämä asunnot ovat haluttuja, sinne vuokralaiset pyrkii. Ja se mikä on nyt olennainen seikka, nyt on asumistukimuutoksia muutettu sekä yleisen asumistuen osalta että opiskelijoiden osalta ja noin lyhykäisyydessään tukea saa vähemmän.

Ja se korostaa sitä, että kokonaisvuokraltaan edullisia asuntoja kysytään enemmän. Se selittää tämän, miksi me ollaan pystytty pitämään tätä vuokrausastetta erilaisissa suhdanteissa, sekä heikoimmissa suhdanteissa, kun katsotaan historiaa, myös paremmissa suhdanteissa tällä erinomaisella tasolla.

No nyt tässä mä oikeastaan selitin sen myös näiden esimerkkien kautta. Tämä on erinomainen kysymys myös.

Niin mä korostan, että tämä on nyt konkretisoitu esimerkki. Tässä mä näytän näitä kahta kalvoa nyt tässä samalla, eli nyt ajatellaan, tämä on supistettu, että tämä on nyt vaan esimerkki.

Ei täsmällisiä lukuja tarvitse katsoa, niinkuin ei tässäkään, suuruusluokka riittää, että noin 5%:lla arvostettu ja noin 4%:lla myydään. Niin se logiikka on se, että jos se hinta taseessa olisi se 400 000 euroa ja me pystytään myymään se 25% korkeammalla, eli 500 000:lla, ja nythän tässä yhtiössä on vierasta pääomaa eli lainaa, niinkuin on selitetty ja tämä on päässälasku yksinkertaistamiseksi esimerkissä, tässä näin, että 200 000, kun noin puolet on sitä velkaa muutenkin, niin 200 000 on vierasta pääomaa ja 200 000 on omaa pääomaa.

Ja nyt jos me pystytään siis ostamaan markkinoilta omien osakkeiden kautta, koska kurssi on ollut alle tämän tasearvon, niin edullisemmin. Ja mä käytin tässä sitä esimerkkiä, että me saataisi se sieltä 350 000 euroa hintaan laskennallisesti, ja mä edelleen korostan, että tämä on esimerkki.

Ja nyt jos me myydään se 500 000:lla, niin tässähän se oma pääoma tässä nimenomaisessa esimerkissä, jonka tarkoitus on kuvata tätä logiikkaa, niin tuplaantuu sen sijaan, että se olisi 200 000:sta 300 000:een, mikä sekin on jo todella hyvä yhtälö, siinä on 50% ylöspäin, mutta 150 000:sta 300 000:aan on 100% ylöspäin. Siis jos on näin, että 400 000:n asunto myydään 500 000:lla ja jos siinä on 200 000 velkaa, tästä tuli tämä yhtälö kertauksena.

Eli tämä on ollut kannattavaa.

Täällä näkyy meidän kokonaisvuokrien kehitys. Tässä noin yleisesti ottaen isossa kuvassa voisi sanoa, että täällä segmentissä, jossa me toimitaan, niin suuruusluokkana asuntojen vuokrat ovat pysyneet samassa.

Nyt tämä on kovin lyhyt aika, että kun tänä syksynä tämä uudistus tehtiin, sinällään kysymys on hyvä, mutta tässä on mennyt vasta sellainen 3 kuukautta tai mistä ihan tarkalleen haluaa lähteä, siitä kun jos oli jo tiedossa, että tämä tulee, mutta joka tapauksessa lyhyt aika, alle puoli vuotta. Niin tämä ei ole vielä näkynyt markkinoilla meidän nähdäksemme mitenkään niin kuin massiivisesti.

Ja selitys on yleisellä tasolla saattaa olla se, että ihmisten on helpompi niin sanotusti upgreidata kuin downgreidata, eli silloin jos on totuttu tietynlaiseen asumiseen, vaikka tukiyhdistys pienenisikin, niin sitten pulitetaan omasta taskusta jonkun aikaa, mutta se hiljalleen oletettavasti näkyy pidemmän aikavälin kuluessa. Ja toisaalta se on näkynyt niin, että kysyntä on kasvanut näihin edullisemman kokonaisvuokran asuntoihin, toisaalta myös sellaisiin asuntoihin, jotka ei ole kunnoltaan se ihan niin sanotusti priimaa, johon anteliaampien tukien maailmassa moni siirtyi.

Mutta nyt jos se on ihan tarkoituksenmukainen ja kelpo asunto, niin useampi on valmis sen vuokraamaan, jos vuokra on edullisempi, koska se itse vuokran määrä on tärkein kriteeri. Ja mä haen täältä meidän liitteistä tällaisen, eli tämä on Realia Managementin aikanaan tekemä tutkimus ja 90% vuokralaisista pitää vuokran suuruutta tärkeimpänä valintakriteerinä vuokra-asuntoa valittaessa Suomessa.

Tämä on se tilanne noin niinku lyhykäisyydessä.

Se on juuri näin, se omien osakkeiden osto on hyvin kannattavaa. Kuitenkin meidän strategiaan kuuluu, että osinkoa maksetaan, kun se nähdään yhtiön ja osakkeenomistajien kokonaisedun mukaiseksi.

Ja nyt tässä tämähän on esitys siis yhtiökokoukselle ja yhtiökokous sen päättää, tämä on esitys. Mä edelleen korostan sitä.

Omien osakkeiden oston osalta on tietyt säännöt, paljon me voidaan ostaa niitä, ja me ollaan ostettu niitä sen verran kuin me ollaan pystytty markkinoilta ostamaan näiden sääntöjen puitteissa tietysti. Eli käytännössä enempää me ei oltais voitu ostaakaan.

Ja tämä oikeastaan osoittaa tämän yhtiön toiminnan vahvuutta, että tämäkin huomioiden niin on ollut mahdollista tehdä osingonjako ehdotus yhtiökokoukselle.

Kiitos paljon.