Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen Oyj:n puolivuosikatsaukseen. Mun nimi on Jukka Pahta, Koskisen toimitusjohtaja.

Tänään lähdetään otsikolla Koskisen liikevaihto kasvoi, korkeat raaka-ainekustannukset ja alentuneet sivutuotteiden hinnat rasittivat kannattavuutta. Normaaliin tapaan katsotaan tosta muutama kalvo toimintaympäristöstä, sen jälkeen yhtiön taloudellisesta ja toiminnallisesta kehityksestä muutamia kalvoja, ja lopuksi vielä sitten toi raaka-ainehankinnan tilanne.

Esityksen lopussa voi esittää tai esityksen aikanakin voi esittää kysymyksiä tuonne webcastin kysymystoiminnon kautta ja näihin vastataan sitten presentaation jälkeen. Toimintaympäristöstä: Toimintaympäristön epävarmuus on jatkunut niin kuin varmasti jokainen, joka mediaa seuraa, on siitä tietoinen.

Eli eli on hyvin epävakaa ympäristö. Geopoliittiset, talouspoliittiset epävarmuudet jatkuu ja niistä on hyvinkin vaikea saavuttaa niin kuin ymmärrystä mitä tapahtuu.

Tilanne vaihtelee lähes päivittäin. Ja erityisesti toi öljy- ja kaasujohdannaisten energian hinta, joka vaihtelee ja on ollut trendiltään nouseva, niin se vaikuttaa tietysti laaja-alaisesti kustannus kustannuksiin ja aiheuttaa siellä kustannuspaineita.

Ja korkoympäristön osalta niin niin tietysti vuoden alkua kohden kun tultiin, niin niin ajatuksena oli, että korot lähtisi laskuun ja ja talous yleisemminkin laaja-alaisemmin lähtisi kehittymään positiivisempaan suuntaan, mutta mutta tää erityisesti tää öljy- ja energiasokki on aiheuttanut sen, että että on painetta korkojen nostamiseen ja ja se sitten tietysti saattaa aiheuttaa sen, että että tai tai inflaatio nousee sieltä energian ja kaasujo kaasujen kautta ja ja sitten tota korkoympäristö saattaa lähteä nousemaan ja se hidastaa sitten maasta kasvua. Eli näiden tavallaan makrotekijöiden vaikutus on negatiivinen niin yritysten investointihalukkuuteen, kuin meille tärkeään rakentamiseen ja sen elpymiseen ja ja myöskin tietysti kuluttajien luottamukseen.

Toimialan kannalta ehkä yksi keskeisimpiä ongelmia tällä hetkellä on tässä. Ja tää ongelma on tietysti jatkunut jo jonkun aikaa.

Eli eli puuraaka-aineen hinta, erityisesti tukkipuuraaka-aineen hinta on edelleen hyvin korkealla. Ja sehän tietysti niin kuin mekaanisen metsäteollisuuden, erityisesti sahateo teollisuuden toimijoiden kustannusrakenteessa näkyy suoraan, kun tukin hinta nousee korkealle ja suht korkealle ja ja varsinkin noususuhteessa maailmanmarkkinahintoihin on epäedullinen, niin se näkyy suoraan kannattavuudessa.

Sen lisäksi tossa oikealla puolella on toi kuitupuun hinnan kehitys Suomessa ja siinä näkyy erittäin voimakas pudotus kuitupuun hinnassa tuolta viime syksystä lähtien ja nopeasti tossa viimeisen sanotaan neljän kuukauden aikana viime vuonna, niin hinta putosi todella dramaattisesti. Tää tietysti aiheuttaa sahateollisuusyrityksille ongelmia useitakin kautta.

Ensimmäinen on se, että varannossa olevat kuitupuut, jotka on ostettu nousevaan hintaan, niin niitä joudutaan laske laskevaan rajusti laskevaan hintaan myymään sieltä, niin se tietysti vaikuttaa kannattavuuteen. Ja sen lisäksi sahateollisuudessa sivutuotteena tuolla jalostuksessa syntyvä hake, sen hakkeen hinta noudattelee enemmänkin kuitupuun hinnan kehitystä kuin tukin hinnan kehitystä.

Ja tässä on oikeastaan semmoinen hyvinkin ikävä yhtälö käynnissä, eli eli nousevaan tukin hintaan tehdään kuitua tehdään haketta, joka sitten kuitenkin myydään alenevaan hintaan. Ja ja siinä se hakekompensaatio sille tukille pienenee samaan aikaan kuin tukin absoluuttinen hinta nousee, jolloin tietysti se on erittäin raskas kulutaakan lisäys sahateollisuusyrityksille.

Tän lisäksi tässä nimenomaan tietysti logistiikka tässä markkinassa, niin logistiikka ja logistiikalla on suuri suuri rooli ja niin korjuu- kuin kuljetuskustannukset on polttoaineiden takia polttoainekustannusten nousun takia, niin myöskin kasvaneet merkittävästi, jolloin jolloin tässä kalvolla aika lailla tiivistyy tällä hetkellä toimialan tilanteen hankaluus. No, katsotaan meidän tilannetta.

Meillä kasvustrategian implementointi jatkuu. Liikevaihto nousi edelleen toisella vuosineljänneksellä viime vuoteen verrattuna ja myöskin kumulatiivisesti ensimmäinen vuosipuolikas ollaan selkeästi viime vuotta edellä.

Ja käyttökatteen osalta oikaistu käyttökate aleni viime vuodesta ja oli 7.4 miljoonaa euroa, suhteellisesti toi 7.1% ja kumulatiivisesti ollaan 14 miljoonan euron käyttökatetasolla ja ja se on silloin 6.7% tuosta kasvaneesta liikevaihdosta. Sanoin, että kasvustrategian implementointi jatkuu.

Nyt meillä oli kymmenes perättäinen kasvuneljännes, kun verrataan edellisen vuoden vastaavaan vertailuajankohtaan. Ja kun katsotaan tossa meidän viimeisen 12 kuukauden liikevaihtoa, niin ollaan nytten lähellä 390 miljoonaa ja ja se on sen strategian mukaan mitä me silloin 2024 vuoden loppukeväästä julkaistiin, eli eli haluttiin kasvaa, että oikeastaan täsmennettiin sitä strategiaa silloin.

Sanottiin, että halutaan kasvaa tosta 2023 vuoden vertailukaudesta kohti 500 miljoonan euron yhtiötä vuoden 2027 loppuun mennessä. Ja ja nyt me ollaan pystytty toteuttamaan tää kasvu.

Noin 40 reilu 40% ollaan ollaan nyt kasvettu siitä ajanhetkestä ja ja kyllä se kasvupolku tästä vielä etenee. Numeroina toinen vuosineljännes oli noin 104 miljoonaa euroa liikevaihto, josta tuli tuo 7.4 miljoonaa oikaistua käyttökatetta, johti 3.3 miljoonan operatiiviseen tulokseen ja ja kauden tulos positiivinen 2.1 miljoonaa, joka on 9 eurosenttiä per osake.

Bruttoinvestoinnit 4.2 ja ja kun viime vuonna vastaavaan ajankohtaan vertailee, niin on hyvä muistaa, että tuossa viime vuoden toisen neljänneksen aikana toteutui Iisveden Metsän liiketoimintakauppa, joka näkyy tossa vertailuluvussa. Kun katsotaan kumulatiivisesti, niin tän vuoden kertynyt käyttökate, niin kuin tuossa äsken todettiin, 14 miljoonaa, liikevaihtoa vajaa 6 miljoonaa, kauden tulos 3 miljoonaa ja osakekohtainen tulos 12 eurosenttiä.

Bruttoinvestoinnit 15 miljoonaa. Siinä lähinnä keskeisimpänä tietysti sahateollisuuden orgaaniseen kasvuun liittyvät investoinnit Järvelässä, josta kohta vähän lisää.

Oma pääoma per osake 6.8 euroa, sijoitetun pääoman tuotto alhainen 2.9% johtuen tietysti kannattavuustasosta. Käyttöpääoma on kasvanut tuonne 50 miljoonaan, liiketoiminnan nettorahavirta positiivinen 4.2 miljoonaa ja omavaraisuusaste 50.7, joka vahvistui hieman tuosta toisen ensimmäisen vuosineljänneksen lopusta, mutta viime vuoteen tietysti tultiin jonkun verran alaspäin johtuen johtuen noista investoinneista ja niihin liittyvistä rahoituksesta.

Ja nettovelkaantumisaste 35% kesäkuun lopussa. Sahateollisuuden osalta sahateollisuuden kasvu jatkuu kohtalaisen voimakkaana.

Tuosta kasvusta toisen vuosineljänneksen aikana noin 33% on orgaanista ja loppu liittyy siihen, että toi Iisveden Metsän liiketoimintakauppa toteutui kesäkuussa 2025, kesäkuun alussa, jolloin tietysti niin kuin ensimmäiset kaksi kuukautta viime vuoden vertailuluvuissa, niin Iisveden Metsä ei ole ollut mukana. Liikevaihtoa kasvatti selvästi vertailukaudelta lisääntyneet sahatavaran toimitusmäärät.

Jos vertaa toimialan katsaukseen, joka tossa tuli ulos vähän aikaa sitten, niin niin siellä näytti tuo sahatavaran volyymit ensimmäisen viiden kuukauden aikana laskeneet 6% Suomessa, samaan aikaan me ollaan voimakkaasti kasvettu, niin niin tästä näkökulmasta sahateollisuuden tietysti performanssia voi pitää hyvänä, että ollaan pystytty sitä kasvua saavuttamaan. Se mikä tietenkään ei ole tyydyttävää on käyttökatteen taso ja me ollaan nyt 1.6 miljoonan käyttökatteella, niin suhteellinen kannattavuus putosi 2.6%:iin, joka tietysti on on heikolla tasolla ja siihen vaikutti erityisesti nää äsken mainitut kohonneet raaka-aine- ja logistiikkakustannukset.

Sinne vaikuttaa nää puunhankinnan kuituihin liittyvät hinnanmuutokset, niin kuin äsken tossa sanoin, plus sitten tietysti näistä sivujakeista saatavat myyntihinnat ja sitten tossa jalostuksessa, niin meillä oli siinä erityisesti toisen vuosineljänneksen ensimmäisinä kuukausina vielä alhainen työkuorma siellä ja ja se rasittaa tulosta ja ja niin kuin raportissa mainittiinkin, niin tota toisen vuosineljänneksen loppua kohden niin se jalostuksen tilauskanta vahvistui ja ja loppua kohden siellä oli ihan hyvä työkuorma. Kasvustrategia jatkuu, eli nyt tossa näkyy kuvassa meidän uudet kanavakuivaamot, jotka on asennettu sinne Järvelän laitokselle.

Projekti meni täysin aikataulussa ja myös budjetissa ja valmistuivat tuossa kesäkuun loppupuolella ja nyt niiden ylösajo jatkuu. Ja tää ajatus on tässä oli se, että yhdessä sen lämpöputken kanssa, jolla me saadaan hyödynnettyä yli lämpövoimalan ylikapasiteettia siellä toisella tontilla ja saadaan tuotua se tähän kuivaukseen mukaan ja nyt sitten pystytään avaamaan kuivauksessa ollut pullonkaula niin, että meillä on mahdollisuus nostaa tän Järvelän tuotantolaitoksen uuden tuotantolaitoksen kapasiteettia kohti tota 450 000 kuutiota.

Ja tän tavoitteen saavuttaminen tietysti edellyttää sitä, että ei ainoastaan, että me ollaan avattu nää pullonkaulat, mut nyt nyt sitten meidän pitää pystyä edelleen kehittämään vuorokohtaista tuotantotasoa siellä Järvelän laitoksessa niin, että me saadaan pysyvästi se keskimääräinen tuotanto nostettua sille tasolle, että toi 450 000 kuutiota sieltä sieltä syntyy. Se on täysin mahdollista, mutta se tarkoittaa sitä, että tietty volatiliteetti, joka siinä tuotannossa tällä hetkellä on, niin meidän pitää saada sitä sitä vaihtelevuutta kavennettua ja nostettua sitä tasoa sitä kautta.

Tässä on se meidän laitos ja ja niin kuin monta kertaa oon todennut, niin niin tästä voidaan kyllä olla erittäin ylpeitä ja uskon, että että jo tällaisenaan on yksi Suomen kilpailukykyisimpiä laitoksia ja nyt kun me saadaan se lisävolyymi siihen päälle vielä, niin tilanne tietysti siitä vahvistuu. Me ollaan tehty kohtalaisen johdonmukaista investointiohjelmaa toteutettu aina tuolta koronavuodesta 2020 2020 ja siitä eteenpäin: uusittu sahalinja 2023, tehty tonne tää tukkilajittelulinja 2025, aloitettu brikettien tuotanto vuonna 2025 ja nyt sitten uusi lämpöputki ja kanavakuivaamot tänä vuonna 2026.

Ja ihan viimeisenä niin meillä on tuolla kaksi tommosta kuivalajittelulaitosta, niin niin toinen niistä on ihan modernissa kunnossa, mutta toista me vielä modernisoidaan niin, että viime joulukuussa tehtiin ensimmäinen vaihe, tässä joulukuussa tehdään toinen vaihe ja sitten siinä vielä vaiheittain pari vaihetta tulee myöhemmin sitten tehtyä ja sen jälkeen tää laitos on kyllä teknisesti erittäin hyvässä iskussa. Levyteollisuuden puolelta koivuvanerin lisääntyneet toimitusvolyymit kasvattivat liikevaihtoa, eli eli liikevaihto oli toi 43 miljoonaa euroa ja ja tota tuolta Kore-liiketoiminnasta, joka on se meidän yksikkö siellä Puolassa tai kaksi tuotantolaitosta Puolassa, niin niin sieltä saatiin myöskin jonkun verran volyymikasvua ja ohutviiluvanerin tuotantolaitos, joka on tuossa Hirvensalmella kohtalaisen pieni liiketoimintayksikkö, mut myöskin sieltä volyymit kasvoivat hieman.

Lastulevyn osalta tilanne jatkuu edelleen erittäin haastavana. Siinä keskeisimpänä ajurina on se, että lastulevyn päämarkkina-alue on kotimaa ja siellä nimenomaisesti rakentamisen ja remontoinnin sektorit ja tällä hetkellä niin kuin tiedetään, niin vielä tässä vaiheessa nää sektorin kysyntä ei ole elpynyt, jolloin jolloin me joudumme tätä lastulevyn tuotantoa myöskin sopeuttamaan sitten kysyntätilanteen mukaisesti.

Käyttökate heikkeni ja oli 5.6 miljoonaa euroa levyteollisuudessa ja siihen liittyy muun muassa koivuvanerin tuotemixin painottuminen peruslevytuotteisiin. Tässä taustalla kaksi tekijää: yksi on se, että markkinaolosuhteista johtuen niin se korkeamman hinta hintalaadun tai hintapisteen markkina ei vetänyt ihan niin paljon kuin kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja toisaalta sitten erityisesti Etelä-Euroopassa Espanjassa rakentamisen sektori vetää erittäin kovin ja siellä sitten sinne menee sellaisia tuotteita, jotka jotka hintapisteeltään on jonkun verran alhaisempia, mutta tietysti volyymit siellä on sitten suurempia.

Kohonneet raaka-ainekustannukset erityisesti tietysti niin kuin on puhuttu tosta puusta, mut myöskin öljyjohdannaiset raaka-aineet tuolla levyteollisuuden puolella, jotka liittyy liimoihin ja pinnoitteisiin, niiden hinnat on on ollut noususuhtei suhteisia ja ja niin kuin tuossa totesin, niin lastulevyn alhaisempi toimitusvolyymi on on rasittanut kannattavuutta suhteessa viime vuoteen nähden. Tossa on edelleen mainittu vielä tää haasteet uuden teknologian käyttöönotossa vai jotka vaikutti negatiivisesti tuotantotehokkuuteen ja kustannuksiin.

Mistä mitä tässä käytännössä tarkoitetaan on se, että meillä on viime vuoden lopussa, tän vuoden alussa käyttöönotettu automaattinen tämmönen levyjen korjauskittauslinja siellä Järvelässä, jonka joka on hyvin pitkälti robotisoitu ja automatisoitu. Sen teknologian käyttöönottoon on liittynyt haasteita ja me ei olla ihan päästy päästy niihin tehokkuuksiin mitä on sillä haettu ja ollaan sitten jouduttu hakemaan sitä tuotannon läpimenoa myöskin ylimääräisillä työvuoroilla.

No nyt tällä hetkellä kehitys on ollut positiivista tietysti, kun kovasti on töitä tehty ja ja alkaa näyttämään siltä, että pikkuhiljaa päästään tilanteeseen, jossa jossa tän alun perin alkuperäisesti tälle linjalle ajatellut tuotantomäärät ja automaatiotaso lähestyy niitä tavoitetasoja ja ja aletaan pääsemään tilanteeseen, jossa se kustannuspaine itsessänsä sieltä alkaa hellittämään. No levyteollisuuden osalta tuossa pari vuotta sitten julkaistiin siinä strategian yhteydessä tää kasvuinvestointipolku, jossa sanottiin, että toinen vaihe alkaa tän vuoden alussa ja ja tän toisen vaiheen investointien kokonaismäärä on noin 7 miljoonaa euroa ja pääosa näistä investoinneista itse asiassa on tehty tän toisen kvartaalin päättymisen jälkeen, eli eli se toteutusvaihe on nyt sitten kesäseisakin aikana tässä heinä-elokuussa, lähinnä heinäkuussa pääosa näistä on on toteutettu ja ja nyt elokuussa sitten käyntiin käyntiinlähdön yhteydessä niitä ajetaan ylös.

Ja investoinnit nää kohdistuu lähinnä tuonne viilojen jatkojalostamiseen ja ne parantaa meidän tuotantotehokkuutta, laatua ja saantoa viilun saumauksessa ja jatkamisessa ja kuumapuristuksessa ja myöskin erittäin tärkeä asia, niin kehittää meidän työturvallisuutta, poistaa sieltä vanhoihin koneisiin ja laitteisiin liittyviä riskejä ja ja myöskin parantaa meidän työntekijöiden työskentelyolosuhteita merkittävästi. Viimeisenä kalvona sananen raaka-ainehankinnasta.

Meillä puuraaka-aineen hankinta on sujunut suunnitellusti. Ostomäärät on vertailukauden tasolla.

Raaka-aineen ostohinnat nousi ensimmäisen neljänneksen tasosta, niin kuin niin kuin toi graafi tuossa näyttikin alussa markkinagraafi. Puuraaka-aineen varannot oli toisen neljänneksen lopussa suunnitellulla tasolla ja tarkoittaa silloin tietysti pääosin näitä pystyvarantoja, mitkä meillä mistä on kauppoja tehty.

Ja puuraaka-aineen varastot oli toisen neljänneksen lopussa matalalla tasolla johtuen heinäkuun kesäseis seisakista. Siellä tuotanto katkoissa, eli käytännössä katsoen mehän ajetaan silloin nää katkotut varastot tuossa kesää kohti lähes tyhjäksi niin, että että aloitetaan sitten puhtaalta kentältä aina syksyllä.

Koivutukin osalta meidän lumivarasto Järvelässä säilyi avaamattomana, joka on erinomainen asia, eli meillä on mahdollisuus sieltä sitten ottaa ottaa hyvää tuoretta puuta sitten kuivuvan sulamaan kentälle, kun sellainen tarve tässä syksyn aikana tulee. Kuitupuun toimitusmäärät oli normaalilla tasolla ja ja niin kuin tuossa näytettiin, niin toimitushinnat on laskenut merkittävästi.

Ja energiapuun toimitusmäärät oli alhaisella kausiluonteisuuden johto johtuen ja toimitushinnat on laskenut, mutta kuitenkin edelleen pidemmän aikajakson tarkastelussa niin kohtuullisella tasolla. Tässä oli esitys ja nyt on mahdollisuus sitten tai katsotaan niitä tulleita kysymyksiä.

Mä pyydän, että toi Kari Louko, meidän CFO tulee tähän mukaan ja ja tota noin niin aletaan käymään kysymyksiä läpi. Ole hyvä, Sanna.

Tervehdys.

Aloitetaan sahateollisuuden sivutuotevirroilla, eli onko niiden keskihinnassa jatkuvaa painetta toiselle vuosipuoliskolle?

Se on kyllä varmasti näin, ettei se paine ainakaan ihan heti tässä oo tuota helpottamassa. Eli tota toi kuituhinta tietysti on tullut hyvin voimakkaasti alaspäin, jolloin niinku ton tyyppistä pudotusta sieltä nyt varmastikaan ei ole tulossa.

Ja nythän tietysti sitten näistä kuiduista sekä sivutuotteista neuvotellaan aina sitten jaksottain vuoden aikana, jolloin niinku se uudelleenneuvottelu, joka tulee tuossa sitten myöhemmin syksyllä, niin siinä kohtaa voidaan sitten katsoo sitä, että mikä meidän varannon keskihinta on ja mitä me pystytään sieltä sitten mahdollisesti saamaan hintaa ja korvausta niille hakkeelle, niin kuin myös kuiduille.

No entä miten sahatavaran, pois lukien sivuvirrat, hinnat kehittyivät toisella neljänneksellä ja mikä teidän odotus on kolmannelle neljännekselle?

Sahatavaran hinnat oli pikkuisen alemmalla tasolla toisella vuosineljänneksellä kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, mut erot ei ollut merkittäviä. Ja tota meidän odotukset tällä hetkellä on kohtalaisen tasainen kehitys.

Nostatte esiin ajoittaisen piristymisen lastulevyn kysynnässä toisen neljänneksen loppua kohti. Miten tilanne on jatkunut kolmannelle neljännekselle?

Toi on kohtalaisen lyhyen tilauskannan liiketoimintaa ja kolmannen neljänneksen osalta on ehkä tässä vaiheessa vielä vähän liian aikaista sanoa siinä mielessä, että meidän asiakkaat tietysti on ollut kesälomalla heinäkuun täällä kotimaassa, niin varmastikin se piristyminen siinä kesäloppua kohden oli osittain sitä, että asiakkaat otti omaan varastoon sitä tavaraa, että he voivat sitten sieltä sujuvasti jatkaa, kun palaavat lomilta. Että semmoista niin kuin lastulevyn kysyntätilanteeseen liittyvää merkittävää muutosta suuntaan tai toiseen tällä hetkellä meillä ei oo näköpiirissä.

Onko levyteollisuuden teknologian käyttöönoton haasteet ratkaistu tai saadaanko niitä ratkaistua nyt lähiaikoina?

No tää oli oikeastaan mitä tossa jo vähän niinku etupeltoonkin tuli sanottua, mutta että kyllä me saadaan ne ratkaistua. Se on tosiaan tässä vaiheessa nytten se yksi kone- ja laiteympäristö, jossa on aika paljon erilaista automaatiota ja robotiikkaa, jossa tää on ollut tää haaste.

Siellä nyt kun katsotaan, niin me saadaan siitä riittävä tuotanto läpi. Me saadaan se riittävässä laadussa läpi ja nyt me ollaan niin kuin tulossa kohti sitä miehitystä siihen koneeseen ja siihen laitteeseen, mikä oli sen alkuperäisen investointisuunnitelmankin pohjana.

Eli me ollaan menossa kohti tätä. No nythän meille tietysti sitten tulee uusia koneita ja laitteita tässä asennukseen tai on asennettu nyt tän seisakin aikana.

Ja tota siellä nyt näyttäis siltä, että ainakin ne on pystytty testaamaan siellä toimittajilla jo kohtalaisen hyvin, niin näyttäis siltä, että sen samantyyppisiä riskejä niin ei ainakaan siinä mittakaavassa oo kuin tän ihan uuden teknologian testaamiseen liittyy tai käyttöönottoon liittyy.

No nostatte esiin hyvän kysynnän koivuvanerin puolella, mutta huonon tuotemixin. Mikä teidän odotus on toisen vuosipuoliskon myyntimixin osalta ja johtuuko mixin vaihtelu teknologian käyttöönottohaasteista?

No se ei liity siihen levypuolelle sinne teknologiaan, vaan kyse on enemmän toimintaan. Äsken sanoin, että markkinoilla toisella vuosineljänneksellä niin painotus oli enemmän sinne rakentamisen sektoriin, joka on sitten keskihinnaltaan ja kannattavuudeltaan jonkun verran pienempi.

Mä uskon, että levyteollisuudessa niin kuin se ei ole niin kuin pysyvä painopisteen alenema. Meillä on asiakkuuksia niin kuin molempiin näihin korkeamman hintapisteen tuotteiden kysyntää myöskin.

Se vaihtelee tietysti vähän sesongeittain ja näin poispäin, mutta että en usko, että millään tavalla pysyvä. Ja sit toisaalta mitä mä uskon on se, että me pystytään kyllä itse vielä niin kuin tehostamaan nyt, kun me tätä uutta teknologiaa otetaan käyttöön, niin pystytään tehostamaan ja parantamaan sitä kannattavuutta myöskin sitä kautta.

No mikä oli juurisyy sille, että korkeamaa hintapisteen koivuvanerin myynti ei vetänyt yhtä hyvin kuin vertailukaudella?

No pääosahan meillä koivuvanerista menee tonne logistiikkasektoriin, eli käytännössä ajoneuvoihin ja kuljetusvälineisiin ja siellä se kysyntä on ollut vielä kuitenkin kohtalaisen hitaampaa johtuen siitä, että logistiikkasektorissa esimerkiksi kalustoja ei uusita siihen malliin kuin mitä aikaisemmin silloin, kun raha ei rahan hinta ei ollut se mikä nyt on ja myöskin kuluttaja esimerkiksi kuluttajakysyntä oli vilkkaampaa. Että kyllä se sinne niin kuin tämmöisiin peruskysynnän ajureihin siellä logistiikka- ja kulutussektorissa liittyen itää.

No vielä sivutuotteista, eli oliko sivutuoteliiketoiminta tappiollista Q2:lla tai H1:llä?

No kyllä sieltä sitten katsotaan niin kuin kaikki kustannukset mukaan laskien, niin täytyy sanoa, ettei se nyt ainakaan kannattavaa ole ollut. Että se on hyvin hankala yhdistelmä ja ehkä semmoinen, josta pitäisi vähän enemmän puhua julkisuudessakin ja avata sitä yhtälöä.

Eli meillähän on se tilanne, että jos me mietitään sitä hakkeen muodostusta, niin alallahan on semmoinen peukalosääntö Sehän tietysti vaihtelee vähän niin kuin teknologioittain ja muuten, mut että jos ajatellaan, että tukkia tulee se yksi yksi kuutio Tai sanotaan näin, että jos haluaa tehdä yhden kuution valmista sahatavaraa, siihen pääsääntöisesti tarvitaan kaksi kuutiota tukkia. Siitä kahdesta Siitä toisesta kuutiosta, joka ei tule valmiiksi, niin siitä syntyy purua, kuorta ja haketta.

Ja pääosa siitä on haketta. Eli jos me ostetaan se tukki sisään, me ostetaan se koko tukki sillä tukin hinnalla.

Siitä putoo se hake siinä prosessoinnin yhteydessä. Me tehdään siitä erinomainen raaka-aine selluteollisuudelle.

Tehdään siitä erittäin paljon erilaisia siivilöintejä sun muita ja hakekokoja optimoidaan ja myydään se siitä eteenpäin selluteollisuudelle. Ja tää tavallaan tämän selluteollisuuden siitä maksama hinta kuitenkin seuraa enemmän, ei suoraan yksi yhteen, mut enemmän sitä kuidun hintaa tuolla metsässä.

Ja tota tää aiheuttaa meille alana erinomaisia ongelmia tällä hetkellä ja tavallaan niin kuin sen ymmärryksen lisääminen myös siitä näkökulmasta, että se niin kuin sahateollisuuden maksukyky siitä tukista, niin heikkenee ihan yhtä lailla samassa suhteessa kuin kuidun hinta laskee. Ja silloin tota noin niin olemme tällä hetkellä siinä tilanteessa, että se ei ole niin kuin kannattavaa.

Varsinkaan jos miettii sitten siitä näkökulmasta, että siihen sitoutuu kohtalaisen paljon resursseja ja pääomia. Että tavalla tai toisella jonkun näköinen fokusi ja uudelleenajattelu tuohon markkinaan olisi paikallaan.

No sitten ajankohtaisesta puunhankinnasta, niin onko Kaakkois-Suomessa sijaitsevalla sikaruton tartuntavyöhykkeellä vaikutusta Koskisen puunhankintaan?

Ei oo sillä, että meillä on siellä muutamia leimikoita sillä alueella, mutta meillä ei oo mitään aktiivista korjuutoimintaa siellä käynnissä, eli ne on hyvin hyvin marginaalinen alue meille tällä hetkellä.

No sit investoinneista, niin mikä on arvionne vuoden 2026 kokonaisinvestoinneista?

Me ollaan nyt siinä 15 miljoonassa bruttoinvestoinneissa ja sanotaan siitä vajaa puolet on niin kuin ajateltu loppuvuodessa, että semmoinen summa, että se on niin kuin mitä on suunnitelman mukaan jäljellä.

No mitäs tuotannon ylösajot ovat kesäseisakkien jälkeen onnistuneet eri yksiköissä?

No tällä hetkellä näkymä on se, että ne on onnistunut ihan hyvin. Eli meillähän sahateollisuudessa oli vähän yksiköstä liittyen, niin 1-2 viikon seisakit ja sen jälkeen tuotanto on lähtenyt käyntiin ihan suunnitellusti.

Levyteollisuuden puolella niin tota koivuvanerin puolella on itse asiassa tää viikko on vasta ensimmäinen, kun siellä on ruvettu ajamaan sitä ylös. Eli tota vielä ehkä on ennenaikaista sanoa, että miten se koko prosessi sitten on mennyt, mutta ei ainakaan tällä hetkellä oo mitään semmoisia signaaleja, ettäkö siellä ois jotain suurempia haasteita ollut.

Ja sitten tän lastulevyn osalta niin tietysti ylösajo on sujunut, mut se ei tietenkään poista sitä faktaa, että kyllä meidän täytyy katsoo sitä kysynnän ja tarjonnan tasapainoa siinä sitten tässä syksyn aikanakin varmasti vielä, jos ei tilanne sitten muutu.

Sit lopuksi vielä seuraavaan lämmityskauteen, eli onko hinnat energiajakeiden osalta lukittu? Jos on, niin miten ne muuttuivat suhteessa edelliseen lämmityskauteen?

Hintoja ei oo vielä neuvoteltu, eli tota ne neuvottelut alkaa tässä sitten loppukesästä ja etenee tonne syksyyn.

Kiitoksia. Tässä oli kysymykset.

Kiitos.

Kiitos.