Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaukseen. Lähdetään otsikolla Koskisen liikevaihto kasvoi, heikko suhdanne ja operatiiviset haasteet heikensivät kannattavuutta.

Mun nimi on Jukka Pahta ja olen Koskisen toimitusjohtaja. Normaali agenda tälle tilaisuudelle: ensin käydään vähän taloudellisia ja toiminnallisia kehityksiä läpi, puhutaan lyhyesti raaka-ainehankinnasta, ja normaaliin tapaan kysymyksiä voi esittää sieltä webcast-kysymystoiminnon kautta, ja me vastataan näihin sitten presentaation jälkeen.

Taloudellinen ja toiminnallinen kehitys, laitettiin tähän alkuun tämmöinen lyhyt lyhyt kalvo kuvailemaan hieman sitä, miten tilanne on kehittynyt ja ja mitä vaikuttimia tuolla markkinoilla on. Eli tähän vuoteen lähdettäessähän meillä niin kuin aika yleisestikin oli ajatuksena ja näkymänä se, että että vuodesta tulee ainakin tämmöinen ensimmäinen elpymisen vuosi, ja ja alkuvuonna me nähtiinkin varovaista markkinapiristymistä ja ja myös sitä, että kuluttajasentimentti alkoi kohenemaan, ja ja tota tän pohjalta tietysti myöskin suunniteltiin tän vuoden toimintaa ja ja myöskin ennakoitiin tulevaa tulosta.

No, sitten kaikki tietää, mitä tapahtui Lähi-idässä, ja ja tää kiristynyt geopoliittinen tilanne käänsi tilanteen nopeasti heikommaksi siinä vuosineljänneksen loppupuolella, ja ja sieltä nopeasti sitten nousi energiahinnat, kustannus kustannusinflaatio laaja-alaisesti alkoi tulemaan keskusteluun ja näkymään myöskin ihan oikeasti luvuissa, ja ja myöskin sitten inflaatiopaine alkoi kasvamaan, ja ja inflaatiopaineen kasvaessa tietysti myöskin odotukset rahapolitiikan kehittämisestä kehittymisestä ja ja ja korkopolitiikasta muuttui, ja ja korkojen ehkä ennakoitukin tulevaisuuden aleneminen viivästyi, ja ja myöskin puhetta siitä, että korkoja lähdetään nostamaan, alkoi tulemaan ja näkymään myöskin sitten markkinakoroissa. Ja luonnollisesti tällainen sitten hidastaa taloudellisten taloudellinen elpymistä niin investointipuolella, mutta ehkä erityisesti nimenomaan siellä kuluttajasentimentin puolella, joka tietysti meidänkin liiketoiminnan kysynnän ajurina on erittäin merkittävä.

Tän energiakriisin pitkittyminen ja korkoympäristön kiristyminen voi johtaa laajempaan ja pitkäkestoisempaan talouden heikkenemiseen, eli eli vielä on hieman ennenaikaista sanoa tai ymmärtää, että onko tämän energiakriisin kokonaisvaikutus globaaliin talouteen ja ja meidän markkinoille vielä nähty, ja ja jotenkin tuntuu siltä, että vielä sieltä voi tulla asioita eteen, jotka eivät vielä ole selkeästi määriteltävissä. No, näin ollen ja ja kohta katsotaan meidän ensimmäisen vuosineljänneksen toimintaa ja tuloksellisuutta huomioiden se, miten meillä tää ensimmäinen kvartaali meni, ja sitten kaikki tämä epävarmuus, joka josta äsken tossa puhuttiin, johti siihen, että me tultiin siihen lopputulemaan, että meidän on tehtävä päivitys tähän meidän tulosohjeistukseen ja erityisesti päivitettävä meidän käyttökate marginaalin osalta meidän ennustetta tälle vuodelle.

Tän vuoden uusi päivitetty tulosohjeistus on liikevaihdon osalta sama kuin aikaisempi, eli liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden 2025 tasosta, mutta oikaistun käyttökate marginaalin odotetaan jäävän vuoden 2025 tasosta, joka tuolloin koko vuodelle oli suhteellinen kannattavuus 8,1 % ja ja näin ollen me ennakoidaan tällä hetkellä, että valitettavasti tämän alapuolelle jäämme. Meidän aikaisempi tulosohjeistus käyttökate marginaalin osalta oli, että uskottiin käyttökate marginaalin osuvan 8–12 %:n hahloon, ja se luonnollisesti heijastelee niitä odotuksia, mistä äsken tossa puhuin, kun tähän vuoteen tultiin.

No sit katsotaan vähän meidän lukuja: ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto €105 miljoonaa ja ja siinä vertailukauteen nähden merkittävä edelleen merkittävä muutos, kasvua lähes 22 %, ja käyttökatteen osalta, oikaistun käyttökatteen osalta niin niin euromääräisesti €6,6 miljoonaa käyttökadetta, joka suhteellisesti on toi 6,3 %, ja siinä luonnollisesti aika kohtalaisen vahvaakin vuosineljännestä vastaan kun vertaillaan, niin niin kulmakerroin tuossa kehityksessä ei ole missään nimessä hyvä tai tyydyttävä. Liikevaihdon osalta niin niin meidän kasvustrategian toimeenpano etenee järjestelmällisesti.

Tää on kahdeksas vuosineljännes peräkkäin kun verrataan aina edellisen kauden tai siis vertailukauden kauden liikevaihtoon, niin kahdeksas vuosineljännes peräkkäin kun me kasvetaan, ja myöskin kaikkien aikojen suurin liikevaihto kvartaalille, yli €100 miljoonaa ensimmäisen kerran yhtiön historiassa. Tästä kasvusta noin 1/3 on on orgaanista, joka tietysti on erittäin hyvä uutinen, ja sen lisäksi sitten siellä näkyy se meidän Iisveden Metsän kauppa, joka tuli voimaan 1.6.2025, jolloin Iisveden Metsän liikevaihtoa luonnollisesti noissa vertailuluvuissa ei ole mukana.

Kaiken kaikkiaan viime vuonna jo kasvettiin tonne €355 miljoonaan 12 kuukauden liikevaihto. Tää vuosi, niin kuin tossa kuvassa näkyy, on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja ja uskon, että et me tullaan niin kuin näytetään se, että meidän kasvu etenee tässä ihan sen suunnitelman mukaisesti, ja ja meillähän on annettu sellainen strateginen kasvutavoite, jossa yhtiön tulee olla €500 miljoonan kokoinen vuoden 2027 loppuun mennessä, jolloin tietysti tästä implisiittisesti kun katsotte, tarkoittaa sitä, että vuoden 2028 liikevaihdon tulisi olla minimissään sitten tuo €500 miljoonaa, ja sinne edelleen tähtäämme määrätietoisesti.

Meillä myöskin strategisissa tavoitteissa puhutaan meidän ylisyklisestä kannattavuudesta, ja ja tota tähän nyt tehtiin tällainen kalvo, jossa jossa näkyy hieman, mitä meidän yhtiön kannattavuus on ollut eri periodeilla ja missä tällä hetkellä mennään, ja ja tossa on nyt vuodesta 2023 vuoteen 2025 nuo nuo vuosittaiset käyttökate tolpat ja suhteellinen kannattavuus, eli eli ollaan tuolta vuodesta 2023 12 %:n käyttökatteesta tässä hyvinkin haastavassa syklissä tultu alaspäin ensin 9 % ja sitten 8 % ja nyt tosiaan ollaan 6 %:ssa ensimmäisessä kvartaalissa 2026. Kun katsotaan näitä yliaikaisia kannattavuuksia, niin vuosien vuosien 2020 ja 2025 välillä meidän keskimääräinen kannattavuus on ollut 15,2 %, eli on siellä meidän tavoitteen haminoissa, niin kuin niin kuin äsken mainitsin, se on noin 15 %, ja sitten vuoden 2023–2025 kun lasketaan toi keskimääräinen kannattavuus, siis viime vuoden loppuun mennessä, niin 9,6 %, jolloin ollaan tolla tavalla niin kuin 10–15 %:n vaihteluvälissä tuossa, ja ja meille se tavoite asetettu tavoite 15 % on luonnollisesti vaativa tavoite, mutta en pidä sitä millään tavalla mahdottomana huomioiden taloudellisten taloudellisten syklien vaikutus sitten toiminnan kannattavuuteen.

No sitten ensimmäisen vuosineljänneksen lukuja tarkemmin: liikevaihto tosiaan €105 miljoonaa, käyttökatteella oikaistuna käyttökatteella 6,6, joka on sitten liikevoittona €2,5 miljoonaa, kauden tulos hieman vajaa €1 miljoona, joka on sitten €0,04 per osake. Bruttonvestoinneissa edelleen kohtalaisen korkealla tasolla, eli eli vajaa €11 miljoonaa, ja tässä erityisesti näkyy nyt sitten se lämpöputkivoima lämpöputki-investointi, josta ollaan aikaisemmin puhuttu, joka on siinä Järvelässä yhdistää nämä kaksi teollista tonttia.

Se on merkittävä osa tuosta, yli puolet tuosta investointimäärästä, ja sitten siinä näkyy se sahateollisuuden orgaaniseen kasvuun liittyvä kuivaamoinvestointi Järvelässä, joka joka etenee täysin aikataulussa ja ja on tulee olemaan tuotannossa viimeistään tuossa keskikesällä. Siinä on myöskin sitten jonkun verran sitä levyteollisuuden niin kuin investointiohjelman ensimmäisen vaiheen tota häntiä ja ja sitten myöskin jotain tuohon toiseen vaiheeseen liittyvää liittyvää ennakkoa tuossa summassa.

Oma pääoma €6,8 per osake, sijoitetun pääoman tuotto 4,5 % ja käyttöpääoma kauden lopussa toi €47,9 miljoonaa. Liiketoiminnan nettorahavirta oli oli neutraali, kuitenkin hieman vahvempi kuin viime vuonna.

Omavaraisuusaste säilyi erittäin hyvänä, edelleen 50,2 %, ja nettovelkaantumisaste 32,8, joka on on tuota noin niin tietysti edelleen kohtalaisen hyvällä tasolla, ja ja tuossa nettovelkaantumisasteessa näkyy erityisesti noita investointimaksujen maksujen vaikutusta sitten jos vertaa tuohon vuoden 2025 lopputilanteeseen. No sitten puhutaan aina paljon numeroista, mutta meille luonnollisesti henkilöstö on erittäin tärkeä, ja ja tota noin niin halutaan henkilöstöä pitää lähellä ja ja motivoituneena ja tarjota erilaisia mahdollisuuksia heille, ja ja haluttiin tässä myöskin kertoa sitä, että yhtiön historian näkökulmasta aika merkittävä toimenpide tehty tässä: vuonna 2025 aloitettiin, eli me perustettiin tämmöinen henkilöstörahasto, johon sitten tämmöisiä muuttuvia palkan osia, eli eli tulospalkkioita, henkilöstö on voinut sitten tänne rahastoon sijoittaa, ja ja tota tällä rahastolla on oma hallinto hallinto, joka sitten hallinnoi tätä sinne suoritettuja tulos- ja voittopalkkioita.

Ja se, mikä tästä tekee erikoisen tästä välineestä tai erityisen meille, on se, että jo pidempään pohdittu sitä, että miten me saadaan koko porukka mukaan myöskin omistajuuden näkökulmasta, ja 1. 1.2026 alkaen niin tehtiin tämmöinen päätös, jossa me ollaan maksettu tällaista pienimuotoista turvallisuuspalkkiota koko henkilöstölle niin Suomessa kuin ulkomaillakin siitä, kun meillä on tapaturmattomia viikkoja, ja ja näitä palkkioita nyt sitten yhdessä henkilökunnan edustajien kanssa päätettiin, että ruvetaan sijoittamaan nämä palkkiot nyt sitten henkilöstörahastoon Suomen osalta.

Tää on järjestely, joka valitettavasti ei ole käytettävissä ulkomailla, mutta Suomessa tulla tämä tehdään, ja tää tarkoittaa sitä, että tän turvallisuuspalkkion maksamisen kautta niin tää henkilöstörahasto sijoittaa sitten nämä jokaisen henkilön palkkiot Koskisen osakkeeseen, jolloin pikkuhiljaa sinne kumuloituu sitten sitä omistajuutta ja ja jokaisella on on myöskin sitten intressi seurata yhtiön tilannetta ja ja myöskin sitten saada siitä palkintoja, kun yhtiöllä menee hyvin, että mä näen tän hyvänä avauksena ja ja tota uskon, että siitä on pidemmällä aikajänteellä meille meille ja meidän henkilökunnalle hyötyä. Katsotaan meidän liiketoiminta-alueita: Sahateollisuudessa lisääntyneet sahatavaran toimitusmäärät kasvatti liikevaihtoa, eli liikevaihto kasvoi merkittävästi noin €65 miljoonaan.

Ja tosiaan se tulee tuolta volyymien kautta, myös energiajakeiden toimitukset oli vertailukautta korkeammalla tasolla, ja ja Iisveden liiketoimintakauppa toteutui, niin kuin äsken sanoin, niin 1.6., jolloin se se tota ei ole noissa vertailuluvuissa mukana. No käyttökate heikkeni ja oli €2,9 miljoonaa, ja sinne heikkeneminen johtui pääosin vertailukautta alhaisemmasta jalosteiden tuotanto- ja toimitusmääristä, eli eli perussahatavaraa, niin kuin toimitusvolyymeistäkin näkee, niin on mennyt kaupaksi, mutta että jalosteiden puolella, joka on kuitenkin sitten korkeamman hinnan ja paremman kannattavuuden kauppaa, niin siellä siellä volyymit jäi jäi vertailukaudesta.

Ja sit myöskin erittäin iso asia on tää sivutuotteiden hinnat, eli käytännössä katsoen, kun meillä syntyy sahauksesta hakkeita, joita myydään sitten eteenpäin tonne erityisesti selluteollisuuteen, niin niin kuin kaikki tietää, niin myös siellä asiakaspäässä niin on ollut erittäin haastavat ajat, ja ja siellä sitten niin kuin sekä kysyntä varsinkin viime syksynä, mutta että mutta erityisesti hinnat tänä vuonna niin on on tullut kyllä merkittävästi alaspäin ja alkaa olemaan niin kuin vähän meidän näkökulmasta tietysti hinnoittelu sillä tasolla, että että tota se se kyllä rasittaa sitten ainakin vertailukauden tuota tulokseen verrattaessa, niin sahateollisuuden kannattavuutta. Järvelän sahan tuotanto jäi tavoitteista kylmän sään ja teknisten haasteiden takia, siitä kohta vähän lisää, ja ja niin kuin kaikki tietää, niin korkea energian hinta heikensi kannattavuutta, ja tää tulee erityisesti niin kuin ensimmäisellä kvartaalilla korkea energiahinta.

Oli ne välittömät sähköenergian hinnan nousut, jotka tapahtui tuossa alkuvuonna, niin niin niin silloin silloin tota meillä tietysti suojataan suojataan sähkönkäyttöä ja muuta, mutta ihan ihan täysimääräisesti sitä suojausta ei oltu tehty, ja ja se näkyy kyllä sitten meillä meillä niin kuin korkeampina kustannuksina. Tässä vaiheessa mä tuotiin tähän mukaan tämä kalvo, jolla viime vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana raportoitiin tän uuden Järvelän sahan käyttöönottoon liittyvien hyötyjen toteutumista.

Se linjahan lähti ensikäyttöön, siis ensimmäiset tukit sahattiin heinäkuussa 2023, ja siitä sitä on ajettu sitten ylöspäin, ja ja tosiaan viime vuonna tuotiin tällainen taulukko, jossa näytettiin, että että siitä €8 miljoonan hyödyistä, jota me tällä investoinnilla oltiin hakemassa, niin niin noin 65 % oli oli realisoitunut viime vuoden keväällä. Ja valitettavasti täytyy sanoa, että meillä on ollut siinä edelleen haasteita, ja haasteet on samoissa kohdissa, missä missä tota silloin viime vuonna kun raportoitiin, eli eli meillä niin kuin on on tiettyjä asioita, joissa joissa meidän ennakoidut hyödyt on täysimääräisesti toteutunut, kuten toi käyttösuhde ja ja myöskin volyymipuoli, ja nämähän on tietysti keskeisiä ajureita, jos mietitään, että me ollaan kuitenkin 65 % saatu sitten tavoitteesta toteutumaan.

Se, mikä ei ole toteutunut ja näkyy sitten noissa muissa palkeissa, on tää vuorotuotannon määrän nousu, ja ja se on erittäin tärkeätä meille siinä mielessä, että sen sahan pitää kulkea tasaisesti ja saavuttaa ne ne vuorotuotantotavoitemäärät, joilla me ollaan me ollaan suunniteltu sitten tätä meidän investointikeissiä. Ja ja ajatuksenahan oli se, että me päästään tonne 400 000 kuutioon vuodessa sillä, että me vähennetään vuorotyötä ja vapautetaan sitten arkiaikaa kunnossapitotyölle, jolla meillä niin kuin kunnossapitotyö ei kohdistuisi sinne viikonloppuihin ja pyhäpäiviin, jolla me saadaan kustannussäästöjä sieltä.

No tämä ei ole toteutunut. Me ollaan kyllä päästy niihin tavoiteltuihin tuotantomääriin, ja mehän sahataan siinä tuotanto nyt tällä hetkellä sitä pullonkaulaa sitä kuivausta vasten, että sinänsä niin kuin tavaraa tulee ulos, mutta niitä vuorokustannuksia on vuoroja on enemmän, ja ja tota se tietysti vaikuttaa sitten siihen, että myös toi kunnossapitotyö ei ole pystynyt siirtymään siirtymään arkipäiviin.

No mitä tulee tapahtumaan jatkossa, on se, että nythän niin kuin tiedetään, että me halutaan kasvattaa tätä edelleen 450 000 kuutioon siihen suuntaan, kun me saadaan lisäkapasiteettia sinne kuivaukseen, niin me tullaan kääntymään tästä nyt pikkuhiljaa tilanteeseen, jossa jossa tuskin enää voidaan niin kuin ajatella niin, että me vapautetaan paljon niitä arkivuoroja, vaan vaan tulemme niin kuin tarvitsemaan sit taas ne kaikki arkivuorot siihen, että me päästään kohti sitä 450 000 kuutiota, ja näin ollen niin kuin tavallaan tämä vaihe, jossa jossa tämä oli suunniteltu suunniteltu tähän investoinnin alkuvaiheeseen nää nää hyödyt, niin tätä tuskin tullaan enää niin kuin painamaan sen siitä näkökulmasta eteenpäin, vaan vaan meille totta kai se vuorotuotannon määrän lisääminen on edelleen prioriteetti numero 1, mutta jotta me päästään sinne 450 000 kuutioon, niin tietysti sitten vuorojakin tarvitaan enemmän kuin 400 000 kuution tuotannossa. Eli eli tota tää on se tilanne, ja ja kuten tuossa sanoin, niin niin kun meillä muuttuu se fokus nyt sitten edelleen tämän volyymin kasvattamiseen kohti sitä 450 000, niin niin tätä seurantaa, joka nyt tässä on, niin me ei tulla tässä tapauksessa jatkamaan, vaan me tullaan sitten katsomaan sitä, että miten uuden sahan nyt kun me saadaan se se kuivauskapasiteetti pystyyn, niin miten uuden sahan kapasiteetti lähtee nousemaan sitten kohti sitä sitä 450 000:ta.

Luonnollisesti haetaan näitä kaikkia etuja, mitä siellä on, niin edelleen, muun muassa toi laatusaanto ja ja sivutuotteet, niin niistä saatava hyöty, ne on edelleen täysin valideja, ja ja niitä niitä omalla toiminnallamme me edelleen kehitetään. Levyteollisuuden osalta vertailukaudesta laskeneet toimitusvolyymit vaikutti liikevaihtoon, ja liikevaihto kuitenkin kasvoi, eli eli €40 miljoonaa noin €40 miljoonaa viime vuoden €37,6 miljoonaan verrattuna, ja siellä kasvua tuli erityisesti koivuvanerin puolelta ja sitä kautta koriliiketoiminnan lisääntyneistä toimitusvolyymeistä, ja ja kuten sanottu, niin lastulevy edelleen kärsii merkittävästi siitä rakentamisen ja remontoinnin alhaisesta kysynnästä, että Suomessa rakentamissektori sekä esimerkiksi ihmisten muuttaminen ja ja remontointi, niin on on tällä hetkellä hyvinkin alhaisessa tilanteessa.

Käyttökate heikkeni ja oli €4 miljoonaa, ja tähän heikkenemiseen liittyy erityisesti toi koivuvanerituotteiden tuotemiksin painottuminen peruslevytuotteisiin ja niiden vertailukautta alhaisemmasta keskihinnasta sekä lastulevyn alhaisemmasta toimitusvolyymeistä. Ja tuotemiksissä tuolla koivuvanerin puolella vaikuttaa se, että meille tärkeä ajoneuvoteollisuus ja ja ajoneuvot, niin siihen liittyvä kysyntä heikkeni Keski-Euroopassa.

Siellä oli tietysti tämä yleinen aktiviteetti, mutta myöskin tietyt esimerkiksi Hollannin alueella veromuutokset, jotka vaikutti näihin asioihin, ja ja sitten toisaalta meillä painottui sitten enemmän käyttökohteena rakentamisen tuoteryhmät, jonne tietysti volyymit on on hyvät, ja ja tota sitä kautta tuo tuo niin kuin toimitusvolyymit nousi, mutta että keskihinta siellä rakentamisen puolella on ajoneuvoteollisuutta alhaisempi. Tuossa mainitaan myös kylmä sää, joka vaikutti tuotantoteknologian ylösajoon vanerituotannossa.

Meillä on siellä se täysin automatisoitu robottilinja siellä kittauksessa, jota otetaan käyttöön, ja ja tota siellä ihan tämmöisiä yllättäviä kylmään kylmään säähän liittyviä niin kuin kontrollikysymyksiä siinä prosessissa prosessissa tuli tuossa alkuvuonna, ja ja se on enemmänkin tämmöinen oppimisprosessi, ja ja me tulemme tota tietysti nyt tekemään sitten tarvittavat toimenpiteet niin, että että tota tämmöiset säävaihtelut myöskin pystytään siellä kontrolloidusti käsittelemään. Ja korkea energian hinta, niin kuin mainitsinkin, niin niin myös täällä näkyy kannattavuudessa.

Käyttökate €4 miljoonaa, viime vuonna €4,5 miljoonaa, ja suhteellinen kannattavuus hieman alle 10 %. No sitten tuotekehityspuolella niin mielenkiintoinen lanseeraus, eli meillähän on tämä Zero-paneelit, joka on siis silloin kun ensimmäiset nämä paneelit tulivat, niin nämä oli maailman ensimmäiset tämmöiset täysin puupitoiset levyt, joissa liimat on on korvattu ligniinipohjaisilla liimoilla, jolloin siinä ei ole lainkaan mitään lisättyjä kemikaaleja, ja ja olemme jatkokehittäneet tätä tuotetta, ja nyt meille meille tuli tämmöiset rakentamiseen liittyvät sekä seinä- että että lattialevyihin soveltuvat Zero-paneelit, ja tää on kyllä tosi mielenkiintoinen sinne rakentamisen segmenttiin, että että jos ja toivottavasti kun siellä se vastuullisuus ja hiilijalanjälki ja ja tällaiset asiat nostaa päätänsä, kun elpyminen alkaa, niin niin tällaisilla tuotteilla me pystytään kyllä sitten antamaan rakentamiseen mielenkiintoisia ratkaisuja.

Tällä hetkellä tää Zero-levyjen kysyntä tietysti on kohtuullisen maltillista, koska se on ensinnäkin premium premium-tuote, ja ja sitten myöskin se segmentti itsessään se on aika aika hiljainen tällä hetkellä. Viimeisenä kalvona raaka-ainehankinnasta: puuraaka-aineenhankinta sujui meillä suunnitellusti ensimmäisen neljänneksen aikana, ja ostomäärät oli vertailukauden tasolla.

Raaka-aineen ostohinnat laski viime vuonna aina sinne 1. kvartaalin alkuun, jonka jälkeen ne on ollut hieman pienoisessa nousussa, ja puuraaka-ainevarannot meillä oli 1.

kvartaalin lopussa suunnitellulla tasolla, ja ja talvihan loppui vähän niin kuin seinään Suomessa, niin meille jäi hieman niitä talvi talvivarantoja sinne omaan varantoon, mutta ei mitenkään merkittävissä määrin, mutta yleensähän ne on tarkoitus silloin kun talviolosuhteet on kunnossa, niin sieltä korjata kaikki talvipuut pois ja sitten taas seuraavana vuonna kerätä tällainen talvivaranto sinne. Puuraaka-ainevarastot oli Q1:n lopussa maaliskuun heikoista olosuhteista huolimatta lähellä meidän tavoitteita, ja kuitupuun toimitusmäärät oli hyvällä tasolla.

Kuitupuun toimitusmääräthän tietysti viime vuoden puolella heikkeni merkittävästi, ja nyt tietysti nähdään, että että myöskin siellä asiakaspäässä kysyntää on, ja ja tota toimitukset on noussut hyvälle tasolle, ja ja kuten äsken tuossa puhuin niistä hakkeista, myös tuossa kuitujen puolella toimitushinnat on ollut laskevia, ja ja se tietysti niin kuin ei ole meidän näkökulmasta positiivinen kehitys. Energiapuun toimitusmäärät oli korkealla tasolla tammi- ja helmikuun kylmän sään ja korkean sähkön hinnan vaikutuksesta, ja ja toimitushinnoissa ei tapahtunut 1.

kvartaalin aikana mitään merkittäviä muutoksia, ja varastotilanne energiapuun osalta on on voisi sanoa jollain tavalla niin kuin normalisoitunut, eli viime vuoden edellisen lämmityskauden aikanahan oli niin leuto talvi, niin sinne jäi tämmöisiä vanhoja varastoja, niin ne on pystytty sieltä sulattelemaan, ja ollaan ollaan niin kuin varastotasoihin varastotasot huomioiden niin kutakuinkin normaalilla tasolla, ja ja lähdetään sillä tasolla myöskin sitten seuraavaan lämmityskauteen. Kiitos tässä vaiheessa, ja ja tota nyt mä pyydän, että meidän CFO Kari Louko tulee tänne, ja ja sitten voidaan käydä läpi niitä kysymyksiä, mitä sinne on tullut sinne webcast-toimintoon.

Sanna, ole hyvä.

No aloitetaan tilauskirjoista, eli miten tilauskirjat ovat kehittyneet Lähi-idän tilanteen eskaloitumisen jälkeen?

No tilauskirjoihin vielä meille ei ainakaan ole tullut sellaista merkittävää muutosta, että mehän ollaan kommentoitu sitä niin, että vaneripuolella tilauksia tulee sisään ja on hyvällä tasolla, lastulevy on haasteellinen ja se jatkuu, ja se on enemmän tietysti kotimarkkinavetoista, mutta pyritään löytämään kauppaa myöskin sitten hieman kauempaa. Ja sahateollisuuden puolella, niin mehän tehdään kauppaa aina niin kuin kvartaalipohjaisesti, ja tää 2.

kvartaalin näkymä on kutakuinkin normaalia, ja mitään semmoista niin kuin hälyttävää ei ole näköpiirissä, mutta tietysti myöskään tämmöistä valtavaa upsidea nyt ei tässä markkinatilanteessa ole nähtävissä.

No kuinka suurta vastatuulta odotatte kustannusten noususta kuluvalle vuodelle, ja voitteko avata, miten kustannusnousut vaikuttavat saha- ja levyteollisuudessa?

Jos mä sitä avaan sen verran, että tuossa Q1:lle rahtikulut oli ehkä se sellainen, mitkä ehti jo vähän nousta. Tuossa niin kuin näette, tuo maantieteellinen myynnin jakauma oli vaihtunut kanssa, että meillä ehkä Keski-Eurooppa painottui enemmän, ja siellä on tietysti kumipyörä rahteja, ja jonka nousu sitten vaikutti sen osalta rahtikustannuksiin.

Puuraaka-aineen hinnan nousu, mikä tietysti vaikuttaa molempiin jonkun verran verrattuna etenkin tuohon vertailuajankohtaan Q1:een viime vuonna. No levyteollisuutta ehkä painaa sitten öljypohjaisten liimojen ja pinnoitteiden käyttö, mikä ehkä siellä heijastuu vielä sitten osana sitä raaka-ainekustannusten nousua.

No kuinka nopeasti nousevat kustannukset alkavat näkyä tuloksessa?

No osittainhan tietysti noiden elementtien osalta jo näkyy nyt, että nyt sitten rahtikulut ehkä ehtinyt. Tää Hormuzin tilanne, se vaikuttaa tietysti aika pieneen osaan, että meiltähän rahdit, mitä menee Aasiaan esimerkiksi, ei mene sen alueen kautta, että sitä kautta ei ole merkittävää, mutta että ehkä tää tämmöisen niin kuin painotuksen suhteen muutos, niin saattaa sitten öljyn hinta tietysti vaikuttaa meidän rahtikustannuksiin.

No miltä energiapuumarkkinan varastotilanne näyttää tulevaa kautta ajatellen?

No tuossa vähän siihen jo viittasinkin tuossa äsken, mutta että se on tietysti siinä mielessä normalisoitunut, että edellinen lämmityskausi niin oli leuto, ja silloin tietysti oli tilanne, jossa monille toimijoille jäi tavallaan niin kuin ylivuotisia varastoja, mut nyt sitten me niin kuin varmasti voisin kuvitella aika moni muukin, jolla varastoja on ollut, niin on pystynyt sitten ne yliaikaiset sieltä niin kuin myymään ja sulattelemaan, jolloin tavallaan ollaan tämmöisessä niin kuin normaalissa varastotilanteessa, kun lähdetään sitten uuteen lämmityskauteen.

No kuinka paljon Järvelässä jäi mainituista haasteista johtuen sahatavaran tuotantoa toteutumatta?

No sanotaanko näin, että ehkä mä nyt suoraan mitään niin kuin lukuja laita, mutta tietysti se oli tammikuu ja sitten osittain helmikuu oli ne haasteelliset ajat, ja siinä liittyy me mainitaan siellä tietysti kylmä sää. No kylmän sään nyt lähtökohtaisesti ei pitäisi tulla uudella sahateknologialla enää vaikuttaa niin paljon kuin vanhoilla sahoilla.

No jonkun verran tietysti se oli erityisen kylmä sää, niin siellä jonkun verran tuli vaikutusta, mutta kyllä se keskeisin haaste meillä siinä oli, että sen jouluseisakin jälkeinen käyntiinlähtö, niin erityisesti niin kuin siinä sahaprosessissa liittyvät niin kuin automaatio-ongelmat oli pitkittynyt, niiden ratkaisu pitkittyi, ja se vaikutti meidän tuotannon määrään ihan merkittävästi. No nyt sitten me ollaan totta kai pyritty sitten ensinnäkin saatiin ratkaistua ne ongelmat, ja nyt sitten tuotantoa ajetaan sillä tavalla, että voin sanoa, että tässä vaiheessa niin me ollaan noin puolet kurottu siitä jäämästä umpeen.

Ja meillä on tarkoitus kuroa se loppukin umpeen, eli kokonaisvuosituotannossa, niin en usko, että se sitten koko vuoden tasolla niin kuin jos kaikki menee nyt suunnitelmien mukaan, niin tulee sitten rasittamaan, että se kohdistuu tuohon 1. kvartaalille.

No entä mikä on arvionne koko vuoden 2026 investoinneista?

No nyt on €11 miljoonaa suunnilleen käytetty, ja se taitaa olla karkeasti, jos uskaltaa sanoa, niin puolet meidän koko vuoden suunnitelmasta, että tuossa on iso investointi toi sahan puolen kuivauskapasiteetti, mihin Jukka jo viittasikin, ja levyteollisuuteen mennyt on painottunut jo viime ja tänä vuonna, ja niitä tullaan jatkamaan nyt toistaiseksi suunnitelmien mukaan. Tietysti seurataan tilannetta, että mikä on yleinen taloustilanne ja kassatilanne.

Ja mehän ollaan sit sanottu se, että niin kuin jos me katsotaan pikkuisen pidemmälle, että jos ei mitään erityisiä suuria tarpeita tai toimenpiteitä tehdä, niin me nähdään, että meidän investoinnit tulee pikkuhiljaa niin kuin tavallaan menemään siihen kutakuinkin niin kuin poistojen tasolle jos tässä sitten seuraavina vuosina.

No Japanissa liikevaihto laski Q1:llä. Eroaako markkinatilanne Japanissa muista toimintamaistanne mitenkään?

No en mä näin sanoisi, että se eroaa, että kyllä se on se laaja-alainen rakentamisen hitaus, niin näkyy siellä yhtä lailla. Sehän on iso rakentamisen markkina, mut siellä on ihan yhtä lailla hitaampaa nyt se rakentaminen ollut kuin muissa meidän ydinmarkkinoissa.

No tuotemix vaikuttaa olleen Q1:llä heikko molemmissa liiketoiminnoissa. Miten merkittävästi tuotantohaasteet vaikuttavat tuotemixiin, ja vaikuttiko siihen muita tekijöitä?

Joo, no jos katsotaan sahateollisuutta ensinnäkin, siinä tietysti jos miettii sitä suhteellista kannattavuutta, niin totta kai siihen vaikuttaa se, että me puhutaan siitä jalosteiden myyntimäärän vähenemisestä, siitähän se lähtee, että mitä me myydään, niin sit sen mukaan me tuotetaan, ja jalosteiden määrä tuli alaspäin, jolloin se on keskihinnaltaan korkeampaa. Ja sit siihen lisäksi kun me otetaan sitten Iisveden Metsän mukaantulo, joka on perussahatavaraa ilman sitä jalostuskulmaa, niin silloin nyt meidän tällä hetkellä kokonaismyynnissä tämä perussahatavaran osuus on kasvanut sen volyymikasvun myötä, mutta myöskin sit tavallaan sen jalostuksen määrän pienenemisen kautta.

Eli se on se tilanne tällä hetkellä. Meillä on jalostuskapasiteettia enemmän, ja me haetaan sitä kauppaa ja pyritään kasvattamaan siellä tiettyjä asiakkuuksia siellä Japanin päässä ja teemme parhaamme, että pystytään sitten nostamaan taas sitten jalostamisen määrää taas suhteessa sitten takaisin sinne, missä se joskus on ollut.

Levyteollisuuden puolella, niin se tuotemix-kommentti liittyy nimenomaan koivuvaneriteollisuuteen, ja niin kuin tossa äsken mainitsin, niin meillä on siellä ajoneuvon puolella niin tiettyjä maita, joissa meillä on paljon liiketoimintaa, ja esimerkiksi Hollannissa on ollut sellainen verouudistus, joka on aiheuttanut sen, että siellä ajoneuvojen uurekisteröinnit on ollut jäissä jonkun aikaa, ja se vaikuttaa meidän kysyntään. Ja sit toisaalta rakentaminen tietyissä maissa niin vetää ihan hyvin, jolloin me ollaan pystytty sinne myymään sitten vähän enemmän tämmöistä peruslevytyyppistä vanerituotteita, joiden keskihinta on alhaisempi.

Sit meillä on jonkun verran semmoista omaan tekemiseen liittyvää asiaa, eli meillä on puhuttu siitä meidän levyteollisuuden kehittämis- ja investointiohjelmassa, niin meillä on kesällä tulossa sellaisia investointeja, joihin meidän pitää tällä hetkellä valmistautua läpimenon näkökulmasta, ja me esimerkiksi tällä hetkellä tehdään varastoon tiettyjä tuotteita, jotka on keskihinnaltaan korkeampia, että me pystytään sitten palvelemaan asiakkaita, mutta ne ei tietenkään tällä hetkellä mene sitten liikevaihtoon tai myyntiin, että siellä on myöskin tämmöinen elementti, joka jonkun verran vaikuttaa nyt siihen tuotemixiin.

Oletteko tyytyväisiä hinta- ja laatupreemioidenne kehitykseen viimeisen noin vuoden aikana?

No emme tietenkään tyytyväisiä voida olla siinä mielessä, että meidän kannattavuus ei ole sillä tasolla kuin me se haluttaisi olla, mutta ehkä enemmän mä katsoisin siinä yleistä markkinakehitystä, ja sit mä katsoisin sitä, että jos tuotanto ei toimi tasaisesti ja sillä tasolla, kun me halutaan, niin se näkyy sit tietysti yksikkökustannuksena sitten siinä tuotetussa määrässä ja silloin se rasittaa sitä käyttökadetta. Eli nää on semmosia asioita, jotka vaikuttaa.

Se laatupreemio, mitä me haettiin sieltä siitä uuden sahan puolelta, niin sehän oli tossa äsken kun mä näytinkin sen kalvon, niin siinä se taisi olla niin, että me ei vielä siihen laitettu mitään, kun se johtuu nyt tietysti osittain siitä, että iso osa siitä laatupreemiosta, niin on ajatus, että se haetaan sieltä Japanin markkinoilta ja jalosteiden kautta, ja tällä hetkellä se niin kuin todettiin tossa, niin se kauppa on ollut vähäisempää, että ei tyytyväinen voi olla. Vanerin puolella niin kyllä se meidän kilpailukyvyn näkökulmasta ja strategian näkökulmasta se korkeampien laatujen tuotteiden tekeminen, niin se on meille tosi tärkeätä.

Meidän pitää pystyä se tekemään tehokkaasti, ja me tullaan investoinneilla panostaa siihen, että se tehostuu edelleen, mutta niin kuin sanoin tossa äsken, niin meidän peruslevytuotanto on painottunut ja peruslevyn myynti on painottunut, ja silloin myöskin siihen kun kysytään, että ollaanko tyytyväisiä siihen miksiin tällä hetkellä, niin ei tietenkään voi olla.

Onko Q1:n tuotantohaasteiden juurisyyt ratkaistu?

No kyllä mä sanoisin niin, että me tunnistetaan ne ja niin kuin sanoin, niin se erityisesti sahan puolella niin on siinä useampi ongelma tietysti siinä sahassa ja jonkun verran siinä syöttöpäässä, mutta tunnistetaan ne, että sinänsä voi sanoa, että ne on ratkaistu siinä mielessä, että me tiedetään, mitkä ne on, mutta se, että niin kuin tossa puhuin siitä, että jos ja kun me halutaan kasvattaa meidän kokonaistuotantoa kesästä eteenpäin, niin se, että se linja kulkee tasaisesti, niin se haaste meillä on edelleen käsissä. Eli sen pitää pystyä tuomaan tasaista käyttöastetta sille linjalle, ja se on liian volatiilia tällä hetkellä, ja siinä meillä on kyllä laitetoimittajienkin kanssa vielä merkittävää työtä jäljellä.

Se hyvä puoli tietysti siinä on se, että ne vuosivolyymit, joita me ollaan ajateltu, että me saadaan siltä linjalta, niin ne on meillä, ja me tiedetään, ja me pusketaan tälläkin hetkellä vasten sitä kuivauksen pullonkaulaa, jolloin me pystytään sitä volyymia kyllä tekemään niin kuin on suunniteltukin, mutta että tää seuraava askel, mihin me lähdetään tästä, niin se tarkoittaa sitä, että se semmoinen tasaisuus siinä vuorotuotannossa on ihan tärkeä edellytys.

No millaisessa skenaariossa harkitsisitte tuotannon rajoittamista saha- ja koivuvaneriyksiköissä?

No koivuvaneriyksikössä ehkä se liittyisi sitten raaka-ainepuolelle, eli jos nyt jostain syystä sitten raaka-ainetta ei olisi saatavissa tai sen hinta nousisi edelleen. Mutta mun on hyvin vaikea nähdä sitä, että me rajoitetaan koivuvanerituotantoa, se on meidän levyteollisuuden tietysti syömähammas ja me pystytään siinä tekemään kyllä, meillä on erittäin kompetentti porukka ja meillä on hyvä myynti myöskin, ja me pystytään siellä kyllä se bisnes aina löytämään.

Sahateollisuuden puolella se, että me lähdettäisi seisottamaan, niin varsinkin kun meillä on kuitenkin kustannuskilpailun näkökulmasta yksi moderneimmista ja tehokkaimmista sahoista, niin me ollaan siellä kilpailukykykäyrän yläpäässä, niin mä en usko, että meille tulee tilanne eteen, että me lähdetään rajoittamaan. Se ois kalleinta aikaa mitä voi olla, että meidän isot investoinnit seisoo.

No sitten Iisvedelle, eli Iisveden yksikössä tuotantomäärä oli ilmeisesti korkea. Miten kommentoitte yksikön kannattavuutta, ja miten kannattavuutta voi parantaa, jos volyymi on jo korkealla tasolla?

No se on hyvä kysymys ja havainto tietysti. Ensinnäkin jos me katsotaan nyt niiltä osin kuin me tiedetään historiallisia lukuja ja taidettiin mainita viime vuoden lopussakin, että me saatiin sinne jo kaikkien aikojen tuotantoennätys viime vuodelle, ja se kehitys jatkuu, ja me nähdään edelleen, että siinä on merkittävää potentiaalia ilman mitään suurempia investointeja niin viedä sitä tuotantovolyymia vieläkin ylöspäin.

Jossain vaiheessa ehkä sitten vaatii sitten isompiakin investointeja, mutta uskotaan, että me pystytään sitä kehittämään kohtalaisen pienin toimenpitein. No se, että se kannattavuustaso niin kuin viime vuoden raportissahan se oli avattu myöskin siellä raportissa se näki, että sehän ei ole tyydyttävä, ja siihen liittyy kyllä erityisesti nyt tällä hetkellä tämä sykli, eli markkinahinta ja sitten siihen suhteutettuna toi raaka-aineen hinta, niin ne on historiallisesti hyvin hankalassa asetelmassa, ja siitä kärsii tietysti meidän toimialan toimijat yleisesti.

Me pystytään edelleen kehittämään sitä omaa toimintaa, ja erityisesti varmasti siinä niin kuin me ollaan sanottu siitä, että se on integroitu hyvin järjestelmäpuolella, meillä on ihmiset on osa Koskisen organisaatiota ja näin poispäin, mutta siellä on edelleen mahdollisuutta kehittää sitä aina sieltä puunhankinnasta lähtien se tuotemiksin hallinta ja yhdistellä se tuotannon myynti, tuotannon suunnittelu, tuotanto tähän Koskisen kokonaismyyntiin, tuotantoon ja tuon tuotannonsuunnitteluun ja optimoida siellä, niin siellä meillä on kyllä potentiaalia myöskin parantaa ja kehittää sitä kilpailukykyä.

Kiitoksia, tässä oli kaikki kysymykset.

Kiitos paljon kysymyksistä ja hyvää kesän jatkoa kaikille. Kiitos.

Kiitos.