Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen Oyj:n tilinpäätöstiedotetilaisuuteen. Mun nimi on Jukka Pahta, olen Koskisen toimitusjohtaja ja lähdetään otsikolla Koskisen liikevaihto kasvoi ja levyteollisuuden kannattavuus vahvistui vertailukaudesta.

Normaali agenda, eli puhutaan taloudellisesta toiminnasta ja kehityksestä, muutama sana raaka-ainehankinnasta, puhutaan myöskin meidän strategian toimeenpanon tilanteesta ja sitten on mahdollisuus esittää kysymyksiä tän webcastin kysymystoiminnon kautta ja kysymyksiin vastataan sitten tän esityksen jälkeen. Tuossa on meidän pääavainluvut, eli liikevaihto ja käyttökate.

Neljäs vuosineljännes liikevaihtonäkökulmasta oli meille hyvä vuosineljännes, eli kasvua reilu 30 % vertailukauteen ja 95 miljoonaa vuosineljänneksen liikevaihtona on meille kaikkien aikojen korkein liikevaihto. Ja tää samainen näkyy sitten kehityksenä myöskin meidän koko vuoden liikevaihdossa, eli 250 noin 355 miljoonaa liikevaihtoa, kasvua vertailukaudesta lähes 26 % ja myöskin tässä me saavutettiin yhtiön historiassa korkein liikevaihtotaso.

Ja tää tietysti heijastelee sitä meidän kasvustrategian toimenpanoa, mitä me tässä järjestelmällisesti ollaan viime aikoina tehty. Käyttökatteen osalta käyttökate euroissa kasvoi hieman, 6.2 miljoonaa, kun viime vuonna vastaavaan aikaan oli tai vertailukautena oli 5.7 miljoonaa, mutta suhteellinen kannattavuus putosi tuonne 6.5 %:iin ja käydään siitä sitten kohta vähän tarkemmin yksityiskohtia läpi.

Kumulatiivisesti hieman vajaa 29 miljoonaa euroa käyttökadetta ja käyttökateprosentti 8.1 koko vuodelle ja olosuhteet huomioiden, niin voidaan ajatella niin, että tää on vähintäänkin tyydyttävä taso. No tässä on sitten tarkemmalla tasolla, eli kvarttaliluvut näkyy tuossa keskellä kalvoa.

Sillä kvarttalikäyttökatteella kuudella tai oikaistu käyttökate 6.2 miljoonaa, niin päästiin 2.1 miljoonan liikevoittoon. Kauden tulos oli miljoona euroa, joka on 4 eurosenttiä per osake ja bruttoinvestoinnit edelleen kohtalaisen korkealla tasolla 9.1 miljoonassa.

Koko vuoden luvuissa tosiaan 28.1 miljoonaa oli oikaistu käyttökate, liikevoitto 14.3 miljoonaa, kauden tulos 8.6. Tuossa nyt näkyy itse asiassa käyttökatteen ja liikevoiton välissä tietysti meidän kasvaneet poistot, jotka liittyy meidän kasvustrategian toimenpanoon.

Kauden tulos tosiaan 8.6 miljoonaa, joka on 37 senttiä per osake. Bruttoinvestoinnit 42 miljoonaa, erittäin korkealla tasolla.

Tuosta noin puolet liittyy siihen Iisveden Metsän liiketoimintakauppaan, joka toteutui kesäkuun alussa 25. Oma pääoma 6.8 miljoonaa 6.8 euroa per osake ja sijoitetun pääoman tuotto 6.2 %.

Käyttöpääoma on kasvanut tuonne noin 58 miljoonaan ja siinä erityisesti tietysti näkyy liiketoiminnan volyymin kasvu, mutta myöskin vuoden lopussa hieman kasvaneet varastot, sekä valmistuotevarastot että puuvarannot. Liiketoiminnan nettorahavirta vahvistui lähes 20 miljoonaa ja omavaraisuusaste edelleen erittäin hyvällä yli 50 %:n tasolla ja nettovelkaantumisaste noin 26 % ja siinä luonnollisesti näkyy se, että tästä Iisveden Metsä -liiketoimintakaupasta niin maksettiin reilu osuus noin 15 miljoonaa euroa kassasta.

Me uudistettiin neljännen kvarttaalin aikana yhtiön rahoitusta. Meillä oli tietysti määräaikaiset rahoitussopimukset, jotka olivat tulossa erään ja samalla sitten myöskin hiemantaan rakennetta muutettiin.

Eli tää on tietysti erittäin tärkeätä meille rahoituksen riittävyyden näkökulmasta, varsinkin kun me ollaan oltu kasvamassa, tässä tekemässä tätä kasvustrategiaa ja jatketaan edelleen sen toimeenpanoa. Eli rahoituksen riittävyys ja varmuus on tietysti tämmöisessä tilanteessa erittäin tärkeätä.

Saatiin hyvät pitkäaikaiset rahoitussopimukset ja ehdoiltaan myöskin niitä aikaisempia rahoitussopimuksia edullisempia olivat nämä, muun muassa rahoitussopimukset on vakuudettomia. Tää uusi rahoitussopimus koostuu 23 miljoonan euron määräaikaisluotosta ja sitten 15 miljoonan euron valmiusluotosta, joka tietysti tarvitaan tai jota käytetään tarvittaessa käyttöpääoma muutosten hallintaan ja tää määräaikaisluotto, niin sehän on tämmöisiin yleisiin yhtiön rahoituksellisiin tarkoituksiin.

Ja tän lisäksi saatiin myöskin sitten NIB:stä hyvä luotto tuohon käynnissä oleviin investointeihin 12 miljoonaa euroa, joka tietysti on erinomainen asia, joka tukee meitä tän investointi- ja kasvuprojektin eteenpäin viemisessä. No sitten neljännen kvarttaalin yhteydessä tietysti annetaan osinkoehdotus ja hallitus ehdottaa keväällä 26 pidettävälle yhtiökokoukselle 14 eurosentin osakekohtaista osingonmaksamista ja tähän on pieni kasvu sitten myöskin viime vuoden 12 eurosentin tasoon.

Ja tulevaisuudesta sen verran, että annettiin myöskin ohjeistus tulevalle kaudelle ja edelleen ohjeistamme liikevaihdon kasvua tän 25 vuoden ennätyksellisestä tasosta ja myöskin nostamme napsun verran käyttökatemarginaalin hahloa, että odotamme, että se on 8-12 %:n välissä. Sitten katsotaan vähän liiketoimintoja.

Sahateollisuuden osalta liikevaihto kasvoi ja oli 57.5 miljoonaa euroa kvarttaalissa ja tähän liikevaihdon kasvuun liittyy tietenkin tämä Iisveden Metsän liiketoimintakaupan mukanaan tuoma vaihto tähän liikevaihtoon, mutta myöskin siellä on orgaanista kasvua, josta muutama sana myöhemmin. Hieno rajapyykki ylitettiin koko vuoden tasolla: sahateollisuuden liikevaihto meni yli 200 miljoonan ja myöskin tietysti toi liikevaihto tuolla kvarttaalilla oli meidän näkökulmasta hyvä ja onnistunut.

Käyttökate kuitenkin heikkeni viime vuodesta neljänneksellä ja oli 2 miljoonaa euroa ja siihen erityisenä syynä on edelleen, vaikkakin hieman laskussa ollut, mutta edelleen erittäin korkea puuraaka-aineen hinta verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan ja tän lisäksi niin tässä nyt on, oisko se sitten neljäs kerta, kun on sellainen tavallaan profiili tuossa hinnoittelussa ollut sesonkiluonteisesti, että vuoden loppua kohden on jonkun verran tullut kausiluonteisesti sahatavaran hinnat alaspäin. Meille myöskin siellä muutamia eriä oli sellaisia, joita me ihan tietentahtoen sitten haettiin sellaisia markkinoita, joissa vähän laskettiin hintoja ja saatiin tyhjennettyä tiettyjä tuotteita pois varastosta.

Tähän kannattavuuteen vaikutti myöskin kohtalaisen merkittävästi metsäenergia, eli metsäenergia määrät toimitusmääräthän olivat hyvinkin pienet tuon neljännen vuosineljänneksen aikana johtuen siitä, että kelit olivat mitä olivat ja erityisesti sieltä hintapuolelta niin metsäenergian toimitushinnat jäivät selkeästi vertailukauden vertailukautta alhaisemmalle tasolle. Ja myöskin sitten nää sivutuotteet, kuitupuut, niin myös niissä oli jonkun verran alemmat hinnat.

Käyttökatemarginaali 3.5 ja tätä tietystikään kannattavuusnäkökulmasta, niin kvarttaalia ei voi pitää meille tyydyttävänä tästä näkökulmasta. Sahatavaran kysyntätilanteessa ei sinänsä tapahtunut muutosta vertailukauteen nähden.

Meillä on hyvä ja solidi tilauskanta, kun lähdetään tähän vuoteen ja siinä mielessä näkymä on ihan positiivinen. Rakentamisen matalasuhdanne tietysti niin on edelleen siellä ja antaa odottaa itseensä, että koska tää laaja-alainen matalasuhdanne lähtee piristymään.

Käyttökatteesta vuositasolla, niin hyvä kuitenkin sanoa se, että vaikka neljännellä neljänneksellä ei päästy ihan sinne mihin haluttiin, niin sahateollisuuden käyttökate kasvoi 14.3 miljoonaan, eli 7 %:iin liikevaihdosta, kun se edellisenä vuonna oli 7.2 miljoonaa, eli siinä mielessä erittäin hyvä kehitys ja kuvastaa sitä, mitä me ollaan tässä tietysti tehty, että ollaan tehostettu sitä erityisesti Järvelän tuotantolaitoksen volyymeja ja tuotantotehokkuuksia ja ne näkyy sitten tässä vertailuluvuissa. No sahateollisuuden kasvusta, sehän on erittäin voimakkaasti kasvanut.

Meillä on liikevaihtokasvo 46 % viime vuodesta. Kannattavuus parani, niinku tuossa äsken kerroin, käyttökatetasolla, niin lähes tuplaantui.

Sahatavaran toimitukset lisääntyi noin 50 % ja oltiin jo tuossa 445 000 kuution tasolla. Ja tässä on tietysti nähtävissä, niinku sanoin, Iisveden Metsän liiketoimintakaupan vaikutus, mutta on siinä myöskin hyvin merkittävä osuus orgaanista kasvua, eli sahateollisuuden liikevaihto kasvoi orgaanisesti 27 %.

Koko konsernissa orgaanisen kasvun osuus vuositasolla oli noin 16 %. No se kasvustrategian toimenpano näkyy tässä kehityksessä vuodesta 22, eli meillä tuotantokapasiteetin määrä on lisääntynyt noin 70 % tässä viimeisen 3 vuoden aikana.

Kuvassa näkyy meidän uus tukkien lajittelulinja, joka lähti käyntiin vuoden 25 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Levyteollisuuden osalta, niin koivuvanerin lisääntyneet toimitusmäärät paransi kannattavuutta.

Liikevaihto kasvoi hieman, eli tuonne 37 reilu 37 miljoonaan euroon ja se johtuu lähinnä koivuvanerin lisääntyneistä toimitusmääristä ja myös siellä Puolassa olevan yksikön, niinku siitä on aikaisemmin kerrottu, me tuplattiin sen yksikön koko tän 25 vuoden alussa ja sieltä tietysti on sitten myöskin liikevaihtoa syntynyt sitten sen seurauksena. Koko vuoden liikevaihto 150 reilu tai vajaa 151 miljoonaa, eli siellä myöskin sitten kasvua vertailukauteen jonkin verran.

Käyttökate neljännellä kvarttaalilla parani, oli 4 4.3 miljoonaa euroa ja kannattavuudeltaan siis suhteellinen kannattavuus 11.4 % ja tää parantuminen johtuu pääosin tästä koivuvanerin kasvaneista toimitusmääristä ja erityisesti lastulevyn tilanne tällä hetkellä on edelleen sellainen, että se on niin rakentamis- ja remontointivetoinen tuote, että niin kauan ja varsinkin kotimaapainotteinen, että niin kauan kun Suomessa ollaan sillä sektorilla näinkin heikossa tilanteessa, niin kauan tää tulee meitä nytten tässä kannattavuusnäkökulmasta rasittamaan tää lastulevyn tilanne. Koko vuoden käyttökate levyteollisuudessa oli vajaa 16 miljoonaa euroa, jäi pikkusen viime vuoden tasosta sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ja siinä erityisesti tää äsken mainittu lastulevy on se takana oleva päätekijä.

Levyteollisuuden investointiohjelmasta, mehän jaettiin se kahteen vaiheeseen sillä tavalla tonne vuoden 27 loppuun, että ensimmäinen vaihe tehtiin vuoden 25 aikana ja nyt sitten toista vaihetta valmistellaan ja tehdään tällä 26 vuoden aikana. Nää 25 vuoden aikana tehdyt investoinnit, 3.

kvarttaaliraportoinnin yhteydessä kerrottiinkin siitä, että meillä oli jonkun verran haasteita niissä teknisessä käyttöönotossa, mutta nyt voidaan sanoa näin, että kaikki suunnitellut investoinnit on otettu tuotantoon ja viety onnistuneesti läpi ja nyt niiden ylösajo jatkuu luonnollisesti, että me saadaan niistä sitten se ennakoitu ja haettu hyöty niiltä osin, kun sitä sieltä sitten on ajateltu saatavan. Toinen vaihe käynnistyy nyt sitten vuoden 26 alussa ja se keskittyy erityisesti tuonne viilun jatkojalostamisen kehittämiseen ja laadun ja tuottavuuden parantamiseen ja tää laatu tässä tietysti tarkoittaa sitä, että me voidaan tuottaa korkeampaa raaka-ainelaatua siellä prosessissa ja sitten kohdentaa ne oikeat laadut oikeisiin tuotteisiin ja sitä kautta se laatusaannon määrä ja kannattavuus tulee vahvistumaan.

Noin 7 miljoonaa euroa on varattu tän vuoden investoinneille levyteollisuudessa, jotka kohdistuu pääosin sinne vanerituotantoon. Raaka-ainehankinta: kuten tuossa äsken sanoin, niin raaka-aineen hinta on edelleen erittäin korkealla tasolla suhteessa lopputuotteiden markkinahintoihin ja se on kyllä näkyy kaikessa tuossa meidän kannattavuudessa muun muassa.

Hankinta sinänsä on sujunut suunnitellusti 4. kvarttaalin aikana ja ostomäärät on ollut vertailukauden tasolla.

Hinnat laski hieman ja raaka-ainevarannot oli vuodenvaihteessa suunnitellulla tasolla, että meillä sinänsä raaka-ainehuolto ja varannot on hyvällä tasolla. Ja raaka-ainevarastot laski sitten taas vuoden loppua kohden sen takia, että 4.

kvarttaalin korjuuolosuhteet oli sellaisia, että me ei päästy sitten sieltä korjuutoimenpiteitä tekemään ihan siinä tahdissa kuin ajatus oli, mutta kuitenkin meillä varannot ja raaka-ainehuolto oli sellainen, että tuotanto pyörii aivan normaalisti. Kuitupuun toimitusmäärät säilyi suunnitellulla tasolla ja toimitushinnoissa jonkun verran laskua ja kuten tuossa äsken mainitsinkin, tää energiapuun toimitusmäärät pysyi maltillisena loppuvuoden lämpimästä säästä johtuen ja toimitushinnat laski sinne edellisen vuoden vertailukauteen nähden.

Nyt tietysti tilanne on aika lailla toinen. Vuosi on alkanut erittäin kylmissä merkeissä ja ne ylimääräiset, sanotaan, liian suuret varastot sieltä niin meillä kuin varmasti monella muullakin toimialalla sieltä sulaa pois ja se tulee tietysti tarkoittamaan sitä, että markkina neiltä osin voi sitten jonkun verran kiristyä.

Viimeisenä kalvona strategiasta. Me ollaan tässä vuosineljännesten raportoinnin yhteydessä kerrottu erilaisista investoinneista, mutta ajattelin, että tuodaan tähän tämmöistä taloudellistakin lukua ja muistutetaan vähän mihin me ollaan matkalla.

Alhaalla tuossa on nää meidän taloudelliset tavoitteet vuoden 27 loppuun mennessä. Liikevaihto 500 miljoonaa orgaanisen ja epäorgaanisen kasvun kautta.

500 miljoonaa tässä kontekstissa haluan muistuttaa tarkoittaa sitä, että meillä on kyky tuottaa vuotuista liikevaihtoa 500 miljoonaa vuoden 27 loppuun mennessä, ei niin, että odotamme vuoden 27 liikevaihdon olevan 500 miljoonaa. Liikevaihdon osalta, niinku tuossa vasemmalla näkyy nuo tolpat, niin ollaan erittäin hyvällä matkalla siihen ja olemmmehan tietysti kertonet, että myös 26 vuoden aikana siellä meidän ohjeistuksessa, että me edelleen odotetaan kasvua ja ne toimenpiteet, mitä me ollaan tehty, se, että Iisveden Metsän liiketoimintakaupan vaikutus liikevaihtoon alkoi viime vuonna vasta kesäkuun 1.

päivä, niin tarkoittaa tietysti sitä, että tätä kautta me saadaan epäorgaanisen kasvun elementtiä tähän alkuvuoteen ja sitten meillä on siellä sahateollisuudessa käynnissä ne kuivaamoinvestoinnit, jotka sitten käynnistyy kesäkuun tai kesällä 26 ja sieltä me saadaan sitten sahateollisuuden Järvelän yksikön volyymeja ylöspäin, jolloin me saadaan sieltä myöskin sitä kasvua tulemaan läpi. Ja levyteollisuuden osalta niin nää investoinnit ja mitä ollaan tehty, niin niiden pitäisi myöskin tuoda kontribuutiota sekä volyymi- että kannattavuusmielessä.

Käyttökate: halutaan ja ollaan sanottu, että kannattavuus 15 % käyttökatetta yli syklin. No tällä hetkellä on hyvä muistaa, että meidän teollisuus ja me siinä mukana, niin ollaan voidaan sanoa historiallisen alhaisessa syklivaiheessa.

Monessa maassa muun muassa rakentaminen on hiljaisempaa kuin yli 60 vuoteen ja se on pysynyt tällaisena jo pitkään. Myös siinäkin tilanteessa me pystytään tekemään kuitenkin suhteellista kannattavuutta tää noin 8-9 % ja jos muistelee tästä muutamia vuosia taaksepäin, niin meidän käyttökateprosentit huitoivat siellä yli 20 %:n paikkeilla, jolloin jos katsotaan sitä pidempiaikaista sykliä, niin tämmöinen keskimääräinen 15 %:n kannattavuus, niin on täysin tehtävissä ja me uskomme, että me siihen tullaan pääsemään.

Vahvan taseen säilyttäminen: omavaraisuusaste on pysynyt erittäin hyvällä tasolla siitä huolimatta, että olemme kasvaneet voimakkaasti ja myöskin tase on kasvanut ja ollaan investoitu paljon. Ollaan edelleen yli 50 %:n omavaraisuusasteessa ja nettovelkaisuus suhteessa käyttökatteeseen on tuolta negatiiviselta tasolta vuodelta 23 kasvanut maltillisesti ja siinä tietysti näkyy ennen kaikkea se, että vaikka operatiivinen kassavirta on ollut hyvä ja positiivinen, niin tällä hetkellä nää tehdyt investoinnit on siitä rahavirtaa syöneet ja siellä se nettovelkaisuus on maltillisesti kasvanut, mutta ei millään tavalla hälyttävissä määrin.

Kasvustrategian implementointi jatkuu, kuten äsken sanoin tuossa, ja luottavaisin mielin katsotaan tulevaisuuteen ja nähdään sitten miltä se näyttää, kun aika etenee. Kiitos, tässä oli esitys ja nyt on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Mä pyydän, että tähän tulee sitten meidän CFO Kari Louko mukaan ja me otetaan kysymyksiä vastaan.

Huomenta kaikille.

Aloitetaan sahateollisuudesta ja toimituksista, viivästyneistä sellaisista. Kuinka suuri määrä sahateollisuuden toimituksia viivästyi kuljetusten puutteen vuoksi?

Oliko tällä vaikutusta kuluihin?

No en mä usko, että sillä kuluihin oli, elikkä kyllä se enemmän on ollut sitä, että meillä on ollut jonkun verran kuljetuskapasiteetin saatavuudessa ongelmia ja ne on tietysti ehkä enemmän kohdistunut sinne Iisveden yksikköön. Eli sieltä kuljetuskaluston saaminen sinne ja sitten kuljetusten sujuvuus sieltä, niin aiheutti jonkun verran Iisveden yksikössä toimitusten viivästyksiä.

Mutta en mä näe niin, että se kuljetusten saatavuus on siinä ollut se isoin asia, että kyllä siinä täytyy ihan katsoa peiliin, että meillä on volyymit kasvanut voimakkaasti ja meidän pitää myöskin pysyä siinä perässä, että me saadaan tilauksia vastaavat toimitukset liikkeelle ripeämmin kuin mitä me ollaan nyt saatu.

No kuinka suuri osuus sahateollisuuden tuloslaskusta johtui matalammista volyymeistä ja hinnoista energia- ja kuitupuun osalta?

No prosentteja en lähde tässä availemaan, mutta onhan se selvää, että siinä on ihan merkittävä. Tietysti vuoden 24 joulukuussa, niin oli yhtä lailla leuto lämmityskausi, että ne volyymit ei sinänsä siinä ollut, mutta että ehkä siellä 24 vuoden puolella vielä nautittiin niistä 23 vuoden vahvoista hinnoista ja nyt sitten johtuen siitä, että 24 vuoden lopussa 24 vuoden lämmityskauden lopussa oli kohtalaisen paksut varastot toimijoilla siellä, niin silloin tälle lämmityskaudelle neuvotellut hinnat, niin tuli jonkun verran alaspäin.

Että kyllä se on vaikuttanut siihen, jos me verrataan tän kyseisen energialiiketoiminnan kannattavuutta, niin se on vaikuttanut merkittävästi siihen.

No miltä koivuvanerin kysyntä näyttää alkuvuoden osalta?

Koivuvanerin kysyntä näyttää ihan hyvältä. Tuossa kommentoitiinkin, että vuoden loppua kohden, niin kysyntä piristyi ja se on kyllä jatkunut nyt sillä tavalla, että tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä ja meillä on hyvät tilauskirjat ja toimitusajat jo menee vähän pidemmälle ja, niinku sanoin, kun meillä on raaka-aineet ja muut hyvin hallussa, niin se näyttää kyllä ihan hyvältä tämä vuoden lähtö.

Entäs miten levyteollisuuden Puolan yksikön eli Koren ylösajo sujuu kannattavuusmielessä?

No siinä me varmasti voitaisiin olla parempia, eli siinä vaikuttaa se, että Keski-Eurooppa, joka on tälle Korelle se liikemarkkina, niin ajoneuvojen rekisteröinnit on ollut erittäin alhaisia ja se vaikuttaa siihen, että kun ei tule uutta ajoneuvokantaa, niin myöskin nää projektit, joihin näitä myydään näitä sisustuksia, niin niitä ei oo ollut riittävissä määrin, jolloin ehkä meillä on ollut vähän semmoista volatiliteettia kuukausien välillä, että miten se liikevaihto kehittyy. Ja tietysti teemme parhaamme, että sinne saadaan lisää painetta siihen myyntiputkeen.

Ja sitten meillä on ollut muutama semmoinen asiakassopimus, ei mitenkään mittavia, mutta kuitenkin sellaisia, joissa meille ehkä se kannattavuus ei oo ollut kaikkein parhaimmalla tasolla ja me tehdään töitä niiden eteen parhaillaan, että me saadaan sitten sitä nostettua. Että kyllä siellä on vielä mahdollisuuksia kehittää sitä.

No kuinka suurta tukea odotatte laskeneista tukkien hinnoista kuluvalle vuodelle?

No mun mielestä se on ehkä vähän tämmöinen overstatement, että tukkien hinnat ovat laskeneet, koska nehän on kuitenkin erittäin korkealla tasolla edelleen, että meillä tietysti jos miettii meidän näkökulmasta, niin meidän sisäänostohinta tällä hetkellä on tietysti, kun katsotaan ihan yleisiäkin tilastoja, niin kyllähän me siinä samassa markkinassa ostetaan ja siellä näkyy jonkun verran sitä alenemista. Mutta sitten on hyvä muistaa, että meillä on useiden kuukausien pystyvaranto ja sitten meillä on vielä katkotun puuvaranto, eli se kierto on kuitenkin useita kuukausia, jolloin se vaikuttavuus tulee sieltä sitten viiveellä.

Mutta ehkä se sanoisin tässä vaiheessa se positiivinen juttu on se, että vaikkakin se on ollut hidasta, niin sen raaka-aineen kulmakerroin on nyt alaspäin ja se ois nyt tällä hetkellä näyttää siltä, että se tulee vaikuttamaan vähän pidempäänkin tässä.

No sit uudesta rahoituksesta, eli kuinka paljon lainasalkun keskikorko laskee uuden rahoitussopimuksen myötä?

No joo, menemättä nyt sen yksityiskohtiin, mutta kyllä se laskee, elikkä me saatiin tavallaan marginaalit kilpailukykyiselle tasolle ja ehkä siitä kassavirtamielessä yksi merkittävä vaikutus on tietysti tää lyhennysohjelma, joka on vähän kevyempi ainakin tähän alkuun ja lisäksi myös sitten se, että siinä ei ole vakuutta, niin se on tietysti iso asia meille.

Valuutoista, eli Yhdysvaltain dollari ja Japanin jeni ovat heikentyneet. Onko tämä vaikuttanut kauppaan taikka kannattavuuteen?

No suoraan jenikauppaahan me ei tehdä, että se on lähinnä dollaripohjaista ja tietysti tuossa ehkä viitattiinkin, että Japaniinhan kauppa on kasvanut viime vuoden aikana verrattuna aikaisempaan 24 vuoteen ja dollarikaupan määrä erityisesti on kasvanut, mutta että suojien ansiosta, niin elikkä kauppa on kasvanut, vaikka dollari on heikentynyt, se on yksi viesti, toinen on tietysti se, että suojien ansiosta, niin sillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta meidän kannattavuuteen.

No sit ohjeistukseen, elikkä mitkä ovat tärkeimmät liikkuvat tekijät kannattavuusohjeistuksessa?

No kyllä se meidän teollisuudessa niin menee sinne raaka-ainepuolelle luonnollisesti. No jos me katsotaan ulkoisia tekijöitä, niin loppumarkkinoiden hinnat, siis tuotehinnat ja raaka-ainehinnat ja loppumarkkinapuolella erityisesti sahatavaran hinta, kun se volyymi on niin suuri, niin siinä tapahtuvat muutokset, niin näkyy sitten hyvinkin nopealla aikataululla.

Me tehdään kvarttaalikauppaa siellä, eli käytännössä katsoen, jos ajatellaan, että meidän vuotuiset toimitukset on sitä 450 000, niin se on yli 100 000 kuution toimituksista sovitaan jokainen vuosineljännes, jolloin siinä tapahtuva hinnanmuutos, niin se näkyy hyvinkin nopeasti sekä ylös että alaspäin. Raaka-ainepuolella niin tietysti, niinku äsken tuossa kuvasin, niin ne liikkeet on maltillisempia.

Mutta ne on kaksi asiaa. Levyteollisuuden puolella, niin se meidän päätuote eli koivuvaneri, niin se on stabiilimpi bisnes ja se hinnoittelu meillä on hyvällä hintapisteellä myyty ja me edelleen myydään ja me nähdään, että se pysyy vakiintuneella tasolla.

No sitten tietysti omasta tekemisestä se kannattavuus on hyvin pitkälti myöskin, ja siellä se on oman tekemisen tehokkuus, että saadaan irti siitä konekannasta ja investoinneista se mitä on ajateltu, niin se on semmoinen, mikä on täysin omissa käsissä ja siinä meidän pitää tietysti onnistua.

No sitten yhtiön kasvustrategiasta: näettekö markkinassa mahdollisia ostokohteita?

No kyllähän se markkina tällä hetkellä johtuen oikeastaan siitä, että tilanne on tiukka meidän toimialalla, niin kyllähän se markkina on sellainen, että siellä on liikettä ja siellä varmasti on ostokohteita. Se sitten, että mitkä niistä voisi olla meille järkeviä sillä tavalla, että sillä on pitkällä aikajänteellä strategisesti, että ne on mielekkäitä, niin se on kuitenkin aika rajallinen määrä ehkä tällaisia yksiköitä.

Ja me seurataan tietysti tilannetta ja katsotaan mitä tapahtuu ja omien mahdollisuuksien puitteissa sitten mietitään, mitä siellä semmoista voisi olla, joka tukisi meidän omaa strategiaa. Mutta että kyllä niitä tää on sellainen hetki, ajanhetki tällä hetkellä, että siellä varmaan on vähän historiaa enemmän liikettä näissä asseteissa.

Hyvä, tässä oli kaikki kysymykset tällä kertaa. Kiitos.

Hyvä. Kiitos paljon, kiitos kysymyksistä ja oikein hyvää talven jatkoa kaikille.

Kiitos.

Kiitos.