Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsaustilaisuuteen. Lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihto kasvoi, tuottavuuden myönteinen kehitys paransi sahateollisuuden kannattavuutta.

Normaaliin tapaan meidän agenda tässä, eli käydään noi taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen asiat läpi, muutama sana raaka-ainehankinnasta ja sitten kertauksena ja ja tämmöisenä päivityksenä meidän strategiasta, missä me mennään sen strategian toimeenpanossa. Kysymyksiä voi esittää webcastin kysymystoiminnon kautta tässä esityksen aikana ja niihin vastataan sitten presentaation jälkeen.

Mun nimi on tosiaan Jukka Pahta ja oon Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja. Taloudellisesta ja toiminnallisesta kehityksestä: 3.

kvartaali sujui meille kasvun merkeissä, eli meidän kasvustrategian implementointi etenee suunnitellusti. Liikevaihto kasvoi tommoset vajaa 24 % 80 noin 84 miljoonaan euroon ja käyttökate jäi odotuksista alemmalle alhaisemmalle tasolle 2,9 miljoonaan euroon ja noin 2,9 % liikevaihdosta.

Kumulatiivisesti kasvustrategian implementointi näkyy yhtä lailla, eli eli ollaan noin 260 miljoonan euron liikevaihdossa ja ja kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon on samoin noin 24 % ja käyttökate meillä on 8,7 % liikevaihdosta ja ja selkeätä kasvua viime vuodesta, eli ollaan 22,7 miljoonan euron käyttökatetasolla syyskuun lopussa. Tässä hieman tarkemmin lukuja.

Katotaan tuosta käyttökatteesta alaspäin tän periodin lukuja, eli 2,9 miljoonaa euroa käyttökatetta, niin luonnollisesti meidän poistoilla ja ja vähennettynä, niin valitettavasti ei riitä positiiviseen operatiiviseen tulokseen ja ja myöskin kauden tulos jäi jäi negatiiviseksi 1,6 miljoonaan euroon, joka on 0,07 euroa per osake negatiivinen. Bruttoinvestoinnit 5,8 miljoonaa, jossa selkeästi nähdään, että ollaan vähän alhaisemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan ajankohtaan, jolloin sahan investointiin liittyviä asioita vietiin vielä eteenpäin.

Kumulatiivisesti 1. 9 kuukautta, niin niin tosiaan nyt ollaan sitten liikevoittotasolla 12,2 miljoonaa euroa, kauden tulos 7,6 ja ja EPS on 0,32 euroa.

Bruttoinvestoinneissa suuri luku, noin 33 miljoonaa, kun vertaa jopa vuoden '24 tasoon, joka tietysti oli meille korkea investointivuosi myöskin, mutta tossa meidän bruttoinvestoinneissa tänä vuonna näkyy Iisveden Metsän hankinta, joka kauppa klausaantui siellä kesäkuun alussa. Oma pääoma 6,9 euroa per osake ja sijoitetun pääoman tuotto 6,8 %.

Käyttöpääoma 61,4 miljoonaa, eli selkeästi noussut viime vuodesta ja siihen syihin varmasti palataan tuolla myöhemmin. Liiketoiminnan nettorahavirta 13,2 miljoonaa euroa, omavaraisuusaste kehittynyt positiivisesti edelleen ja ollaan 54,4 % omavaraisuudessa ja nettovelkaantumisaste noussut hieman, tasolle 24,6 %.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että että heikommasta 3. kvartaalista huolimatta, niin yhtiö on erittäin hyvässä kunnossa ja ja meillä on erittäin vahva ja hyvä taloudellinen asema.

Tulosohjeistuksen osalta pidetään ohjeistus ennallaan, eli eli liikevaihtoa vaihdon odotetaan kasvavan ja siinä ollaan tietysti hyvällä matkalla vuoden '24 tasosta ja ja edelleen oikaistun käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 7-11 % haarukassa. No, puhutaan näistä business-segmenteistä, eli aloitetaan sahateollisuudesta.

Tuottavuuden myönteinen kehitys paransi sahateollisuuden kannattavuutta ja tää on tärkee otsikko ja ymmärtää se, että tällä hetkellä sahateollisuuden markkina ei millään tavalla ole helppo ja myös raaka-ainekustannukset on erittäin korkeita suhteessa tän liiketoiminnan ja markkinan tilanteeseen nähden. Tää meidän kannattavuuden parantuminen tulee nimenomaan niiden investointien kautta, mitä me ollaan tässä aikaisempina neljänneksinä raportoitu, mitä me ollaan tehty ja myöskin raportoitu niitä odotettavissa olevia kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantumisia ja ne alkavat tulemaan nyt tuolta läpi ja ja siitä me voidaan olla erittäin tyytyväisiä.

Liikevaihdon kasvu on on liittyy selvästi lisääntyneeseen sahatavaran toimitusvolyymeihin. Siinä on lisääntynyttä volyymia luonnollisesti sieltä Järvelän kumulatiivisesti varsinkin, niin sieltä Järvelän uudelta tai enää ei niin niin uudelta, mutta uudehkolta sahalta ja sitten tietysti Iisveden Metsän liiketoimintakaupan mukana tulleet volyymit ja ja ne volyymit näkyy meidän toimitusvolyymeissa ja liikevaihdossa 1.6.2025 alkaen ja liikevaihtoa kertyi vuosineljänneksellä 50 miljoonaa ja ja kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan lähes 50 %, eli eli tässä näkyy se meidän kasvustrategia, mitä me ollaan implementoimassa ja ja tota mikä mikä tuo meille sitä tulosta.

Yhtä lailla sitten käyttökate kehittyminen, niin kuin tuossa sanoin, niin niin tää parantuneet tuotantovolyymit ja sitä kautta se tehokkuus, joka me saadaan siihen koneeseen, niin alkaa näkymään sitten edelleen tuossa meidän tuloksentekokyvyssä. Erittäin no yleensä niin kuin sesonkiluonteisesti heikko 3.

kvartaali, erittäin hankala markkinatilanne ja tehtiin 5,2 % käyttökatetta. Siihen voidaan olla tavallaan tyytyväisiä, että me pystytään tekemään tässä markkinassa tulosta käyttökate tasolla, mutta on hyvä muistaa, että me ollaan investoitu toistasataa miljoonaa sahateollisuuteen tässä viimeisten vuosien aikana ja jotta me pystytään ne investoinnit kattamaan ja rahoittamaan, niin niin tää 5,2 % käyttökate taso ei tietenkään missään nimessä ole pitkällä aikajänteellä riittävä.

2,6 miljoonaa tuli käyttökatetta ja ja kumulatiivisesti hieno kehitys 3,9 miljoonasta, niin tonne 12,2 miljoonaan 1. 9 kuukautta.

Tossa käynnissä oleva tärkeä investointi, joka meillä meillä siellä Järvelässä on, eli eli mehän ilmoitettiin lehdistötiedotteella siitä, että ollaan tehty tekemässä tänne lisäkuivauskapasiteettia tänne tänne Järvelän sahalle. Varmasti monet muistaa, että silloin kun me investointi tehtiin, tää uusi sahalinja ja tukkikenttä, me puhuttiin siitä, että tää tää tää tulee olemaan aluksi 400 000 kuution valmista sahatavaraa tuottava yksikkö ja sitten me lähdetään kehittämään sitä siitä eteenpäin kohti 450 000 kuution kapasiteettia ja ja tällä hetkellä me tuotetaan siellä pullonkaulaa vastaan, joka on tää kuivaus.

Ja tässä kuvassa hyvin näkyy se, että tuossa näkyy toi kuiva uusien kuivauskanavien rakennustyömaa ja tässä näkyy näitä rimapaketteja tässä vieressä, eli nää rimapaketit on tuoretta sahatavaraa, joka odottaa kuivausta, että meidän kuivauskapasiteetti ei pysty tällä hetkellä imemään määräänsä enempää läpi. No nyt me ollaan investoimassa tuohon kaksi tämmöstä kanavakuivaamoa ja se lisää sitten sahatavaran kuivauskapasiteettia noin 15 % ja myöskin uudella teknologialla kuivatut tuotteet, niin parantaa sitä sahatavaran laatua ja tää mahdollistaa meille sitten sen, että tää erittäin tehokas, kapasiteetiltaan korkea tukkikenttä, moderni sahalaitos, tehokas sahalaitos ja sitten tää kuivauksen pullonkaulan avaaminen mahdollistaa meille sen, että me pystytään tätä olemassa olevaa infraa paremmin hyödyntäen kasvattamaan meidän tuotantoa ja ja siinä sitten tietysti kannattavuusvipu on meille hyvinkin positiivinen.

Projekti etenee aikataulussa ja ja uusien kanavakuivaamojen on tarkoitus valmistua tossa kesällä '26. Asennukset alkaa vuodenvaihteen vaihteen jälkeen.

Eli erinomaisen hyvä hyvä juttu meille tämä. No sitten pari muuta investointia, joista ollaan aikaisemminkin puhuttu tai yksi mistä ollaan puhuttu ja toinen mikä tulee tässä uutena, niin niin tää lämpöputki meidän kahden tontin välillä siellä Järvelässä, niin mahdollistaa sen, että me siirretään sieltä levyteollisuuden tuotantolaitosten vieressä olevasta isosta voimalaitoksesta lämpöä tänne juuri äsken näytetylle kuivaamolle sinne toiselle tontille ja näin ollen me voidaan hyödyntää täällä olevaa ylikapasiteettia täällä levyteollisuuden kyljessä ja hyödyntää se sitten näiden näiden kanavakuivaamojen energian tuotannossa ja meidän ei tarvitse sit sinne sahalle lähteä investoimaan uutta voimalaitosta, eli hyödyntää olemassa olevaa infraa erittäin kustannustehokkaasti ja ja me saadaan siitä sitten merkittäviä hyötyjä.

Me ollaan myöskin nytten tässä syksyn aikana saatu valmiiksi tämmöinen brikettilaitos, Suomen ainoa brikettitoimittaja tai -valmistaja ollaan Järvelässä ja puristetaan aikaisemmin eteenpäin myytyä tämmöistä lastua lastua, joka syntyy höyläyksen, niin kuin sahatavaran jalostamisesta, niin niin nyt me puristetaan se näiksi briketeiksi ja ja myydään eteenpäin sitten asiakkaille ja siitä meille tulee merkittäviä hyötyjä. Tää briketti menee noin viidenteenosaan siitä tilasta, mitä tää kutterinlastu on aikaisemmin tarvinnut, jolloin käytännössä katsoen meidän logistiikkakustannukset putoo noin 20 %:iin tän tuotteen osalta, plus sitten tän tuotteen marginaali on myöskin myöskin jonkun verran parempi kuin se raakakutteri kutteripuru.

Näiden kahden investoinnin niin kuin kannattavuutta parantava vaikutus tässä vaiheessa on varovasti laskettuna toi 1,5 miljoonaa euroa, joka me uskotaan, että rupee tulemaan sitten heti tässä loppuvuodesta meille läpi ja tää 1,5 miljoonaa ei tietenkään sisällä sitten sitä hyötyä, joka tulee siellä sahateollisuuden puolella siinä vaiheessa, kun kanavakuivaamot on pystyssä ja saadaan se itse sahaustuotanto nostettua sitten sieltä 400 000 kuutiosta eteenpäin. No levyteollisuudella kvartaali ei mennyt niin kuin odotettiin ja ja tota siihen on erinäisiä syitä.

Liikevaihdollisesti pysyttiin kutakuinkin edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tasolla, eli 33,6 miljoonaa ja kumulatiivisesti ollaan pikkasen viime vuotta edellä, eli 113 miljoonaa suhteessa 109 miljoonaan. Liikevaihdossa näkyy positiivisena toi Kore-liiketoiminnan kasvavat toimitusvolyymit, mut sitten toisaalta tää investointiohjelmaan liittyviä laiteasennuksien, niin kuin tossa jo aikaisemmin ollaan indikoitu, niin ne on viivästynyt ja tai viivästyivät tällä kvartaalilla ja ja tota vaikutti erityisesti niin kuin ensinnäkin koivuvanerin tuotantovolyymeihin, eli eli me oltais pystytty normaaliolosuhteissa todennäköisesti tuottamaan jonkun verran enemmän ja ja erityisesti vaikutti siihen, että tää erityisesti tämmöinen yksi pinnoituslinja, jossa me tehdään erikoispinnoitettuja tuotteita, joiden keskihinta on on tietenkin ja loppukäyttökohteet on on paremmat, niin ja korkeammat hinnat, niin niitä me ei pystytty tuottamaan tässä 3.

kvartaalin aikana, vaan sitten tämmöiset peruslevytuotteet, alemman hintapisteen tuotteet painottui tässä nimenomaan tämän kvartaalin aikana. On myöskin sanottava se, että markkinoilla on on niin kuin ajoneuvopuolella, niin jonkun verran hidastunut se ajoneuvo ajoneuvo- ja logistiikkapuolen kysyntä ja ja sitä kautta niin kuin meidän myynnit painottui enemmän rakentamisen sektoriin, erityisesti tuolla Eteläisessä Euroopassa ja se rakentamisen sektorin tuoterepertuaari on myöskin keskihinnaltaan jonkun verran alhaisempaa.

No käyttökate heikkeni edellä mainituista syistä ja sen lisäksi, niin niin tota meillä on tää kertaluontoinen varaston alaskirjaus, eli noin 0,9 miljoonaa euroa kirjattiin 3. kvartaalilla tämmöinen korjaus kertaluontoinen korjaus sinne taseeseen, eli tietysti ei ole cash-vaikutusta ja ja on kertaluontoinen, että ei vaikuta meidän tuloksentekokykyyn jatkossa.

Kore-liiketoiminnan volyymit tosiaan kehittyi suunnitellusti ja vahvistui vertailukauteen nähden ja ja siellä Puolassa, niin meillä on hyvä hyvä tota noin kehitys käynnissä ja se uusi yksikkö, niin niin ollaan sitä trimmaamassa kuntoon ja ja tehdään sinne vielä muutamia pieniä laajennuksia, että saadaan sitä vielä tehokkaammaksi. Näillä taustatiedoilla, niin käyttökate jäi 0,2 miljoonaan euroon, joka on 0,5 % liikevaihdosta ja tää on selkeästi tietenkin meille pettymys.

Me otetaan tää tämmöisenä Q3:n sesonkiluontoisena heikkona kvartaalina ja sitten omina tiettyinä omaan tekemiseen liittyvinä liittyvinä hankaluuksina, jotka me pystytään kyllä taklaamaan ja ja korjaamaan tää tilanne tästä eteenpäin. Käyttökate vuosi kumulatiivinen 11,4 miljoonaa euroa, eli siellä ollaan nyt sitten jonkun verran viime vuotta takamatkalla.

Levyteollisuuden investointiohjelmat, vaikka tota ensimmäisessä vaiheessa muutama muutama hanke siellä meni ei ei niinkään hyvin, niin niin tosiaan nää nyt on ne ongelmat on pääosin saatu korjattua ja ja sitten meillä on tässä tuloillaan vielä ihan merkittävä tämmöinen uusi automatisoitu kyttäyslinja tulee tossa joulukuun alussa käyttöön ja se on meille kyllä merkittävä uusi teknologinen harppaus ja ja innolla odotan sen käyntiinlähtöä ja ja tota noin miten se sitten vaikuttaa meidän tuottavuuteen ja laatuun ja ja ja kapasiteettiin myöskin, niin niin siinä meillä odotukset on on ihan kohtalaisen korkealla. Meidän investointiohjelma levyteollisuudessa kuitenkin jatkuu ja ja tota me katsotaan nytten ensi vuoden keskeisimmät tämmöiset isommat commitoidut on on tässä nyt syksyn aikana jo oikeastaan päätetty ja ja tota sitten siellä on tämmöstä pienempää, mitä voidaan sitten päätellä tossa tai tehdä päätöksiä niistä, niin niin ensi vuoden alkupuolella ja ajatuksena tietysti on niin kuin on puhuttu, että sahateollisuuden kasvaessa meiltä tulee sitä raaka-ainehuoltoa ja mahdollisuutta kasvattaa levyteollisuutta, erityisesti vaneria ja ja se vaatii tämmöisen pitkäaikaisen investointiohjelman, jolla me systemaattisesti modernisoidaan sillä tavalla, että me saadaan laatua ylöspäin, me saadaan kapasiteettia ylöspäin ja me saadaan myöskin automaatiota ylöspäin ja ja tää ohjelma tulee kestämään tässä nytten erilaisella intensiteetillä vielä ainakin pari vuotta.

Raaka-ainehankinnasta: puuraaka-aineen hankinta sujui meillä suunnitellusti. Puuraaka-aineen hinta kuluneella neljänneksellä oli edelleen erittäin korkealla tasolla ja se on niin kuin tähän nykyiseen markkinahetkeen sovitettuna, jos katsoo erityisesti sahateollisuuden puolella puumarkkinan markkinahintoja, niin niin ne eivät ole niin kuin sellaisella tasolla, että teollisuus pystyy tekemään järkevää järkevää tulosta pitkällä aikajänteellä.

Raaka-aineen ostohinnat on tosin tosiaan laskenut jonkun verran tässä eri puutavaralajien osalta, mutta mutta lasku ei ole ollut ainakaan näissä meidän raaka-aineissa mitenkään merkittävää vielä merkittävää vielä tässä vaiheessa. Raaka-aineen ostomäärät oli vertailukautta suuremmat.

Luonnollisesti tähän liittyy tää Iisveden Metsän liiketoimintakauppa, mut myöskin se, että me ollaan varauduttu sekä näihin heikkoihin syksyn keleihin, mutta myöskin ylipäätänsä puumarkkinatilanteeseen sillä tavalla, että meillä on jonkun verran normaalia suuremmat puuvarannot ja me pystytään niitä käyttämään sitten joustona tarvittaessa. Kuitupuun toimitusmäärät säilyivät normaalilla tasolla ja toimitushinnat oli hieman laskevat ja energiapuussa toimitusmäärät pysyvät maltillisina ja toimitushinnat olivat myöskin hieman laskevat.

On hyvä huomioida se, että tietysti myöskin kuitupuut ja ja energiapuut meillä, niin kun me myydään niitä eteenpäin, niin nehän on meillä varannossa hankittuna tietyllä hankintahinnalla ja ja ja tota noin niin niiden hinnat sitten sen varannon hinta tulee sitten elämään sen mukaan, miten sinne uutta puuta markkinoilta ostetaan. No viimeisenä kalvona tässä on kohtalaisen täysi kalvo.

En tätä käy käy tota muuta kuin kertaalleen hieman mitä ollaan tekemässä ja mitä mitä toimenpiteitä tässä on käynnissä, eli tuolla oikealla näkyy nää meidän taloudelliset tavoitteet, jotka me ollaan asetettu strategiaperiodin '27 loppuun mennessä ja ensimmäisenä on toi liikevaihto 500 miljoonaa, eli käytännössä katsoen tarkoittaa sitä, että vuoden '27 loppuun mennessä me tähtäämme olevamme yhtiö, joka pystyy tekemään vuositasolla liikevaihtoa 500 miljoonaa euroa, ei niinkään, että meillä vuoden '27 liikevaihto vielä välttämättä tuo 500 miljoonaa olisi. Liikevaihdon kasvu tulee orgaanisen ja epäorgaanisen kasvun kautta.

Kannattavuus yli syklisesti käyttökate 15 % ja vahvan taseen säilyttäminen. Ne on meille näitä taloudellisia tavoitteita strategia jaksolle.

Keskeisinä toimenpiteinä tähän ensimmäiseen otsikon Arvoa asiakkaalle alla on tietysti se, että me haluamme nykyistä omaa toimintaa ja tuotteistoa kehittämällä tarjota enemmän asiakkaille vielä enemmän sitä, mitä he meiltä haluavat ja ja ja ketterämmin ja niitä tuotteita, jotka sopivat juuri heille. Ja uutena konseptina tuossa esimerkiksi toi höylätavara tai tämmöisen niin kuin jalostetun sahatavaran konsepti tuonne Keski-Eurooppaan, jolla on juuri tällä tällä viikolla aloiteltu se, eli eli enemmän tämmöistä palveluastetta ja uutta jakelukanavaa ja haetaan sillä suurempaa jalanjälkeä sieltä Saksan markkinoilta.

Ja ja tietysti toi Järvelän sahan tuotteiston laajentaminen, eli eli se uusi teknologia antaa meille mahdollisuuden palvella, tehdä sellaisia tuotteita niillä tarkoilla mittaus- ja muilla teknologioilla teknologioilla, joita siellä on, lajitteluteknologioilla, joita sitten me pystytään tarjoamaan tarkemmin asiakkaiden loppukäyttökohteisiin. Eli lisäarvoa asiakkaalle ja ja tästä tästä ehkä niin kuin keskeisintä on se, että me haetaan tällä tämän otsikon alla, niin liikevaihdon orgaanista kasvua ja siinä me ollaan mielestäni aika hyvin onnistuttu tässä vaiheessa, kun katsotaan tätä strategiaperiodia periodia.

Nykyisen toiminnan kehittäminen, sieltä me haetaan sitten tietysti korkeampaa tuottavuutta, kilpailukykyä, kannattavuutta, automaatiota ja siellä erittäin tärkeänä tää Järvelän sahan kapasiteetin nosto nyt siitä 400 000:sta, joka meille oli jo yli 30 %:n tuottavuusloikka niin kuin tuotantomäärässä, niin vanhaan sahaan verrattuna, niin halutaan edelleen nostaa sitä sitten kohti tuota 450:tä ja sinne me ollaan tietysti laitettu näitä investointeja: tukkikenttä, kanavakuivaamoja ja nyt sitten tää kaukolämpöputki, jotka tukee tämän tavoitteen saavuttamista. Brikettituotannon aloitus, tuossa siitä mainitsinkin, se on ihan tämmöinen jo ympäristöystävällinen ystävällisyysnäkökulmasta hyvä investointi ja myöskin kannattavuudeltaan hyvä investointi meille.

Ja levyteollisuuden investointiohjelma, jossa nimenomaan automaatiolla, laadulla ja saannon saannon varmistamisella ja toimitustyön parantamisella, niin siellä on ihan selkeää potentiaalia vielä. Tuosta voidaan olla kyllä tyytyväisiä tuosta tuon Järvelän sahaan liittyvän investoinnin näistä payback-elementeistä, että silloin kun me se suunniteltiin, niin me aika tarkkaan avattiin se, että mistä elementeistä sieltä rupee tulemaan tätä paybackiä ja ja tota nyt kun me katsotaan tosiaan sitä tuloksentekokykyä tässäkin markkinatilanteessa ja kun me ollaan seurattu, että mitä sieltä mistä ne tulee ne meidän tota tuloksentekokyvyn parantumiset, niin kyllä se on sen volyymin nousun kautta, tuotantokustannusten niin aleneminen ja ja sitten ne muut muut elementit, mitä me ollaan mainittu siinä, niin ne kyllä siinä näkyy.

Rehellisesti tietysti pitää vielä sanoa, että vuorotuotanto siinä itse sahalaitoksessa, niin kuin me ollaan aikaisemminkin sanottu, niin se ei ole niin kuin vielä sillä tasolla, missä sen pitää olla, eli meidän pitää jatkuvasti kehittää sitä edelleen niin, että meillä sitten ne arkityövuorot riittää ensi vuoden loppupuolella siihen, että me voidaan mennä kohti sitä nousevaa kapasiteettia sillä tavalla, että se vuorotyö vuorotyön tuotannon määrä kasvaa ja siinä erityisesti se sahalaitos meillä on vielä tota virityksen alla se itse saha sahakone siinä. No toi logistiikka ja kaukolämpö myöskin, niin niin se on hyvä tämmöinen pieni lisä tuohon meidän kannattavuuden parantamiseen ja ja tota tai siis kaukolämpö ja brikettituotanto, joka tuo meille niin kuin ihan ihan selkeetä kykyä tehdä lisätulosta.

Ja alempana sitten viimeisenä toi Rohkeat askeleet, niin tietysti Iisveden Metsän liiketoimintakaupan toteuttaminen ja siinä meillä tää tän liiketoiminnan integrointi Koskisen-konserniin, niin on sujunut erinomaisesti ja porukka on tehnyt hyvää työtä niin Iisvedellä kuin meidän oma porukka sahateollisuudessa ja tukifunktioissa ja me ollaan pystytty sekä taloudelliset järjestelmät että tuotannonohjausjärjestelmät integroimaan ja nyt ihan viimeiset tämmöiset tietotekniset verkkojen integroinnit on käynnissä ja ja sen jälkeen meillä on ihan kaikki tää integraatiohomma saatu maaliin ja hyvässä järjestyksessä ja hyvässä aikataulussa. Orgaaninen kasvu jatkuu ja ja niin kuin on aikaisemminkin sanonut, niin varmasti myöskin jotta me tuohon 500 miljoonaan päästään, niin myöskin jotain epäorgaanista siihen pakettiin silloin on on mukaan otettava ja nää selvitykset tietysti myös jatkuu meillä tässä strategian toimenpanon yhteydessä.

Kiitoksia. Tässä vaiheessa, niin mä pyytäisin, että meidän CFO Kari Louko tulee tänne ja ja sitten käydään läpi kysymyksiä, jos sinne on on tullut.

Tervetuloa munkin puolesta.

No meillä on siis useamman kuukauden noi puuvarannot ja niissä puuvarannoissa vielä on sillä tavalla, että siellä varaudutaan niin sanotusti kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisiin kohteisiin ja talvikohteisiin. Ja talvikohteet tarkoittaa siis sitä, että ne on sellaisia leimikoita, johon päästään, kun talviolosuhteet tulee, eli maa jäätyy ja tulee sitten lunta.

Ja näin ollen se ennustaminen on kohtalaisen vaikeata. Meillä on useamman kuukauden niin kuin puut siellä varannossa ja kyllä mä niin kuin näkisin sen, että se sieltä niin kuin pikkuhiljaa pieninä alenevina kustannuksina rupee tulemaan, mutta että kyllä se vie tässä vielä niin kuin sanoisin näin, että 1.

vuosipuoliskokin vielä niin kuin tullaan tavallaan niin kuin pienillä alennuksilla sieltä läpi, mutta että kyllä se vie vielä tässä useamman kuukauden.

No tässä markkinassa niin pienikin värinä jossain, niin otetaan valonpilkahduksina, ja yritetään olla sillä tavalla positiivisia, että me uskotaan, että tavallaan tällaisesta alhosta päästään ylöspäin, mutta että kyllä se niin kuin hämmästyttävää on, kun lukee eri analyytikkojen kirjoituksia tai eri niin kuin toimialan lehtiä, niin kyllä se niin laaja-alainen on se erityisesti nyt puhutaan sahateollisuuden markkinoista, niin laaja-alainen se rakentamisen alavireisyys koko maailmassa. Ja siellä niin kuin aina välillä jossain päin maailmaa niin kuin jotain lukee, että no nyt alkaa niin kuin rakentaminen elpymään, mutta eipä se sitten oikein sieltä ole elpynyt, että hyvin vaikeata on tällä hetkellä vielä ennustaa, miten tilanne kehittyy ja näin ollen niin kuin sen varaan ei voi laskea, vaan kyllä se niin kuin on se sitten sen oman tekemisen kautta niin kuin pystyttävä se kilpailukyky ja se resilienssi rakentamaan, kunnes sitten jotain alkaa oikeasti näkymään.

No se energiapuun myyntihän on ihan täysin riippuvainen keleistä, eli toi on melkein niin kuin meteorologille asetettava kysymys, että toivotaan tietysti. Nyt näyttää siltä, että pakkaset alkaa tulemaan, niin se näkyy kyllä sitten samantien meidän toimituksissa.

Mutta viime vuosi oli leuto ja se tarkoitti sitä, että siellä toimijoille jäi jonkun verran varastoja ja nyt on korjattu sinne varastoon tavaraa, niin nyt täytyy vaan toivoa, että se saadaan sitten liikkeelle sieltä, mutta nyt näyttää tietysti paremmalta, kun katselee tuota säätiedotusta.

No tää on semmoinen, mistä me ollaan tietysti johtoryhmässä käyty keskustelua tuossa, että me ollaan investoitu paljon ja me ollaan saatu siihen niin kuin rahoitukset järjestymään tietysti oman kassan kautta ja myöskin rahoittajien kautta. Meillä on tässä vielä niin kuin sahateollisuudessa, niin kuin on puhuttu, niin toi kanavakuivaamoasia ja sit siellä on pikkuisen vielä semmoista trimmaamista tai tekemistä sen yhden tasaamon kanssa, mut sit meillä alkaa olemaan niin kuin se Järvelän yksikkö kyllä todella hyvässä kunnossa, eli siellä niin kuin se investointitahti varmasti tulee pienenemään merkittävästi tässä.

Levyteollisuuden osalta, niin niin kuin äsken tuossa sanoin, niin investointitaso jatkuu vielä. Se, että onko se ihan niin kuin samalla mehän sanottiin, että tää tämän vuoden ohjelman määrä on noin 12 miljoonaa, niin nyt ensi vuodelle kun me suunnitellaan, niin me katsotaan sitä tietysti, että miltä tää markkina näyttää ja me ei olla commitoiduttu niin suuriin summiin vielä, mutta että meillä on kyky sitten tehdä päätöksiä, jos markkina kantaa.

Mutta että meidän poistot taitaa nykyään olla luokkaa nelisenkymmentä miljoonaa, eli niin että mehän ollaan investoitu tässä paljon ja poistot on noussut ja tavallaan mä näen, että tässä lähiaikoina ilman nyt mitään erityisiä isompia investointikohteita, niin meidän pitäisi tavallaan normalisoida se meidän investointitaso sinne niin kuin poistojen tasolle tai pikkuisen ehkä jopa sen alle vähäksi aikaa, mutta että tämmöinen näkymä me olemme ajatelleet sitä.

No Kore-liiketoiminnan kannattavuutta, kun me ei muidenkaan yksiköiden kannattavuutta availla noiden tavallaan alayksiköiden noissa segmenteissä, mutta se on edennyt suunnitelmien mukaan. Jos mietitään tavallaan sille toplinelle asetettuja tavoitteita siinä meidän strategiassa, niin mun mielestä me ollaan vähän etumatkalla siinä tällä hetkellä, eli sillä tavalla se menee hyvin.

No, sit tietysti se, että me tehdään siellä uutta tuotantoa, uusia tuotteita, niin myös uusia koneita ja laitteita on siellä, oppimiskurvi on sellaisessa asennossa, että siellä se kannattavuuden tavallaan kehittäminen on se seuraava vaihe. Eli se on kohtalaisella tasolla se kannattavuus, mutta mä uskon, että se meidän seuraavat stepit nyt on sitten se, että me katsotaan vielä tarkemmin sitä, että me pystytään sitä nostamaan sitten sitä tai parantamaan sitä tehokkuutta ja kannattavuutta siellä.

Mut se menee hyvin mielestäni ja se on aika mielenkiintoinen liiketoiminta, että siinä on semmoisia elementtejä: tiedonhallintaan, prosessiautomaatioon, tietojen omistajuuteen liittyviä juttuja, jotka on skaalautuvia ja jotka on meillekin vähän semmoisia uusia ja mielenkiintoisia alueita.

No investointeina, jos ajatellaan investointi-investointeina, niin ei ole semmoista isompaa tehty. Tällä hetkellä valitettavasti lastulevyn puolella on se tilanne, että rakentamisen markkina, joka siinä on kuitenkin se keskeinen kysynnän ajuri, niin on aika hiljaista ja näin ollen mehän ollaan tässä vuoden aikanakin ja viime vuonna jo oltiin, niin sitä, että me rajoitettiin jonkun verran sitten tuotantoa ihan lomautuksilla tässä yksikössä ja sitä kautta tämmöistä esimerkiksi kapasiteetin laajentamiseen liittyviä investointitarpeita ei ole.

Mut luonnollisesti sen linjan ylläpitäminen, kehittäminen ja muuta, niin vaatii tämmöistä kunnossapitotyyppistä panostusta.

No mä sanoisin näin, että niin sanotusti lainausmerkeissä normaaleja, eli siellä on ehkä semmoinen viikko, vähän reilu voi tulla sitten sitä seisokkia, mutta ei mitään merkittäviä.

No sanotaan näin, että tällaisessa tilanteessa, niin tietysti aika paljon kaikennäköisiä aihioita liikkuu, kun markkina on tämmöisessä vähän myllerryksessä ja me avoimesti katsellaan niitä ja kuunnellaan, mutta lähtökohtaisesti se mitä mä oon aikaisemminkin sanonut meidän strategian näkökulmasta, niin se, että me lähdettäis ulkomaille ostamaan, niin siinä pitää olla kyllä hyvin vahva teollinen logiikka, synergistinen logiikka tai sitten markkinalogiikka, että kyllä se enemmän me ollaan valittu meidän ydinliiketoiminnat, me ollaan valittu, että me halutaan olla erittäin vahvoja kotimaassa ja se kytkös siihen omaan puunhankintaan on kohtalaisen suuri, niin mä näkisin, että lähtökohtaisesti se on se alue, missä se on todennäköisempää.

No se on hyvä kysymys. Sehän on tietysti ensinnäkin mikä on Koskisen markkina.

Hyvä panna asioita kontekstiin sillä tavalla, että jos katsotaan jälleen kerran ensinnäkin meillä levyteollisuudessa rakentaminen painottuu enemmän sinne lastulevyn puolelle ja siellä lastulevystähän myydään 75 % kotimaahan, eli silloin jos me halutaan, että lastulevy elpyy, niin silloin se on kotimaisen rakentamisen elpyminen. Ja silloin tietysti kotimaisen rakentamisen elpymisen taustalla, niin on varmastikin yleinen tämmöinen konfidenssin nousu, se, että ymmärretään läpi markkinan, että rahalla on hinta, mutta se ei kuitenkaan saa pelottaa se hinta, että nyt tuntuu vähän siltä, että kun rahalle on tullut hinta, niin jotenkin ihmiset on pysähtynyt ja yllättynyt siitä, että hei, että raha maksaa.

Että se on ihan normaalia, että raha maksaa jonkun verran ja kuitenkin pitäisi uskaltaa ottaa riskejä ja lähteä rakentamaan. Eli tämmöinen tietty uskallus puuttuu sieltä ja sit tietysti rahoittamiseen liittyvä saatavuuskysymys on keskeinen ja sitten myöskin mä uskoisin näin, että varsinkin pienemmillä rakentajilla on ongelma siinä, että kuluttajat ei uskalla ostaa rakentajilta, koska siellä on vielä näitä erilaisia konkursseja ja muita riskejä.

Jonkunnäköinen fasiliteetti sinne taakse, että siellä olisi jotain vakuuksia. Kansainvälisesti, niin rakentaminen, niin sehän ei ole meille levyteollisuuden näkökulmasta sitten vanerilta niin iso kysymys, sit me mennään sahateollisuuden puolelle.

Ja siellä varmasti me tiedetään se, että keskeisissä markkinoissa rakennetaan ja on rakennettu jo vuosia aivan liian vähän: Amerikassa, Euroopassa. Niin siellä on valtava kysyntä ja tietysti mahdollinen Ukrainan jälleenrakentaminen, siellä on valtava potentiaalinen kysyntä, mutta siellä sitten varmasti ihan samat lainalaisuudet, että rahalle pitäisi ainakin Jenkeissä korkoja pitäisi saada alaspäin ja ehkä myöskin Euroopassa ja semmoista uskallusta ostaa ja tehdä asuntokauppaa.

Että en osaa siihen sen enempää, aika geneerinen vastaus, mutta että laaja-alainen ongelma kuitenkin.

No ehkä jatkan tuosta mitä Jukka sanoi, niin kyllähän meillä tietyissä asiakassegmenteissä se näkyy, eli olisi asiakkaalla halua ostaa enemmän kuin ehkä varat tai luottokelpoisuus antaa myöten, että kyllä se siellä näkyy tietyllä alueella. Mutta tietysti sitä aikaisemminkin ehkä ollut puhetta, niin meillä on aika kattavasti luottovakuutettu ja erittäin hallitusti pyritään sitä ottamaan kohdennettuja riskejä, niin vaateessa niin on asia silleen kunnossa.

No täytyy sanoa, että valitettavasti odotetaan, että kun regulaatiosta on kysymys, niin se epävarmuus säilyy kyllä siellä, että kyllä se aika nykivää on, että tässä on tietysti kysymys siitä, että myöskin autojen valmistajat miettii, että onko se polttomoottori vai onko se sähkömoottori ja mimmoisia tuotantoja tässä ruvetaan tekemään, niin silloin se suora vaikutus siihen tarjontaan, että regulaatio on kohtalaisen pumppuilevaa.

Niin, puhuin siitä kontekstista äsken, niin tässähän on hyvä muistaa se, että jos me puhutaan sahateollisuudesta, niin Suomessa tehdään 12 miljoonaa kuutiota sahatavaraa, josta käytetään alle 2 miljoonaa Suomessa. Eli Suomen tietysti markkina, mitä täällä tapahtuu, niin se on yksi kysymys, mutta että markkinahinnan muodostumisen näkökulmasta, niin ne on relevantimpaa tavallaan, että mitä tapahtuu ulkomailla.

Ja jotta me voidaan teollisuutena kilpailla siellä ulkomailla ottaen huomioon meidän kustannustaso, meidän logistiikkakustannukset, yleinen tilanne tällä hetkellä, niin se markkinahinnan se tila mennä alaspäin suomalaisen toimijan näkökulmasta on hyvin pieni. Ja mä uskon, että se on sellainen, joka myöskin motivoi sitten suomalaisia toimijoita siellä myyntipäässä toimimaan sillä tavalla, että ylläpidetään sitä hintaa semmoisella tasolla, että toiminnan edellytykset jatkuu, että no markkinan reaktioita on hyvin vaikea ennustaa, mutta että mä en näe, että siellä hirveän paljon on tilaa mennä alaspäin, että kyllä mä enemmän ajattelen sitä niin päin, että kun siellä rupee elpymistä tulemaan, niin sieltä voi sitten tulla ehkä sitten ylöspäin menevää trendiäkin.

Puumarkkinoiden kehitys, sitä on kanssa todella vaikea arvioida, mutta että kyllä se oikeastaan tuohon mitä mä äsken sanoin, niin mun mielestä se on se kolikon toinen puoli, että tällä hetkellä edelleen puut varsinkin meidän toimialalla, niin raaka-ainekustannus suhteessa maailmanmarkkinahintoihin on korkea, erittäin korkea. Ja jos ajatellaan minkä osuuden sahateollisuuden toimijan tuloslaskelmasta raaka-aine vie, niin silloin on erittäin suuri merkitys sen marginaalisen kannattavuuden kannalta, mitä se toimija pystyy tekemään.

Ja on hyvä muistaa, että meidän toimiala, jos mulla ei ole tarkkoja lukuja, mutta että me ollaan tässä viimeisten muutamien vuosien aikana varmasti joku 500 miljoonaa, 700 miljoonaa euroa investoitu tähän toimialaan. Niin kyllä se, että silloin jos sille investoinnille pitää saada edes jonkunnäköinen järkevä tuotto, niin kyllä se tarkoittaa silloin sitä, että sen yrityksen pitää pystyä tekemään tulosta.

Ja tällä hetkellä meidän markkina on siinä kunnossa, että kaikki ei pysty tulosta tekemään ja näin ollen niin nämä asiat huomioiden, niin mun on hyvin vaikea nähdä, että se raaka-ainekustannuksen hienoinen lasku ei jatkuisi. Mä en näe miksi näin ei tapahtuisi, mutta voin olla väärässä.

No ei vielä oikeastaan. Sehän on iso kysymys, mitä tossa tapahtuu ja jälleen kerran katsotaan sahateollisuuden osalta, niin keskeisen kysymys on Pohjois-Amerikka.

Se on aika hullussa tilanteessa tällä hetkellä, eli jos tavallaan ne tullit, mitä Trump tällä hetkellä siellä on pistänyt paikalleen ja ajatuksena on se, että Kanada sahatavara tarjonta USA:han loppuisi, niin se tarkoittaa silloin sitä, että USA:han pitäisi rakentaa 75 sahaa. Ja se tarkoittaa silloin sitä, että siel pitäisi investoida 12 kertaa niin paljon kuin viimeisen 15 vuoden aikana on investoitu tähän teollisuuteen, eli käytännössä katsoen se on mahdotonta.

No jos kuitenkin se meneekin se raja, niin sitten kysymys kuuluu, että no mihin se kanadalainen sahatavara sieltä lähtee kulkemaan ja se on tietysti spekulatiivinen kysymys. Sieltähän on jo mennyt paljon esimerkiksi Japanin markkinoille, juuri ne laadukkaat tuotteet, mitä siellä on tehty, niin semmoisia ei sinne varmaan ihan hirveästi enempää kuitenkaan tule.

Eli Japanissa voi olla siinä sitten puristuksissa. Mutta tietysti se tarkoittaa nyt sitä, että jos siellä on 40-50 %:n tullit Kanadasta USA:han ja jos USA:ssa rupee kysyntä nousemaan, niin tässä vaiheessa ainakin vielä, niin eurooppalaisilla on suhteellinen kilpailuetu kanadalaisiin, jolloin se saattaa olla hyvä asia.

Mutta jonkun verranhan saksalaiset ja ruotsalaiset on lisännyt sinne vientiä, musta tuntuu, että se vaikutus ei näy vielä täysmääräisesti. Eli toi on se keskeisin kysymys ja sitten levyteollisuuden puolelta tietysti se Kiinan antidumping-levyihin, niin niillä on aika fiksuja tapoja kiertää sitä, mutta että pikkuhiljaa varmasti se myöskin alkaa vaikuttaa siihen, että se vanerimarkkina ehkä sitten kiristyy jonkun verran Euroopassa.

No mä en yksittäisiin hankkeisiin lähde tuossa kommentoimaan. Tietysti se on toimialalla iso julkisesti sanottu asia ja seuraamme sitä kiinnostuksella, että mitä sieltä sitten tulee, mutta että en mä ota siihen sillä tavalla enempää kantaa.

Kiitos.

Kiitos.