Lämpimästi tervetuloa Toivo Groupin puolivuosikatsaukseen tammikuusta kesäkuun loppuun. Minä olen Markus Myllymäki, yhtiön toimitusjohtaja, ja minun kanssani täällä tätä puolivuosikatsausta on esittämässä yhtiön talousjohtaja Samuli Niemelä.

Lisäksi meillä on paikalla analyytikko Frans-Mikael Rostedt Inderesiltä. Lämpimästi tervetuloa.

Tuossa taustalla näette tuossa meidän ensimmäisessä slaidissa tuon meidän hienon Gemma-kohteen, mikä on yksi meidän kärkiaiheita tämän päivän esityksessä. Tilaisuudessa me tullaan käymään lävitse ensin Samulin johdolla avainluvut.

Pikkuisen syvennytään tuohon tammi-kesäkuun katsauskauteen. Sen jälkeen katsotaan hiukan minun johdolla Helsingin Gemman huippuonnistumista, 60 miljoonan hankestartteja.

Sitten sen jälkeen Samuli vie meidät Toivon tukijalkojen tilannekatsaukseen ja hiukan käydään läpi myös, että miten tässä meidän liiketoiminnassa käsitellään liikevaihtoa ja liikevoittoa, ja lopuksi kerrataan näkymät. Muistakaa käyttää chattia.

Me otetaan lopuksi yleisön kysymykset ja sitten analyytikon kysymyksiä. Vielä kerran lämpimästi tervetuloa ja Samuli vie meidät lukujen maailmaan.

Kiitoksia. Käydään läpi meidän avainluvut ensimmäiseltä puolivuosikkaalta.

Liikevaihto oli 36,7 miljoonaa euroa ja siinä kasvua 58%. Hankesalkun arvo pysyi miltei samalla tasolla kuin vuosi sittenkin ja oli 317 miljoonaa euroa.

Liikevoitossa päädyttiin 2,7 miljoonaan euroa, kun se vertailukaudella oli 3,5 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 7,3%, tilikauden tulos miljoona ja vertailukaudella 1,6 miljoonaa euroa.

Osakekohtainen tulos oli 1 sentin. Omavaraisuusaste säilyi samalla tasolla kuin vuosi sittenkin ja oli 42,6%.

Oma pääoma 72,7 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 173 miljoonaa euroa. Siinä pientä kasvua.

Näissä luvuissa on sisällä myöskin luonnollisesti myös toisen kvarttaalin luvut ja niistä pari nostoa: liikevaihto kasvoi Q2 vertailukaudella 110% ja liikevoitto kasvoi 19%. Sitten vielä tammi-kesäkuu lyhyesti: niinkuin totesin, liikevaihto 36,7, liikevoitto 2,7 miljoonaa euroa.

Kehittämisessä tehtiin sopimukset 213 uudelle asunnolle ja kahdelle yhteiskuntakiinteistölle. Ja rakentamisen osalta aloitettiin 187 asunnon, yhden hoivakodin ja yhden päiväkodin rakentaminen.

Sitten asuntojen omistamisessa ja myynnissä siellä valmistui 128 asuntoa ja kaksi yhteiskuntakiinteistöä. Jos mietitään toimintaympäristöä asunnonkehittäjille ja rakentajille ja omistajille, niin edelleenkin se on haastava, että me nähdään asia niin, että se tulee paranemaan hiljalleen, mutta emme odota mitään nopeaa ja jyrkkää muutosta sen osalta.

Vuokrausaste oli 94,4% ja se oli vertailukaudella 92,3%, elikkä vuokramarkkinassa on tapahtunut pieniä parantumisia. Jos katsotaan näitä meidän kolmea: kehittämistä, rakentamista ja omistamista ja myyntiä, niin näissä kaikissa on näkyvissä selkeää kasvua.

Ja jos miettii, missä markkinassa tämä kasvu on tullut, niin on ollut kuitenkin aika haastava markkina, eli me ollaan pystytty menemään vastavirtaan haastavassa markkinassa tämä ensimmäinen puolivuosi. Markus, olepa hyvä.

Toivon uniikki liiketoimintamalli yhdistää kehittämisen, rakentamisen ja hallinnoinnin kiinteistöliiketoiminnassa. Meillä Toivolla on fokuksena se, että meillä ois tuollainen miljardin hankesalkku.

Me keskitymme asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin. Tehdään 15%:n hankekannattavuutta tehden koko arvoketjua alusta loppuun ja säilyttäen suhdanteen kestävyyden.

Tämä meidän asuntomarkkina on osoittanut sen, että täällä on pomppuja aina ollut ja tulee niitä aina olemaan, ja me halutaan säilyttää hyvät iskarit autossa niin, että pystytään noita pomppuja ottamaan vastaan. Kehittämisessä meillä on tällä hetkellä noin 1200 asuntoa meidän maasalkussa ja niiden asuntojen arvo valmiina on 317 miljoonaa.

Tällä hetkellä meillä on rakenteilla 269 asuntoa ja 8 yhteiskuntakiinteistöä. Voidaan sanoa, että tuo yhteiskuntakiinteistöjen osuus on noussut kahden vuoden aikana ihan merkittäväksi tukijalaksi meille.

Viimeisessä vaiheessa, elikkä siellä hallinnoinnissa, niin meillä on omistuksessa 620 asuntoa ja me vuokraamme ja manageeraamme muiden taseissa olevia asuntoja 413 kappaletta. Eli me teemme kehittämistä, rakentamista ja hallinnointia.

Näistä kaikista vaiheista me otamme katteet, joista muodostuu sitten tuo Toivon tukeva katerakenne. Mutta sitten Gemmaan.

Gemma oli meille iso onnistuminen. Gemma on kuin Toivo 4.0.

Nyt tuosta Helsingin Sompasaaren Nihdin viimeisestä osasta, niin meillä on tästä ensimmäisestä vaiheesta 32/34 asuntoa varattu, rakennuslupa myönnetty, Nordea valittu rahoituskumppaniksi ja noin 80 kotitaloutta odottaa seuraavaa vaihetta. Se mikä näissä odottavissa asiakkaissa on erikoista, niin he haluavat kolmion tai neliön merinäköalalla.

Nyt te näette tuossa alhaalla tuon Gemman. Se on toi valkoinen talo, ja tämä seuraava vaihe on sitten siitä valkoisesta talosta peilikuva siinä vieressä, elikkä aika lailla täysin identtinen talo, mutta vaan toisenkätinen.

Mutta miksi Gemma oli kova juttu? Gemma oli kova juttu siksi, että siinä oli sijainti ja tontti ihan briljantti, asunnoista avautuu hienosti merinäköala, asuntojen hinnoittelu onnistui, me ei oltu ahneita, vaan asiakkaat huomasi oikeasti, että nyt on hyvää tavaraa järkevään hintaan tarjolla, asuntopohjat ja tuote oli kunnossa unohtamatta maailmanluokan tason markkinointia.

Eli jos mennään tämmöisiin klassiseen asuntokaupan teemoihin, että sijainti, sijainti ja sijainti, niin näin toivolaisittain me sanomme, että sijainti, näköala, hinnoittelu, asunto ja markkinointi pitää olla kunnossa, että saadaan tämän tason huippuonnistumisia. Ja kyllähän tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla asiakkaat ovat aikamoisessa karkkikaupassa, että he voivat vaatia, että kaikki nämä kombinaatiot ovat kunnossa, jotta he liikkuvat markkinassa.

Mutta Gemma on Toivon gryndaamisen tulevaisuus. Me haluamme yhä enemmän tulevaisuudessa tehdä juuri tämän tasoisia kohteita, jotta me saavutamme sen meidän parhaan potentiaalin.

Me kerrottiin aika kovasti tuossa meidän Q2:sen raportissa myös sitä, että meillä on kyky saada hankkeita liikkeelle. Eli me saatiin huikeat 60 miljoonaa hankkeita liikkeelle Q2:sen aikana, mikä on varsin kova kvartaalitason suoritus.

Jos katsotaan, niin nämä kohteet on varsin isoja: 15, 14, 10,5, 9, 9 ja 3 miljoonaa. Ja toinen aika huomioarvoinen seikka on se, että vain yksi näistä kohteista tehdään kuluttajille, elikkä siellä on Premico, Nuveen, Veston ja Norlandia, kenen kanssa me teemme muita kohteita.

Ja tätä kautta on hienoa, että saamme hyvää ja isoa liiketoimintaa liikkeelle. Jos Gemma-tasoiset gryndikohteet on meidän tulevaisuus, niin kyllä tällaisten isojen hankkeiden teko kaikille meidän kolmelle tukijalalle on se toinen vahva tukijalka, mihin me haluamme nojautua tulevaisuudessa.

Seuraavaksi Samuli, viekkö meidät hiukan katsomaan meidän tukijalkojen tilannetta?

Kyllä, elikkä meidän tukijalat, jotka on omistusasuntokohteet, myöskin puhuttuna gryndikohteet, sitten asuinportfoliot ja yhteiskuntakiinteistöt. Nämä omistusasuntokohteet on pääosin korkeatasoisia kohteita Helsingin alueella, joissa se vanhan asunnon ja uuden asunnon hintaero on pieni, jotta uudet asunnot käy kaupaksi.

Ja tästä hyvä esimerkki äsken Maken mainitsema Sompasaaren Gemma, joka on ollut hyvä menestys meille jo tässä vaiheessa. Ja tässä segmentissä meillä on rakenteilla 4 kohdetta.

Seuraava tukijalka: asuinportfoliot. Tässä korostuu Toivon, yhtiön ymmärrys siitä, että minkälaisia tuotteita sijoittajat haluaa, jotta heillä on houkutteleva tuotto, sijainti ja tuote.

Tässä meillä on rakenteilla 5 kohdetta. Kolmas tukijalka on yhteiskuntakiinteistöt ja tässä meillä korostuu se, että me ymmärrämme sitä, että me saadaan sijoittajille sellainen tuotekehitettyä, missä on houkutteleva tuotto ja missä vuokralaisen on hyvä harjoittaa omaa liiketoimintaa.

Ja tässä meillä on rakenteilla 8 kohdetta. Sitten mennään seuraavaan aiheeseen, joka käsittelee meidän liikevaihdon ja liikevoiton käsittelyä ja kertymistä eri kaupallisissa konsepteissa.

Ja niinku nähtiin aikaisemmin, meidän liiketoiminta on kasvussa ja halutaan hieman avata sitä, että miten meillä nämä eri tuotekonseptit tuloutuu liikevaihtoon ja liikevoittoon. Ja pyrin kertomaan tämän mahdollisimman selkeästi.

Ensimmäinen: omistusasuntohankkeet eli ns. gryndihankkeet, niin näissä liikevaihto ja liikevoitto kirjautuu sillä hetkellä meille tuloslaskelmaan, kun me luovutamme asunnon avaimet asunnon ostajalle.

Seuraavat, elikkä rakennettavat asuinportfoliot, niin näissä riippuu siitä, että jos rakennusaikana se omistus- ja hallintaoikeus on sijoittajalla, niin silloin meidän liikevaihto ja liikevoitto tuloutuu rakentamisen edetessä. Jos taas rakentamisen aikana omistus- ja hallintaoikeus on meillä, elikkä Toivolla, niin silloin liikevaihto ja liikevoitto tuloutuu sillä hetkellä, kun me ojennamme avaimet tälle ostavalle sijoittataholle.

Ja kolmantena taseen myynnit. Me ollaan tehty taseesta muutamia portfoliomyyntejä ja niiden osalta on niin, että jos me myymme ne asunnot tai portfoliot paremmalla hinnalla, mitä ne on ollut meillä taseessa, niin silloin meille kertyy liikevoittoa.

Ja jos me myymme ne huonommalla hinnalla kuin ne oli taseessa meillä, niin silloin syntyy meille tappiota, mutta näistä ei synny koskaan liikevaihtoa. Ja me emme tule erittelemään jokaisen käynnistyvän hankkeen osalta, että miten se tuloutuu ja milloin, vaan meillä on hyvin tyypillistä ollut tähänkin asti jonkun aikaa ja myöskin tulevaisuudessa se, että meillä on kvartaalikohtaisia pieniä hyppyjä ylös ja alas johtuen juurikin tästä, että on erilaisia tapoja, miten se liikevaihto ja liikevoitto tuloutuu.

Sitten vielä taloudellisiin näkymiin. Näkymät vuodelle 2026 pysyy samana kuin aikaisemminkin, elikkä yhtiö arvioi liikevaihdon olevan 65-85 miljoonaa euroa tilikaudella 2026 ja yhtiö arvioi liikevoiton olevan 6-11 miljoonaa euroa tilikaudella 2026.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet pysyvät myös samoina. Luen ne vielä läpi tässä: liikevaihto kasvaa keskimäärin 20% vuodessa, liikevoitto kasvaa keskimäärin 20% vuodessa, omavaraisuusaste yli 40% ja osingonmaksussa huomioidaan yhtiön sijoitustarpeet ja taloudellinen asema.

Yhtiö tavoittelee kasvavaa osinkoa ja tavoitteena jakaa osinkoa 30-50% tilikauden tuloksesta. Kiitoksia.

Tässä oli Toivon H1-puolivuosikatsaus tiivistetysti. Mä ehkä tiivistäisin kolmeen tommoseen ydinpointtiin: ykkösenä se, että hankkeita saatiin 60 miljoonalla eurolla liikenteeseen ja kakkosena se, että niitä hankkeita tuotettiin tosi monipuoliselle asiakasjoukiolle, jossa oli varsin vähän kuluttajia, niinku meillä valtiovarainministeriöstä saakka sanottu, että myymättömiä asuntoja on liikaa, meillä niitä ei ole.

Kolmantena voisi kuvata tuota Q2:sta kvartaalina, että ihan hyvää perustekemistä, ei mitään yllätyksiä lukujen valossa. Kiitän teitä kaikkia, että olette jaksaneet kuunnella tänne saakka Toivon hienoa vastavirtatarinaa.

Seuraavaksi otetaan yleisön kysymyksiä ja niitä onkin tullut tänne muutama. Luen ne täältä.

Eli täällä kysytään: "Koska aiotte käynnistää seuraavat Sompasaaren hankkeet Gemman jälkeen?" Me ei virallista aikataulua olla annettu vielä, että milloin se tapahtuu, mutta kyllä yleensä silloin kun ostajat on seuraavaan hankkeeseen valmiina, niin siinä liikutaan rivakasti.

Olemme aloittaneet kohteen suunnittelun edistämisen varsin vauhdikkaasti tässä kohti. Sitten täällä on toinen kysymys: "Mikä on Toivon näkemys pääkaupunkiseudun vuokramarkkinan käyttöasteen kehittymisestä?

Missä vaiheessa vuokria voidaan alkaa korottamaan?" Nyt suurin piirtein tuolta kesästä 2025 saakka vajaakäytöt on noussut kvartaaleittain noin 1%:lla.

Jos me käytiin tuossa vuokrausasteessa jossain 91-92%:n tasolla tuolla kesällä 2025, elikkä silloin oli kaikista matalimmat lukemat, me liikumme nyt tällä hetkellä noin 94-95%:n tasossa. Meidän näkemys on se, että vuoden 2027 aikana voidaan alkaa vuokria korottamaan, kun tuo vajaakäyttö saavuttaa 96-97%:n tason ja tuotantoa ei juurikaan tule.

Sinänsä muuttovoittolukemat eivät ole olleet varsin mairittelevia tällä hetkellä sekä Suomen että pääkaupunkiseudun kannalta, joka on se toinen iso buustaava tekijä. Kiitos yleisöstä tulleista kysymyksistä ja sitten sen jälkeen otetaan Frans-Mikaelilta muutamia kysymyksiä.

Kiitos esityksestä. Voisi aloittaa ensin tuosta tuloskehityksestä.

Ja vaikka tässä on aina kertaerä- tai ajoituksellisia tekijöitä taustalla, mutta Q2:sen hankekannattavuus vaikutti heikommalta kuin esimerkiksi Q1:sen, mut sit taas kokonaisuutena kuin H1:sellä vaikuttaa olevan ihan hyvä hankekannattavuus, niin pystyisittekö hieman kommentoimaan, jollain tasolla just tätä hankekannattavuutta tarkemmin?

Joo, on totta, että kannattavuus oli alhaisempi kuin viime vertailukaudella. Ja siellä on muutamia hankkeita, niinkuin puhuttiin, että miten tuloutuu mitkäkin hankkeet, niin grynditavalla on meillä parempi kannattavuus kuin vaikka urakointi, jolloin taas nyt ei ollut montaa gryndihanketta tuloutunut tälle H1:lle, niin niitten toisten hankkeiden kannattavuus oli hieman alhaisempi kuin gryndihankkeissa on.

Mutta tämä on sitä normaalia vaihtelua meille ja taas täytyisi katsoa vuositasolla, että miten se kannattavuus kehittyy. Ja siinä me uskotaan, että me ollaan ihan ennusteen mukaisilla tasoilla.

Ja ehkäpä sitten just siihen liittyen, niin täällä oli ihan suhteellisen merkittävä vähemmistöerä, niin liittyykö toi vajaa 400 tonnin vähemmistöerä tuohon Nordevan kanssa tehtyyn yhteishankkeeseen? Ja ehkä sitten myös jatkokysymyksenä, että mikähän rooli näillä vähemmistöerillä on mahdollisesti tulevaisuudessa?

Joo, tämä liittyy just tähän Nordeva-hankkeeseen ja jos Markus vastaa tuohon toiseen jatkokysymykseen, että mikä niiden rooli sitten jatkossa.

No Toivon historiassahan meillä näitä vähemmistöosuuksia ei ole merkittävästi juurikaan ollut, ei ainakaan ole tässä kohti suunnitelmissa, vaan tämä oli tällainen yksi kertaluontoinen hanke, jonka haluttiin tehdä hyvän kumppanin kanssa pois ja sitä kautta saada yksi kesken jäänyt runko Helsingissä valmiiksi tuon meidän erikoistilaneyksikön toimesta.

Joo, selvä. Eli sit esimerkiksi nämä Vestonsin kanssa tehtävät yhteishankkeet tuloutuu eri tavalla?

Jes, niissä ei ole vähemmistöosuuksia.

Kyllä. Mut hyvä lisäys raporttiin, että laitoitte liikevaihdon jakaumassa sen tarkemmin mukaan.

Kiitos siitä. Sitten tuossa Q2:sen aikana kanssa se Espoon Miilukorvessa korkein hallinto-oikeus hylkäsi vastaanottokeskusta operoivan Luonan valituksen ja jos tämä on toki teidän kiinteistössä tämä toiminta ja siellä on se noin 80 asuntoa ollut tuossa vastaanottokeskuskäytössä, niin pystyttekö kommentoimaan, kuinka nopeasti te saatte nämä asunnot vuokramarkkinaan ja millainen tilanne ylipäätään tällä alueella on vuokramarkkinassa?

Kiitos. Meillä on se viereinen talo siinä meidän omassa vuokrauksessa.

Siinä on muistaakseni reilu viitisenkymmentä asuntoa ja vuokramarkkina otti sen varsin hyvin vastaan. Siinähän on varsin iso työpaikkakeskittymä vieressä, elikkä Jorvin sairaala, ja siinä on 15 000 työpaikkaa.

Niin sillä alueella on erittäin vahva luonnollinen vuokra-asuntokysyntä ja tietysti nyt siihen viereen kahteen suuntaan rakennetaan kahta merkittävää datakeskuskeskittymää ja sitä kautta siellä on myös toista kautta tämmöinen pistemäinen, mutta merkittävä lisätarve, niin sen kohteen pyöräyttämisessä vastaanottokeskuksesta normaalivuokra-asuntokäyttöön, niin siinä ei ole niin sanotusti ongelmaa.

Hyvä homma. No nyt tiedotitte kanssa kahdesta mielenkiintoisesta uudesta Helsingin Kalasataman asuntohankkeesta, jotka on siis RS-kohteiksi muutettuja ryhmärakentamishankkeita, niin minkätyylisiä tän tyyppiset aiemmin ryhmärakentamishankkeina olleet kohteet on teille ja voisitteko kommentoida miten ne eroaa vaikka nytten Sompasaaren Gemma -hankkeesta ja näistä hankkeista?

Joo, tuo on hyvä kysymys ja niissä on tiettyjä erityispiirteitä. Elikkä nythän lopputulemahan juridisesti ja hallinnollisesti RS-kohteeseen, niin siinä ei ole mitään eroa.

Eli ne on muutettu RS-kohteiksi, mutta totta kai kun siellä on olemassaoleva ryhmä, niin meille tulee ihan hyvät myyntiasteet niihin hankkeisiin valmiina, jotka koostuu näistä olemassaolevista ryhmäläisistä. Mutta toinen on myöskin se, että ne kohteet suunnitellaan niiden ryhmien kanssa yhteistyössä.

Ja sitä kautta siellä näkyy myös se ryhmän kädenjälki, oli se kyseessä sitten yhteistilojen käytöstä, energiaratkaisuista, rakenteista ja monista muista, elikkä ne ei ole tavallaan täysin Toivon asuntotuotteen mukaisia tuotteita, ei ole täysin puhtaasti, mutta toki täytyy sanoa niinkin, että kyllä niistäkin myös meitä ollaan kuultu ihan mielettömästi siinä, että miten ne kaikki ratkaisut siellä tehdään. Ja mä uskon, että tuosta tulee varsin hienoja tarinoita, mitä me ollaan tuolla Verkkosaaressa yhdessä Vestonin kanssa tekemässä.

Ja sijoittajia kiinnostaa varmasti myös se, että miten näiden kannattavuusprofiili eroaa tyypillisestä gryndihankkeesta, jos sitä pystytte kommentoimaan?

Emme kommentoi sitä.

Kiitos. No lisäksi te siirsitte vaihto-omaisuuteen taseessa tommoisen 4,2 miljoonan kiinteistökokonaisuus, niin ehkä kiinnostaa yleisesti, että millainen myyntimarkkina teidän mielestä on tällä hetkellä ehkä asuinportfolioille, mutta myös sitten yhteiskuntakiinteistökohteille?

Samuli, pystytkö kommentoimaan tätä? Mä voin kommentoida markkinoiden osalta.

Joo, meillä oliko Fransilla kysymystä erikseen tuohon siihen siirtoon? Me tehtiin yksi tämmöinen sijoituskiinteistöluokittelun muutos, niin siinä tuli sitten tämmöinen siirto, mutta oliko sulla kysymystä siihen liittyen?

Joo, no ei siihen välttämättä sen tarkempaa kysymystä.

Joo, jos mä kommentoisin tuota markkinaa, niin on totta, että ennen Iranin sodan alkamista, niin markkinatunnelmat olivat varsin positiiviset tuolla sijoitusrintamalla. Mutta sitten täytyy kuitenkin sanoa niin, että tämä Iranin sota otti pikkuisen takapakkia noissa keskusteluissa.

Ja nyt ollaan taas palattu aika kivasti pöytään ja kyllähän tietysti tuossa Q2:sessa mekin raportoitiin monesta tosi isosta diilistä, ja se kertoo siitä, että kyllä ostajat ja myyjät ovat saman pöydän ääressä ja nyt on vaan kyse siitä, että miten se ahneusspeksit kohdilleen. Mutta palaan taas siihen, että vaatii hyvän tontin, vaatii hyvän sijainnin, vaatii erittäin kilpailukykyisen koneiston, että ne löytyy, koska alalla yleisesti voidaan sanoa näin, että ostajat ja myyjät eivät välttämättä ihan pöydässä ole yksityiskohdista neuvottelemassa.

Kyllä. No tuloskehityksestä voisi vielä kysyä yhden tarkentavan kysymyksen.

Tuossa tämä on toki kokonaisuudessa pieni erä, mutta kvartaalituloksen kannalta merkityksellinen, tommonen noin 600 tonnin käyvän arvon muutos, mikä tuli jaakautuu toki kehitysvoittoihin ja käyvän arvon muutokseen, niin pystyisittekö avaamaan, että mistä tämä erä syntyi?

Joo, kiitos kysymyksestä. Siinä tapahtui just se, kun me tehtiin se yksi luokittelumuutos, niin siinä tuli pieni sitten arvon täsmäytys ja pieni alaskirjaus.

Ja sitten se oli parisataatuhatta meidän valmiisiin kohteisiin tuli kuluja, mitkä pannaan taseeseen, niin se myöskin sitten samalla heikentää niitten kehitysvoittoa, että näistä kahdesta asiasta.

Kiitos. Viimeisenä kysymyksenä vielä, tosiaan toistitte ohjeistuksen ja että tuloskehitys on pikkaisen jäljessä viime vuotta, niin pystyisittekö kommentoimaan loppuvuoden tulosnäkymää?

No, me oikeastaan sitä kautta kommentoidaan sitä, että toistamme liikevaihto-ohjeistuksen ja toistamme liikevoitto-ohjeistuksen. Ja jos hiukan katsoo historiaa ja mitä me olemme kommentoineet siitä, niin monesti loppuvuoteen painottuu tiettyjä tuloutuksia.

Eli levollisin mielin.

Kiitos vastauksista. Tässä oli kaikki mun osalta tällä kertaa.

Kiitoksia, Frans-Mikael, ja kiitos myös kaikille muille, ketkä pääsitte paikalle. Hyvää alkanutta syksyä ja vuotta 2026.

Me siirrymme seuraavan puolivuotisen pariin tekemään hyvää liiketoimintaa ja menemään vastavirtaan. Kiitoksia.