Tervetuloa Toivo Group Oyj:n tilinpäätöstiedotteeseen vuodelta 2025. Minä olen yhtiön toimitusjohtaja Markus Myllymäki ja minun kanssani tätä tilinpäätöstiedotetta on käymässä läpi yhtiön talousjohtaja Samuli Niemelä sekä paikalla on myös analyytikko Frans-Mikael Rostedt.

Lämpimästi tervetuloa. Tapahtuman kulku on seuraava: me käydään läpi vuoden 2025 yhteenveto, Samuli kertoo hiukan meidän avainluvuista ja tilikauden tapahtumista, sen jälkeen syvennymme kolmeen teemaan: kasvua, kannattavuutta ja osinkoa, Samuli kertoo erityisesti tuosta voitonjaosta osakkeenomistajille.

Sen jälkeen syvennymme vuoden 2026 liiketoiminnan lähtökohdille ja sitten kerromme myös hiukan noista taloudellisista näkymistä. Lopuksi tulee analyytikon kysymykset ja lisäksi myös yleisön kysymykset.

Käyttäkää matkan aikana rohkeasti siinä webcast-työkalussa olevaa chattia, niin me sitten käydään osa niistä kysymyksistä täällä tilaisuudessa läpi, toivottavasti ne kaikista kiperimmät kysymykset. Mutta se virallisesta osuudesta ja kulusta.

Lähdetään katselemaan sitten hiukan näitä aiheita. Toivon uniikki liiketoimintamalli 3-in-1, kolme yhdessä, koostuu siitä, että me kehitämme, rakennamme ja hallinnoimme asuntoja ja yhteiskuntakiinteistöjä koko kiinteistön arvoketjussa.

Kuten sieltä vasemmalta alhaalta näkyy, meillä on tällä hetkellä kehittämisvaiheessa 1300 asuntoa ja noin 291 miljoonaa euroa, rakentamisvaiheessa 210 asuntoa ja 8 yhteiskuntakiinteistöä. Tämä yhteiskuntakiinteistöjen kova kasvu alkaa näkyä myös tuossa rakentamisvaiheessa.

Hallinnoinnissa meillä on omassa omistuksessa 612 asuntoa ja anteeksi, omistuksessa 612 asuntoa ja hallinnoinnissa 353 asuntoa. Ja kaikki nämä kolme vaihetta tuottaa meille kehityskatetta, rakennuskatetta ja sitten hallinnointikatetta ja tästä muodostuu se Toivon kokomarginaali.

Meillä on fokuksessa saada, että meillä olisi se miljardin euron maasalkku. Me keskitymme asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin, teemme hyvää kannattavuutta koko arvoketjua, mutta ennen kaikkea, että meillä on suhdanteen kestävyyttä tämmöisellä syklisellä toimialalla niin, että olisimme voittajia tai voittajien joukossa jokaisessa markkinassa.

Sitten vuoteen 2025, katsotaan hiukan perutuspeiliin. Vuosi 2025 oli kasvun, kannattavuuden ja osingon vuosi.

Vuosi 2025 oli kasvun vuosi, koska meillä liikevaihto kasvoi 55%, meidän liikevaihdon ennustetaan kasvavan vuodelle 2026 yli 20%. Ja ottaen huomioon se, että tuo markkina on ollut varsin vaativa, niin kyllä yhtiö ja ennen kaikkea yhtiön henkilöstö saa siitä 10 pistettä ja papukaijamerkin, että on onnistunut kehittämään loistavia tuotteita, syventämään asiakkuuksia, kumppanuuksia ja operatiivista tekemistä, että on pystynyt tuossa markkinassa ottamaan markkinaosuutta aivan selkeästi.

Vuosi 2025 oli myös kannattavuuden vuosi. Se, että pystyy tekemään kasvua ja kannattavuutta samaan aikaan, niin se on aina mielenkiintoinen haaste ja hyvin kiehtovakin haaste.

Meillä liikevoitto kasvoi 77%, tilikauden tulos 484%, eli hyvin näkyy tämä, että tämä kannattavuuden parannus menee ennen kaikkea sinne alariville ja osakkeenomistajille, kun sitä saadaan kasvatettua. Ja me ennustamme vuoden 2026 olevan kannattavuuden suhteen suhteellisesti sama.

Ja mistä tämä kannattavuus on tullut? Se on tullut ennen kaikkea operatiivisesta tekemisestä, mihin me myöhemmin paneudumme tässä esityksessä hiukan tarkemmin.

Vuosi 2025 on myös osingon vuosi. Yhtiöhän ei ole historiassa jakanut koskaan aikaisemmin osinkoa ja tämän kasvun, kannattavuuden ja ennen kaikkea, että tämä kasvu ja kannattavuus on pystytty tekemään pääomaa sitomatta, niin se avaa myös sen, että hallitus esittää seuraavaan yhtiökokoukseen 3 sentin osinkoa ja on päättänyt aloittaa omien osakkeiden osto-ohjelman.

Kun katsotaan tuolta tilinpäätöstä, niin siellä on meillä rahavarat +13 miljoonaa, varsin korkea omavaraisuusaste ja tämän vuoksi kannattavaa kasvua pääomia sitomatta, on aika osingolle, on aika palkita Toivon osakkeenomistajia. Me olemme olleet yhtiössä pitkäjänteisiä, tehneet pitkäjänteisesti työtä, emme ole lannistuneet markkinan edessä, mutta te olette myös luottaneet meihin ja pysyneet yhtiön osakkeenomistajina, niin on myös tosi kiva päästä antamaan omistaja-arvoa myös ihan euromääräisesti takaisin.

Sitten avainlukuihin, Samuli, ole hyvä.

Kiitoksia. Kun katsotaan näitä avainlukuja, niin me nähdään tästä se, että niinkuin Markus kertoi aiemmin, niin '25 vuosi oli meille vahva.

Että avainluvuista katsotaan, niin täällä on yksi yksi luku, joka on ollut miinusmerkkinen, ja se on tuo hankesalkun arvo. Mutta jos käy läpi näitä meidän lukuja, niin liikevaihto 62 miljoonaa ja se oli vuotta aiemmin noin 40 miljoonaa euroa.

Sitten kun liikevaihtoon lisätään meidän omaan taseeseen tehdyt sijoitukset kiinteistöihin, niin se volyymi oli yhteensä noin 86 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin 48 miljoonaa euroa. Myös siinä on merkittävää kasvua.

Tämä hankesalkun arvo, 291 miljoonaa euroa, missä on merkittävää laskua, niin se ei ole pelkästään meille huono asia. Ja se peruste on siinä, että kun markkina on muuttunut, parametrit on muuttunut, niin me ollaan päästy irtaantumaan semmoisista hankkeista, mitkä tässä markkinassa ei olisi olleet kovin kannattavia tai ne olisi voinut olla jopa kannattamattomia.

Mutta me tullaan nyt tähän hankesalkun arvon kasvattamiseen kiinnittämään huomiota ja ollaan aloitettu siihen jo panostukset resursoinnin suhteen ja me tulemme siinä tavoittelemaan sitä 1 miljardia euroa. Liikevoitto 8 miljoonaa, siinä kasvua merkittävästi.

Sitten liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksia 8,2 miljoonaa, elikkä meillä oli pieni noin 200 000 euron alaskirjaus sijoituskiinteistöissä. Osakekohtainen tulos oli 7 senttiä ja vuosi sitten se oli 1 sentin, siinä myöskin todella merkittävää kasvua.

Ja vuokrausaste nousi 1 prosenttiyksikön ja oli 93,1%. Oma pääoma noin 74 miljoonaa euroa ja se oli vuosi sitten noin 69 miljoonaa euroa.

Ja taseen loppusumma noin 169 miljoonaa euroa. Niinku nähdään kaikesta tästä, niin meidän liiketoiminta on viime vuosina ollut todella kassavirtapainotteinen ja tällä hetkellä meillä ei ole omaan taseeseen rakenteilla yhtään vuokra-asuntokohdetta.

Ja vielä käydään lyhyesti läpi '25 vuosi, niin kasvua liikevaihdossa 55%, liikevoitossa 77% ja kehittämisen osalta me tehtiin sopimukset 278:lle uudelle asunnolle sekä 4:lle uudelle yhteiskuntakiinteistölle. Talojen rakentamisen osalta aloitettiin rakentamaan 227 asuntoa sekä 8 yhteiskuntakiinteistöä.

Sitten omistamisen ja myynnin osalta meille valmistui yhteensä 317 asuntoa tilikauden aikana. Seuraava bullet pointti: toimintaympäristön haastaminen.

Tämä on ollut meillä monta vuotta täällä ja edelleenkin voimme todeta, että se haastaa asuntokehittäjiä, rakentajia ja omistajia, mutta uskomme niin, että tämän vuoden aikana siihen tulee pientä parantumista. Ja vuokrausaste oli tuo 93,1%.

Vuosi oli vahva ja monesti, kun luvut näyttää hyvältä, niin sen takana yleensä on aina hyvin tyytyväinen henkilöstö. Ja meidän viimeisin Q4 tehty henkilöstötyytyväisyyskysely, eli tämä eNPS-luku, oli meillä 68, jota pidetään kohtuullisen hyvänä.

Ja meillä oli tämmöinen teemavuosi, ihmisen vuosi, ja se ihmisen vuosi tulee jatkumaan myöskin tänä vuonna '26. Markus, ole hyvä.

Kiitos, Samuli. Syvennytään hiukan 2025 vuoden kasvun ja kannattavuuden pilareihin.

Kasvussa, jotta se saatiin aikaiseksi, meillä kävi kauppa. Meillä kävi kauppa siis sekä sijoittajille, me myytiin valmiita ja rakennettavia portfolioita, että aloitettiin uusia RS-kohteita ja ne RS-kohteet saatiin myytyä hyvin kuluttajille.

Meillä on tällä hetkellä valmiita myymättömiä asuntoja 0 asuntoa ja näiden rakenteilla olevien RS-kohteiden keskimääräinen myyntiaste vaihtelee 60-70% vaikka monet niistä on hyvin hyvin alkuvaiheessa. Me skaalattiin yhteiskuntakiinteistöjä.

Me avattiin uusia kumppanuuksia, hyvin nimekkäitä kansainvälisiä kumppanuuksia kuten Cofinimmo tai Storebrand, joka on Norjan yksi vanhimmista finanssitaloista. On hienoa, että tällaiset jättimäiset asiakkaat luottavat Toivoon suomalaisena kumppanina.

Lisäksi me hyödynnettiin markkinamahdollisuudet ja käytettiin ne. Ja yhtiöllä alkaakin olla nytten useammalta vuodelta hyvinnäyttöjä siitä, että miten tällä syklisellä toimialalla tarttuu kaksin käsin niiden markkinan tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin.

No sitten kannattavuudesta. Kannattavuuden tärkein kulmapilari on operatiivinen tekeminen.

Siitä iso kiitos meidän henkilökunnalle. Kustannustehokkuus, projektihallinta, projektien tehokas läpivienti, projektien johtaminen, läpimenoajat, kaikki nämä komponentit paransi liikevoittoa.

Täytyy sanoa, että meillä on henkilöstöllä hienosti sormi valtimolla ja mittaa sykettä ja huolehtii, että se pysyy kunnossa. Toinen kannattavuuden peruspilari on se, että totta kai tämä suhdanne on mahdollistanut sen, että me ollaan pystytty neuvottelemaan kaupoista alihankintaketjussa kilpailukykyisin ehdoin, mutta meidän alihankkijat on myös tosi tyytyväisiä.

Sen näkee kohteesta toiseen, niin vaikka hinnat ovat tiukkoja, mutta silti siellä on menestymisen mahdollisuudet ja tietysti, koska Toivo on huippukunnossa, niin Toivo maksaa laskut. No kolmantena on tämä RS-hankkeiden onnistunut lanseeraus ja myynti.

Ne on myyty tehokkaasti aikataulussa. Siellä ei meillä ihmiset pyyhi myymättömien asuntojen ikkunapelleiltä pölyjä pois.

Ja RS-hankkeissa kannattavuus on tyypillisesti hiukan parempi sen osalta. Sitten lisäksi yhteiskuntakiinteistöt skaalattiin ja yhteiskuntakiinteistöjen kannattavuusprosentit on myös tyypillisesti hiukan parempia ja tämä on ajanut siihen, että tämä meidän kokonaiskannattavuus on mennyt hienosti eteenpäin.

Mutta se kasvusta ja kannattavuudesta. Samuli, kerro meille hiukan voitonjaosta.

Joo, kiitoksia. Tota me ollaan oltu listayhtiö vuodesta '21 alkaen ja meidän liiketoiminta oli alkuun hyvin pääomaa sitovaa liiketoimintaa.

Oikeastaan vuodesta '24 alkaen liiketoiminta on ollut enemmänkin kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa ja nyt sitten hallitus on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle 3 sentin osinkoa per osake, ja se tarkoittaa meille yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on päättänyt aloittaa omien osakkeiden hankinnan ja se alkaa aikaisintaan ensi maanantaina 2.3.

ja päättyy viimeistään vuoden lopussa '26. Siihen tullaan käyttämään enintään 500 000 euroa ja ne tullaan hankkimaan yhtiön omalla vapaalla pääomalla.

Ja tavoitteena tässä omien osakkeiden ostossa on se, että ylläpidetään tehokasta pääomarakennetta ja se parantaa osakkeenomistajien saamaa tuottoa. Ja hankitut osakkeet tullaan mitätöimään.

Sitten kolmantena on päätetty asettaa tavoite hallituksen toimesta pääomalainan takaisinmaksusta asteittain vuosien '26-'28 aikana. Ja tarkoituksena siinä on tehostaa pääomarakennetta ja pääomien käyttöä, madaltaa rahoituskustannuksia ja parantaa oman pääoman tuottoa.

Ja on selvää, että hallitus huomioi yhtiön pääomantarpeet, toteuttaa strategiaa, kun näitä kolmea asiaa mietitään myös tulevaisuudessa.

Sitten hiukan vuodesta 2026. Samat hyvät teemat: kasvu, kannattavuus, osinko.

Me haluamme tuota yli 20% kasvua, miten guidancekin olemme asettaneet, niin me haemme sitä ennen kaikkea RS-asuntorakennushankkeista, kiinteistökaupoista ja yhteiskuntakiinteistöistä. Kannattavuuden osalta panostamme yhä enemmän projektihallintaan, operatiiviseen tekemiseen, kustannustehokkaisiin rakentamisen ratkaisuihin ja se, että me operoimme kaikista kannattavimmissa liiketoiminnoissa.

Kannattavuudessa on hyvin tärkeää, että kun sinulla on 5 mahdollisuutta, niin tällä riskituottopanos-suhteella valikoimme aina sen parhaan mahdollisuuden. Ja osingon osalta yhtiö tavoittelee kasvavaa osinkoa ja yleensä, kun tässä kasvussa ja kannattavuudessa onnistuu ja onnistuu tekemään sen sillain, että tekee sen suhteellinen pääomasidonnaisuus säilyttäen samana, se johtaa osinkoon.

No jos katsotaan sitten taas hiukan markkinaa, me näemme näin, että tämä meidän markkina ei merkittävästi parane. Me ollaan nähty transaktioissa selkeää voimistumista ennen kaikkea valmiiden asuntojen myymisen osalta.

Yhteiskuntakiinteistöissä myös rakennettavissa kohteissa tehdään hyvin kauppaa, mutta kyllä rakennettavien asuntoportfolioiden kaupat ovat edelleen harvinaisia. Mutta siellä on selkeätä piristymistä.

Vajaakäytöstä nähdään myös hyviä merkkejä, että meidän PK-seudun asuntomarkkinoiden vajaakäyttö sulaa, mutta on se ollut tosi maltillista. Mutta se, mikä on ehkä kuitenkin kaikista tärkeintä, niin Toivon kasvu ei ole markkinasta kiinni.

Toki ei se huonompaan suuntaan saa mennä, mutta tavallaan nykyinen taso / pieni positiivinen piristyminen, se auttaa meitä noissa kasvutavoitteissa, mutta emme ole niiden vankina. Investointeja tehdään kaikista kannattavimpiin liiketoimintoihin ja rahoitus- ja pääomarakennetta me pyrimme vahvistamaan hallitusti yhä jatkossakin.

Sitten Samuli taloudellisiin näkymiin.

Joo, näkymät vuodelle '26. Yhtiö arvioi liikevaihdon olevan 65-85 miljoonaa euroa tilikaudelle '26 ja toinen: yhtiö arvioi liikevoiton olevan 6-11 miljoonaa euroa tilikaudelle '26.

Sitten oikealla näkyy nämä keskipitkän aikavälin tavoitteet: liikevaihto kasvaa keskimäärin 20% vuodessa, liikevoitto kasvaa keskimäärin 20% vuodessa, omavaraisuusaste yli 40% ja osingonmaksussa huomioidaan yhtiön sijoitustarpeet ja taloudellinen asema. Yhtiö tavoittelee kasvavaa osinkoa.

Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa 30-50% tilikauden tuloksesta.

Kiitos, Samuli. Tässä oli vuosi 2025 tiivistetysti.

Se voisi kuvailla kolmella jo monesti tässä esityksessä toistetulla sanalla: kasvua, kannattavuutta ja osinkoa. Ja me haluamme pitää myös nämä kolme teemaa: kasvu, kannattavuus ja osinko muodissa myös vuonna 2026.

Otetaan seuraavana analyytikon kysymykset, mutta nyt on viimeinen aika laittaa meille hyviä ja kiperiä kysymyksiä chattiin.

Kiitoksia hyvästä esityksestä. Lähdetään liikkeelle tuosta Q4:n tuloskehityksestä ja se tosiaan oli nyt aika hyvä ja ehkä erityisesti nyt minua kiinnostaa tuo operatiivinen kehitys siellä.

Oli mukana tämä Storebrandille myyty vajaan 20 miljoonan asuntoportfolio, niin voisitteko vielä avata lisää tätä Q4:n operatiivista tuloskehitystä jollain tasolla ja ehkä jos vaikka suhteutetaan sitä tähän teidän tavoittelemaan 15% hankekannattavuuteen?

Kiitos. Nyt kun olemme yhä vahvemmin siirtyneet kassavirtaa tuottavaan liiketoimintaan, yksi tärkeä asia ymmärtää yhtiöstä on se, että esimerkiksi RS-kohteet ne tuloutetaan siinä kohti, kun ne luovutetaan asiakkaalle.

Ja se ei välttämättä kuvasta tavallaan tätä Q4:lla olevaa operatiivista kannattavuutta juuri tämän kvartaalin aikana, vaan se koko vuoden tekeminen tuloutetaan sen kvartaalin asuntojen luovutuksen yhteydessä ja nämä hankkeet, elikkä se koko vuoden tekeminen on ollut tosi hyvää, meillä oli paljon luovutuksia ja sitä kautta tämä operatiivinen tuota kannattavuus vuoti hyvinkin läpi sinne lukuihin. Me ei olla tästä Storebrandin kaupan alaskirjauksesta tai ylikirjauksesta kommunikoitu erikseen, mutta voidaan sanoa, että kuitenkin näissä meidän 15% hankekannattavuuksissa, vähän riippuen hankkeesta, lokaatiosta, eri parametreistä, mutta kyllä me hyvin siellä nurkilla pyörimme yleisesti hankkeissa.

Jos no taloudellisista tavoitteista kysymys, te tarkensitte nyt teidän kehittämisen ja rakentamisen tavoitteen liikevaihdon kasvutavoitteeksi, niin viittaako tämä nyt siihen, että jatkossa ei juurikaan tehdä omaan taseeseen hankkeita?

No me nähdään näin, että kun siellä oli aikaisemmin liikevaihto ja volyymi ja tuota nyt tänä vuonna me emme tee sijoituksia omaan taseeseen ollenkaan, niin tämä liikevaihto kuvastaa kyllä tosi paljon paremmin tätä suuntaa, mihin me ollaan menossa, eli tätä kasvua ja että se kasvu tehdään tasevapaasti. Se, että me pitäisimme lyhytaikaisesti jotain kiinteistöä omassa taseessa, niin emme sulje myöskään sen osalta täysin ovea, mutta se liikevaihto on kaikista paras mittari kuvastamaan sitä meidän tekemistä.

No tarkennuksena vielä, ehkä vastasitkin jo, mutta näkymistä, ohjeistuksesta, eli tänä vuonna ei todennäköisesti aloiteta uusia tasehankkeita?

Ei ole toistaiseksi näköpiirissä.

Kyllä. No rakennuskustannusten kehitys kiinnostaa.

Siellä tosiaan varmasti on ollut neuvotteluvaraa urakoissa nyt tässä vaikeassa markkinatilanteessa, mutta jos katsotaan Tilastokeskuksen indeksejä, niin rakennuskustannukset eivät kumminkaan ole siellä joustaneet, niin miten te katsotte tai näette rakennuskustannusten kehityksen nyt vuonna 2026, ehkä 2027:kin voidaan miettiä jo suhteessa nyt vaikka viime vuoteen?

Me katsotaan ehkä sitä rakennuskustannusmarkkinaa mielenkiinnolla. Ukraina on yksi iso kysymys, mitä Ukraina tarkoittaa meidän rakennuskustannusindeksille.

Se on totta, että jos katsotaan indeksimaailmaa ja reaalielämää, niin kyllä siellä reaalimaailmassa tehdään parempia urakoita, mutta se ehkä johtuu siitä, että Toivo ostaa hyvin aikaisessa vaiheessa, antaa kumppaneille mahdollisuuden sitoa heidät itsensä hyvin aikaisessa vaiheessa ja sitä kautta suhteessa meidän aikaisempiin tasoihin, niin se näyttää siltä, että me pidämme vähintäänkin samantasoista / ne on pikkuhiljaa laskevia. Ennen kaikkea laatu, mitä me teemme tällä hetkellä, on ihan briljanttia.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, miten tuo rakennuskustannus tulee käyttäytymään. Alihankkijoilla on kova paine nostaa hintatasoa ja tehdä myös hiukan enemmän voita leivän päälle tulevaisuudessa.

Me kuitenkin lähdemme siitä, että me sidomme hankkeissa kustannukset 60-70% ennen hankkeen aloitusta, jotta meidän myös kumppanit pystyvät sitomaan itsensä ennen hankkeen aloitusta, niin tyypillisesti tällainen tilanne, että rakennuskustannukset lähtisivät nousemaan sillain, että myös ulosmyytävät hinnat ei nouse, niin siitä me haluamme pitää kiinni, että näin ei tapahdu.

Pääoman allokoinnista vielä kysymys. Tosiaan nyt aiotte maksaa osinkoa, teette pienen omien ostojen ohjelman, lisäksi aiotte maksaa pääomalainoja nyt takaisin, niin miten te nyt katsotte tästä eteenpäin pääoman allokointia investointien ja sitten voitonjaon välillä?

Ottaisko kassalippavartija?

Joo, kiitoksia. Tota niinku sanoin aikaisemmin, niin kyllä hallitus ja yhtiön johto käy keskustelua, että miten pääomia allokoidaan ja ei varmastikaan hallitus eikä yhtiön johto halua mennä siihen tilanteeseen, että me tällä voitonjaolla niinkun uhattaisi meidän strategian toteuttamista ja kasvutavoitteiden toteuttamista, että niinkun käsi kädessä.

Pitää olla hyvä likviditeetti, että tekeminen on rentoa ja vapaata, mutta myöskin se, että palkitaan sitten myöskin osakkeenomistajia hyvästä tekemisestä.

Kyllä. Vielä markkinatilanteesta muutama tai yksi isompi kysymys, mutta jaettuna kolmeen komponenttiin, ja nyt erityisesti tämä asuntomarkkina kiinnostaa.

Ja jos jaetaan se näihin ARA-asuntoihin ja siellä nyt ARA-tukien pitäisi oletettavasti alkaa vähentyä ja sitten taas omistusasuntomarkkinassa kommentoitte, että siellä pyritte kasvattamaan volyymia ja näyttää hieman paremmalta ja sitten taas sijoittajille tehtävissä uusissa vuokra-asunnoissa kysyntä näyttää edelleen vaikealta, niin miten kommentoisit näitä eri komponentteja markkinatilanteen näkökulmasta ja ehkä sitten niiden vaikutusta Toivoon myös?

Erinomainen kysymys. Kokonaisuudessa voitaisiin kuvata niin, että kovimpina vuosina Suomeen rakennettiin 40 000 asuntoa vuodessa.

Se kokonaislukumäärä on tippunut sinne noin 15 000-20 000 asunnon välille, mutta tässä ARA-asunnot on näyttänyt tosi isoa osaa volyymista, yli 10 000. Se, miten me nähdään tulevaisuus tästä, niin ARAn valtuudet on tippunut 2 miljardista 500 miljoonaan, eli se tulee leikkautumaan merkittävästi ja vapaarahoitteiset asunnot tulevat ottamaan tämän saman paikan.

Eli meillä säilyy se kokonaisvolyymi tästä seuraavat 2-3 vuotta eteenpäin siellä noin 15 000-20 000 asunnon välissä. Täältä tulee ehkä se, että myös tämä antaa hiukan joustoa sille rakennuskustannusten nousulle myöskin niinku sen osalta.

Edelleenkin siellä tavallaan mä pukisin vähän toisinpäin: meillä on rakennettu yksiöitä, ennen kaikkea yksiöitä liikaa, pieniä kaksioita liikaa, mutta perheasunnoissa on kaikissa segmenteissä, siis sekä omistus- että vuokra-asuntopuolella kova kysyntä. Ja tällain tosi kirurgiveitsimäisellä hankekehittämisellä, että tehdään vähän differoituja asuntotyyppejä, mitä kuluttajat haluaa sellaisille paikoille, mihin kuluttajat haluaa, niille kohteille on kysyntää ja sitä me teemme tosi aktiivisesti sillain, että tuote on kilpailukykyinen ja asiakkaat rakastaa meidän tuotetta.

Mutta kyllä esimerkiksi Länsimetron varteen Finnooseen rakennettavalle yksiölle, niin ei sille ottajia jonossa ole.

Kiitos, tässä oli mun kysymykset tällä kertaa.

Kiitos, Frans-Mikael. Siirrytään seuraavaksi yleisökysymyksiin.

Joo, täällä on muutamia kysymyksiä tullut. Käydään läpi näitä.

Ensimmäinen: Miten näette hoivakohteiden kysynnän kehittyvän suhteessa asuntoihin?

Kiitos. Me näemme hoivassa todella paljon suuremman mahdollisuuden kuin asuntorakentamisessa tällä hetkellä.

Totta kai me pidämme meidän asuntomarkkinaosuudesta kiinni, kasvatamme sitä, mutta haluamme erityisesti panostaa hoivan skaalaamiseen. Me näemme selkeästi, että hoivassa puuttuu tällaisia Toivon tyyppisiä erittäin vakavaraisia, kilpailukykyisiä, hyviä kehittäjä-rakentajayhdistelmiä ja siellä on paljon meille hyvää markkinaa, mutta ennen kaikkea me pystymme tuottamaan asiakkaalle erittäin korkeaa asiakaslisäarvoa.

Sitten seuraava kysymys: Olette käynnistäneet useita omistusasuntohankkeita viime aikoina. Uskotteko omistusasuntomarkkinan kasvuun ja millaiset myyntiasteet teillä on rakenteilla olevissa kohteissa?

Kiitos. Uskomme, että omistusasuntomarkkinan kysyntä pikkuhiljaa lähtee elpymään, ei mitään suurta kulutusjuhlaa kuitenkaan.

Tämänhetken meidän rakenteilla olevien kohteiden myyntiaste on noin 60-70% ja toistaiseksi kaikki kohteet ovat olleet aika hyvin sold out avainten luovutushetkellä. Emme kanna siitä tällä hetkellä erityisesti stressiä.

Totta kai kannamme stressiä, mutta se ei herätä tuota toimitusjohtajaa öisin.

Sitten lukee näin, että hyvää suorittamista haastavassa markkinassa, millainen yhtiö Toivo on 5 vuoden päästä?

Kiitos. Jos katsotaan näin, että 8 miljoonaa tai 60 vähän reilu miljoonaa vaihtoa ja 8 miljoonaa liikevoittoa, laitetaan siihen tommonen 20% kerroin seuraavat 5 vuotta peräkkäin, en osaa ulkoa päässä laskea tuosta, että mitä lukua se tarkoittaa, sitä Toivo on numeromääräisesti.

Mutta samaan aikaan Toivo tuottaa tuotteita, mitä asiakkaat rakastavat. Toivo on yhtiö, missä ihmisen on hyvä olla, kasvaa, kehittyä ja tehdä töitä ja Toivoa on myös kiva toivottavasti olla osakkeenomistajan omistaa.

Toivon omistajana on kiva ollut olla.

Sitten vielä yksi: Miten pääomalainan maksu tulee vaikuttamaan yhtiön kykyyn investoida uuteen hankesalkkuun sekä toinen jatkokysymys, että minkälainen korko näissä pääomalainoissa on ollut ja mitä se tulee olemaan seuraavina vuosina?

Kiitos. Kuten tuolla vuoden 2021 prospektuksessa kerrottiin, nyt saattaa joku pieni detalji mennä hiukan väärin ja Samuli voit korjata, jos mä vastaan väärin, mutta vuosina 2021, '22 ja '23 korko oli 1%.

Sen jälkeen se on lähtenyt nousemaan 1% portailla niin, että tällä hetkellä pääomalainojen korko on 4%. Ja tuota kuten nähdään tuosta viime vuodesta, mehän olemme varsin hyvin likvidissä tilanteessa jo tällä hetkellä, yli 13 miljoonan euron kassavarat, silti siitä huolimatta olemme tehneet ihan huikean kasvun ja ihan huikean kannattavuuden.

Kyllä meille tulee kasvun ja kannattavuuden turvaaminen aina ensin ja sitä haluamme tehdä ja se on tasapainoilua näiden kahden komponentin välillä.

Ei muita kysymyksiä enää ja ei vissiin linjoillakaan ole kysymyksiä, joten tota kiitoksia minun puolesta ja.

Lämmin kiitos teille kaikille osallistujille. Siinä oli Toivon vuosi 2025.

Kasvun, kannattavuuden ja osingon kautta lähdemme kohti vuotta 2026. Tästä on mukava aloittaa se.

Iso kiitos meidän asiakkaille, olette luottaneet meihin, iso kiitos henkilökunnalle, olette tehneet aivan upeaa työtä, ja iso kiitos osakkeenomistajille, että olette luottaneet meihin. Levollisin ja luottavin mielin kohti tulevaisuutta.

Kiitos.