Q1 2026. Minä olen Markus Myllymäki, yhtiön toimitusjohtaja, ja katsausta kanssani on pitämässä Samuli Niemelä, joka on yhtiön talousjohtaja.

Lisäksi paikalla on analyytikko Frans-Mikael Rostedt Inderesiltä. Vielä kerran kaikille lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan sitä, että miten Toivon alkuvuosi sujui ja kuinka katsomme vuotta 2026 eteenpäin.

Tapahtuman kulku on seuraava. Ensimmäisenä Samuli käy lyhyesti läpi katsauskauden.

Sen jälkeen syvennymme hiukan vuoteen 2026. Sen jälkeen Samuli kertaa avainluvut tuosta kvartaali ykkösestä.

Sitten sen jälkeen minä kerron, mistä kasvua ja kannattavuutta vuonna 2026, ja kertaamme lopuksi taloudelliset näkymät. Lopuksi otetaan analyytikkojen kysymykset sekä yleisökysymykset, ja käyttäkää rohkeasti chättiä, joka on siellä katselutyökalussa, niin vastaamme sitten lopuksi näihin kysymyksiin.

Joo, kiitoksia tuota Markus. Tammi-maaliskuu 26 lyhyesti tähän alkuun.

Liikevaihto, elikkä kasvoi hieman ja oli 12,2 miljoonaa euroa ja siinä kasvua 6%. Liikevoitto oli 0,9 miljoonaa euroa ja se laski merkittävästi.

Kehittämisen osalta me solmittiin sopimukset kahdeksalle uudelle asunnolle ja talojen rakentamisen osalta aloitettiin 15 uuden asunnon rakentaminen. Ja omistamisen ja myynnin osalta meille valmistui 17 uutta asuntoa ja lisäksi kaksi uutta yhteiskuntakiinteistöä.

Toimintaympäristö edelleenkin haastaa asuntokehittäjiä, rakentajia ja omistajia, ja me edelleen odotamme sitä, että 26 vuoden aikana siinä tapahtuu hieman positiivisia muutoksia. Vuokramarkkina edelleen, siellä on ylitarjontaa.

Ja se näkyy myöskin meidän vuokrausasteessa, joka oli 91,1%. Kokonaisuutena itse näin niin, että oli kelpo aloitus vuoteen ja hankkeiden käynnistykset ja myöskin valmistumiset, ja sitä kautta liikevoiton ja liikevaihdon tulouttuminen ajoittuu vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.

Kokonaisuudessa voitaisiin sanoa niin, että alkuvuoteen 2026 oli kelpo suoritus. Meillä on tänä vuonna kolme tällaista pääteemaa, mitä viemme eteenpäin: eli kasvu, kannattavuus ja osinko.

Kasvun osalta me ohjeistamme yli 20% kasvua tälle vuodelle suhteessa viime vuoteen, vaikka viime vuonna saavutimme jo 55% kasvun. Se mikä on ilahduttavaa, niin tuossa huhtikuun aikana olemme kertoneet useista kaupoista, mitä on tehty, eli teimme tuossa huhtikuun aikana yli 30 miljoonalla taas kauppaa.

Kasvua hiukan haastaa tällä hetkellä se, että useat hyvät keskustelut, jotka oli tosi kivassa vauhdissa jo, niin hiukan tuo Iranin sodan tilanne on työntänyt niitä myöhemmäksi, mutta uskomme, että tänä vuonna niistäkin tulee myös merkittävää edistymistä. Kannattavuuden osalta me saatiin tuommoinen 7,5% startti.

Mehän tavoittelemme semmoista noin 10% tasoa. Yksi syy mikä johti tuohon, että jäimme hiukan tuosta tavoitetasosta tuossa Q1:n aikana, oli se, että näitä meille tyypillisesti parhaalla kannattavuudella olevia kohteita, jotka tuloutetaan valmistumisen yhteydessä, ei sattunut valmistumaan tuohon Q1:lle.

No sitten kolmannesta teemasta, osingosta, iloksemme saimme jakaa tuossa viime kuussa yhtiön historian ensimmäisen osingon. Se oli todella kivaa myös kassavirrallisesti tuottaa meidän omistajille omistaja-arvoa.

Aiomme tänä vuonna ja teemme ja tavoittelemme sitä, että tämä nyt aloitettu osinko olisi kasvavaa myöskin tulevaisuudessa. Sitten hiukan Toivon uniikista liiketoimintamallista.

Toivo siis työskentelee ja tekee liiketoimintaa kiinteistöjen parissa keskittyen asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin. Meidän DNA:ssa on se, että me teemme koko kiinteistöjen arvoketjua, joka on ollut meidän menestymisen salaisuus myös tässä hiukan haastavammassa markkinassa.

Me aina aloitamme meidän liiketoiminnan, kun lähdetään tuolta vasemmalta alhaalta liikenteeseen, kehittämisellä. Me kehitämme asemakaavoja, haemme niihin rakennuslupia, elikkä tällä hetkellä meidän kehityssalkussa on noin 1 300 asuntoa.

Sitten kun kaava on vahva, ollaan saatu rakennuslupa, siirrytään vaiheeseen kaksi: rakentaminen. Me pääsääntöisesti tuotamme meidän omalla projektinjohtourakoinnilla nämä rakennukset valmiiksi, ja tällä hetkellä meillä on rakenteilla 208 asuntoa ja kuusi yhteiskuntakiinteistöä.

Viimeisessä vaiheessa me hallinnoimme kiinteistöjä, eli joko olemme aikaisemmin jättäneet niitä omaan omistukseen, mutta me myös myymme ja sitten jäämme hallinnoimaan niitä. Näistä kaikista kolmesta vaiheesta me otamme koko Toivon kateosuuden.

Meidän fokuksena on se, että meillä olisi miljardin euron hankesalkku, keskitymme asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin, teemme 15% hankekannattavuutta koko arvoketjussa ja kestämme hyvin suhdanteita, minkä olemme hienosti viime vuosina näyttäneet.

Sitten avainluvut. Me tehtiin näihin avainlukuihin muutamia pieniä muutoksia.

Täältä poistui muutama avainluku ja otettiin tilalle kaksi uutta avainlukua. Ja nämä kaksi uutta avainlukua on liikevoittoprosentti ja toinen omavaraisuusaste.

Me haluttiin tällä päivityksellä selkeyttää meidän avainlukuja ja sitä, että ne on myöskin yhdenvertaisia samalla alalla toimivien pörssiyhtiöiden kanssa. Sitten itse avainluvuista: liikevaihto oli 12,2 miljoonaa euroa, siinä hienoa kasvua; hankesalkun arvo noin 300 miljoonaa euroa, siinä laskua 24%; sitten liikevoitto noin 0,9 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti 7,5%.

Näissä molemmissa liikevoittoa kuvaavissa avainluvuissa on merkittävää laskua, ja se tulee siitä, että vertailukaudella 25 meillä tuloutui kehitysvoittoa 1,6 miljoonaa euroa enemmän kuin tälle 26 kvartaali ykköselle. Tilikauden tulos 255 000 euroa, siinä myöskin merkittävää laskua.

Omavaraisuusaste noin 45%, ja se oli suunnilleen sama kuin vuosi sittenkin, ja oma pääoma noin 74 miljoonaa euroa ja siinä kasvua 5%. Taseen loppusumma noin 171 miljoonaa euroa ja siinä kasvua 10%.

Toivon tuloksen kertymiselle, niinku Markus puhui aikaisemmin jo, on hyvin tyypillistä se, että on suuria kvartaalien välisiä eroja johtuen hankkeiden valmistumisista ja luovuttamisista. Sitten vielä ensimmäinen kvartaali tiivistettynä: kuvaisin itse sitä näin, että se oli meillä operatiivisesti aiemmin käynnistyneitten hankkeiden kehittämistä ja eteenpäin viemistä.

Me ei tehty omaan taseeseen hankkeita. Meillä oli vähän hankekäynnistyksiä ja ei valmistunut tai luovutettu omistusasuntohankkeita.

Hankintakustannusten osalta, kun markkina on edelleenkin aika haastava ja volyymit on suhteellisen alhaiset, niin hankintakustannukset pysyvät hyvin stabiililla tasolla. No miten sitten Toivo toimi haastavassa markkinassa, niin me keskityimme tuottamaan lisää asiakaslisäarvoa ja parantamaan meidän kilpailukykyä.

Me näemme niin, että tekeminen nytten ratkaisee ja yhtiökohtaiset erot korostuu. Ja me koemme niin, että me pystymme Toivona toimimaan niin, että me pystymme tuottamaan asiakkaille parempaa lisäarvoa kuin keskimäärin meidän kilpailijat.

Ja vaikka haastava markkina jatkuu, kuitenkin me näemme niin, että positiivisia signaaleja on nähtävissä, ja Markus kertoo niistä hieman lisää.

Mistä kasvua ja kannattavuutta vuonna 2026? Erittäin mielenkiintoinen aihe.

Me ollaan löydetty kolme tällaista liiketoimintasegmenttiä: noin 1/3 korkeatasoisia omistusasuntoja, noin 1/3 sijoittajille asuinportfolioita ja noin 1/3 yhteiskuntakiinteistöjä. Ja näistä kolmesta tukijalasta, jonka päällä me seisomme vahvasti, me haemme kasvua ja kannattavuutta vuoden 2026 aikana.

Jos syvennytään hiukan siihen, että mitä nämä eri osa-alueet ovat syöneet sisäänsä: Nämä omistusasuntokohteet, niiden on pakko olla korkeatasoisia, sijainnillisesti pääkaupunkiseudulla, tuotteena kerrostaloja ja rivitaloja, ja ratkaisevaa on hinta, sijainti ja tuote. Sijoittajille tehtävissä asuinportfolioissa on taas sama lokaatiorajaus, eli pelkästään me keskustelemme tällä hetkellä pääkaupungille sijoittuvista asuinportfolioista.

Taas kerrostaloja ja rivitaloja, mutta ratkaisevaa on hinta, sijainti ja asiakasymmärrys. No sitten tämä kolmas tukijalka: yhteiskuntakiinteistöt.

Siinä se sijainti voi olla hiukan laajempi, eli käytännössä pääkaupunkiseutu ja kaupunkikeskukset. Nämä yhteiskuntakiinteistöt perustuu käytännössä tällaisiin yli 15 vuotta oleviin triplenet-sopimuksiin ja erittäin vahvoihin operaattoreihin, joista tänä päivänä me saammekin jo rakentaa niitä Norlandialle, Esperille ja Attendolle.

Tuotteena hoivakodit, erityisasuminen ja päiväkodit on ne segmentit, joihin on kova kysyntä ja myöskin sijoittajien haluttavuus. Ja ratkaisevaa on taas hinta, sijainti ja asiakasymmärrys.

Meillä on tällä hetkellä omistusasuntokohteista rakenteilla kuusi kohdetta. Ja itse asiassa näissä omistusasuntokohteissa, niin käytännössä voidaan sanoa niin, että me keskitymme vain Helsinkiin, jonkin verran Espooseen.

Kerrostalokohteiden on pakko olla hyvin haluttuja. Toinen semmoinen nissemäinen segmentti, missä olemme liikkuneet hyvin, on tällaiset sopivan kokoiset perheasuntoaluehankkeet.

Mutta erityisesti näitä hankkeita saadaan liikkeelle sellaisille alueille, joissa vanhan ja uuden asunnon hintaero on mahdollisimman pieni. Minusta tuntuu, että tällä meidän viimeisimmällä kohteella, Sompasaaren Gemmalla, mihin kannattaa käydä tutustumassa, olemme läpimurron kynnyksellä.

Me olemme löytäneet tuotteen suunnittelussa, brändäämisessä, designissa, tavassa myydä, kysyä asiakkaalta palautetta ja tuottaa jotain sellaista markkinoille, mitä kukaan ei ole tehnyt aikaisemmin. Me olemme löytäneet jotain uutta.

Ja uskon vahvasti siihen, että hiljalleen tuon markkinan piristyessä me tulemme olemaan erittäin vahva tulevaisuuden toimija juuri tässä segmentissä. Sijoittajille tehtävissä asuinportfolioissa meillä on rakenteilla neljä kohdetta.

Ja siellä ratkaisevaa on asiakasymmärrys, joiden kautta saadaan kehitettyä ja rakennettua kohteita, joissa sijoittajaa tyydyttää tuotto, sijainti ja tuote. Mutta erittäin tärkeää on nimenomaan vuokran ja hinnan välinen kombinaatio ja meidän kyky käydä kansainvälisten institutionaalisten sijoittajien kanssa keskustelua, hyvin korkeatasoista keskustelua siitä, että millaisia tuottoja, minkälaisia tuotteita he haluavat meiltä.

Olemme käyneet tänäkin vuonna näitä keskusteluja jo lähes 100 toimijan kanssa, joka kertoo, että sitä ruokahalua on, mutta ne prinsiipit pitää siellä pohjalla saada kuntoon. Viimeisenä segmenttinä yhteiskuntakiinteistöt: Olen ilolla seurannut ja ihaillut sitä, että meidän yhteiskuntakiinteistöjen tiimi on käytännössä kahdessa vuodessa saavuttaneet merkittävän aseman niin, että Toivo on merkittävä suomalainen yhteiskuntakiinteistöjen kehittäjä ja rakentaja.

Se kertoo siitä, että operaattorit, elikkä Esperit, Attendot ja Norlandian kaltaiset toimijat, pitävät siitä tuotteesta ja sijainneista, mitä me heille luomme, mutta sijoittajat ovat myös tyytyväisiä tuottoon. Se on hyvä alku, minkä me olemme siellä saaneet.

Näiden kolmen kombinaation varaan me haemme kasvua ja kannattavuutta vuonna 2026.

Sitten taloudellisiin näkymiin. Yhtiö pitää ohjeistuksen ennallaan, eli yhtiö arvioi liikevaihdon olevan 65-85 miljoonaa euroa tilikaudella 2026.

Yhtiö arvioi liikevoiton olevan 6-11 miljoonaa euroa tilikaudella 2026. Sitten keskipitkän aikavälin tavoitteet, jotka pysyvät ennallaan: liikevaihto kasvaa keskimäärin 20% vuodessa, liikevoitto kasvaa keskimäärin 20% vuodessa, omavaraisuusaste yli 40%, ja osingonmaksussa huomioidaan yhtiön sijoitustarpeet ja taloudellinen asema.

Yhtiö tavoittelee kasvavaa osinkoa. Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa 30-50% tilikauden tuloksesta.

Tässä oli Toivon lähtö vuoteen 2026 tiivistetysti. Kokonaisuutena voidaan sanoa niin, että kelpo alku vuoteen, kasvua, kannattavuutta, mutta realistisesti markkinan realiteetit ymmärtäen.

Haluan kiittää tästä hienosta alusta ennen kaikkea asiakkaita, meidän upeaa henkilökuntaa ja muita yhteistyökumppaneita, jotka ovat mahdollistaneet sen. Siirrytään seuraavaksi analyytikkokysymyksiin ja sitten sen jälkeen niihin chätin kysymyksiin.

Nyt on vielä hyvä aika chättiin kirjoittaa kysymyksiä, jos tulee jotain oikein polttavaa mieleen.

Kiitos presentaatiosta. Teidän hankekannattavuus vaikutti olleen aika hyvällä tasolla Q1:llä, huomioiden, ettei valmistunut näitä omistusasuntohankkeita ja te kommentoitte, että hankintakustannukset pysyi ennustetulla tasolla, niin ehkä kysymys tästä, oliko tämä tyypillinen Q1-kvartaali ja onko tavallaan tämä johtopäätös, että hankekannattavuus oli hyvällä tasolla, niin onko se oikea johtopäätös tehdä tästä raportista?

Kyllä se näin on, että tuota totta kai, kun noita omistus- ja sijoitusasuntohankkeita ei tuohon Q1:lle tuloutunut ja sitä kautta myös kiinteitä kustannuksia allokoituu tuohon Q1:lle enemmän, niin se, että 7,5% noin karkeasti on siellä niinku viivan alla, niin se kertoo sitä, että nämä meidän tasaisessa tuloutuksessa olevat kohteet, niin niiden hankekannattavuudet säilyy hyvällä tasolla.

Ja oikeastaan tähän liittyen, sitten siellä oli noinkin 300 000 € negatiivinen kehitysvoitto sijoituskiinteistöihin liittyen, niin voisitteko avata, että mihin tämä liittyy ja oliko tämä kertaluonteinen tapahtuma?

No kiitos kysymyksestä. Se liittyy siihen, meillä parissa hankkeessa hankintakustannuksiin tuli vielä hieman päivityksiä ja sitä kautta kirjautui negatiivinen kehitysvoitto, mutta se oli kertaluontoinen.

Joo, kiitos. No entäs teillä on nyt useampia omistusasuntohankkeita käynnissä ja toki nyt tämä Sompasaaren Gemma tulossa ennakkomarkkinointiin, niin mitä teillä tuota käynnissä olevien kohteiden myynti on sujunut?

Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä?

Kiitos. Se markkina ei ole missään tapauksessa helppo, se on pakko sanoa suoraan ja rehellisesti.

Mutta silti siitä huolimatta me ollaan saatu varsin hienoja onnistumisia. Kovasti mieltä lämmitti tuossa tällä viikolla, niin esimerkiksi tuollainen kohde Himmelimainio, joka juuri luovutettiin asiakkaille, niin siitä sovittiin viimeisestä asunnosta kauppa, eli olemme saaneet pidettyä tuon tilanteen, että meillä ei ole valmiita myymättömiä asuntoja.

Se kertoo ehkä siitä, että me ollaan onnistuttu onkimaan näitä niche-segmenttejä sekä siellä pientalopuolella että kerrostalopuolella, joihin löytyy se kysyntä. Mutta kyllä tuotteen, hinnan ja sijainnin pitää olla ihan priimaa, että tällä hetkellä asiakkaat liikkuvat tuossa ostomarkkinassa.

Ja kokonaisuutena voitaisiin sanoa niin, että meillä rakenteilla olevien kohteiden myyntiasteet on tosi hyvällä tasolla ja meille ei ole kertymässä toistaiseksi ainakaan valmiiden myytävien asuntojen varastoa. Mutta enemmän mä katson tuota tuon Sompasaaren Gemman kautta tulevaisuutta.

Tämä on erinomaista aikaa laittaa myynti, markkinointi ja tuote ihan erinomaiseen iskuun, kun jonain päivänä taas ihmiset toteavat, että oman asunnon hankinta on erittäin hyvä idea sankoin joukoin, niin siinä kohti Toivon tarjoama on erinomaisessa iskussa.

Ehkä tuosta Sompasaaren Gemmaan liittyen, teillähän just tähän kokonaisuutena tämä Sompasaari, Nihti-hanke on vielä sitten jatkuu tulevina vuosina, niin onko tämä tavallaan nyt vähän ikään kuin tämä konsepti, mitä te nyt luotte, niin onko tämä monistettavissa sitten tästä eteenpäin? Tai aina totta kai erilaisina kohteina, mutta kumminkin niinku pääpiirteiltään pystytte toteuttamaan myös tämmöisiä samanlaisia kohteita siellä lisää?

Kyllä. Tämä Sompasaaren Gemma on ensimmäinen kolmesta vaiheesta, mitä me tullaan sinne Sompasaaren kärkeen, tarkalleen Nihtiin, toteuttamaan.

Ja kaikista eniten katson suurella ylpeydellä ja kiitollisuudella sitä mallia, mikä meillä tuo omistusasuntopuolen tiimi on luonut. Eli ensimmäisessä vaiheessa me olemme siellä Sompsaaressa toteuttaneet tällaisen "Nyt saa Toivoa" -vaiheen, missä käytännössä lähes noin työlukuna 1 000 ihmistä antoi palautetta siitä, että minkälaisia asuntoja sinne Nihtiin pitäisi suunnitella.

Ja tämä on vaikuttanut voimakkaasti siihen, että minkälaisen tuotteen me ollaan sinne luotu. Ja se, mikä asiakkaalta tuli tosi vahvasti, on se, että kaivataan merenrannassa isoja ikkunoita, erittäin haluttavia parvekkeita, jossa meri on koko ajan tavallaan siinä asunnossa läsnä.

Tämän jälkeen, kun oli tämä "Nyt saa Toivoa" -vaihe, niin siirryimme tämmöiseen pre-pre-ennakkomarkkinointivaiheeseen, jossa olemme menossa tällä hetkellä. Ja tämän kyseisen kohteen kysyntä on lyönyt meidät ällikällä.

Ja mä kutsun enemmän tätä tavaksi toimia, tavaksi kuunnella asiakkaita, tavaksi luoda asiakkaille sellaisia tuotteita, jotka markkinoilta selkeästi puuttuvat. Ja tällaiselle toimintamallille on olemassa ihan selkeä tilaus asiakkaiden keskuudessa.

Jees. Jos siirrytään näkymiin, ja kommentoitte, että just teidän odotustenne mukaisesti sitten enemmän hankkeita käynnistyy H2:lla, niin minkälainen näkyvyys teillä on siihen, että jos sit nää hankkeet pääsee nyt käynnistymään H2:lla?

Just ehkä ja sitten voisi ottaa tähän lisäkysymyksenä myös sen, että mitä te olette nähnyt tämän Iranin konfliktien ja korkotason nousun vaikutuksen kiinteistömarkkinassa?

Kiitos. Meillä oli tuosta Iranista johtuen erittäin lupaavia keskusteluja käynnissä paljon ja niissä tuntuu, että on otettu hiukan happea, mutta vain osassa.

Me huhtikuussa kerroimme kolmesta kaupasta: Waville toteutettavasta 18 miljoonan euron kerrostalo-KVR-urakkakohteesta, Nrepinille toteutettavasta 10 miljoonan aluerakennushankkeesta ja 8 miljoonan hoivakodikokonaisuudesta Norlandialle. Jos katsoo, että tuossa yhdessä kuukaudessa meidän mittakaavalla pystyimme tekemään yli 30 miljoonalla kauppaa, niin kyllähän yhtiöllä on kyky toimittaa vähän haastavimmissakin olosuhteissa ja vaikka on epävarmuutta, sitä, mitä asiakkaat haluaa.

Ohjeistukseen kommentoisin niin, että luonnollisesti näistäkin kaupoista johtuen, niin niiden liikkeellelähtö ja tulouttaminen siirtyy sitten tuonne loppuvuodelle. Tämä on hyvin tyypillistä kvartaalikohtaista heiluntaa, joka kuuluu tämän alan yhtiöille ja toimialalle, ja pidämme ohjeistuksen voimassa.

Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinasta vielä kysyisin, että teillä vuokrausasteet laski hieman Q1:lle. Siellä toki tullut uusia kohteita teillä, valmistui viime vuonna vielä, mutta mietin, että onko tämä asteittainen parantuminen tai ylitarjonnan purkautuminen teidän mielestä tällä hetkellä jatkunut pääkaupunkiseudulla vai mikä on tilanne teidän näkemyksenne mukaan?

Kiitos. Markkinasta on tullut varsin rohkaisevia lukuja.

Toivon asuntomassa suhteessa tuohon pääkaupunkiseudun kokonaisasuntomassaan niin on varsin pieni, mutta jos katsotaan, koronan jälkeen viime keväänä vuosi sitten vajaakäyttö oli pääkaupunkiseudulla niin kuin suurimmalla tasolla, vuokrausaste taisi olla noin 92% kokonaisuudessaan markkinassa. Ja se, mikä tuntuu, että ehkä yleisessä keskustelussa ei ole saanut tarpeeksi huomiota, niin se nousi Q4:n loppuun 2025 jo 95%:iin, elikkä se on noussut semmoista noin prosentti per kvartaali -tasoa nytten tällä hetkellä.

Jos nykyinen maahanmuutto ja pääkaupunkiseudun muutto ja nykyiset tuotantovolyymit jatkuvat, niin se oikenee noin prosentti per kvartaali -vauhtia ja sitä kautta tilanne voi muuttua aika mukavastikin vielä tänä vuonna markkinoilla tilastoihin pohjautuen.

Kiitos Markus vastauksista. Tässä oli mun kysymykset tällä kertaa.

Kiitoksia. Siirrytään seuraavaksi yleisökysymyksiin.

Joo, täällä on tullut muutamia yleisökysymyksiä. Miksi aloitettujen ja sopimukselle tulleiden asuntojen määrän on pudonnut edeltävästä ajanhetkestä?

Kiitos. Meillä oli Q1:llä 2025 varsin sopimusten allekirjoitusmielessä aktiivinen kvartaali.

Nytten tällä kvartaalilla aktiivisuus sopimusten allekirjoitusmielessä ei ollut niin kova, mutta operationaalisessa mielessä sitäkin kovempi ja sitä toivottavasti saamme nauttia tulevina kvartaaleina. Tässä meidän reaaliliiketoiminnassa yksittäisen kvartaalin katsominen ei ole mielestämme oikein, vaan pitää seurata trendiä, ja Toivo kulkee trendimäisesti hyvällä ja oikealla ja kasvun polulla, vaikka markkina haastaa meitä.

Kiitoksia, ja seuraava kysymys: Uskotteko omistusasuntohankkeiden kysyntään, vaikka kuluttajien luottamus ja ostohalukkuus on mittausten mukaan hyvin matalalla?

Totta kai me uskomme, mutta uskon varaan liiketoimintaa on vähän huono rakentaa. Meillä on näyttöjä siitä, että olemme pystyneet kehittämään sellaisia tuotteita sellaisille sijainneille ja sellaisilla lokaatioilla, että nykyisessä markkinaolosuhteissa ne tekevät kauppansa ja me saamme siitä järkevää liiketoiminnan tuottoa.

Otetaan vielä yksi kysymys täältä: Millaista kiinnostusta Gemman ennakkomarkkinointi on herättänyt? Voidaanko Toivolta odottaa vastaavia gryndikohteita enemmänkin tulevaisuudessa?

Gemman ennakkomarkkinoinnista voisi sanoa niin, että yli 1 000 ihmistä odottaa tällä hetkellä, että lanseeraamme kohteet ja kerromme hinnastot ja pääsee varaamaan asuntoja. Ja totta kai, me ollaan aina tykätty tehdä Toivossa liiketoimintaa niin, että yhtiön resursseja ja tekemistä ja kyvykkyyttä kohdistetaan sinne, missä on asiakkaiden rakkautta meidän tuotteita kohtaan, mutta kuitenkin niin myös, että siitä sitten jää liiketoiminnalle järkevä tuotto.

Kiitos, siinä oli kaikki yleisökysymykset.

Lämmin kiitos vielä kerran kaikille alkaneesta vuodesta. Tämä oli meillä kelpo suoritus vuoden alkuun, kasvua ja kannattavuutta.

Hyvää kevättä ja ollaan rohkeita. Kiitos.